Jos tuhoamme vihollisen epäsuoralla tulella, niin miten estämme vihollista tekemästä samoin?

Kuten CV9030FIN tykistö-topikissa totesi, olisi ehken kannattanut ostaa niitä slovakialaisia Zuzana-telatykkejä (tosin putosivat kisasta kun olivat pyörillä) kuin olla ostamatta mitään ja korvata ne "itseliikkuvilla" 155mm kanuunoilla...

E-Afrikasta varmaan saisi kanssa G6-vehkeitä myös. Onko se maastoliikkuvuus nyt niin pyhä asia? Eihän edes ammustäydennys toimi jos sinne ei pyöräajoneuvo pääse...

Kuten olen sanonut, että kantamaa noissa pitäisi olla tarpeeksi, että maaston kautta ei tarvitse asemia hakea.

Niin, ja tuossa HK mainitsi kustannustehokkuuden, niin mitä pitäisi hankkia on herätesytyttimet kaikkiin tykistön ja heittimien ammuksiin. Ja pitemmän kantaman tykistölle PGK -sytyttimet, mieluummin herätesytyttimillä, jos sellainen toiminto niihin on saatu ympättyä.
 
Kuten olen sanonut, että kantamaa noissa pitäisi olla tarpeeksi, että maaston kautta ei tarvitse asemia hakea.

Niin, ja tuossa HK mainitsi kustannustehokkuuden, niin mitä pitäisi hankkia on herätesytyttimet kaikkiin tykistön ja heittimien ammuksiin. Ja pitemmän kantaman tykistölle PGK -sytyttimet, mieluummin herätesytyttimillä, jos sellainen toiminto niihin on saatu ympättyä.

G6 wikissä:

Effective firing rangeStandard: 30 km (19 mi)
Base bleed: 39 km (24 mi)
V-LAP: 52.5 km (32.6 mi)
M9703A1: 67 km (42 mi)



http://en.wikipedia.org/wiki/G6_howitzer

Luulisi valikoimasta riittävän. Ja en ole Denelin myyntimies...ei sinänsä, olisi varmaan ihan OK homma. :D
 
G6 wikissä:

Effective firing rangeStandard: 30 km (19 mi)
Base bleed: 39 km (24 mi)
V-LAP: 52.5 km (32.6 mi)
M9703A1: 67 km (42 mi)



http://en.wikipedia.org/wiki/G6_howitzer

Luulisi valikoimasta riittävän. Ja en ole Denelin myyntimies...ei sinänsä, olisi varmaan ihan OK homma. :D

Tuon tiedän. Kantamaennätys ja samalla maailmanennätys G6:lla on 75 kilsaa. Pitää vaan löytää ampuma-alue kilsan korkeudesta ja odottaa lämpöistä kesäpäivää (50 astetta).

Ja oletettavasti noilla kantamilla kykenisi vielä osumaan, jos käytössä on GPS ohjatut ammukset.

GPS ohjatut ammukset on muutenkin siunaus, koska putken käyttöikä on kuulemma aika lyhyt noilla kantamilla, kuten tapaus Tampella -98 osoittaa. Mutta jos laukaukset saa maaliin ilman suurempaa ammuskulutusta, niin mikäpä siinä.
 
@Nojatuolistrategi Esittää aiheessa "Operatiivisten joukkojen uusi tst-tapa" kuinka vihollinen pysähtyy kun vähän koputellaan kivääri-ja-kikkeli -joukoilla tiedusteluosia ja sen jälkeen kipataan raketinheittimillä rautaa niskaan. Kuulostaa hyvältä, ja varmaan toimiikin, mutta miten estämme vihollista tekemästä samaa meille?

Emme voi elää kuvitelmassa, ettei vihollisella olisi samoja leluja kuin meillä - lennokkeja, raketinheittimiä ja toimivaa viestikalustoa. Samaan aikaan iso osa (alueellisista) ja jopa operatiivisista joukoistamme (Kainuun prikaati) matkustaa ilman minkäänlaista suojaavaa panssarikuorta. Miten ihmeessä pystymme viemään joukkoja vihollisen teräsjyrän sivustaan, aiheuttamaan viholliselle vahinkoa ja vielä saamaan nuo joukot ehjinä pois?

