Juha Sipilän hallituksen toiminnan tarkastelua ja ruodintaa

Nyt kun tarkistin niin J. H. Vennola myös. Vennola oli valtiovarainministeri 1930. Ralf Törngren oli kansiksen lehtori Åbo akademissa 1927-1937 ja valtiovarainministerinä 40-luvulla, en sitten mitä kansantaloustieteen harjottajalla on tarkoitettu.

No, jutun juoni oli se, että kerrottaessa (2000-luvun alku) ainoa valtionvarainministeri, joka sössi kansantalouden, oli koulutettu ekonomisti.

Nyttemmin valtiontaloutta on hoidettu huonosti myös hallintotieteen maisterin, luokanopettajan ja lakimiehen toimesta.
 
No, jutun juoni oli se, että kerrottaessa (2000-luvun alku) ainoa valtionvarainministeri, joka sössi kansantalouden, oli koulutettu ekonomisti.
Kyllä minä sen tajusin. Halusin kuitenkin tarkistaa että pitääkö paikkansa, että Liikanen olisi ainut taloustietelijä joka on toiminut valtiovarainministerinä.

Sipilä on muuten ensimmäinen insinööri pääministerinä.
 
Mulla ei ole mitään herravihaa. Vai ovatko juristit automaattisesti herroja joiden arvostelu on kiellettyä?
On ihan luonnollista, että olet sitä mistä tulet. Lääkärinä(en ole) näkisin, että vain lääkäri voi ymmärtää mitään terveydenhuollosta ja näkökulmani painottaisi sitä lääkäri näkökulmaa. Silti terveydenhuollossa on muitakin näkökulmia, eikä se lääkäri näkökulma ole välttämättä se paras. Hoitajana kärsin samasta ongelmasta ajatuksieni kanssa.
Lääkärin erikoisala ei olekaan terveydenhuolto vaan lääketiede. Siksi potilasdiagnooseja tai operaatioita suorittavat lääkärit, eivätkä hoitajat, lakimiehet tai paperityöntekijät. Samoin lakiasioissa juristi on asiantuntija.

Jos sinut haastetaan oikeuteen, palkkaatko avuksesi asianajajan vai paperitehtaan varaluottamusmiehen?
 
Linnunpesäilmiö käynnistyy heti, kun leikkuri pikkasen siippaa akateemista siipeä. Ja kas, on tutkijoilla sitten oikein huoli peruskoulun erityispuolen työväenkin puolesta....vai lapsistako peräti???? Ollos huoleton, erityisryhmien työväen lkm ei juurikaan muutu. Yliopistot ja tutkimuslaitokset tarvitsevat aika ajoin lujan töötin kannikoihin. Raha puhuttelee tätäkin väkeä ja niimpä keinovalikoimasta napataan juuri leikkuri.
Henkilökohtaiset antipatiat yliopistoväkeä kohtaan ei tee määrärahaleikkauksia järkeviksi.

Jos tiedettä ja tutkimusta ajetaan alas, niin mistä sitten tulevat tulevaisuuden innovaatiot? Maatiloilta?
 
Henkilökohtaiset antipatiat yliopistoväkeä kohtaan ei tee määrärahaleikkauksia järkeviksi.

Jos tiedettä ja tutkimusta ajetaan alas, niin mistä sitten tulevat tulevaisuuden innovaatiot? Maatiloilta?

No, aika hidasta on ollut innovaatiorintamalla nykyrahoituksellakin. Ja mitä takeita rahoittaja saa siitä, että innovaatiotehtailu suorastaan ryöpsähtää kolmanteen potenssiin, kun annetaan avoin piikki? Vika tässä kohtaa ei ole "tiedemiehissä" ja yliopistoissa vaan siinä, miten niitä ahjoja johdetaan. Uskokaa pois, tähän palataan tällä hallituskaudella. Bisnesihmiset ovat nyt kerrankin tuomassa ymmärryksen valoa ummehtuneisiin komeroihin. Ja Sipilän taustahahmona näkyy selvää selvemmin: Esko Aho. Ja katsokaas Ahon kompetenssia ja niitä kannuksia, joita hän on hankkinut. Luuletteko, ettei edessä ole remontti? Takuulla on, ja rahoitussysteemi tulee muuttumaan. Tiedemiehen tittelin eteen joutuu tästedes tekemään muutakin kuin hakemaan rahoitusta....ja jotain tosiolevaakin pitää alkaa syntymään.

Ihan turha itkeä, että noku esim. Israel sijoittaa sitä ja tätä. Joo, niin sijoittaa. Mutta katsokaas sitä tulostakin on syntynyt. Meillä sijoitetaan kolmannesta vähemmän, eivätkä tulokset kyllä häikäise ketään.

