Jos aloittaisit sotilasurasi puhtaalta pöydältä, mitä tekisit toisin?

skärdis

Respected Leader
Tuli juteltua sukulaispoikien kanssa, jotka menevät tänä vuonna kutsuntoihin. Pohdittiin yhdessä erilaisia vaihtoehtoja ja siinä sitten innostuttiin vielä pohtimaan, mitä itse tekisimme samassa tilanteessa.

Oletteko tyytyväisiä omaan palvelushistoriaanne vai haluaisitteko vaihtaa koko aselajia? Vai jäikö RUK:n käymättömyys nyppimään oikein urakalla? Entä olisiko sittenkin pitänyt palvella pisimmän kaavan mukaan ja hakeutua oikein sotilasammattiin?

Itse hakisin johonkin hyvin spesifiin tehtävään, kuten vaikkapa lentoteknilliselle aliupseerikurssille Ilmavoimien teknilliseenkouluun Halliin. Pienessä erikoisjoukossa on luultavasti hyvä ilmapiiri, vapaaehtoisesti valikoitunut palvelusaines on aina tasokkaampaa, kuin rangaistuskomppaniaa muistuttavat pakkolaitokset. Koulutuksessa paneudutaan nousujohteisesti oikeisiin asioihin, eikä auk-valintojenkaan takia tarvitsisi sykkiä jne. Bonuksena vielä mahdollisimman vähän ryynäämistä ja ryömimistä.

Vanha totuus ilmavoimista: "Kaikki mikä on sinistä, ei välttämättä lennä, mutta kaikki mikä on harmaata ryömii varmasti!"

Toinen vaihtoehto olisi nykyistä siviilikoulutusta edellyttävät palvelustehtävät, mutta ongelmana olisi ikä eli silloin 19-kesäisenä ei ollut mitään muuta kuin ylioppilaan pahvit kädessä. Siviilikoulutuksn hyödyntäminen edellyttäisi palveluksen lykkäämistä, joka ei oikein hyvältä idealta tuntuisi.

Kolmas vaihtoehto voisi olla E-kuljettajan paperit. Siihen nykyään kuuluva ammattitutkinto olisi ihan mielenkiintoinen suoritettavaksi. Ilmeisesti koulutus on sen verran laaja, että valtaosa 12 kk:n palvelusajasta menisi koulun penkillä.

Perusnurmiporaksi jos joutuisin, niin sivari kutsuisi pikapikaa. Ei ole turhempaa koulutusta, kuin vetää jotain juosta jossakin polkupyöräsulkeisissa ja hipelöidä RK:ta 6 kuukautta. Kiitokseksi siitä kaikesta saisi vielä sijoittamattomuuden eli isänmaallakaan ei olisi mitään käyttöä. Sivarista saisi aivan eri tavalla potkua siviilitehtäviin, kun sen suorittaisi myöhemmällä iällä.
 
Paha mennä sanomaan mitä tekis toisin, kun on aika ja tilanteet melkoisesti muuttuneet niistä ajoista. Ensinnäkin vaihtoehtoja on tullut melkoisesti lisää ja omankin asekajin koulutus muuttunut. TIetysti yksi asia on varmaa minkä tekisin toisin. En enää menis 17 -vuotiaana vapaaehtoisena riviin.
 
Jaha, kyllä ne tekniset alat kiinnostaisivat eniten. Siis Panssarivaunukoulutus Leo2 ja CV90, sekä ilmatorjunta niin ohjus kuin tykki. Nämä jalkaväkitouhut kiinnostaisvat kaikista vähiten, myös laivasto tuntuu sellaiselta mistä en varmaankaan pitäisi paljoa.
 
Saatan olla yks'nappinen kun näin ajattelen, mutta hiljaa mielessä kiitän sitä kutsuntalautakuntaa joka nakkasi minut selkeän ja yksiselitteisen toiveeni vastaisesti tiettyyn tehtävään. Olivat siinä vaiheessa selvästi viisaampia kuin itse.

