Juha Sipilän hallituksen toiminnan tarkastelua ja ruodintaa

[Tähystäjä]

Ei ole.

Sitten toiseen keskusteluun viitaten:
Aika moni maailmankin mittakaavassa suureksi kasvanut bisnes on lähtenyt käyntiin ilman mitään akateemista tutkimuslaitosta. Richard Branson, Ikean Kamprad, Steve Jobs... Kellään näistä ei tietääkseni ole akateemista tutkintoa.

Suomessa joskus tunnutaan ajattelevan, että vain syytämällä rahaa akateemiseen koulutukseen ja tutkimukseen, voi syntyä uusi nokia. Näin ei ole.

Nimenomaan, Suomessa on jotenkin käsittämättömän akateemis- ja insinöörilähtöistä tämä koko ajattelu.

Kyllähän Suomessa on varsin hyvääkin teknistä osaamista monella alalla, mutta jostain syystä hyviäkään uusia innovaatioita ei oikein osata kaupallistaa kunnolla, jotta niistä saataisiin luotua kansantaloudellisessa mielessä merkittäviä taloudellisia menestystarinoita.

Itse asiassa mieleeni ei tule yhtään suomalaista suuryritystä, joka olisi saanut alkusysäyksensä nimenomaan akateemisessa tutkimustoiminnassa tapahtuneiden innovaatioiden seurauksena.

Nythän tutkimustoiminnan laatua arvioidaan usein arvostetuissa tieteellisissä julkaisuissa julkaistujen artikkelien määrällä. Tämä on mielestäni täysin väärä mittari tähän, eihän yhtään uutta työpaikkaa synny Suomeen joidenkin tieteentekijöiden toisiinsa viittaavien keskinäisten "kehumisartikkelien" perusteella, vaan aitojen kaupallistettujen innovaatioiden seurauksena!

Akateemista tutkimusta tulisikin arvioida entistä tiukemmin sen synnyttämien konkreettisten taloudellisten ja teknisten tulosten perusteella yritysmaailmasta tutuilla kritereeillä, kuten sijoitetun pääoman tuotto, investointiprojektin nettonykyarvo, tutkimustyön seurauksena syntynyt aito kassavirta ja työpaikat ja niin edelleen...

Sitä paitsi jos yliopistot tekevät oikeasti elinkeinoelämää ja julkishallintoa hyödyttävää tutkimusta, ollaan siitä varmasti myös valmiita maksamaan ihan kovaa rahaa. Jos näin ei ole, no luiskaan vaan semmoinen tutqimus!

Meillä on aivan liikaa kaikenlaista ketään oikeasti hyödyttämätöntä humanistista tai muuten vaan epämääräistä "käsien heiluttelu" -tutkimusta, josta pitäisi päästä kaikin keinoin eroon. Nytkään hallitukselta ei vain löytynyt rohkeutta ja kärsivällisyyttä puuttua näihin todellisiin rakenteellisiin ongelmiin, vaan valittiin helppo ratkaisu, ja päätettiin leikata yliopistomaailman "ravintoketjun" heikoimmassa asemassa olevilta eli tavallisten opiskelijoiden opintotuesta.

Tavallaan koko yliopistojärjestelmä on mielestäni osittain nostalginen menneen maailmanajan byrokraattinen ja erittäin jäykkä jäänne, joka ei vastaa läheskään parhaalla tavalla enää nykymaailman haasteisiin. Koko Suomen koulutusjärjestelmäratkaisu tulisi repiä kokonaan auki, ja miettiä mikä on oikeasti tarpeellista kokonaisuuden kannalta, ja mikä ei?

Koulu- ja opintomaailmassa tehdään aivan liian paljon asioita vain siksi, koska "näin on tehty aina ennenkin".

 

[JOKO]

Näen missä sinun ajattelu menee vikaan. Ei sen uuden nokian perustamiseen vaadita tutkintoa, mutta se uusi nokia tarvitsee työntekijöitä joilla on riittävä koulutus. Se voisi olla ihan yksinkertaisesti firman itse tuottama koulutus, mutta silloin firma itse päättäisi mitä työntekijöille opetetaan ja mistä ne työntekijät otetaan koulutukseen. Ja vielä senkin, että missä ne työntekijät koulutetaan. Eikä se vastaus ole välttämättä Suomessa.

