Jatkosotaan liittyvää

En muuta sopivempaa ketjua löytänyt.

Siivosin äsken kämppää ja kirjahyllyä. Karsintaa pitää tehdä.

Yks kirja mitä ei missään nimessä saisi heittää pois ja ajattelin että täältä löytyisi kirjalle uus omistaja.

1.Divisioonan historiikki 4/5 kunnossa tekijän signeeraamana. Mielelläni antaisin kirjan pois jollekin kyseissä Divisioonassa palvelleen jälkeläiselle tai jollekin kirja harrastajalle.

Minulla oli aikoinaan projekti missä yritin saada ostaa itselle kaikki joukko-osastojen historiikit.

Edit.
Linkki vastaavaan kirjaan.
www.antikvariaatti.net

1. divisioona 1941-1944 / Kaino Tuokko. - Kunto: Erinomainen - Antikvariaatti.net

Tekijä:Tuokko, Kaino. Nimeke:1. divisioona 1941-1944 / Kaino Tuokko. Kieli:suomi Julkaistu:[Espoo] : JR 56:n ja 60:n kilta, 1. divisioonan historiatoimikunta, 1995 Painettu/Valmistettu:(Saarijärvi : Saarijärven offset) Ulkoasu:691 s. : kuv., kartt., nuott. ; 25 cm. Huomautus:Teosta...
www.antikvariaatti.net www.antikvariaatti.net
 
Viimeksi muokattu:
Tulevana sunnuntaina olisi 48:n sankarivainajan paluu kotimaan multaan Lappeenrannassa. Näillä puheilla ajattelin käydä katsomassa juhlavan tilaisuuden.

www.iltalehti.fi

48 Venäjältä löydettyä suomalaista sankarivainajaa haudataan

Venäjältä löydetyt suomalaiset sotilaat ovat jääneet tunnistamattomiksi.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

Kaatuneitten muistopäivää vietetään Lappeenrannassa 21.5.2023 kaikille avoimissa tilaisuuksissa – päivän aikana järjestetään myös sankarihautajaiset

lappeenranta.fi lappeenranta.fi
 
tulikomento kirjoitti:
Tali-Ihantalassa kesäkuussa 1944 kaatunut suomenjuutalainen sotilas palaa kotiin. Toukokuun 30. päivänä sotilas saatetaan haudan lepoon sotilaallisin kunnianosoituksin.

www.hs.fi

HS Helsinki | Helsinkiläisessä laboratoriossa tehtiin läpimurto: jatkosodassa kadonneen sotilaan mysteeri avautui

Suku luuli radiossa puhuneen sotilaan jääneen vangiksi jatkosodassa. Totuus nuoren sotilaan kuolemasta selvisi vasta tänä keväänä.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Isoenoni tunnistettiin myös dna:n avulla. Talvisodan vainajia Summasta joten hiukan väärä ketju. Hänet haudattiin sotilaallisin menoin veteraanipäivänä muutamia vuosia sitten. Paikalliselle kirkolle tuli yksi sankarihauta lisää. Tilaisuudessa puhui joku majuri maavoimien esikunnasta joka olikin yllättäin tuttuja yläasteelta. Pieni maailma.
 
Merimiinoja raivattiin varusmiesvoimin sotien jälkeen. Virallisten tietojen mukaan miinanraivauksessa kuoli 28 miestä. Arkistoja tutkineen Johanna Pakolan mukaan kuolleita on ollut 40-50. Hänen mukaansa kuolleiden luetteloinnissa on selkeitä epäloogisuuksia. Joku raivaustöissä hukkunut on merkitty listaan mutta toinen taas ei. Kuolleista miinanraivaajista ei pidetty suurempaa meteliä. Taustalla oli Neuvostoliiton pelko, joka sai myös sotaveteraanit vaikenemaan kokemuksistaan.

www.hs.fi

Historia | Vuonna 1945 joukko miehiä määrättiin tehtävälle, josta ei kieltäydytty – ”Kuolema vaani pinnan alla koko ajan”

Jatkosodan jäljiltä Suomenlahdella ja Ahvenanmerellä lymyili 60 000 merimiinaa. Sodan hävinnyt Suomi sai käskyn raivata miinat, ja työhön komennettiin parikymppiset varusmiehet. Kymmenet nuoret miehet kuolivat merellä.
www.hs.fi www.hs.fi
 
.

Kaksi arvokasta sotahistoriallista teosta jokaisen kirjahyllyyn​

22.11.2018 Heikki Ahola

Historiallisesti arvokkaat teokset ovat: Kutsui Ääni Isänmaan, Jalkaväkirykmentti 58 1941 – 1944, minkä ensipainos on julkaistu vuonna 1982 ja Asevelvollisten Vapaussota Keski-Pohjanmaan Jääkäripataljoona Tamperetta ja Viipuria valtaamassa, mikä on julkaistu vuonna 2017.
Monien asiantuntijoiden arvion mukaan JR 58:n historiikki on ehdottomasti paras eri joukko-osastoista julkaistu historiateos. Historiikki perustuu Sota-arkistossa löytyviin sodanaikaisiin asiakirjoihin. Historiikki jakautuu kolmeen pääosaan: hyökkäykseen, asemasotaan ja viivytykseen, kirjoittajina vastaavasti everstiluutnantti Viljo Ratia, toimittaja Esko Arosilta ja eversti Leo Saressalo.
Painetuista lähteistä Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen toimittama Suomen sota 1941 – 45 ja Martti Ulkuniemen Tykistö taistelussa ovat eniten kuvanneet JR 58:n toimintoja.
Historiikin alussa on laaja kuvaus rykmentin komentajasta eversti Eero Juvasta, joka toimi JR 58:n komentajana sen perustamisesta lähtien lähes sen hajottamiseen saakka, hän johti näin rykmentin sotatoimia sodan kaikissa vaiheissa, hyökkäyksessä, asemasodassa ja vetäytymisessä.
Historiikissa on myös laaja kuvaus ulkopoliittisen tilanteen kehittymisestä Suomessa talvisodan jälkeen ja hyvä selvitys jalkaväkirykmentti 58:n perustamisesta ja keskittämisestä. Historiikki kuvaa laajasti ja seikkaperäisesti sotatapahtumia alkaen Kiteen hyökkäysvaiheesta heinäkuussa1941.
Suosittelen jokaiselle, joka on kiinnostunut sodanaikaisesta historiastamme ja myös jokaiselle, jolla on ollut omaisia mukana jalkaväkirykmentti 58:ssa, minkä Etelä-Pohjanmaan läntinen suojeluskuntapiiri perusti komentajansa everstiluutnantti Eero Juvan johdolla. Juvasta siis tuli myös rykmentin komentaja.
Historiikista on otettu näköispainos viimeksi vuonna 2017, mistä painoksesta vielä pieni määrä tätä teosta ”Kutsui Ääni Isänmaan” on saatavilla.
 
Viimeksi muokattu:
Merten sheriffi kirjoitti:
Historia | Raili Väisänen, 93, todisti Laatokalla Hitlerin erikoista operaatiota, josta Puolustusvoimat halusi vaieta
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009709527.html
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuosta on Ville Vänskän kirjoittama kirja Tehtävä Laatokalla, mainiaan jutussa.

Kertoo tehtävien lisäksi tykkiveneiden ja tykkilauttojen historian seikkaperäisesti, ja kuinka ne kuljetettiin Laatokalle.

Mielenkiintoinen osuus, jossa kerrotaan Kenraali Valveen junailusta ohi merivoimien ja päämajan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top