Joko Venäjä hyytyy?

Rahat niiltä loppuu...ja hassusti nuo sotaharjoitukset syövät puolustusbudjettiakin kivasti.

http://yle.fi/uutiset/professori_ve...vuodeksi_sitten_laarit_todella_tyhjat/7873449

Venäjän talousongelmat keskittyvät suuriin yrityksiin, arvioi Turun kauppakorkeakoulun Venäjän talouteen erikoistunut professori Kari Liuhto.

Venäjän suuryrityksillä on ulkomaista velkaa noin 450 miljardia dollaria. Koska ruplan kurssi on alhaalla, lainanhoitokustannukset ovat korkeat. Yritykset eivät myöskään saa ulkomailta rahoitusta ongelmiinsa. Niiden käytännössä ainoa apu tulee Venäjän valtiolta.

Valtio on tehnyt strategisen linjauksen auttaa suuryrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset on jätetty oman onnensa nojaan. Niiden tarvitseman lainarahan korko on Liuhdon mukaan "järjettömän korkea", eli noin 20 prosenttia. Venäjän pk-yritysten kehitys on nyt käytännössä pysähtynyt, Liuhto sanoo Yle uutisten haastattelussa.

Valtio rahoittaa suuryrityksiä silläkin uhalla, että sen talous on pahasti alijäämäinen. Venäjän tämän vuoden budjetoidut menot ovat 250 miljardia dollaria, siitä 50 miljardia on alijäämää.

Alijäämän kattamiseen Venäjä käyttää vararahastojaan, joita on jäljellä noin 150 miljardia dollaria. Liuhto arvelee varojen riittävän tätä menoa kaksi vuotta.

– Sen jälkeen laarinpohjat alkavat olla todella tyhjät, hän sanoo.


.......

Venäjä on leikannut budjettimenojaan jo kymmenellä prosentilla, tosin puolustusmenojaan vain viidellä prosentilla. Valtio hakee todennäköisesti myös kotimaista rahoitusta laskemalla liikkelle joukkovelkakirjalainan, Liuhto ennustaa.

Maa käyttää myös valtavasti rahaa asemenoihin, joita viime aikoina tiuhaan järjestyt sotaharjoitukset vielä paisuttavat.

Venäjän johdon aikeissa on uudistaa puolustusvoimat lähivuosina täydellisesti ja tähän on suunniteltu käytettävän rahaa huimat 500 miljardia dollaria. Liuhdon mukaan asereformiin ei missään tapauksessa ole varaa, vaan sitä on supistettava.
 
Minun on vaikea kuvitella miksi Kiina ei tekisi kaikkensa Venäjän tukemiseksi kuten se on jo aloittanut tekemään.

Kiina on rahoittanut Argentinaa ja Venetzuelaa joilla ei ole pääsy rahamarkkinoille.
Kiina kaipaa moninapaista maailmaa ja se on erittäin aktiivinen turvaamaan raaka-aineen saantiaan eri tavoin, lainoitukset ja nyt Burmassa kytee.
Venäjä voi nousta Kiinan tärkeimmäksi raaka-aineen tomittajaksi, se on loogista kuin katsoo karttaa ja sitähän Venäjällä ajetaan.

Venäjän hajoaminen sotiin voisi olla Kiinalle edullista mutta sen ajatuminen osaksi Länttä ei todellakaan ole.
 
Olisiko sen arvoinen että otettaisiin 880000 venäläistä (ja saamelaista)?

Kuola valuu tuota Kuolaa ja sen mineraalivaroja ajatellessa :D

Ehkä Petsamo riittäisi ja saamelaiset nyt kuuluu pelastaakin.
Tosin voidaan suorittaa myös väestönvaihtoja joilla pelastetaan pistejärjestelmällä karjalaisia ja volgansuomalaisia perheitä niin väestö pomppaa suomessa miljoonalla.