Rahoitussysteemi tulee muuttumaan ja kun tuo TAVOITETILA on paketissa, pitää "tiede"-osastolla alkaa tulla tulostakin tai rahaa ei sitten tipu ei lirise. Esko Aholla on vissit visionsa tästä asiasta ja hänen hahmonsa näkyy nyt monessa kohtaa.
 
Yliopistojen tiede&tutkimus sateenvarjon alle mahtuu tällä hetkellä kaikenlaista. Suurelta osin täyttä soopaa.

Kuule yhtään en eppäile etteikö asia olisi juuri noin!

Paljon riittää muutettavaa ja uudistettavaa tiedemaailmassakin.

Vaarana vain on se, että hommassa käy niin kuin Ruotsin puolustusvoimien henkilökuntauudistuksissa "Ne joiden olisi pitänyt lähteä jäivät - ne joiden olisi pitänyt ehdottomasti jäädä lähtivät."

Ylipäätänsä tietty vapaus ja tiedon rakastaminen kuuluu tieteeseen. Mielestäni virhe on ollut siinä, että "tiedemiehet" on viimeisen 20 vuoden aikan liiallisestikkin huorannut vallanpitäjän talutusnuorassa - herran jestas jos ainoa proffa joka uskaltaa puhua suunsa puhtaaksi nykymenosta on Timo Vihavainen niin ei hyvin mene! Eli toivomukseni on, että erilaisissa tieteellisissä laitoksissa on vähemmän peesailijoita ja enemmän niitä joilla tutkimukseen perustuvaa tietoa ja munaa sanoa sellaistakin joka ei wallanpitäjiä miellytä.

Huonosti kuitenkin tulee käymään jos "Halosen helmikanat" ja Aleksanterituutin stalinistit mennään korvaamaan jollain Kokkari, Persu tai Kökkö-Traktori komissaareilla.

Kuten erään yliopiston tunnuslause kuuluu "Vapaan kansan lahja - vapaalle tieteelle!"
 
Nyt en voi sanoa, kuin humanistisia opintoja tehdeenä, että yliopisto muuttui aikas perskuleesti sinä aikana kun siellä olin. Monet asiat, mitkä siellä opin tajusin vasta jälkeenpäin. Se vei oman aikansa, tokihan se on helppoa puristaa koko kakka läpi kerralla, mutta siitä ei kyllä jää käteen kuin se kämmen. Se että lopettiin "ikuinen" opiskeluoikeus ei tuottanut ainakaan minun aikanan kuin stressaantuineita tusinamaisetereita. Tulosvellvollisuus ja humanistiset tieteet eivät oikein kohdanneet. Ymmärrän kyllä, että tälläkin palstalla on tulosvelvollisuutta peräänkuulutettu, mutta jos saan lainata wanhaa sanontaa niistä kuspäisistä kakaroista voisi olla aikas hyvin, miten Suomi nyt ajattelee koko koulutushommansa kanssa.
 
Aleksanteri-instituutti jos joku voisi olla oiva kohde säästöille.

Viime vuoden tapahtumia: http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173998-kapina-yliopistossa

Kapina yliopistossa?
18.8.2014 07:09 Arto Luukkanen
87 kommenttia
Kapina yliopistossa?

Aleksanteri-instituutin omalla keskustelu palstalle – Aleksanteri-listalle - ilmestyi tänä kesänä hämmästyttävän avoin kirje. Joukko opiskelijoita vetosi 30 heinäkuuta 2014 instituutin johtajaan Markku Kiviseen tieteellisen tasapuolisuuden nimissä ja protestoi ko. laitoksen varajohtajan ja tutkimuspäällikön Markku Kangaspuron lausuntoja Ukrainan kriisistä.

Opiskelijoiden mukaan Kangaspuron lausunnot ovat

”… ovat itse asiassa erittäin subjektiivisia ja hyvin Venäjän näkökulmasta annettuja. …tämänkaltaiset lausunnot tuovat mieleen enemmän Venäjän valtiollisen propagandan kuin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen huippuasiantuntemuksen objektiiviset kommentit…”

toivomme, että Aleksanteri-instituutin johto puhdistaisi ilmaa…”

Opiskelijat perustelevat avoimessa kirjeessään yksityiskohtaisesti käsityksiään ja luettelevat Kangaspuron monia yksipuolisia lausuntoja. Opiskelijoiden tuomat esimerkit ovat vakuuttavia; ko. henkilö näyttää toistelevan Venäjän näkemyksiä ja väittää niissä muun muassa, että Yhdysvallat olisi syypää Itä-Ukrainan tapahtumiin. Tieteellinen objektiivisuus on kovin kaukana.