Edelleen olen tyytyväinen siihen että valitsin lopulta siviiliuran. Ei sillä etteikö työ maistuisi PV:ssäkin, mutta monta monituista kokemuspohjaa ja maailmankuvaa perustavasti laajentavaa juttua olisi jäänyt tässä vuosien varrella väliin jos olisin tehnyt sen toisen valinnan. Lisäksi on tyydyttävämpää ampua puskista ressukahvi edessä PV:n heikkouksia koskien kuin olla siellä raatamassa niska limassa niiden keskellä, ehkä jopa asioiden kehittämistä aidosti yrittäen. Heh.

Jos kuitenkin pitäisi tehdä jotain toisin, pyrkisin jonkin RU-kurssiin toivottavasti (ja mielellään todennäköisesti, tulenjohtaja ehkä...) johtaneen varusmiespalveluksen jälkeen johonkin tekniseen yliopistoon ja sitten vaihto-oppilaaksi yliopistoon Yhdysvaltoihin jossa ROTC-kurssille. Siitä eteenpäin tietopohja onkin sen verran kevyttä että en lähde arvailemaan mihin tuo kaikki voisi johtaa. Alan kansainvälisiin töihin kuitenkin, siis valintana. Mahdollisesti suuntauksena sotilastekniikan jokin osa-alue. Eli joystick-sotilas haaveena?
 
miksi muuttaisin mitään?

JV:tä oli kun olin varsinaisissa taistelujoukoissa.

edelleen olen sijoitettu, vaikka aikaa on hieman (30v.) vierähtänyt varusmieskoulutuksestani. minimi kerran vuodessa kertauksessa. en ole pyytänyt päästä, mutta en ole pyytänyt pois. ja taustaksi: ei, en ole aktiivinen reservin järjestöissä enkä ole ollut muissa sotakouluissa kuin varusmies- tai reservisellaisissa ...
 
Jos joutuisin valitsemaan uudelleen aselajin/koulutushaaran niin E-kuskin homma olisi kärkisijoilla.
Miksikö? Siksi, että 12 kk on mahdollista käyttää siviilielämän kannalta paremminkin kuin juoksemalla ympäri metsää panssarivaunun perässä raahaten Apilasta.
Nykymallin kuljettajakoulutus antaa mahdollisuuden hypätä ison auton puikkoihin heti kotiutumisen jälkeen ja se on hyvä vaihtoehto verrattuna siihen tilanteeseen, missä suurin osa tuoreista reserviläisistä on palveluksen päättyessä.
Lisäksi leirit olisivat pelkkää suklaata, kun joka yö saisi nukkua ja suurin rasitus olisi paskalla käynti. :a-laugh:

Halusin kuitenkin kutsunnoissa jalkaväkeen ja pääsin palvelemaan siinä joukossa, johon halusin sekä tekemään juuri sitä mistä olin kiinnostunut. En kadu valintaani.
Autoa voin ajaa siviilissäkin, mutta sinkoja en pääse ampumaan.
 
Vaihtoehtoja on niin paljon että on hankala valita. Oma (PST) koulutus oli hyvää ja mieluista ja koen että siinä maailman aikana tein lähes optimaalisen valinnan. Nyt 2011 asia voisi olla hivenen toisin.

Joku 12kk kiväärimiehen pesti ilman suurempia johtamisvastuita (lähinnä vararyhmyri, miehistöstä vanhimpana) olisi kyllä pirun mielenkiintoinen asia. Kyllä se Apilas-tetsinki AUK:ssa jääkäreiden mukana nosti kiinnostuksen tuotakin kivääripuuhaa kohti aika paljon. :camo::camo::camo:

Ja ehdottomasti haluaisin kokea kiväärikiimailun nyt kun koulutus on kehittynyt. Silloin ei ollut simuja meillä päin ja tosiaan se aseenkäsittelykoulutus oli kohtuullisen alkeellista niiltä osin mitä minä sitä näin.

Pikkuisen paremmalla kunnolla voisi hakeutua joihinkin kovempiinkin hommiin. Eli ihan "erikoismieheksi" vaikka rajalle tai Uttiin. Mulla kuitenkin nyt on fysiikka vain hyvällä tasolla noita intin -99 vuoden kuntotestejä ajatellen, eli tällä hetkellä se ei riitä. Ja unintitaito on luokaa "hetken se polskii ja sitten se hukkuu", näkyvät kaikki nuo erikoismiehet uivan kuin jotkut pirun hylkeet. Rasvaton Saimaan Norppa, sanoi ukko kun laskuvarjojääkärin näki.