Suomessa ei voida kilpailla työn hinnalla, ei ainakaan niistä tuotannon hommista mitkä on siirtynyt kiinaan tai intiaan. Ne eivät ole tulossa takaisin, joten meidän pitää keksiä jotakin muuta millä työllistää itsemme. Se taas tapahtuu tekemällä jotakin mitä muut eivät kykene tekemään ainakaan täyttääkseen markkinoiden tarpeet. Ja tämä on se paikka missä sitä koulutusta tarvitaan.

Ja kuten meille jo -90 luvulla selitettiin, niin koulutettu henkilö kykenee työllistämään itsensä helpommin, kuin kouluttamaton. Kouluttamaton on myös sidottu niihin tehtäviin, joissa ei tarvita koulutusta. Koulutettu taas voi hakea hommia huomattavasti laajemmasta valikoimasta, tarvittaessa myös niistä tehtävistä joissa ei vaadita koulutusta.

Ja -90 luvulla hommahan oli tosiaan niin, että meillä oli valtavasti työntekijöitä jotka olivat varautuneet tekemään samaa työtä koko elämänsä ja koulutus oli sen mukaista. Joten se sakki piti saada koulutettua muihin tehtäviin, muuten ei oltaisi pärjätty.

Niin, ja BTW. tuossa listasit sakkia joilla ei ole "akateemista tutkintoa". Se vain tarkoittaa sitä, että he eivät valmistuneet. Vai väitätkö tosissasi, että heillä ei ole koulutusta?

Joillekkin aloille tarvitaan tietenkin pitkää ja perusteellista koulutusta, mutta varsinaisesti korkeakoulutus on paisunut hanttihommien muututtua akateemisiksi. Valtaosa paperisotaa hoitavista virkamiehistä voitaisiin palkata ylioppilaspohjalta ja käytännön töihin riittää todellisuudessa ammattikoulu. Opettajat, sairaanhoitajat, poliisit, lastenhoitajat, kirjastotädit, jne. opiskelevat nykyisin järjettömän kauan, vaikka työ on varsin yksinkertaista.

Ylipitkiksi paisutetut tutkinnot syövät rahaa, pitävät ihmiset poissa tuottavasta työstä ja lisäksi ne jäykistävät työmarkkinoita. Valtaosa koulutuksen paisuttamisesta ei ole seurausta työmarkkinoiden tarpeista. Taustalla on paljon raadollisemmat syyt. Opettajat ovat lobanneet itselleen lisää töitä, poliitikot ovat siivonneet työttömyystilastoja ja Ay-liike on ajanut alalla olevien palkkoja ylös vaatimalla uusilta tulijoilta korkeampaa koulutusta.

 

[Tähystäjä]

Suomalainen peruskoulu on se Suomen koulutusjärjestelmän toimivin maailman huippuluokkaa oleva osanen. Siitä kun mennään ylöspäin, niin kaikenlainen tehottomuus, härvääminen ja suojatyöpaikkojen määrä alkavat kasvaa eksponentiaalisesti...

Miten on mahdollista, että maassa, jossa on maailman parhaita oppimistuloksia tuottava peruskoulu, ei ole kuitenkaan yhtäkään globaalin
tason huippukorkeakoulua millään alalla?

Jossain vaiheessa homma menee reisille ja pahasti...

 

[Umkhonto]

Meillä on aivan liikaa kaikenlaista ketään oikeasti hyödyttämätöntä humanistista" käsien heiluttelu" -tutkimusta, josta pitäisi päästä kaikin keinoin eroon.

Samaa mieltä. Ehkä pitäisi puhua esim. tekniikan tutkimuksesta ja innovaatioista samassa yhteydessä eikä lytätä kaikkea tutkimusta sinne käsienheiluttelun lokeroon. Perustutkimus on eittämättä tärkeää ja luo pohjaa soveltavalle tutkimukselle, joka kiinnostaa ja hyödyttää yrityksiä lyhyemmällä aikajänteellä.

Minusta ei myöskään ole kauhean viisasta, että maisteritason tutkinto alkaa olla se nykynuorison "default" vähän samaan tapaan kuin ennen oli yo-tutkinto. Lähes jokaisen erkkipetterin ja kukkamaarian pitää saada opiskella 3-kymppiseksi ja hankkia akateeminen loppututkinto, ehkäpä jopa tohtorinlakki jostain sammaltieteestä huolimatta siitä ettei ko. osaamiselle ole koskaan mitään kysyntää ellei satu jäämään yliopistolle töihin.