**

Tällainen avoin protesti on yliopistossa äärimmäisen harvinainen. Ne eivät yleensä menesty ja ovat yleensä oikotie valittajan oman tulevaisuuden tuhoon.

Juhlapuheissa ja säännöissä opiskelijoiden huolet otetaan kyllä tarkasti huomioon. Todellisuus on kuitenkin varsin raadollinen sillä yliopisto on kaikesta huolimatta hierarkinen instituutio, jossa tutkimusjohtajilla ja professorilla on erittäin paljon valtaa. Tosiasia on, että niin Kivinen kuin Kangaspurokin valitsevat tulevaisuuden jatko-opiskelijoita. Heidän lausuntonsa taikovat opiskelijoille tulevaisuutta tutkijana: apurahoja ja muuta rahoitusta. Epäsuosio merkitsee toista uraa.

Nämä vetoomuksen allekirjoittaneet opiskelijat ovat samaan aikaan pelottomia ja uskaliaita sillä he vaaransivat tällä kirjeellä oman tulevaisuutensa Aleksanteri-instituutissa.

**

Minusta heillä oli kuitenkin oikeus kritisoida ja esittää arvioitaan. Demokraattisessa maassa ja länsimaisessa yliopistossa tieteellisen auktoriteetin kyseenalaistamisen oikeus on itsestäänselvyys. Kyseinen kirje olisi kuitenkin pitänyt esittää tiedekunnan dekaanille, yliopiston rehtorille tai kanslerille. Ongelmana on kuitenkin se, että instituutti ei ole osana mitään tiedekuntaa vaan on rehtorin erillislaitos. Toisaalta instituutin toimintaa näyttää varjelevan erityinen poliittinen ”suojelu”.

Vielä kerran: opiskelijoiden kirje ei saisi olla mikään rikos eikä johtaa kostotoimenpiteisiin. Se oli opiskelijoiden hätähuuto Ukrainan todellisen tilanteen ja siitä annettujen lausuntojen ristiriitaisuuksista. He halusivat nostaa esille ko. instituutin poliittisen roolin yleisen mielipiteen johdattelijana. Se on oikeutettua.

Kirje herättää myös monia kipeitä ajatuksia. Pitääkö suomalaisessa Venäjän-tutkimuksessa aina noudatella Venäjän kantoja ja tuomita Nato tai USA? Onko Venäjän tutkimuksessa mahdollisuutta objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen? Pitääkö olla välttämättä edistyksellinen, vasemmistolainen tai peräti entinen taistolainen, että voisi päästä eteenpäin Venäjän-tutkimuksessa?

**

Yleensä yliopiston johto suhtautuu hyvin ymmärtävästi tällaisiin protesteihin ja opiskelijoiden tekemiin epäilyihin mahdollisista vallan väärinkäytöksistä.

Nyt se ei ehkä ole niin varmaa. Aikaisemmin Aleksanteri-instituutin kohdalla epäilykset instituutin poliittisesta yksipuolisuudesta eivät ole yleensä johtaneet mihinkään. Valituksia ei ole otettu viralliseen käsittelyyn. Aleksanteri-instituutin johtokunnassa epäilykset mahdollisesta poliittisuudesta on sivuttu täysin turhina. Samoin keskustelu siitä, että ko. instituuttia käytettäisiin poliittiseen peliin, on torjuttu.

Kivinen vastasi opiskelijoille varsin tylysti. Hänen mukaansa Kangaspurolla on oikeus käyttää oikeana pitämiään käsitteitä ja esittää tulkintoja. Kivinen myös puolusti pontevasti Kangaspuroa ja hänen lausuntojaan. Samalla hän syytti opiskelijoita viholliskuvien luomisesta. ”älkäämme tuoko sitä traditiota Suomeen”.

Kivinen on epäilemättä täysin oikeassa siinä, että demokraattisessa yhteiskunnassa ei voi ruveta kahlitsemaan kansalaisten poliittisia kantoja. Tässä asiassa olen täysin samaan mieltä hänen kanssaan ja puolustan ensimmäisenä Kangaspuron mahdollisuutta lausua omia poliittisia julkilausumiaan.

Suomi on vapaa maa – vielä. Jos lausumat ja tulkinnat ovat olleet, sen perusteella mitä yleisesti tiedetään, virheellisiä, on myös tämän toteaminen ja esille tuominen tiedeyhteisössä tärkeää.