Ja palveluksen haluaisin suorittaa tällä kertaa jossakin etelässä. Kyllä se kaksi talven puolikasta kylmää ja pimeää Lappia riitti.
 
Jos pitäisi uudestaan käydä intti ja ei tarviis siis välittää lomamatkoista eikä muista huolista yhtään mitään niin lähtisin Merivoimiin. Miksi? Olen ikäni luuhannut suon koloissa ja metsissä, meri on jäänyt tuntemattomaksi jutuksi. Joojoo, kuri on kuulema kova ja ruoka kehnoa, laivojen tilat pieniä ja esimiehet vittumaisia. Silti. Mutta hypoteettinenhän tämä juttu onkin.
 
No olisihan sitä ollut kiva Rukkiin päästä, mutta ei sinänsä välttämätöntä, ehkäpä sovellun paremmin aliupseeriksi. Santahamina oli kyllä kiva palveluspaikka, mutta jos pitäisi vaihtaa niin sissihommiin olisin mieluusti mennyt, vaikka rajajääkäriksi. Tai sitten laivastoon :)
 
baikal kirjoitti:
Jos pitäisi uudestaan käydä intti ja ei tarviis siis välittää lomamatkoista eikä muista huolista yhtään mitään niin lähtisin Merivoimiin. Miksi? Olen ikäni luuhannut suon koloissa ja metsissä, meri on jäänyt tuntemattomaksi jutuksi. Joojoo, kuri on kuulema kova ja ruoka kehnoa, laivojen tilat pieniä ja esimiehet vittumaisia. Silti. Mutta hypoteettinenhän tämä juttu onkin.

Eikös sielläkin ole vielä suuri "vaara" joutua jäämään maihin?
 
En minä tiedä. Siksipä minä valikoisinkin nyt Merivoimat, kun nämä kannonkolot ja suonlaidat on tullut jo nähtyä. Voihan siellä olla maapalveluksessakin paljon sellaista mitä ei Maavoimien umpivihreät sällit tiedä?
 
baikal kirjoitti:
Joojoo, kuri on kuulema kova ja ruoka kehnoa, laivojen tilat pieniä ja esimiehet vittumaisia.
Mistä sä tuollaista propagandaa olet kuullut? Kyllä käytännössä pienimmissä erissä tehty sapuska on intissä parasta ja laivassa se tehdään tosi pienissä erissä ja monessakin purkissa on hellan ääressä siviilissä messipäällikkönä toimiva heppu eli täysammattilainen siinä hommassa. Kurikin on kova mutta asiallinen ja asiallisesti hommansa hoitavia kohdellaan esimiesten taholta toisinaan jopa ihmisinä tai ainakin työyhteisöön kuuluvana. Tilat on toki pienet ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia vähän. Sisämaan pojille tulee monille yllätyksenä kuinka töyssyinen meri voi olla ja ettei merellä paistakaan aina aurinko ja katsella kauniita maisemia ja kuinka paljon työtä laivoissa aina on, mutta sapuska on kyllä yleensä hyvää ja vittumaisuuksista saa syyttää itseään.
 
skärdis kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jos pitäisi uudestaan käydä intti ja ei tarviis siis välittää lomamatkoista eikä muista huolista yhtään mitään niin lähtisin Merivoimiin. Miksi? Olen ikäni luuhannut suon koloissa ja metsissä, meri on jäänyt tuntemattomaksi jutuksi. Joojoo, kuri on kuulema kova ja ruoka kehnoa, laivojen tilat pieniä ja esimiehet vittumaisia. Silti. Mutta hypoteettinenhän tämä juttu onkin.

Eikös sielläkin ole vielä suuri "vaara" joutua jäämään maihin?

Niin tuossa edellä ihmettelin herra kenraalin kommentteja, mutta merivoimien rannanpuoleiselle osalle nuo varmaan pätevätkin paitsi ettei siellä laivojen pienet tilat vaikuta.
 
Mitä tästä opimme?