Jopa massiivinen raketinheitinten käyttö on kuitenkin lopulta varsin halpaa - M270 MLRS:n M26-raketti (kuorma-ammus, jossa 644 tytärammusta ) maksaa joidenkin lähteiden mukaan runsaat kymmenentuhatta dollaria. MLRS pystyy ottamaan kantoonsa kaksi kuuden raketin kasettia, jotka yhdessä riittävät yhden neliökilometrin kokoisen alueen kattamiseen. Neliökilometrin alueelle täydellinen tuho kaikelle suojaamattomalle sadalla tuhannella eurolla! Venäjällä hinnat lienevät samaa luokkaa tai edullisemmat.

Yhden alueellisten joukkojen komppanian tuhoaminen voi siis olla hyvinkin kannattavaa, vaikka sen takia joutuisikin roiskimaan 16 (4x4) neliökilometrin alueen. Hintaa tuolle ei kuitenkaan tulisi kuin reilu puolitoista miljoonaa euroa. Vaikka komppanioita olisi sata (mitä niitä ei todellisuudessa ole), niin hintaa tulisi silti vain runsaat 150 miljoonaa euroa - pikkuraha suurvallalle.

Hyvä kysymys. Vastaus tulee toivottavasti lähivuosina (2016?), kun PV paljastaa operatiivisten joukkojen uuden tst-tavan.

Itse ajattelin asian näin: Hyökkääjä tarvitsee ajallisen ja paikallisen ylivoiman. Se keskittää joukot hyökkäysuralle. Tämä tarjoaa tilaisuuden puolustajalle. Epäsuoralla tulella voidaan iskeä tiiviiseen ryhmitykseen. Ideaalisesti jo ryhmitysalueella, mutta myös otollisissa maastonkohdissa hyökkäysuralla. Vihollisen etenemistä tiedustelevat erikoisjoukot, lennokit ja ystävällismielisten maiden satelliitit. Operatiiviset joukot pysäyttelevät kärkeä. Alueelliset joukot pistelevät vihollista kylkeen ja katkovat huoltoa hyökkäysuran sivuilta. Ja rautaa sataa vihollisen niskaan aina kun suurempi sumppu syntyy. Kun vihollista on tarpeeksi kulutettu, panssariprikaati jyrää yli kohtaamistaistelussa. Sitten on paikallisjoukkojen ruutiukkojen vuoro hammasharjoineen ja lusikka-haarukka-yhdistelmineen kammata sätkivät rektaalinpätkät maastosta.

Sitten itse kysymykseen. Vihollisella on samat kamat. Jopa paremmat. http://en.wikipedia.org/wiki/9A52-4_Tornado

Mutta puolustaja voi hajauttaa epäsuoran (kaukovaikutteisen) tulen lavetit, mutta keskittää niiden tulen. Tuli ja liike, omasuoja, naamiointi, harhautus, valemaalit, valmistellut asemat yms. vaikeuttavat vastatykistötoimintaa. Oma AMOS, telatykki, MLRS-vaunu liikkuu karttaruudulta toiselle uusiin tuliasemiin peitteisessä maastossa. Vihollisen on vaikea seurata, missä mikin tuliasema milloinkin sijaitsee. Jossakin 10...100 km:n etäisyydellä uralta.
 
Viimeksi muokattu:
Saas nähdä tuoko tulevat hankinnat meillekin 155mm telatykki kalustoa.. Syytä olisi että meillä olisi ns. riittävä määrä iskukykyistä, itsenäiseen tulitoimintaan kykenevää, suojattua ja liikkuvaa tykistöä... Tuo uusi taistelutapa itseasiassa huutaa ja tarvitsee sitä... Riittävällä määrällä tarkoitan sitä että sitä oikeasti on sen verran että niillä kyetään painopisteessä hoitamaan tykistö toiminta... Vanhat vedettävät voivat olla sitten sivustassa ja muualla tukena...
 