Sitten voimmekin lyödä ovet kiinni kaikille välimereltä soutaneille julistautuessamme reservaatiksi yhdelle kielihaaralle.
 
Minun on vaikea kuvitella miksi Kiina ei tekisi kaikkensa Venäjän tukemiseksi kuten se on jo aloittanut tekemään.

Kiina on rahoittanut Argentinaa ja Venetzuelaa joilla ei ole pääsy rahamarkkinoille.
Kiina kaipaa moninapaista maailmaa ja se on erittäin aktiivinen turvaamaan raaka-aineen saantiaan eri tavoin, lainoitukset ja nyt Burmassa kytee.
Venäjä voi nousta Kiinan tärkeimmäksi raaka-aineen tomittajaksi, se on loogista kuin katsoo karttaa ja sitähän Venäjällä ajetaan.

Venäjän hajoaminen sotiin voisi olla Kiinalle edullista mutta sen ajatuminen osaksi Länttä ei todellakaan ole.

Kiina auttaa, jos auttaa, Venäjää aivan samoilla motiiveilla ja tavoitteilla kuin esim. Arabit öljyntuotannon puitteissa..
Heillä on toki omat geopoliittiset tavoitteensa Aasiassa, kuten on ollut itseasiassa jo tuhansia vuosia. Mutta, muuten Kiina toimii maailman markkinoilla samoilla säännöillä kuin kaikki demokraattisesti hallitut, vapaat markkinatalousmaat.

Kiina on siis tässä mielessä osa "länttä".

Tässä yhteydessä jokaisen kannattaa asettua oman ideologiansa mukaiseen asemaan ja löytää sen myötä oma katselukulmansa maailman politiikkaan.
 
Kiina auttaa, jos auttaa, Venäjää aivan samoilla motiiveilla ja tavoitteilla kuin esim. Arabit öljyntuotannon puitteissa..
Heillä on toki omat geopoliittiset tavoitteensa Aasiassa, kuten on ollut itseasiassa jo tuhansia vuosia. Mutta, muuten Kiina toimii maailman markkinoilla samoilla säännöillä kuin kaikki demokraattisesti hallitut, vapaat markkinatalousmaat.

Kiina on siis tässä mielessä osa "länttä".

Tässä yhteydessä jokaisen kannattaa asettua oman ideologiansa mukaiseen asemaan ja löytää sen myötä oma katselukulmansa maailman politiikkaan.
Olen osittain eri mieltä kuin @jurppi. Kiina ei ole missään nimessä osa länttä markkinatoiminnoiltaan, vaan kaupankäynti perustuu vuosituhantiseen perinteeseen. Osa periaatteista tosin on yhteneviä läntisen kaupankäynnin kanssa

