Jatkosotaan liittyvää

Naamakirjasta bongattua. Onko esim. @Leaderdog maisemissa tuolloin ?

Katso liite: 73635


Maanantaina 20. helmikuuta kello 18 järjestetään Parikkalan Harjulinnassa mielenkiintoinen yleisöluento Mannerheim-ristin ritareista.

Esityksen huomio on erityisesti Parikkalan ritareissa, sillä paikkakunnalle tuli oli sodan ajan väkilukuun (noin 10 000) suhteutettuna eniten Marskin ritareita koko Suomessa. Parikkalasta nimitettiin viisi ritaria: Leo Kojo, Paavo Paajanen, Eino Kiiveri, Heikki Kärpänen ja Mikko Anttonen. Heistä Kiiveri ja Kärpänen nimitettiin peräti samana päivänä 9.7.1944.

Esityksen pitää Heikki Lehtonen, joka on kirjoittanut useita kirjoja Mannerheim-ristin ritareista ja tutkii heitä edelleen. Esityksen kesto on noin yksi tunti, ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kävin katsomassa. Aika yleisluontoinen, ei mitenkään erikoinen.

332353693_1389690795118884_3653837260862592252_n.jpg
 
Suomalaisen punaupseerin kohtalo jatkosodassa.


Ei olisi missikilpailuja voittanut tuo Vaateri.
 
Päiväkirja ei ole alkuperäislähde, etenkään jos se on julkaistu.

Silti tiedän mitä tarkoitat ja pitkälti olen samaa mieltä. Kuitenkaan vaikkapa Paasikiven päiväkirjat eivät ole alkuperäislähde. Ja siltikin liiallinen lähdekritiikki johtaa siihen, että meillä ei ole mitään, minkä pohjalta tutkia historiaa. Siksipä käytämme niitä lähteitä, jotka miellä on, ja muistamme (ja esitämme) lähdekritiikin.

Lähteisiin pitää tukeutua, eikä muuta ole. Yksi hyvä keino on mahdollisimman laaja ristivalotus. Onnistuneimpia esimerkkejä uusien lähteiden käytöstä nähtiin 1990-luvulla, kun Niilo Lappalainen avasi Kuuterselän ja myös Kuuterselän alalohkon (3. D:n ja RvPr:n saumakohdan) tapahtumat kunnolla tutkien kaikkien osallisten sotapäiväkirjoja, taistelukertomuksia ja veteraanikertomuksia. Myös Antti Juutilainen oli löytänyt tietoa, joka oli olemassa mutta ei ollut päässyt kaanoniin. Näin useissa kokoomateoksissa on suorastaan virheellistä tietoa tai ainakin virheellisiä johtopäätöksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Hän voi nyt levätä rauhassa. Nyt ei enää koskaan yksin. :salut:

Kyllä. Näinä raskaina aikoina on mielestäni muistettava kiittää pietarilaista sota-arkeologiaryhmää Karjalan vallia, joka on työskennellyt Karjalan Kannaksella. He ovat löytäneet Teikariin jääneitä.

Tuossa on heidän sivustonsa.

 
Teikarsaaren taistelu oli sotaa sanan varsinaisessa merkityksessä.

Suomalaiset löivät neljän päivän ajan maihinnousijat takaisin mereen, mutta vihollinen päätti ottaa saaren tappioista välittämättä ja toi viimeisessä aallossa 60 aluksella lisäjoukkoja ja sai muutaman T-26-vaunun rantaan helpottamaan etenemistä. Parin vuorokauden aikana ankarissa taisteluissa kuluneet rannikkojoukkomme joutuivat vetäytymään saaren pohjoispäähän. Vihollinen ampui sinne ankarasti tykistöllä ja lentokoneita pörräsi saaren yläpuolella jatkuvasti tulittaen ja kaataen pommikuormia. 830 miehen tappiot, 300 kaatuneina. Vihollisella tappioiden täytyi olla valtavat. Venäläisten mukaan esimerkiksi eräänäkin taistelupäivänä maihin noussut osasto (1000 miestä) tuhottiin kokonaan. Joka päivä oli uusi sota.

Näyttökuva (146).png

Näyttökuva (147).png


Tykkivene Uusimaalla ollut tykkimies sanoi myöhemmin, että kun he lähtivät sillä ensimmäisen maailmansodan kalustollaan tueksi, näky saarta lähestyttäessä oli infernaalinen. Eihän minkäänlainen sotalaiva selviäisi tuollaisessa tulihelvetissä. Neljä vanhanaikaista tykkivenettämme otteli siellä venäläisiä pinta-aluksia, tykistöä ja maataistelukoneita (35 kpl) vastaan aikansa.

Kovia kansimiehistö ja -päällystö saikin kokea. Uusimaan päällikkö haavoittui pahasti ja varamieskin suunnisti kotiin reikä takaraivossaan yrittäen pysyä tajuissaan.