Kyllä Ilmavoimat on suorastaan kuninkaallinen aselaji ja se on tasavallassa paljon se..
 
noska kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Jos pitäisi uudestaan käydä intti ja ei tarviis siis välittää lomamatkoista eikä muista huolista yhtään mitään niin lähtisin Merivoimiin. Miksi? Olen ikäni luuhannut suon koloissa ja metsissä, meri on jäänyt tuntemattomaksi jutuksi. Joojoo, kuri on kuulema kova ja ruoka kehnoa, laivojen tilat pieniä ja esimiehet vittumaisia. Silti. Mutta hypoteettinenhän tämä juttu onkin.

Eikös sielläkin ole vielä suuri "vaara" joutua jäämään maihin?

Niin tuossa edellä ihmettelin herra kenraalin kommentteja, mutta merivoimien rannanpuoleiselle osalle nuo varmaan pätevätkin paitsi ettei siellä laivojen pienet tilat vaikuta.

En yhtään ihmettele kentsumme haikailua jonkin ennenkokemattoman perään, samaa on varmaan aika monessa meistä,
mutta epäselväksi jäi tuo Noskan kirjoittama, hiukan korostamani kohta (?)
Olen aiemmista viesteistä ymmärtänyt, että Noska on palvellut muualla kuin merivoimissa, vai olenko erehtynyt ?
Itse en ole yli 20v ressuaikana tuollaiseen törmännyt.
No OK, enhän ole kuulunut merivoimiin kuin vasta 13v.
 
vehamala kirjoitti:
En yhtään ihmettele kentsumme haikailua jonkin ennenkokemattoman perään, samaa on varmaan aika monessa meistä,
mutta epäselväksi jäi tuo Noskan kirjoittama, hiukan korostamani kohta (?)
Olen aiemmista viesteistä ymmärtänyt, että Noska on palvellut muualla kuin merivoimissa, vai olenko erehtynyt ?
Itse en ole yli 20v ressuaikana tuollaiseen törmännyt.
No OK, enhän ole kuulunut merivoimiin kuin vasta 13v.
Kyllä olen palvellut muualla. Olen myös useissa kertausharjoituksissa toiminut yhdessä merivoimissa palvelleiden/palvelevien kanssa. Lapsuuden ystävistäni / koulutovereistani on suuri osa palvellut / palvelee merivoimissa. Koko lapsuuteni seurasin meri- ja rannikkojoukkojen toimintaa sangen läheltä ja aktiivisesti. Mielikuvani merivoimista pohjautuu siis kuulopuheisiin ja sivustaseuraamiseen. Minun osuuteni korostetusta tekstistä oli kieltämättä hieman hutaistu heitto korjaamaan edellistä kommenttiani, jossa unohdin huomioida vihreän linjan väen kokonaan. Yritin sivuuttaa sitten koko rannikkoporukan hiukan liian nopeasti.

Korjataan siis niin, että vihreällä linjalla ruoka on tyypillisemmin varuskuntien ruokia vastaavaa massaruokaa suurimmissa palveluspaikoissa. Tämä ei kaikkien tapaamieni makuhermoja ja ruokatottumuksia ole tyydyttänyt. Henkilökohtaisesti en ole kyseisten muonituskeskusten palveluita testannut. Kuri on monissa vihreän linjan yksiköissä keskimääräistä maavoimien kuria kovempi, mutta näin on mielestäni myös palvelusmotiivaatio. Linja on tiukka mutta reilu eikä aivan niin tuttavallinen kuin laivoilla. Tosin mitä pienempi ja tiukempi kurinen porukka, sen lähempänä se on työyhteisöä kuin varusmieskoulutusjoukkoa myös merivoimissa. Kova kuri ja tiukka vaatimustaso varmaankin monelle antaa kuvan että esimiehet ovat vittumaisia, etenkin jos taustalla on pettymys siitä, ettei päässytkään laivapalvelukseen niinkuin toivoi. Omien sivusta tehtyjen havaintojeni perusteella merivoimien puolella on henkilökuntaa, joka osaa olla todella vittumaista silloin kuin heille siihen antaa aihetta. Reserviläisiään merivoimat vaikuttaisi kohtelevan selvästi keskivertoa paremmin.