 

[miheikki]

Maahanmuuttajan raju ulostulo: ”Muistan elävästi miten vahingollista kehitysapu on”
Jaa artikkeli:
Uusi Suomi
Luotu:
30.5.2015 12:49

KOTIMAA

HALLITUS 2015
Somaliasta Suomeen vuonna 1992 muuttanut kokoomuslainen maahanmuuttajakonsultti Nur Mohamed sanoo lukeneensa uuden hallitusohjelman kehitysapua koskevia linjauksia hyvillä mielin.

-Muistan elävästi miten vahingollista ja haitallista kehitysapu on Somalialle. Kehitysapu nykyisessä muodossaan estää tehokkaasti paikallisen teollisuuden ja kaupankäynnin kehittymisen. Miksi minun kannattaisi perustaa T-paitoja tuottava tehdas, kun voin pukeutua lahjoituksina saamiin vaatteisiin, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Nur Mohamedin mukaan kehitysapuun liittyy monia epäterveitä ilmiöitä.

-Hyvänä esimerkkinä meillä Somaliassa paikallinen kalastuselinkeino ei ole pystynyt kehittymään pitkään aikaan. Tämä ajaa omalta osaltaan paikallisia kalastajia tarjoamaan aluksiaan paremmin maksaville asiakkaille.

Suomen kehitysapu tulee jatkossa olemaan alle 500 miljoonaa euroa vuodessa. Nur Mohamedin mukaan tästä valtaosa tulisi muuttaa investoinneiksi.

-Suomi voisi hyvin päättää investoivansa kehitysmaissa sijaitseviin uusiin ja kasvaviin yrityksiin vuosittain 300 miljoonaa euroa. Investoinnin ehtona olisi se, että hankkeeseen investoidaan saman verran paikallista rahaa: suomalaisen kehitysapurahan osuus olisi korkeintaan 50 prosenttia. Lisäksi suomalaisten tulisi osallistua aktiivisesti yritysten hallintoon, korruptionvastaisten toimien valvontaan ja auttaa yhteistyöyrityksiä pääsemään uusille markkinoille, hän esittää.


Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa:

Nur Mohamed
Kehitysavun leikkaus on hyvä juttu

 

[vehamala]

Ei tuossa maahanmuuttajan mielipiteessä ole mitään rajua, oikealla asialla hän on, mutta samoja asioita on eri tahoilla Suomessa pohdittu jo vuosikymmeniä. Virallinen linja vain on pidetty kiveen hakattuna. Erittäin hyvä, että viimeinkin uuden hallituksen toimesta otetaan edes askel oikeaan suuntaan.

 

[YliKoo]

Nimenomaan, Suomessa on jotenkin käsittämättömän akateemis- ja insinöörilähtöistä tämä koko ajattelu.

Äkkiä voisi heittää että hyvä näin. Kone, Wärtsilä, Metso, ABB Strömberg, nykyinenkin Nokia, paperiteollisuus, telakkateollisuus. Kyllä insinöörillä virkaa on. Voisihan tuota akateemista puolta hiukan rajoittaakin ja toivotaan kuitenkin, että Aleksanteriteatterissa käytäisi kunnolliset YT:t ja ehkä humanistista ja filosofista puolta voisi pitää säästöliekillä siihen asti, että valtiontalous on ylijäämäinen.

Tohtorikoulutettava - maallikon korvaan tuo yhdyssana hiukan särähtää. Tohtorin tulisi minun järkeni mukaan olla sellainen joka valmistuu vaikka sitä yritettäisiin vähän estelläkin. Tuosta tulee jonkinlainen perässä vedettävä tai raahattava mieleen.

Arvostan koulutusta mutta nyt on aika sellainen, että toimivaa ja kaupaksi menevää tuotetta markkinoille hetken aikaa.

 

[Tetra]

Niin, mitä luulette, että onko kokoomuslaisesta ministeristä tuon puljun sulkijaksi?

En usko että sitä lakkauttaa kukaan, oli ministeri mistä puolueesta vaan.

Aika moni maailmankin mittakaavassa suureksi kasvanut bisnes on lähtenyt käyntiin ilman mitään akateemista tutkimuslaitosta. Richard Branson, Ikean Kamprad, Steve Jobs... Kellään näistä ei tietääkseni ole akateemista tutkintoa.

