Jos Suomi liittyisi NATOon, näkisittekö Suomen nostavan puolustusbudjetin 2% BKT-tasolle?

Nostetaan 2% tasolle ja mistä rahat? No, helppo vastaus! Autoilijoilta tietenkin! Lätkäistään sellaiset Ranskan malliset moottoritiemaksut - oisko Helsinki-Tampere -pätkä yhteen suuntaan vaikkapa 49 euroa tietullia ja sit vielä kilometripohjaiset käyttömaksut päälle. Eikä unohdeta bensaveron tuntuvaa korottamista. 'tana.
 
Nostetaan 2% tasolle ja mistä rahat? No, helppo vastaus! Autoilijoilta tietenkin! Lätkäistään sellaiset Ranskan malliset moottoritiemaksut - oisko Helsinki-Tampere -pätkä yhteen suuntaan vaikkapa 49 euroa tietullia ja sit vielä kilometripohjaiset käyttömaksut päälle. Eikä unohdeta bensaveron tuntuvaa korottamista. 'tana.

Erinomainen idea. Näitä toimia tarvitaan, että saadaan julkinen liikenne iskuun ja vähennettyä typerää yksityisautoilua! Yrityksille voitaisiin tietysti miettiä jonkinlaisia helpotuksia.
 
Eli jos NATOn laskentakaavalla käytämme jo 1,6%, niin sitten olemme jo hyvässä lyönnissä ja ylittäneet monet NATOn muut jäsenmaat. Kahteen prosenttiin pääsy vaatisi neljäsosan lisän budjettiin, niin tässä kohtaa pitäisi miettiä mitä järkevää maanpuolustuksellisesti tuolla noin 850 miljoonalla eurolla saisi aikaan. Löytävätkö viisaammat täältä käyttökohteita 850 miljoonalle?
Niin siis .. kuten tässä on jo useammassakin puheenvuorossa mainittu, kysymäsi käyttökohde on jo olemassa ja se on HX ja Laivue2020 hankinnat. Hankkeita, jotka nykysäännöin rahoitetaan puolustusbudjetin ulkopuolelta... ne vain sitten sisällytetään puolustusbudjettiin. Voila. Huomaatko miten ovela taas tshushna on. Ihan kelmi.
Se meneekö 2% vai vähän alle tai yli, voidaan hoidella hankintojen ja kustannuksien jaksotuksilla.
 
Erinomainen idea. Näitä toimia tarvitaan, että saadaan julkinen liikenne iskuun ja vähennettyä typerää yksityisautoilua! Yrityksille voitaisiin tietysti miettiä jonkinlaisia helpotuksia.

Kyllä, kyllä, ja samaan aikaan saadaan julkisen liikenteen hinnat kalliimmaksi, kun niiden ei tarvitse enää hinnalla kilpailla yksityisautoilua vastaan. Hki-Tre -junalippuun 50% hinnankorotus - on se silti uusia tietulleja ja veroja halvempi, joten miksi ei? Ja näin saadaan ylipäätään matkoja vähennettyä, kun kellään ei ole varaa käyttää sen enempää omaa autoa kuin julkistakaan liikennettä.

Talous tuhoutuu samalla, mutta mitä sitten, me vähennetään maapallon saasteita ainakin 0,0000001%.

Äänestäkää Vihreitä keväällä, jos tällinen tulevaisuus houkuttaa!
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Eli jos NATOn laskentakaavalla käytämme jo 1,6%, niin sitten olemme jo hyvässä lyönnissä ja ylittäneet monet NATOn muut jäsenmaat. Kahteen prosenttiin pääsy vaatisi neljäsosan lisän budjettiin, niin tässä kohtaa pitäisi miettiä mitä järkevää maanpuolustuksellisesti tuolla noin 850 miljoonalla eurolla saisi aikaan. Löytävätkö viisaammat täältä käyttökohteita 850 miljoonalle?

Mitään 0,85 miljardia tarvita.

Lasketaan ensi Rajavartiolaitoksen budjetti, sotilaseläkkeet ym. puolustusbudjettiin niin ollaan jo aika liki.
 
Erinomainen idea. Näitä toimia tarvitaan, että saadaan julkinen liikenne iskuun ja vähennettyä typerää yksityisautoilua! Yrityksille voitaisiin tietysti miettiä jonkinlaisia helpotuksia.

Kuiskaus hukkapilkan ääreltä: mikä he---tin julkinen liikenne?

Kiitos ja anteeksi.
 
Mitään 0,85 miljardia tarvita.

Lasketaan ensi Rajavartiolaitoksen budjetti, sotilaseläkkeet ym. puolustusbudjettiin niin ollaan jo aika liki.