Jopa massiivinen raketinheitinten käyttö on kuitenkin lopulta varsin halpaa - M270 MLRS:n M26-raketti (kuorma-ammus, jossa 644 tytärammusta ) maksaa joidenkin lähteiden mukaan runsaat kymmenentuhatta dollaria. MLRS pystyy ottamaan kantoonsa kaksi kuuden raketin kasettia, jotka yhdessä riittävät yhden neliökilometrin kokoisen alueen kattamiseen. Neliökilometrin alueelle täydellinen tuho kaikelle suojaamattomalle sadalla tuhannella eurolla! Venäjällä hinnat lienevät samaa luokkaa tai edullisemmat.

Yhden alueellisten joukkojen komppanian tuhoaminen voi siis olla hyvinkin kannattavaa, vaikka sen takia joutuisikin roiskimaan 16 (4x4) neliökilometrin alueen. Hintaa tuolle ei kuitenkaan tulisi kuin reilu puolitoista miljoonaa euroa. Vaikka komppanioita olisi sata (mitä niitä ei todellisuudessa ole), niin hintaa tulisi silti vain runsaat 150 miljoonaa euroa - pikkuraha suurvallalle.

Ratekioista en osaa juuri juuta enkä jaata sanoa, mutta logistiikasta, hinnoista ja erinomaisen hyödyllisestä käsitteestä nimeltä "vaihtoehtoiskustannus" vähän.

Tehtaan portilla 10 000 rahaa maksava rlaketti-aseen laukaus voi tositilanteessa "maksaa" itäkautta maanteitse ja tela-ajoneuvoilla Suomen syvyyteen tuotuna mitä tahansa välillä 20 000 - priceless. Epäilen suuresti, ettäkö a-tarvikkeita käytettäisiin surutta jokaisen potentiaalisen korpikomppanian nujertamiseen:

  • Korpikomppanian oletettuun sijaintiin käytetyt a-tarvikkeet ovat poissa esim. sen panssariprikaatin tuhoamisesta.
  • Ampuvat putket ovat poissa vahvuudesta vähintäänkin tulituksen ajan, ja luultavasti sitä seuraavan siirtymänkin ajan.
  • Vaikka a-tarvikkeita ja aikaa olisi viljalti, putkien täyttö tarkoittaa logistiikkayksiköille ylimääräistä työtä luultavasti ahtaiden ja toivottavasti sissien ahdistamien kulkureittien läpi, aiheuttaen vähintäänkin ylimääräistä ahtautta ko. reiteille.
  • Ampuva yksikkö luultavasti paljastaa asemansa, vähintään yleisellä tasolla. Tähän kun yhdistetään se, että varsinaisen vastatykistötoiminnan ohella maastossa saattaa olla niitä puskajusseja KES:ien ja kylkimiinojen kanssa, liikkeen yleissuunta on tunnettu, eikä ajokelpoisia reittejä ole loputtomasti, niin jokainen ammuttu tuli-isku lisää riskiä joutua asemia vaihtaessa tshunien väijytykseen. (OK, tämä saattaa olla vanhentunut/teoreettinen/havuromanttinen ajatus.)

Mutta kiinnostavia tiedonmuruja tässä. Etenkin tuo 24 tunniksi etukäteen suunniteltu tulenkäyttö. Tuntuu vaan helpottavan oman puolen hommia niin paljon, että voineeko olla tottakaan? Jotenkin olin henkisesti varautunut, että tykkitulta voi tulla minuuteissa, enintäänkin tunneissa havainnoista.
 
Mutta kiinnostavia tiedonmuruja tässä. Etenkin tuo 24 tunniksi etukäteen suunniteltu tulenkäyttö. Tuntuu vaan helpottavan oman puolen hommia niin paljon, että voineeko olla tottakaan? Jotenkin olin henkisesti varautunut, että tykkitulta voi tulla minuuteissa, enintäänkin tunneissa havainnoista.

Älä ota mitään minun sanomaani vakavasti. Muistelen vuosia-vuosia sitten lukeneeni tämmöisen lukeman. Toisekseen tuo 24h on sellainen mukavan helppo lukema korjoittaa ylös, todellisuus on monimutkaisempi ja vaatisi enemmän tilaa selvittää.