Sinänsä yksittäisillä esimerkeillä puolesta tai vastaan ei ole hirveästi merkitystä, mutta en nyt ole aivan varma siitä onko Apple paras esimerkki yrityksestä joka on lähtenyt käyntiin ilman akateemista tutkimuslaitosta. Tai no, käyntiin se ehkä on lähtenyt, mutta on hyötynyt paljon myös tutkimuslaitoksista. Wikipediasta: "Yhtiön tuotekehitykseen on vaikuttanut läheinen yhteys Carnegie Mellonin ja Stanfordin yliopistoihin."

Tuo Stanfordin yliopisto taitaa olla muutenkin merkittävä tekijä Piilaaksossa.

 

[Honcho]

Tietysti ymmärrän sen, että myös yliopistomaailman on osallistuttava "talkoisiin" mutta toisaalta toivoisin, että myös sellaiselle tutkimukselle kanavoitaisi rahoja josta ei välttämättä hetimmiten ole saatavilla rahoitukselle vastinetta/hyötyä.

Ehdottomasti pitää tehdä perustutkimusta, jossa ei hyötyjä tule juuri "tällä kvartaalilla" vaan tulevaisuudessa. Ja jossa jonkin asian toteaminen mahdottomaksikin on arvokasta tietoa ettei siihen enää jatkossa hassata aikaa ilma jotain mullistavaa innovaatiota.

Itse en siedä lähinnä humanistisia nollatutkimuksia, joiden lopputulos voi kärjistetysti olla tyyliin "perheen köyhyys tietyn rajan alle lisää lasten onnettomuutta mutta varallisuuden vaikutus onnellisuuteen lakkaa 10 miljoonan vuositulon kohdalla". Tai pahimmillaan lähellä voi olla jopa klassinen vitsi "jäätelön lisääntynyt myynti lisää hukkumisia" (molemmat kun lisääntyvät kuumalla ilmalla).

 

[Honcho]

en nyt ole aivan varma siitä onko Apple paras esimerkki yrityksestä joka on lähtenyt käyntiin ilman akateemista tutkimuslaitosta.

Jobshan ei sinällään ollut mikään "innovaattori" vaan eräässä mielessä lähes luonnevikainen kaveri, joka toisaalta innosti ja toisaalta työpaikkakiusasi niitä varsinaisia innovaattoreita kehittelemään sellaisia tuotteita ja asioita mitkä hänestä hyviltä tuntuivat. Ja aika hyvä osumatarkkuushan miehellä oli! Innovaattoreilla kuitenkin oletettavasti vahva akateeminen tausta, lisäksi poimivat muiden kehittämiä ja tyhmyyksissään hylkäämiä konsepteja kuten kosketusnäyttö kännykässä.

 

[Tähystäjä]

Ehdottomasti pitää tehdä perustutkimusta, jossa ei hyötyjä tule juuri "tällä kvartaalilla" vaan tulevaisuudessa. Ja jossa jonkin asian toteaminen mahdottomaksikin on arvokasta tietoa ettei siihen enää jatkossa hassata aikaa ilma jotain mullistavaa innovaatiota.

Itse en siedä lähinnä humanistisia nollatutkimuksia, joiden lopputulos voi kärjistetysti olla tyyliin "perheen köyhyys tietyn rajan alle lisää lasten onnettomuutta mutta varallisuuden vaikutus onnellisuuteen lakkaa 10 miljoonan vuositulon kohdalla". Tai pahimmillaan lähellä voi olla jopa klassinen vitsi "jäätelön lisääntynyt myynti lisää hukkumisia" (molemmat kun lisääntyvät kuumalla ilmalla).

Itseäni ärsyttää eniten tämänkaltaiset henkilöt kuten tämän päivän Turun Sanomissa ylpeänä esiintyvä "kotimaisen kirjallisuuden" tutkijana tohtoriksi promovoitu Kaisa Kurikka.

Kyseinen naishenkilö on vielä tehnyt saman kirjailijan, Algot Untolan, tuotannosta niin gradunsa, lisensiaatintyönsä kuin väitöskirjansakin. Mitäköhän uutta ja merkittävää aiheesta löytyi enää väitöskirjan aiheeksi?

Siinä sitten verovaroilla meinataan seuraavaksi tutkia "suomenruotsalaisen nykyproosan erilaisia tapoja kuvata tilaa ja tilaisuuksia". Kiviäkin kiinnostaa...