En väitä olevani Kiinan kaupan asiantuntija, mutta seuraavia yleistyksiä varmaan voi tehdä:
- kauppasuhteet perustuvat pitkään luottamukseen. Jos luottamus on kunnossa, business hymyilee. Jos luottamuksen kerran menettää, kaupat ja huonossa tapauksessa oma elämä loppuvat kuin seinään. Venäjä ja venäläiset eivät ole tunnettuja siitä, että toimivat yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan. Venäjän ja Kiinan ystävyydelle muodostaa kohtalaisen riskin venäläisten enemmin tai myöhemmin tekemä petos.
- kauppaa voi ja pitää aina vähän voidella. Korruptiolla on myös monituhatvuotiset perinteet kiinalaisessa kaupankäynnissä, mutta se ei kuitenkaan ole niin kokonaisvaltaista ja järkevää toimintaa estävää kuin Venäjällä. Toisaalta kiinalaisilla ei ole mitään esteitä käyttää korruptiota toimiessaan Venäjällä ja neuvotellessaan heille edullisia sopimuksia.
- kaikkien tulee voittaa eikä kukaan saa menettää kaupankäynnissä kasvojaan. Tämä on ehdottoman tärkeää ja jälleen venäläis-kiinalaiselle ystävyydelle voi muodostaa riskin toisen osapuolen öykkärimäisyys.
- omistusoikeus on kohtuullisen pyhä. Suoraa yrityskaappausta tai ryöstöä ei tehdä, kiinalainen osaa toimia peitellymmin ja pidemmällä aikajänteellä.
- pitkäjänteisyys ja pitkällinen suunnittelu. Keskustan valtakunnalla on tuhatvuotiset perinteet. Miksi hötkyillä pienen voiton edessä nyt, kun 10 vuoden kuluttua voi saada todellisen jättipotin... Jälleen yhtymäkohtia venäläiseen ajatteluun on vaikea löytää. Voisi jopa uskoa, että impulsiivisia ja suunnittelemattomia venäläisiä vedetään vielä kuin pässiä narussa.
- oveluus ja nerokkuus. Nerokkuutta arvostetaan ja Sun Tzi on luettu hiirenkorville myös paikallisessa kauppakorkeakoulussa.
- tehokkuus ja resurssit. Tulemme vielä Euroopassa olemaan todella ihmeissämme kiinalaisen tehokkuuden kanssa. Tähän kun yhdistää käytännössä rajattomat ihmisresurssit, ei ole ihme, että Kiina nousee.
- aasialainen julmuus. Ken ei sääntöjä noudata, saa kohdata lohikäärmeen vihan... Tämä ainakin yhdistää venäläistä kauppakulttuuria.

Oma uskomukseni on, että Kiina auttaa Venäjää tasan niin kauan kuin siitä on (pitkällä tähtäimellä) Kiinalle hyötyä. Nähtävissä olevan tulevaisuuden aikana suurin hyöty Venäjästä on toimia halpana raaka-ainevarastona ja missään nimessä siitä ei saa tulla kilpailijaa!

Loppukirjoitus:
Kirjoitan tätä viestiä parhaillaan luentotauolla CeBIT-messuilla Hannoverissa. Täällä on selvästi nähtävissä Kiinan nousu. Enää ei tarjota pelkkää halpaa kaapelia tai alemman tason teknistä himmeliä, nyt on tarjolla laadukkaan oloista kovaa kiinalaista teknologiaa mm. ERP-järjestelmiin, verkonhallintaan, 3D-mallinnukseen. Suomalaisyritykset loistavat poissaolollaan: standejä on ainoastaan Elektrobitillä, Abloyllä ja Sallilla. F-Securen Hyppönen vastaa ainoasta suomalaispuheenvuorosta. Messuyleisöstä puuttuvat kokonaan suomalaiset liikemiehet, luulisi, että olisi hyvä tulla tarkistamaan maailman elektroniikkatarjonnan tämän hetkinen tilanne ja solmimaan uusia suhteita, vaikkei omaa standia pitäisikään. Onneksi puuttuvat myös suomalaiset maakuntien miehet, joiden ainoa kontribuutio oli halpa saksalaisolut!
 
Olen osittain eri mieltä kuin @jurppi. Kiina ei ole missään nimessä osa länttä markkinatoiminnoiltaan, vaan kaupankäynti perustuu vuosituhantiseen perinteeseen. Osa periaatteista tosin on yhteneviä läntisen kaupankäynnin kanssa