No koitetaan siltä pohjalta mitä minä asiaa tunnen: Varmasti venäläiset jakaa tulen käyttöä tykistönsä osalta operatiiviseen ja taktiseen tasoon, ehkä näiden kohdalla suunnittelun lähtökohta on 24h jaksoissa tapahtuva tehtävien ja maalien jako. Ja/tai Operatiivisella tasolla tulta varmaan käytetään enemmän tuon 24 tunnin perspektiivillä, sitä mukaa kun tiedustelutietoa saadaan analisoitua. Taktisella tasolla puhutaan varmasti edelleen tunneista tai minuuteista. Jos A2-materiaali mitään merktsee niin mek.pataljoonalla voi olla se 100-150 putkea tukena, taktisen tason tykistöä. :cool: ... Tai siis :(

Kuitenkin kun miettii noita juttuja mitä olen lukenut mm aktiivisesta puolustustaistelusta A2:sta vastaan niin:
-Useita tst-partioita, komppaniansta joku 1/3-1/2-osa oli maastossa tst-partioina joilla oli sekä PST- että eristyisesti TJ-kykyä
-komppanian tukikohta takapainotteisesti sijoitettu jotta on mahdollisimman paljon tilaa hämätä/harhauttaa vihollista tst-partioilla.
-Johtoajatus saada hyökkäävä vihollinen (A2 mek.pataljoona) tyhjentämään tyksitön tuki tst-partion asemiin ja täten kyetä taistelemaan itse tukikohdassa pelkkää suora-ammuntatulta vastaan.
-Toimii hyvin teoriassa stereotyyppisesti toimivaa A2:sta vastaan, reaalielämässä ongelmana se että vastassa on ajatteleva ihminen joka toimii muutenkin kuin kaavamaisesti.

Mitä tuosta voi päätellä niin taktinen tykistön tuli on huomattavasti nopeampaa ampumaan kuin 24h, todennäkösiesti 24h-sääntö tässä suhteessa tarkoittaa vain sitä että kyseiset putket ovat "alistettu" kyseiselle pumpulle (tai Mek.Prikaatille) tuoksi ajaksi. Jos siis mitään 24h-sääntöä on edes olemassa.

Toki kyseessä on A2 eikä Venäläiset, mutta lieneekö nuo epäsuoran tulen järjestelyt taktisessa mittakaavassa niin kummoisesti poikkeaa?

Jälleen pitää korostaa että vaikka tekstiä saatan työntää aimo nokon niin etenkään tykistön toiminnasta minun käsitykset ei kovin kurantteja ole. Jos joku kiinnostaa/on kiinnostanut niin se on jalkaväen taistelut, toki sitä kautta on toki tykistönkin puoli vähän tullut tutuksi, mutta missään nimessä en pidä itseäni asiantuntijana. Jos ehkä jalkaväentaistelusta uskallan jotakin ainakin teorian tasolla väittää tietäväni.

Toisekseen en tiedä miten hyvin reserviläisportaassa, jos aina kantahenkilökunnan portaassakaan, ymmärretään tykistön jäykkyyden päälle. Jalkaväkimies ei vaan tajua millainen hirviö se tykistö rykmentti on liikutella osana dynaamisia sotatoimia, miettii jotakin Tali-Ihantalaakin ja miten hitaasti tykistön tulenkäyttö saatiin siihen että 200 putkea takoi maalia 5 minuutin aikaikkunan sisässä, toki nykyään kaikki on nopeutunut, mutta silti... Meillä kun on "etuna" reserviläis mind-setissä se että tykistön toiminta on valmisteltu, se on valmiiksi asemissa ja odottaa tulikomentoa, mutta tämäkin etu voi olla pois pyyhkäisty ensimmäisten sotapäivien jälkeen. Voi kuulua palautteena linjoja pitkin että 'Ei oo putkia'.
 
Mutta kiinnostavia tiedonmuruja tässä. Etenkin tuo 24 tunniksi etukäteen suunniteltu tulenkäyttö. Tuntuu vaan helpottavan oman puolen hommia niin paljon, että voineeko olla tottakaan? Jotenkin olin henkisesti varautunut, että tykkitulta voi tulla minuuteissa, enintäänkin tunneissa havainnoista.

Edellä tuossa oli selitys jo, mutta saanko kuitenkin sanoa oman selitykseni lyhyemmin? Kiitos.