 

[Honcho]

Itseäni ärsyttää eniten tämänkaltaiset henkilöt kuten tämän päivän Turun Sanomissa ylpeänä esiintyvä "kotimaisen kirjallisuuden" tutkijana tohtoriksi promovoitu Kaisa Kurikka.

Kyseinen naishenkilö on vielä tehnyt saman kirjailijan, Algot Untolan, tuotannosta niin gradunsa, lisensiaatintyönsä kuin väitöskirjansakin. Mitäköhän uutta ja merkittävää aiheesta löytyi enää väitöskirjan aiheeksi?

Siinä sitten verovaroilla meinataan seuraavaksi tutkia "suomenruotsalaisen nykyproosan erilaisia tapoja kuvata tilaa ja tilaisuuksia". Kiviäkin kiinnostaa...

No just näin. Mielestäni oleellisin kirjallisuuden tutkiminen mitä tavallinen ihminen tarvitsee on lukea niitä kirjoja. Eri asia jos kyse olisi jostain 3000 vuotta vanhoista kirjoituksista, joissa historiallista aspektia vähän enemmän kuin Algot Untolalla vielä...

Edit: Kuinkahan moni nuo tutkimukset koskaan lukee...

 

[Herman30]

Jobshan ei sinällään ollut mikään "innovaattori" vaan eräässä mielessä lähes luonnevikainen kaveri.

Teknisesti eivät (kai?) Applen tuotteet ole mitenkään ylivoimaiset. Ainakin lukemani perusteella Iphonet ovat vaikuttaneet olevan aika paskaista laatua. Jobs vaan onnistuneesti perusti ns Apple-uskontolahkon jolla riittää uskovaisia opetuslapsia.

 

[Honcho]

Teknisesti eivät (kai?) Applen tuotteet ole mitenkään ylivoimaiset. Ainakin lukemani perusteella Iphonet ovat vaikuttaneet olevan aika paskaista laatua. Jobs vaan onnistuneesti perusti ns Apple-uskontolahkon jolla riittää uskovaisia opetuslapsia.

Jep, suhteessa hypeen oli aika pettymys kun pääsin Android-tabletien jälkeen iPadia kokeilemaan. Odotin vissiin liikoja.

 

[Umkhonto]

Minä en myöskään oikein ymmärrä tuota Sipilän työajan pidentämisen logiikkaa tilanteessa, jossa työttömiä on jo lähes 350000. Palolan peräänkuuluttamat äärimaltilliset palkkaratkaisut ovat parempi vaihtoehto jos puhutaan keskitetyistä ratkaisuista ja yleiskorotuksista. Yksilötasolla on palkkoja edelleen voitava korottaa niiltä, jotka ovat korotuksia ansainneet. Tässä Palola on kuitenkin alueella, jossa "Maalla on helppoa olla viisas kun merellä on tapahtunut vahinko" 140000 € vuosituloineen. Toisten rahoista on aina mukavampi säästää.


Lännen Media: STTK:lle työajan pidentäminen ei ole vaihtoehto
Pääministeri Juha Sipilän vaatima työajan pidentäminen ei ole vaihtoehto STTK:lle, kirjoittaa Lännen Media. Lehden haastattelema STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on valmis yhteiskuntasopimukseen, joka tehdään äärimaltillisten palkkaratkaisujen kautta.

- Tulevaisuudessa meillä on pula työstä, jonka määrää tekniikka vähentää. Kun työstä on pulaa, työajan lisääminen ei ole lääke. Ennemminkin työtä pitäisi tulevaisuuden tutkijoiden mukaan jakaa, Palola sanoo.

Lehden mukaan Palola haluaa käydä työajan pidentämisestä filosofisen keskustelun Sipilän kanssa. Ay-johtaja arvioi, että palkansaajat ovat valmiita sitoutumaan elokuussa Sipilän tavoitteet täyttäviin palkkaratkaisuihin.

http://www.hameensanomat.fi/uutiset...ttklle-tyoajan-pidentaminen-ei-ole-vaihtoehto

 

[Herman30]

Jos minä nyt olen siellä ravintelin keittiössä töissä tunnin pitempään. Mitä se auttaa jos ei ole asiakkaita ostamassa niitä ruokia sen enempää kuin normalisti?
Vai onko tämä tunti kauemmin töissä asia joka lähinnä koskee ammatteja jossa siirrellään papereita korista toiseen (toimistotyötä) eikä niinkään käytännön töitä tekeviä?