Ilmavoimista taas en viitsi edes kommentoida koska minulla on sieltä puolelta sangen kapea ja yksipuolinen kuva ja käsittääkseni suuri osa sinne sijoitetuista on kuitenkin aikanaan palvellut maa- tai merivoimissa.
 
noska kirjoitti:
Korjataan siis niin, että vihreällä linjalla ruoka on tyypillisemmin varuskuntien ruokia vastaavaa massaruokaa suurimmissa palveluspaikoissa. Tämä ei kaikkien tapaamieni makuhermoja ja ruokatottumuksia ole tyydyttänyt. Henkilökohtaisesti en ole kyseisten muonituskeskusten palveluita testannut. Kuri on monissa vihreän linjan yksiköissä keskimääräistä maavoimien kuria kovempi, mutta näin on mielestäni myös palvelusmotiivaatio. Linja on tiukka mutta reilu eikä aivan niin tuttavallinen kuin laivoilla. Tosin mitä pienempi ja tiukempi kurinen porukka, sen lähempänä se on työyhteisöä kuin varusmieskoulutusjoukkoa myös merivoimissa. Kova kuri ja tiukka vaatimustaso varmaankin monelle antaa kuvan että esimiehet ovat vittumaisia, etenkin jos taustalla on pettymys siitä, ettei päässytkään laivapalvelukseen niinkuin toivoi. Omien sivusta tehtyjen havaintojeni perusteella merivoimien puolella on henkilökuntaa, joka osaa olla todella vittumaista silloin kuin heille siihen antaa aihetta. Reserviläisiään merivoimat vaikuttaisi kohtelevan selvästi keskivertoa paremmin.
..............................
Reserviläisten kohteluun en osaa sanoa, kun ei ole vertailukohtaa, mutta kommenttini lähti oikeastaan sellaisesta kokemuksesta, joka minulla linnakkeiden muonituksesta. Väitän edelleen, että siellä oli/on keskimääräistä parempi tilanne tässä suhteessa. Sikäli kun niitä aktiivisena enää onkaan....

Ja yhtään veemäistä esimiestä ei ole kohdalleni osunut ! (pitänee koputtaa puuta eli päätä :rolleyes: )
 
vehamala kirjoitti:
Reserviläisten kohteluun en osaa sanoa, kun ei ole vertailukohtaa, mutta kommenttini lähti oikeastaan sellaisesta kokemuksesta, joka minulla linnakkeiden muonituksesta. Väitän edelleen, että siellä oli/on keskimääräistä parempi tilanne tässä suhteessa. Sikäli kun niitä aktiivisena enää onkaan....
Mä taas en ole vieläkään tottunut pitämään rt:tä osana merivoomia.
Ja linnakeiden muonitukseen pätee sama mitä mainitsin jo laivojen osalta suurten keittiöiden massaruoasta ja pienten keittiöiden paremmista annoksista. Sama on muuten havaittavissa rahantuhlaaj... siis rauhanturvaajien suurten leirien ja pikku posejen välillä. Pääleirien sinänsä ammattimaiset kokit usein valittavat että kun ruokaa pitää tehdä massoittain ei mitenkään saa siitä tethyä samanlaista kuin pienissä erissä tehtynä.
 
Ei kannata ruotia minun kommenttejani >Merivoima-asiassa, en tosiaan tiedä muuta kuin kuulopuheet. Olen täyswerinen maakrapunen.
 
Hoksasin juuri toisen näkökulman aiheeseen: pyrkisin ehkä johonkin mihin pitää pyrkiä. Tämä siksi että palvelusmotivaatioiden jakauma olisi myötäpainotteisempi. Saisi kokemusta "onnistuvan erikoisjoukon" erityislaatuisesta luonteesta (josta olen muutamaan otteeseen työelämässä päässyt nauttimaan).

Toisaalta, ison osan kestävää oppia sain aikanaan siitä että sain osin vastentahtoiset heput tekemään hyvällä tasolla asioita joita he eivät suoraan kokeneet omakseen...

Menipä vaikeaksi. Pitänee keskittyä tähän päivään ja oman porukan valmentamiseen.
 
Back
Top