Opiskelijat ovat oikeassa siinä, että tiedettä ei saisi käyttää omien poliittisten intohimojen ja agendan savuverhona. Aleksanteri-instituuttiin ei saisi kohdistua epäilyksiä siitä, että se on Moskovan propagandan kaiutin.

**

Näyttää kuitenkin siltä, että keskustelu jatkaminen jää Kivisen puheenvuoron jälkeen pelkäksi ”kapinaksi laivalla” ja se epäilemättä taltutetaan yhtä karskisti kuin laivastossa yleensä on tapana. Valitus olisi pitänyt osoittaa suoraan rehtorille tai kanslerille. Samoin kirjeessä mainittua syytöstä Venäjän propagandan toistamisesta voisi soveltaa myös Kiviseen. Molempien Markkujen lausunnot ovat olleet varsin samantyyppisiä. Esimerkiksi äskettäin Kivinen iloitsi avoimesti siitä, että vuonna 2015 pidetään ”Nato-vaalit”. Mihinkähän ”adekvaattiin evidenssiin” (lainatakseni arvoisan johtajan omaa tieteellistä vastakirjoitusta) tämän intoilu perustui? Miksi Kivinen harrastaa työajalla Natopainia?

**

Epäilen myös vahvasti, että yliopisto ei uskalla eikä halua sekaantua tähän asiaan.

Se on vahinko, sillä ajankohta olisi otollinen kriittiselle keskustelulle. Nyt käydään juuri keskustelua Aleksanteri-instituutin yhdistämisestä Helsingin yliopistoon – osaksi valtiotieteellistä tiedekuntaa. Liittyminen antaisi mahdollisuudet tieteelliselle ”lustraatiolle” ja opiskelijoiden avunhuudon huomioimiselle.

Muussa tapauksessa seuraa ilmeisesti kurinpalautus, jossa hankalat opiskelijat huomaavat olevansa oppositiossa. Aleksanteri-instituutissa on tapana, että eri mieltä olevat ovat havainneet jäävänsä paitsioon ja minkäänlaista rahoitusta. Tottelevaisuus kannattaa.

Suomen Venäjä-tietämyksen ja sen tulevaisuuden kannalta tällainen tilanne on kuitenkin kestämätön. Yliopiston kannalta olisi parempi, että se hoitaa tämän ongelmansa itse ennen kuin poliittiset päättäjät joutuvat sekaantumaan asiaan.

Arto Luukkanen

Järvenpää

ps. Tulihan se sitten sieltä. http://m.iltalehti.fi/app/uutiset/2014081818583196_uu.shtml!!

Kivisen mukaan opiskelijoiden valitus oli aiheeton ja sitä ei olisi saanut nostaa esille ja että vaikka valituksen allekirjoittaneita on useita niin....kaiken takana oli yksi opiskelija. Kapinan alkulähde on näin eristetty ja yksilöity. Mitään itsekritiikin syytä ei ole vaan syylliset ovat muualla.

Reaktio oli odotetun raivokas.

Pelkään pahoin tämän syntipukiksi valitun opiskelijan tähden. Tässä asiassa hänen olisi nyt otettava kiireesti yhteyttä yliopiston johtoon saadakseen jonkinlaista turvaa. Toinen syyllinen on tietysti allekirjoittanut, joka teki väärin kun julkisti asian. Minä en kuitenkaan suojelua tarvitse.

Iltalehden mukaan: "– Historoitsija Arto Luukkanen on esittänyt voimakkaita mielipiteitä instituutin johtamaa keskustelua vastaan aiemminkin, Kivinen sanoo.

Kivisen mukaan Luukkasen kritiikistä paistaa vihamielisyys yliopistoa vastaan.

– Yhteiskuntatieteilijä Johan Bäckmanin tavoin Luukkasen lausunnot instituutin toiminnasta ovat perusteettomia, hän jatkaa..."

Kivisen argumentit ovat hupsuhkoja. Oli kuitenkin kuvaavaa miten tämä sana: vihamielisyys, joka lipsahti sinne helposti. Miksei Kivinen syyttänyt minua silmittömästä kommunismivihamielisyydestä, kiihkeästä neuvostovihaisuudesta, väkevästä neuvostovihamielisyydestä? Tai hirveästä russofobiasta? Jonkinlainen vihamielisyys piti kuitenkin sinne tunkea. Markku on kuitenkin väärässä - en minä tunne mitään vihaa edes heitä tai Aleksanteri-instituuttia kohtaan - pelkkää lämmintä myötätuntoa ja ehkä hivenen myötähäpeää.