Eli: Tarkoittaa sitä, että jalkaväkirykmentin komentaja sanoo, että pataljoonan komentaja A saa käyttää tukevan tykistörykmentin tulta seuraavan 24 tunnin ajan läpimurtoyritystään varten. Koskapa pataljoona tuskin kykenee yhtä hyökkäystä useampaan yritykseen siinä ajassa, niin käytönnössä homma menee "kaikki tai ei mitään" menetelmällä, eli tiedossa olevat maalit saavat oman osuuden ja loput annetaan tiedusteluosien ja kärjessä olevien osien käyttöön.

Mutta tämän lisäksi pataljoonilla A,B,C jne. on lisäksi niiden oma orgaaninen epäsuora käytössä. Siis ainakin patteri (patteristo?) tykistöä ja heitin komppania (9 x 120mm putkea).

Niin, ja varmaankaan mitään 24 tunnin sääntöä ei ole, vaan kun pataljoona A:n todetaan suorittaneen tehtävänsä (onnistui tai ei), niin ylempi johto saattaa siirtää alistuksen seuraavalle porukalle, mahdollisesti kokonaan muualla.

Jos vihollinen jakaa tykistöään laajemmalti, niin olettaisin sen tarkoittavan sitä, että vihollinen vasta ottaa löysiä pois linjoista ja katsoo sitä sopivinta iskukohtaa.
 
Viimeksi muokattu:
Uskoisin muuten, että tuo mainitsemasi hajontakuvio ei ole riittävä. Tankki on vain n. 2x5 neliömetriä se ala mihin kannattaa osua ylhäältä.
Siksi sanoinkin, että Bonusta sinne kanssa joukkoon noita tankkeja napsimaan. Tuollainen massiivinen keskitys mistä minä puhuin, sopii paremminkin vain kevyesti panssaroituja tai panssaroitumattomia kohteita vastaan. Tuollaiseen voisi hyvin pistää juuri satsit Bonusta menemään jne. ja kun ko possuja pysähtyy ihmettelemään ja äijät kömpivät vaurioituneista ajoneuvoiste ulos, sitten iskisi vasta raketinheittimillä niskaan. No, mene ja tiedä sitten, mikä paras. Harvemmin vihollisen "puolustusasemia" vastaan meillä varmaan hyökätään, niissä tuo kuvailemani keskitys olisi mannaa...

BTW. M85 ammus on muuten se sama mitä on tykistöllä jo valmiiksi, eikä tuo räjähdä ilmassa.
Täh? Lähteitä näille väitteille kiitos.
 
G6-tulinopeus on selvästi huonompi PzH2000 verrattuna. Tämän pitäisi ratkaista aika paljon. Toisaalta, mikä lienee hintaero noissa kahdessa systeemissä? Määrä on laatua, sanotaan...
 
Siksi sanoinkin, että Bonusta sinne kanssa joukkoon noita tankkeja napsimaan. Tuollainen massiivinen keskitys mistä minä puhuin, sopii paremminkin vain kevyesti panssaroituja tai panssaroitumattomia kohteita vastaan. Tuollaiseen voisi hyvin pistää juuri satsit Bonusta menemään jne. ja kun ko possuja pysähtyy ihmettelemään ja äijät kömpivät vaurioituneista ajoneuvoiste ulos, sitten iskisi vasta raketinheittimillä niskaan. No, mene ja tiedä sitten, mikä paras. Harvemmin vihollisen "puolustusasemia" vastaan meillä varmaan hyökätään, niissä tuo kuvailemani keskitys olisi mannaa...


Täh? Lähteitä näille väitteille kiitos.