En väitä olevani Kiinan kaupan asiantuntija, mutta seuraavia yleistyksiä varmaan voi tehdä:
- kauppasuhteet perustuvat pitkään luottamukseen. Jos luottamus on kunnossa, business hymyilee. Jos luottamuksen kerran menettää, kaupat ja huonossa tapauksessa oma elämä loppuvat kuin seinään. Venäjä ja venäläiset eivät ole tunnettuja siitä, että toimivat yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan. Venäjän ja Kiinan ystävyydelle muodostaa kohtalaisen riskin venäläisten enemmin tai myöhemmin tekemä petos.
- kauppaa voi ja pitää aina vähän voidella. Korruptiolla on myös monituhatvuotiset perinteet kiinalaisessa kaupankäynnissä, mutta se ei kuitenkaan ole niin kokonaisvaltaista ja järkevää toimintaa estävää kuin Venäjällä. Toisaalta kiinalaisilla ei ole mitään esteitä käyttää korruptiota toimiessaan Venäjällä ja neuvotellessaan heille edullisia sopimuksia.
- kaikkien tulee voittaa eikä kukaan saa menettää kaupankäynnissä kasvojaan. Tämä on ehdottoman tärkeää ja jälleen venäläis-kiinalaiselle ystävyydelle voi muodostaa riskin toisen osapuolen öykkärimäisyys.
- omistusoikeus on kohtuullisen pyhä. Suoraa yrityskaappausta tai ryöstöä ei tehdä, kiinalainen osaa toimia peitellymmin ja pidemmällä aikajänteellä.
- pitkäjänteisyys ja pitkällinen suunnittelu. Keskustan valtakunnalla on tuhatvuotiset perinteet. Miksi hötkyillä pienen voiton edessä nyt, kun 10 vuoden kuluttua voi saada todellisen jättipotin... Jälleen yhtymäkohtia venäläiseen ajatteluun on vaikea löytää. Voisi jopa uskoa, että impulsiivisia ja suunnittelemattomia venäläisiä vedetään vielä kuin pässiä narussa.
- oveluus ja nerokkuus. Nerokkuutta arvostetaan ja Sun Tzi on luettu hiirenkorville myös paikallisessa kauppakorkeakoulussa.
- tehokkuus ja resurssit. Tulemme vielä Euroopassa olemaan todella ihmeissämme kiinalaisen tehokkuuden kanssa. Tähän kun yhdistää käytännössä rajattomat ihmisresurssit, ei ole ihme, että Kiina nousee.
- aasialainen julmuus. Ken ei sääntöjä noudata, saa kohdata lohikäärmeen vihan... Tämä ainakin yhdistää venäläistä kauppakulttuuria.

Oma uskomukseni on, että Kiina auttaa Venäjää tasan niin kauan kuin siitä on (pitkällä tähtäimellä) Kiinalle hyötyä. Nähtävissä olevan tulevaisuuden aikana suurin hyöty Venäjästä on toimia halpana raaka-ainevarastona ja missään nimessä siitä ei saa tulla kilpailijaa!

Loppukirjoitus:
Kirjoitan tätä viestiä parhaillaan luentotauolla CeBIT-messuilla Hannoverissa. Täällä on selvästi nähtävissä Kiinan nousu. Enää ei tarjota pelkkää halpaa kaapelia tai alemman tason teknistä himmeliä, nyt on tarjolla laadukkaan oloista kovaa kiinalaista teknologiaa mm. ERP-järjestelmiin, verkonhallintaan, 3D-mallinnukseen. Suomalaisyritykset loistavat poissaolollaan: standejä on ainoastaan Elektrobitillä, Abloyllä ja Sallilla. F-Securen Hyppönen vastaa ainoasta suomalaispuheenvuorosta. Messuyleisöstä puuttuvat kokonaan suomalaiset liikemiehet, luulisi, että olisi hyvä tulla tarkistamaan maailman elektroniikkatarjonnan tämän hetkinen tilanne ja solmimaan uusia suhteita, vaikkei omaa standia pitäisikään. Onneksi puuttuvat myös suomalaiset maakuntien miehet, joiden ainoa kontribuutio oli halpa saksalaisolut!
Koko kirjoituksesi kertoo erinomaisella tavalla siitä että Kiina on muka globaaleilla markkinoilla. Aivan samoin kuin muutkin alan toimijat......tunnen hyvin ko. Messupaikan, siellä olen tehnyt monet kaupat ja sopimukset aikoinaan..Mukavaa illanjatkoa, Munchner Hallessa tai vaikkapa oluttupa Ernst Augustissa.
 
Back
Top