Markku unohtaa, että olen aina pitänyt tärkeänä keskustelua ja puolustanut Kivisen & Kangaspuron oikeutta omiin mielipiteisiinsä. Tässä maassa saa olla vasemmistolainen tai mitä vaan - kunhan noudattaa lakia.

Muistuttaisin myös näitä herroja siitä, että yliopisto ei ole Sirola-opisto tai NL:n kommunistisen puolueen keskuskomitea, jossa ei saa keskustella. Päinvastoin siellä pitää keskustella.

Hauskinta tässä reaktiossa oli se, että Kivinen yritti yhdistää minut erääseen toiseen dosenttiin mutta käsittääkseni hänhän on ilmeisesti Aleksanteri-instituutin suuri ystävä. Ei kai vaan Kivinen yrittänyt tässä solvata tai mustamaalata tätä dosenttia? Sitä ei saa tehdä!

Käsittääkseni Venäjän RISI on virallisesti esittänyt tutkimusyhteistyötä Aleksanteri-instituutin kanssa. Minun puolestani tämä yhteistyö sopisi hienosti A-I:n nykyiseen linjaan. Odotan sitä nauruhermot täristen.

Arto Luukkanen - yliopiston ja vapaan keskustelun puolesta!
 
Henkilökohtaiset antipatiat yliopistoväkeä kohtaan ei tee määrärahaleikkauksia järkeviksi.

Jos tiedettä ja tutkimusta ajetaan alas, niin mistä sitten tulevat tulevaisuuden innovaatiot? Maatiloilta?

Komppaan Baikalia, hiljaista on ollut innovaatio rintamalla.
Sen sijaan kaiken maailman sekunda tiedettä jossa on tutkittu mitä kummallisempia asioita riittää vaikka kuinka. Kuuluisimpia tutkimuksia lienee tukimus jossa todettiin, että porraskäytävän siivous kannattaa aloittaa ylhäältä.
Ei mua haittaa jos joku haluaa tutkia ugrilaisen mielenlaadun kiemuroita, mutta tutkikoot sitä jonkun muun rahoilla kuin mun. Sen sijaan jos joku tutkii teräksen parantamista, tai syövän parantamista, aisia on ok.
 
http://ristoejpenttila.fi/2015/05/28/fennomaanien-paluu/
"Fennomaanien paluu


Suomessa on konservatiivisiin ja nationalistisin hallitus sitten 1930-luvun. Pitäisikö huolestua? Ei, sillä Sipilän hallituksen ideologiset juuret ovat pikemminkin 1800-luvun fennomaniassa kuin 1900-luvun kansallismielisyydessä.

Fennomania ei kuulosta kovin houkuttelevalta. Tai edistykselliseltä. On kuitenkin tärkeää tehdä ero 1800-luvun fennomanian ja maailmansotien välisen kansallismielisen kiihkoilun välillä. Juha Sipilän hallitus edustaa 1800-luvun rakentavaa ja eteenpäin katsovaa fennomaniaa, jonka keskeisiä ajattelijoita olivat J.V. Snellman, Z. Topelius, Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen ja J. L. Runeberg.

Suomi koki taloudellisen nousun 1800-luvun loppupuolella fennomaanisten arvojen aikakaudella. Keskeisiä arvoja olivat kansallinen yhtenäisyys, konservatismi ja usko vahvaan valtioon. Kansalaisyhteiskunta ei ollut irrallaan valtiosta vaan symbioottisessa suhteessa siihen: sen tuli tukea valtiota ja valtion sitä.

Insinööreillä oli keskeinen asema fennomaanien Suomessa. Heidän tehtävänsä yhdessä opettajien kanssa oli rakentaa parempaa tulevaisuutta koko kansalle. Juristien homma oli luoda moitteettomasti toimiva oikeusvaltio. Tuolloinkin visiona oli Suomi, joka oli yhdessä rakennettu.

Fennomaanien suhtautuminen integraatioon oli kielteistä. Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti, että maailmanhistoriassa on integraation ja disintegraation vaiheita. Integraation jaksot olivat pienille kansoille vaikeita, koska ne tarkoittivat imperiumien laajentumista. Disintegraation vaiheet olivat hyviä, koska ne antoivat pienille kansoille tilaa hengittää.

Integraatio, josta Yrjö-Koskinen puhui, oli toisenlaista kuin tämän päivän vapaaehtoinen taloudellinen ja poliittinen integraatio. Mutta kun lukee hallituksen Eurooppa-kirjauksia, tulee vanha Yrjö-Sakari mieleen.

Fennomaanien suhtautuminen muihin poliittisiin aatteisiin oli pragmaattista. Jos taloudellinen liberalismi toimi, käytettiin sitä. Jos ei toiminut, ei käytetty. Jos sosialismissa oli jotain hyvää, otettiin siitäkin elementtejä mukaan.