Itse kyllä harkitsisin hieman tarkemmin ne maalipisteet, kun kerran GPS ohjattu ammus on kyseessä, enkä koko neliökilsaa alkaisi pommittaa. Saisi tiheämmän kuvion pommeille ja/tai säästyisi ammuksia. Kun käytössä on GPS ohjatut ammukset, niin sitten voi laittaa raketit osumaan vaikka 30-50 metrin välein tietä pitkin. Muutenkin kykenisi suunnittelemaan tehtävän mukaisen osumakuviot ja miksei myös kirjaamaan ylös paikat mistä suutareita etsiä, jopa huolehtia siitä, että esim. tiheään metsään ei mene ammuksia ollenkaan, jos katsotaan että rypäleammukset ovat metsässä tehottomia, joten ammutaan sinne unitaryjä tai tykistöllä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/M85_(tytärammus)

"M85 on myös Suomen puolustusvoimien 155 K 98 Tampellan valmistaman 155 mm:n kenttätykin kuorma-ammus DM 662:n tytärammus, joita on hankittu siksi, että Suomi Ottawan miinakieltosopimuksen mukaisesti luopuu vuoteen 2016 mennessä jalkaväki- eli henkilömiinoista."

Voit lukea tuon ammuksen toimintatavasta, eli se on kaksoiskäyttö ammus, jonka kerrotaan sisältävän 1200 sirpaletta ja läpäisevän 105 milliä terästä. Käytännössä siis kovasti tämän näköinen: http://en.wikipedia.org/wiki/M270_M...iewer/File:M77_Cluster_Munition_With_Hand.jpg

Tässä itseasiassa on ammus jonka ainakin väitetään olevan M85 http://www.bangkokpost.com/media/content/20110407/253694.jpg

Millä sinä tuon saat hyppäämään? Tai miten tuo ontelopanos sitten toimisi? Vastauksia näihin toki voi olla olemassa, mutta se lisäisi ammuksen monimutkaisuutta.
 
Siksi sanoinkin, että Bonusta sinne kanssa joukkoon noita tankkeja napsimaan. Tuollainen massiivinen keskitys mistä minä puhuin, sopii paremminkin vain kevyesti panssaroituja tai panssaroitumattomia kohteita vastaan. Tuollaiseen voisi hyvin pistää juuri satsit Bonusta menemään jne. ja kun ko possuja pysähtyy ihmettelemään ja äijät kömpivät vaurioituneista ajoneuvoiste ulos, sitten iskisi vasta raketinheittimillä niskaan. No, mene ja tiedä sitten, mikä paras. Harvemmin vihollisen "puolustusasemia" vastaan meillä varmaan hyökätään, niissä tuo kuvailemani keskitys olisi mannaa...


Täh? Lähteitä näille väitteille kiitos.

mielestäni olet oikeassa! Sanotaan nyt niin että vaikka tuli ja liike ovat olleet sodankäynnin perusta, niin ilman halki tykin ammus lentää varsin verkkaista tahtia kun verrataan keskiverto ressun sykkimiseen :camo::salut:
 
Sitten itse kysymykseen. Vihollisella on samat kamat. Jopa paremmat. http://en.wikipedia.org/wiki/9A52-4_Tornado

Mutta puolustaja voi hajauttaa epäsuoran (kaukovaikutteisen) tulen lavetit, mutta keskittää niiden tulen. Tuli ja liike, omasuoja, naamiointi, harhautus, valemaalit, valmistellut asemat yms. vaikeuttavat vastatykistötoimintaa. Oma AMOS, telatykki, MLRS-vaunu liikkuu karttaruudulta toiselle uusiin tuliasemiin peitteisessä maastossa. Vihollisen on vaikea seurata, missä mikin tuliasema milloinkin sijaitsee. Jossakin 10...100 km:n etäisyydellä uralta.

Kotikenttäetu helposti unohtuu näissä keskusteluissa. Tuliasemien lisäksi puolustaja voi sijoittaa a-tarvikehuoltoa oletettujen/valmisteltujen tuliasemien läheisyyteen. Tehokkaammalla ammushuollolla saadaan tasoitusta vaikka hyökkääjällä lukumääräisesti enemmän putkia olisikin. Sama etu pätee viestiyhteyksiin ainakin jossain määrin.

Mutta miten tuhota pitkän kantaman raketinheittimet? Jossain jenkkien OPFOR-dokumentissa (jota en nyt tähän hätään enää löydä) tiedostettiin Smerchin MLRS:ää pidempi kantama ja se aiottiin torjua muistaakseni jotenkin näin:

-seurantaan UAV:lla + tuhoaminen lekolla/hekolla (tätä kykyä ei oikein meillä ole)
-nopea tulenavaus ATACMSilla (tätä ei tule)
-tykistöllä/suora-ammunnalla rakheittimen minimikantaman sisältä (onnea matkaan...)
 