Voidaan tarvita kyllä, kunhan seuraavan hankintakierroksen romppeita aletaan maksella. Jonkinlainen korotus varmasti määrärahoihin tulee. Liittoutumattoman pienen valtion on seurattava aikaansa ja kaivettava kuvettaan reippaammin.
 
Asevelvollisuus kustantaa joidenkin arvioiden mukaan (lähdettä ei ole tähän nyt heittää) noin prosentin BKT:sta, ja Sipilän laskujen mukaan HX ja Laivue2020 -hankkeet nostaisivat puolustusmäärärahoja noin 0.7% 15 vuoden ajan. Eli Rajavartiolaitos, kv-operaatiot ja eläkkeet vielä lisäksi, niin Suomi käyttäisi todellisuudessa 3.0-3.2% BKT:sta puolustukseen.
 
Asevelvollisuus kustantaa joidenkin arvioiden mukaan (lähdettä ei ole tähän nyt heittää) noin prosentin BKT:sta, ja Sipilän laskujen mukaan HX ja Laivue2020 -hankkeet nostaisivat puolustusmäärärahoja noin 0.7% 15 vuoden ajan. Eli Rajavartiolaitos, kv-operaatiot ja eläkkeet vielä lisäksi, niin Suomi käyttäisi todellisuudessa 3.0-3.2% BKT:sta puolustukseen.

Täytyy toivoa ettei kukaan Vasemmiston edustaja lukenut tuota... olisi taas ulinaa NATO-kiimaisuudesta ja vanhuksista. Puhumattakaan kuinka paljon tuosta voisi leikata...
 
Voidaan tarvita kyllä, kunhan seuraavan hankintakierroksen romppeita aletaan maksella. Jonkinlainen korotus varmasti määrärahoihin tulee. Liittoutumattoman pienen valtion on seurattava aikaansa ja kaivettava kuvettaan reippaammin.

Hih...

Hihihihi...

Hahaaahahhaaaaahha....

Buahahahaaaaahahaaaaaa...

Vai kaivettava kuvetta reippaammin? Suhdannehuippu käsillä, 7-12mrd:n erillisrahoitus haussa (lentokoneet + laivat + pumpum tarvikkeita niille). Ja mies unelmoi lisäyksestä peruspuolustusbudjettiin? Mitä ikinä poltatkin/snorttaat niin kerro minullekin. Tahtoo myös!

Ei sen puoleen. Vakavasti puhuen tilanne on se, että jos ei lisää tule perusbudjettiin, niin "malli Cajander" alkaa vaikuttamaan uubervarustukselta verrattuna siihen mitä maavoimat tulevat saamaan tulevien 15-20 vuoden aikana.
 
Asevelvollisuus kustantaa joidenkin arvioiden mukaan (lähdettä ei ole tähän nyt heittää) noin prosentin BKT:sta, ja Sipilän laskujen mukaan HX ja Laivue2020 -hankkeet nostaisivat puolustusmäärärahoja noin 0.7% 15 vuoden ajan. Eli Rajavartiolaitos, kv-operaatiot ja eläkkeet vielä lisäksi, niin Suomi käyttäisi todellisuudessa 3.0-3.2% BKT:sta puolustukseen.

Kelpaisiko tuollaisten piilo"kustannusten" mukaan laskeminen? Eli kuluksi laskettaisiin mahdollisesti saamatta jäänyt taloushyöty. Olisi aikamoista kikkailua.

Tämän arvion mukaan olisi jopa1-2%

" Helsingin yliopiston taloustieteen professori Panu Poutvaara on yksi harvoista asevelvollisuuden kustannuksia tutkineista suomalaisista. Hän on arvioinut järjestelmän maksavan joka vuosi noin 1–2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kustannus syntyy, kun asevelvollisten opinnot myöhästyvät tai työt keskeytyvät palveluksen seurauksena. Poutvaara on avoimesti kertonut vastustavansa yleistä asevelvollisuutta."

http://varusmieslehti.fi/analyysi-nakymaton-kustannus/
 
Kelpaisiko tuollaisten piilo"kustannusten" mukaan laskeminen? Eli kuluksi laskettaisiin mahdollisesti saamatta jäänyt taloushyöty. Olisi aikamoista kikkailua.
Ei olisi lainkaan kikkailua jos varusmiehille (noin 20 000 miestyövuotta) laskettaisiin peruspalkka ylitöineen ja kertaajille vielä vähän korkeampi palkkaluokka ja päälle eläkkeet. Tämä olisi lähempänä muiden maiden laskentatapaa ja lopputulos olisi tuo sama edellämainittu. Itseasiassa myös siviilipalvelus olisi puolustusbudjettia koska on olemassa asevelvollisuuden vuoksi.
 