Nationalismi on voimakkaassa nousussa aikamme Euroopassa. Tässä mielessä fennomanian paluu sopii eurooppalaiseen valtavirtaan. Nationalismia on kuitenkin kahdenlaista: rakentavaa ja syyllistävää. On tärkeää pitää huolta siitä, että tämän päivän pragmaattisesta fennomaniasta ei tule huomisen aitosuomalaista kiihkoilua."
 
Lääkärin erikoisala ei olekaan terveydenhuolto vaan lääketiede. Siksi potilasdiagnooseja tai operaatioita suorittavat lääkärit, eivätkä hoitajat, lakimiehet tai paperityöntekijät. Samoin lakiasioissa juristi on asiantuntija.

Jos sinut haastetaan oikeuteen, palkkaatko avuksesi asianajajan vai paperitehtaan varaluottamusmiehen?

Oletko tutustunut lääkäreiden johtamiin organisaatioihin, kuten vaikka HUS. Mikä bordelli, rahaa menee hukkaan säkkikaupalla, eikä johtoa huolestuta lainkaan, koska aina voi lähettää laskun kuntaan.
Lakimiehet ovat samaa kastia, lakimies on lain asiantuntija ja kotonaan oikeussalissa, mutta oikeusministeriön toimenkuvaan kuuluu varmaan muutakin.
 
http://ristoejpenttila.fi/2015/05/28/fennomaanien-paluu/
"Fennomaanien paluu


Suomessa on konservatiivisiin ja nationalistisin hallitus sitten 1930-luvun. Pitäisikö huolestua? Ei, sillä Sipilän hallituksen ideologiset juuret ovat pikemminkin 1800-luvun fennomaniassa kuin 1900-luvun kansallismielisyydessä.

Fennomania ei kuulosta kovin houkuttelevalta. Tai edistykselliseltä. On kuitenkin tärkeää tehdä ero 1800-luvun fennomanian ja maailmansotien välisen kansallismielisen kiihkoilun välillä. Juha Sipilän hallitus edustaa 1800-luvun rakentavaa ja eteenpäin katsovaa fennomaniaa, jonka keskeisiä ajattelijoita olivat J.V. Snellman, Z. Topelius, Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen ja J. L. Runeberg.

Suomi koki taloudellisen nousun 1800-luvun loppupuolella fennomaanisten arvojen aikakaudella. Keskeisiä arvoja olivat kansallinen yhtenäisyys, konservatismi ja usko vahvaan valtioon. Kansalaisyhteiskunta ei ollut irrallaan valtiosta vaan symbioottisessa suhteessa siihen: sen tuli tukea valtiota ja valtion sitä.

Insinööreillä oli keskeinen asema fennomaanien Suomessa. Heidän tehtävänsä yhdessä opettajien kanssa oli rakentaa parempaa tulevaisuutta koko kansalle. Juristien homma oli luoda moitteettomasti toimiva oikeusvaltio. Tuolloinkin visiona oli Suomi, joka oli yhdessä rakennettu.

Fennomaanien suhtautuminen integraatioon oli kielteistä. Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti, että maailmanhistoriassa on integraation ja disintegraation vaiheita. Integraation jaksot olivat pienille kansoille vaikeita, koska ne tarkoittivat imperiumien laajentumista. Disintegraation vaiheet olivat hyviä, koska ne antoivat pienille kansoille tilaa hengittää.

Integraatio, josta Yrjö-Koskinen puhui, oli toisenlaista kuin tämän päivän vapaaehtoinen taloudellinen ja poliittinen integraatio. Mutta kun lukee hallituksen Eurooppa-kirjauksia, tulee vanha Yrjö-Sakari mieleen.

Fennomaanien suhtautuminen muihin poliittisiin aatteisiin oli pragmaattista. Jos taloudellinen liberalismi toimi, käytettiin sitä. Jos ei toiminut, ei käytetty. Jos sosialismissa oli jotain hyvää, otettiin siitäkin elementtejä mukaan.

Nationalismi on voimakkaassa nousussa aikamme Euroopassa. Tässä mielessä fennomanian paluu sopii eurooppalaiseen valtavirtaan. Nationalismia on kuitenkin kahdenlaista: rakentavaa ja syyllistävää. On tärkeää pitää huolta siitä, että tämän päivän pragmaattisesta fennomaniasta ei tule huomisen aitosuomalaista kiihkoilua."