Kotikenttäetu helposti unohtuu näissä keskusteluissa. Tuliasemien lisäksi puolustaja voi sijoittaa a-tarvikehuoltoa oletettujen/valmisteltujen tuliasemien läheisyyteen. Tehokkaammalla ammushuollolla saadaan tasoitusta vaikka hyökkääjällä lukumääräisesti enemmän putkia olisikin. Sama etu pätee viestiyhteyksiin ainakin jossain määrin.

Mutta miten tuhota pitkän kantaman raketinheittimet? Jossain jenkkien OPFOR-dokumentissa (jota en nyt tähän hätään enää löydä) tiedostettiin Smerchin MLRS:ää pidempi kantama ja se aiottiin torjua muistaakseni jotenkin näin:

-seurantaan UAV:lla + tuhoaminen lekolla/hekolla (tätä kykyä ei oikein meillä ole)
-nopea tulenavaus ATACMSilla (tätä ei tule)
-tykistöllä/suora-ammunnalla rakheittimen minimikantaman sisältä (onnea matkaan...)

Niin. Puolustaja voi valmistella asemat etukäteen todennäköisimmän uran varrelle, samoin kuin huollon. Vihollinen tietenkin tiedustelee kiinteät asemat, mutta mitä kaikkea maan alle yms. mahtuu, sitä ei kukaan tiedä. Yllätyksiä matkan varrelle.

Smerch ja Tornado vetävät vertoja länsimaisille vastineilleen. Periaatteessa AGM-158 JASSM Hornetista voisi olla vasta-ase. Raskaiden raketinheittimien liikkuvat lavetit kuitenkin liikkuvat nopeasti uusiin tuliasemiin, kun rakettikasetti on laukaistu. Liikkuvaan maalin on vaikea osua hitaalla risteilyohjuksella. Iskander olisi paikallaan.

Propellihattu päähän: raidetykki. Projektiilit kantavat satojenkin kilometrien päähän - ja lähtevät liukkaasti. Lähivuosina niitä nähdään USAn sotalaivoissa. Milloin rantautuvat Suomeen? Panssarijunan paluu ei kuitenkaan ole aivan kulman takana.
 
Ei aivan mene offtopickisi; Kuinkas esim CV9030 30mm:llä. Voiko ammuskella jotain pikkusirpalekranaattia jolla tekisikin jotain? (Nopea googlaus ei tuottanut tulosta niin joku pääsee pätemään, ja kiitokset hänelle)
 
Ei aivan mene offtopickisi; Kuinkas esim CV9030 30mm:llä. Voiko ammuskella jotain pikkusirpalekranaattia jolla tekisikin jotain? (Nopea googlaus ei tuottanut tulosta niin joku pääsee pätemään, ja kiitokset hänelle)
Googlaa paremmin... kokeileppa vaikka "30x173mm", "3P ammo", "30mm HEI-T", "30mm HE", "Mk310 Programmable Air Burst Munition",jne.
 
Googlaa paremmin... kokeileppa vaikka "30x173mm", "3P ammo", "30mm HEI-T", "30mm HE", "Mk310 Programmable Air Burst Munition",jne.
No tuotahan just amatöörinä kysyinkin. Kiitokset!

Edit: Ja kun näköjään olet nuo lueskellut niin ehkäpä tiedät eri ammustyypeistä enemmänkin. Täällä varmaan moni olisi kiitollinen antamastasi ammusinfosta;)
 
Edit: Ja kun näköjään olet nuo lueskellut niin ehkäpä tiedät eri ammustyypeistä enemmänkin. Täällä varmaan moni olisi kiitollinen antamastasi ammusinfosta;)
Juu en anna. Siihen on syynsä. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Maailmalla on ohjelmoitavia ammuksia jotka räjähtää/sirpaloituu tietyn etäisyyden lennettyään esim suojassa olevan jalkaväkiryhmän päällä. Meiltä ei löydy. Vielä ainakaan. :)
 
Back
Top