Ei olisi lainkaan kikkailua jos varusmiehille (noin 20 000 miestyövuotta) laskettaisiin peruspalkka ylitöineen ja kertaajille vielä vähän korkeampi palkkaluokka ja päälle eläkkeet. Tämä olisi lähempänä muiden maiden laskentatapaa ja lopputulos olisi tuo sama edellämainittu. Itseasiassa myös siviilipalvelus olisi puolustusbudjettia koska on olemassa asevelvollisuuden vuoksi.

Siis kuluksi laskettaisiin palkka jota ei makseta?
Laskeeko joku maa puolustusmenoihin "palkan" joka on vain paperilla?
 
Siis kuluksi laskettaisiin palkka jota ei makseta?
Jokainen varusmies luovuttaa tuon työpanoksensa ja aikansa puolustusvoimille - miten sen arvotat jollei palkalla. Ainoa tapa verrata palkka-armeijaa ja asevelvollisuusarmeijaa. Tuo panos on kuitenkin osa kansantalouttamme ja tuottaa ison armeijan reserviin.
 
Viimeksi muokattu:
Alle 20-vuotiaista 30% on työttömiä. Laskettaisiinko heidän osalta työttömyyskorvauksen osuus?
 
Alle 20-vuotiaista 30% on työttömiä. Laskettaisiinko heidän osalta työttömyyskorvauksen osuus?
Ja osa opiskelijoita, osa akateemisesti kouluttautuneita ja osa jo hyväpalkkaisessa työssä. Ei se lähtökohta mistä tulet vähennä sitä panosta minkä varusmies antaa yhteiskunnalla. Työttömältäkin tuo aika on poissa työnhausta tai lisäopiskelujen aloituksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Voihan sitä budjettia "tuunata": Varusmiehen päivärahaa vähän suuremmaksi ja siitä peritään yöpymiskustannus tms. Nämä tilitetään sitten johonkin puolustusbudjetin ulkopuoliseen hyvään tarkoitukseen.
Tai kiinteistömassaa osin pvlle. Rahoitus erillisbudjeteista vuosittain aluksi. Sillä pärjää jonkin aikaa.
Ei tuo eroa työttömyystilastoinnistakaan, harmonisointi.
 
Ja osa opiskelijoita, osa akateemisesti kouluttautuneita ja osa jo hyväpalkkaisessa työssä. Ei se lähtökohta mistä tulet vähennä sitä panosta minkä varusmies antaa yhteiskunnalla. Työttömältäkin tuo aika on poissa työnhausta tai lisäopiskelujen aloituksesta.

Se vähentää sitä varusmiespalveluksesta koituvaa haittaa yksilölle tai yhteiskunnalle.

Toisin sanoen on virheellinen kuvitelma että työllisten määrä lisääntyisi varusmiesten määrällä jos asevelvollisuutta ei olisi.

Työn haku taas ei tuota mitään.
 
Se vähentää sitä varusmiespalveluksesta koituvaa haittaa yksilölle tai yhteiskunnalle.

Toisin sanoen on virheellinen kuvitelma että työllisten määrä lisääntyisi varusmiesten määrällä jos asevelvollisuutta ei olisi.

Työn haku taas ei tuota mitään.

1. Väärin. Työttämällekin varusmiespalvelus viivästyttää työn- tai opiskelupaikan hakua. Samaten ns työttömänä varusmiespalvelukseen kirjautunut ei anna yhtään sen vähempää yhteiskunnallista panosta puolutusvoimille kuin työstään palvelukseen tullut.

2. Mitä luulet ammattiarmeijoiden suhteen. Värväytyykö sinne kaikki yhteiskuntaluokat vai onko iso osa juuri niitä jotka eivät muuta työtä ole saaneet. Itse viimeksi olen tutustunut ja kuullut ranskalaisista YK-joukoista. Ammattiarmeijan komennukselle värväytyneitä. Suomalaiset pesivät heidät monessa suhteessa saati yleissivistyksessä. Ranskalaisten etniset taustat olivat pääosin mustien pohjois-Afrikasta ja myös arabimaista. Koulutaustana peruskoulu tai vielä vastimattomampi. Kielitaitona puhekielen ranska - ei muuta.

Työn haku nimenomaan tuottaa yksilön kannalta koska nyt jo työllistämismallikin sitä edellyttää eikä ketään haeta kotoaan töihin. Ja oli miten oli niin edelleen kohta 1.

Yhteiskuntahan olisi voinut päättää, että kaikki tekevät armeijan sijasta vähintäin 1/2-vuotta yhteiskuntapalvelusta: sairaaloissa, vanhustenhoidossa, vpk:lla, metsänhoidossa, maatiloilla. Se panos olisi bkt:ssa ja sitä se on nytkin - itsenäisyyden vakuutena.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top