 

[baikal]

Jos minä nyt olen siellä ravintelin keittiössä töissä tunnin pitempään. Mitä se auttaa jos ei ole asiakkaita ostamassa niitä ruokia sen enempää kuin normalisti?
Vai onko tämä tunti kauemmin töissä asia joka lähinnä koskee ammatteja jossa siirrellään papereita korista toiseen (toimistotyötä) eikä niinkään käytännön töitä tekeviä?

Aika monella työpaikalla tehdään ylitöitä. Jospa asiaa pitääkin tarkastella siitä näkökulmasta? Jospa ylitöiden korvaaminen on tässä se, mikä kirvestää? Työajan pidentäminen poistaa monia ylitöihin liittyviä inhoittavia pointteja......

Entäs valtio ja kunnat? Eikö olisikin kätevää, kun entistä vähemmällä väellä voitaisiin teettää työt ja laatia normistot vastaamaan syntyvää palveluvajetta?

Teollisuus ja kauppa. Ei tarvitse edes kysyä, miksi halutaan pidempi työaika. Ravintolat, matkailu, monet palvelut......

Palikoita asetellaan uuteen asentoon. Suomalaista työelämää aletaan muokata kovalla kädellä, vähitellen, sitä on muokattu jo paljon, eikä seinää näy. Ja sitten ihmettelemme vakokanki kädessä: "miksi nuoret aikuiset muuttavat veks"....

 

[Herman30]

Aika monella työpaikalla tehdään ylitöitä. Jospa ylitöiden korvaaminen on tässä se, mikä kirvestää? Työajan pidentäminen poistaa monia ylitöihin liittyviä inhoittavia pointteja......

Viisaita sanoja. Enpä tullut ajatelleeksi tältä kantilta.

 

[vlad]

Samaa mieltä. Ehkä pitäisi puhua esim. tekniikan tutkimuksesta ja innovaatioista samassa yhteydessä eikä lytätä kaikkea tutkimusta sinne käsienheiluttelun lokeroon. Perustutkimus on eittämättä tärkeää ja luo pohjaa soveltavalle tutkimukselle, joka kiinnostaa ja hyödyttää yrityksiä lyhyemmällä aikajänteellä.

Seuraavaksi saan varmuudella jonkun humanistin vihat päälleni toteamalla, että tietenkin siinä tutkimuksen rahoittamisessa on syytä tarkastella myös mahdollisia hyötynäkökohtia (kaukaisiakin) ja tällöin minä arvostan matemaattis-luonnontieteellisen tutkimustyön (johon tekniikan tutkiminen loppujen lopuksi on laskettavissa) aivan toiseen kategoriaan kuin kohtalaisen suuren osan humanististen alojen tutkimustyöstä, jossa on huomattavasti enemmän mahdollista harjoittaa sellaista tutkimustyötä, joka on hyvinkin ideologisesti suuntautunutta tai painottunutta ja tällöin arvonäkökulmat voivat nousta olennaisen suureen rooliin - liiankin suureen, jolloin vertailu matemaattis-luonnontieteelliseen alaan alkaa olla liki mahdotonta. Humanistisella puolella on tuettu aivan liikaa erilaisia "polarisoituneita" tutkimuksia, joiden hyöty on sitten monilta osin hyvin kyseenalainen - joissain tapauksissa voimakkaan ideologisen tutkimuksen hyöty on jopa negatiivinen kansantalouden kannalta jos sitä ryhdytään toteuttamaan sellaisenaan (tai edes sinnepäin).

vlad.

 

[Rannari]

Aika härskiä tuoda tuollaiset Etelärannassa laaditut kupongit pöytään ja vielä uhkavaateiden kera. Hiilimonoksidimiehen kujertelu hallitusohjelman julkaisun jälkeen ei jättänyt linjausten taustoja epäselväksi. Meillä on fiksut ay-johtajat ja kohtuudessa pysyttäessä yhteistyökin pelaa. Ongelmat ja muutostarpeet on kuitenkin aika hyvin ymmärretty jokseenkin joka suunnalla. Jos halutaan yleislakkokierre niin kannattaa tehdä juuri näin. Toivottavasti neuvottelun varaa kuitenkin löytyy suurimman uhon mentyä ohi. Näin todennäköisesti onkin jos osaan Sipilän puheita oikein tulkita. Ei persujenkaan intressissä ole välirikko ay-porukan kanssa. Aika näyttää mikä on hallituksen todellinen tavoite?