Me emme ole uusien asioiden kanssa painimassa Unionin tiimoilta. Omassa suvussa näitä kuvioita on mietitty useampi sata vuotta ja jos minusta on kiinni, niin mietitään jatkossakin. Valtioviisautta pitäisi löytyä. Viimeisten viidentoista vuoden aikana ei ole löytynyt. Hyväuskoisuuden lasku kasvaa vuosi vuodelta.

Penttilälle en anna mitään arvoa. Ideologinen liberalisti, joka ei tajua käytännön tasolla pelaavansa jenkkien ja pienen talouseliittin pussiin. Tai ehkäpä nykyään jo tajuaa, mutta joutuu ratsastamaan kuolleella hevosella loppuun asti. Toimi kuten Bäckman, mutta amerikan suuntaan. Itsenäisen Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin vastaisia voimia kumpainenkin.
 
kohtaa. K
Me emme ole uusien asioiden kanssa painimassa Unionin tiimoilta. Omassa suvussa näitä kuvioita on mietitty useampi sata vuotta ja jos minusta on kiinni, niin mietitään jatkossakin. Valtioviisautta pitäisi löytyä. Viimeisten viidentoista vuoden aikana ei ole löytynyt. Hyväuskoisuuden lasku kasvaa vuosi vuodelta.

Penttilälle en anna mitään arvoa. Ideologinen liberalisti, joka ei tajua käytännön tasolla pelaavansa jenkkien ja pienen talouseliittin pussiin. Tai ehkäpä nykyään jo tajuaa, mutta joutuu ratsastamaan kuolleella hevosella loppuun asti. Toimi kuten Bäckman, mutta amerikan suuntaan. Itsenäisen Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin vastaisia voimia kumpainenkin.

Yleensä puhdas ideologia ratsuna vie kivikolle.
 
Henkilökohtaiset antipatiat yliopistoväkeä kohtaan ei tee määrärahaleikkauksia järkeviksi.

Jos tiedettä ja tutkimusta ajetaan alas, niin mistä sitten tulevat tulevaisuuden innovaatiot? Maatiloilta?

Aiheesta on mielestäni aiheellisestikin kritisoitu jo tämän hetken yliopistomaailmaa - merkittävänä puutteena monet tutkijat pitävät sitä ettei ns. perustutkimuksella tahdo enää löytyä rahoitusta siinä määrin kuin ennen, sen sijaan yristysmaailma ja sponsoritahot haluavat tukea tiettyjä hyvinkin erityneitä tutkimussuuntauksia ja pyrkivät rahoittamaan tutkimusta josta on (tai mahdollisesti on) konkreettista hyötyä yritykselle tai rahoittavalle taholle.

Tietysti ymmärrän sen, että myös yliopistomaailman on osallistuttava "talkoisiin" mutta toisaalta toivoisin, että myös sellaiselle tutkimukselle kanavoitaisi rahoja josta ei välttämättä hetimmiten ole saatavilla rahoitukselle vastinetta/hyötyä. Toki on olemassa ns. turhaakin ja toisinaan ideologisesti tai poliittisesti suuntautunutta ja ohjailtua tutkimustyötä ja näiden kohdalla soisin sitä harkintaa käytettävän aiempaa enemmän ja tarvittaessa jopa evättävän rahoitusta.

Tiede-lehdessä maaliskuu/2015 on artikkeli Pilkattu tutkimus tekee läpimurtoja (s.22-), se käsittelee lähinnä juuri perustutkimusta ja sitäkin muutamien oivallusten ja innovaatioiden kautta mutta havainnot ovat oikeansuuntaisia - perustutkimukselle ja tieteelliselle tutkimukselle on sijansa ja Suomen kaltaisen pienen maan ei mielestäni pidä tässä kohdin ryhtyä liian säästeliääksi, koska - kuten artikkelissa mainitaan - "Maailmaa muuttavia innovaatioita ei voi tilata sormia napsauttamalla. Yleensä ne ovat jonkin ihan muun sivutuotteena syntyviä iloisia yllätyksiä". On tietenkin huomioitava se, että kaikkeen rahat eivät myöskään riitä, mutta ennemmin olisin valmis panostamaan miljoonia euroja enemmän tutkimustyöhön ja ottamaan ne sitten pois joltain toiselta sektorilta, vaikkapa pienentää kehitysapua entisestään tai tehdä tarvittavat leikkaukset sos. ja terveysministeriön budjettiin tms.

vlad.
 
Niin, mitä luulette, että onko kokoomuslaisesta ministeristä tuon puljun sulkijaksi?

Ei ole.