Näyttökuva (144).pngNäyttökuva (145).png
 
Teikarsaaren taistelu oli sotaa sanan varsinaisessa merkityksessä.

Suomalaiset löivät neljän päivän ajan maihinnousijat takaisin mereen, mutta vihollinen päätti ottaa saaren tappioista välittämättä ja toi viimeisessä aallossa 60 aluksella lisäjoukkoja ja sai muutaman T-26-vaunun rantaan helpottamaan etenemistä. Parin vuorokauden aikana ankarissa taisteluissa kuluneet rannikkojoukkomme joutuivat vetäytymään saaren pohjoispäähän. Vihollinen ampui sinne ankarasti tykistöllä ja lentokoneita pörräsi saaren yläpuolella jatkuvasti tulittaen ja kaataen pommikuormia. 830 miehen tappiot, 300 kaatuneina. Vihollisella tappioiden täytyi olla valtavat. Venäläisten mukaan esimerkiksi eräänäkin taistelupäivänä maihin noussut osasto (1000 miestä) tuhottiin kokonaan. Joka päivä oli uusi sota.

Katso liite: 76527

Katso liite: 76528


Tykkivene Uusimaalla ollut tykkimies sanoi myöhemmin, että kun he lähtivät sillä ensimmäisen maailmansodan kalustollaan tueksi, näky saarta lähestyttäessä oli infernaalinen. Eihän minkäänlainen sotalaiva selviäisi tuollaisessa tulihelvetissä. Neljä vanhanaikaista tykkivenettämme otteli siellä venäläisiä pinta-aluksia, tykistöä ja maataistelukoneita (35 kpl) vastaan aikansa.

Kovia kansimiehistö ja -päällystö saikin kokea. Uusimaan päällikkö haavoittui pahasti ja varamieskin suunnisti kotiin reikä takaraivossaan yrittäen pysyä tajuissaan.

Katso liite: 76529Katso liite: 76530
Kiitokset näistä vaikuttavista kuvista, ovat uusia itselleni. (y)
 

Häntä haastateltiin pari vuotta sitten. Veljensä Hasan kaatui Ässän riveissä talvisodassa. Hasan oli kp-mies, joka mainitaan eräässä kirjassa pariinkin kertaan.

 
Häntä haastateltiin pari vuotta sitten. Veljensä Hasan kaatui Ässän riveissä talvisodassa. Hasan oli kp-mies, joka mainitaan eräässä kirjassa pariinkin kertaan.


Tuore Hesarin juttu. Kyllä se vaan niin alkaa olla, että tammenlehväsukupolvi hiipuu pois. Mutta uskoisin että arvostaisivat sitä, että isänmaa ei ole enää yksin, vaan meillä on nyt takanamme maailman mahtavin liittouma.

 
Tuore Hesarin juttu. Kyllä se vaan niin alkaa olla, että tammenlehväsukupolvi hiipuu pois. Mutta uskoisin että arvostaisivat sitä, että isänmaa ei ole enää yksin, vaan meillä on nyt takanamme maailman mahtavin liittouma.

Vielä muutama vuosi sitten kuolinilmoituksissa oli paljon veteraaneja. En edes muista koska olisi Turun Sanomissa nähnyt viimeksi. Ehkä miinanraivaajan sodan jälkeiseltä ajalta joka rinnastetaan veteraaniksi. Oma isoisäni sukupolvi 24 syntyneet varmaan 99,5% poissa.
 
Vielä muutama vuosi sitten kuolinilmoituksissa oli paljon veteraaneja. En edes muista koska olisi Turun Sanomissa nähnyt viimeksi. Ehkä miinanraivaajan sodan jälkeiseltä ajalta joka rinnastetaan veteraaniksi. Oma isoisäni sukupolvi 24 syntyneet varmaan 99,5% poissa.

Oma isoisä nukkui pois alkuvuodesta 2011. Oli jatkosodan ja Lapin sodan käynyt veteraani. Sanoi kyllä aina ettei ryssään ole ikinä luottamista. Levätköön nyt rauhassa.
 
Oma isoisä nukkui pois alkuvuodesta 2011. Oli jatkosodan ja Lapin sodan käynyt veteraani. Sanoi kyllä aina ettei ryssään ole ikinä luottamista. Levätköön nyt rauhassa.
Oma isoisä nukkui pois 2014. Mauno Koiviston koulukaveri. Kuulemma todistus jopa Koivistoa parempi.
Rintamalla 41-44. Paljon tenttasin tapahtumia mutta paljon edelleen peitossa. Kuvia löytyy Pindusiasta jossa komppanian kanssa poseeraa. Ellen väärin muista, niin Törni olisi ollut komppanianpäällikkö tai jokin muu.
 
Back
Top