Sitten toiseen keskusteluun viitaten:
Aika moni maailmankin mittakaavassa suureksi kasvanut bisnes on lähtenyt käyntiin ilman mitään akateemista tutkimuslaitosta. Richard Branson, Ikean Kamprad, Steve Jobs... Kellään näistä ei tietääkseni ole akateemista tutkintoa.

Suomessa joskus tunnutaan ajattelevan, että vain syytämällä rahaa akateemiseen koulutukseen ja tutkimukseen, voi syntyä uusi nokia. Näin ei ole.
 
Ei ole.

Sitten toiseen keskusteluun viitaten:
Aika moni maailmankin mittakaavassa suureksi kasvanut bisnes on lähtenyt käyntiin ilman mitään akateemista tutkimuslaitosta. Richard Branson, Ikean Kamprad, Steve Jobs... Kellään näistä ei tietääkseni ole akateemista tutkintoa.

Suomessa joskus tunnutaan ajattelevan, että vain syytämällä rahaa akateemiseen koulutukseen ja tutkimukseen, voi syntyä uusi nokia. Näin ei ole.

Olihan NLssakin akateemisia ihan helvetisti. Ja eipä se paljon menoa jarruttanut, kun alkoi alamäki.

Kun nyt on jo otettu piiloakateemisvihamielisyyskortti esille, niin tarkennan osaltani vähän: minusta yliopistoihin ja tutkimukseen voidaan lappaa rahaa vaikka 20 mrd euroa vuodessa, kunhan sille rahalle eli sijoitukselle syntyy lisäarvoa...siitähän tässä on kysymys. Monessa kohtaa meidän suomalaisten helmasynti on sellainen nyyssöttely. Korkea verotus mahdollistaa monenlaista touhuilua ja lespaamista. Sille tullaan vetämään nyt seuraavan kymmenen vuoden aikana toppia. Suosittelen jokaista keskinkertaisuutta harkitsemaan tarkoin, kun pohtii elämänuraansa: lähteäkö rämpimään mitenkuten yliopistoa vai hakemalla ihan vähemmällä koulutuksella töihin. Mitenkuten-hommalle saattaa tulla toppi.
 
Ei ole.

Sitten toiseen keskusteluun viitaten:
Aika moni maailmankin mittakaavassa suureksi kasvanut bisnes on lähtenyt käyntiin ilman mitään akateemista tutkimuslaitosta. Richard Branson, Ikean Kamprad, Steve Jobs... Kellään näistä ei tietääkseni ole akateemista tutkintoa.

Suomessa joskus tunnutaan ajattelevan, että vain syytämällä rahaa akateemiseen koulutukseen ja tutkimukseen, voi syntyä uusi nokia. Näin ei ole.

Näen missä sinun ajattelu menee vikaan. Ei sen uuden nokian perustamiseen vaadita tutkintoa, mutta se uusi nokia tarvitsee työntekijöitä joilla on riittävä koulutus. Se voisi olla ihan yksinkertaisesti firman itse tuottama koulutus, mutta silloin firma itse päättäisi mitä työntekijöille opetetaan ja mistä ne työntekijät otetaan koulutukseen. Ja vielä senkin, että missä ne työntekijät koulutetaan. Eikä se vastaus ole välttämättä Suomessa.

Suomessa ei voida kilpailla työn hinnalla, ei ainakaan niistä tuotannon hommista mitkä on siirtynyt kiinaan tai intiaan. Ne eivät ole tulossa takaisin, joten meidän pitää keksiä jotakin muuta millä työllistää itsemme. Se taas tapahtuu tekemällä jotakin mitä muut eivät kykene tekemään ainakaan täyttääkseen markkinoiden tarpeet. Ja tämä on se paikka missä sitä koulutusta tarvitaan.

Ja kuten meille jo -90 luvulla selitettiin, niin koulutettu henkilö kykenee työllistämään itsensä helpommin, kuin kouluttamaton. Kouluttamaton on myös sidottu niihin tehtäviin, joissa ei tarvita koulutusta. Koulutettu taas voi hakea hommia huomattavasti laajemmasta valikoimasta, tarvittaessa myös niistä tehtävistä joissa ei vaadita koulutusta.

Ja -90 luvulla hommahan oli tosiaan niin, että meillä oli valtavasti työntekijöitä jotka olivat varautuneet tekemään samaa työtä koko elämänsä ja koulutus oli sen mukaista. Joten se sakki piti saada koulutettua muihin tehtäviin, muuten ei oltaisi pärjätty.

Niin, ja BTW. tuossa listasit sakkia joilla ei ole "akateemista tutkintoa". Se vain tarkoittaa sitä, että he eivät valmistuneet. Vai väitätkö tosissasi, että heillä ei ole koulutusta?
 
Back
Top