Stubb ja ”menetetty tapaus” – näin vastaa Viron presidentti
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/179724-stubb-ja-menetetty-tapaus-nain-vastaa-viron-presidentti
Markku Huusko
Luotu:
14.3.2016 09:37
- Kuva: Markku Huusko/Uusi Suomi
Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves vaihtoi puheensa jälkeen ajatuksia Helsingin yliopistolle lauantaina saapuneen yleisön kanssa.
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ei usko niin sanottuihin menetettyihin tapauksiin, kun kyse on toisilta valtioilta väkivalloin otetuista maa-alueista.
Asia nostettiin lauantaina esille hänen vierailullaan Helsingin yliopistolla Väinö Tannerin Säätiön järjestämässä luentotilaisuudessa. Syynä oli se, että Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) oli käyttänyt ilmaisua ”menetetty tapaus” Krimin yhteydessä.
Entinen ulkoministeri ja vuoden päivät myös pääministerinä toiminut Stubb arvioi Krimin tapausta arvostetulle
Foreign Policy -lehdelleviime viikolla näin:
– Luulen, että Krim on menetetty tapaus (lost cause) huolimatta siitä, että haluamme uskoa toisin, mutta jos Venäjä osoittaa, että se hellittää otettaan Kiovasta ja Itä-Ukrainasta, sitten luulen, että se voi panna pakotteiden poistamisen liikkeelle, Stubb sanoi lehdelle.
Kun Uusi Suomi kysyi lauantaina presidentti Ilvekseltä, otaksuuko hän Krimin olevan menetetty tapaus, presidentti muisteli ensin Radio Free Europen toimittaja-aikojaan 1980-luvulla. Tuolloin jotkut lännessä pitivät Neuvostoliittoon väkivalloin liitettyjä Baltian maita menetettyinä tapauksina.
– En usko menetettyihin tapauksiin. On tärkeää ymmärtää, että ei voida mennä takaisin ”business as usualiin” niin kauan kuin Krim on liitetty (Venäjään). Koska jos liittää Krimin itseensä, ja muut hyväksyvät sen, he voivat liittää jotain muuta. Entä, jos seuraavaksi liitettäisiin Helsinki?, Ilves heitti.
En usko menetettyihin tapauksiin.
Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa järjestettyyn tilaisuuteen kerääntynyt yleisö oli tuolla heitolla yllätetty. Salissa oli useita Suomen ulkopolitiikan raskaan sarjan asiantuntijoita ministeri Jaakko Iloniemestä Suomen Pankjn pääjohtajaan, ex-EU-suurlähettilääseen Erkki Liikaseen. Myös ulkomaalaisia Helsingissä toimivia diplomaatteja oli useita.
Uusi Suomi sai myöhemmin presidentti Ilvekseltä tarkennuksen, mitä hänellä oli mielessä, kun hän mainitsi Helsingin.
Ilveksen kabinetista kerrottiin, että tarkoituksensa oli pelkästään sanoa, että ”koska jos liittää Krimin itseensä, ja muut hyväksyvät sen, he voivat liittää periaatteessa mitä tahansa muuta”. Helsinki oli siis vain yleisölle heitetty yleisen tason esimerkki, koska nyt oltiin Helsingissä.
Ilves muistutti puheessaan Venäjän rikkoneen useita kansainvälisiä sopimuksia liittäessään Ukrainalle kuuluvan Krimin itseensä. Hän käytti kaappauksesta termiä ”Anschluss”, joka viittaa natsi-Saksan kansainvälisestä yhteisöstä piittaamattomaan Itävalta-kaappaukseen vuonna 1938.
Samaa termiä Ilves käytti puheessaan Euroopan parlamentissa tässä kuussa (
tuo puhe löytyy täältä).
Toomas Hendrik Ilveksen omat vanhemmat pakenivat Virosta Ruotsiin 1944 Neuvostoliiton miehitettyä maan. Hän syntyi Ruotsissa 1953, mutta varttui Yhdysvalloissa. Sieltä hän palasi aikuisena vapaaseen Viroon 1990-luvun alussa, lähti politiikkaan ja nousi maan presidentiksi 2006.
Ilveksen johtaman Viron ulkopolitiikassa on ensiarvoisen tärkeää olla mukana kaikissa läntisissä turvallisuutta lisäävissä organisaatioissa. Näin se pyrkii välttämään yksin jäämisen mahdollisissa kriiseissä. Kulmakivinä ovat Naton ja Euroopan unionin jäsenyys. Viro liittyi Natoon ja EU:hun 2004 ja yhteisvaluutta euroon 2011.
Lauantain Tanner-luentotilaisuuden juonsi liikkeelle Väinö Tanneriin erityisen perehtynyt filosofian tohtori Lasse Lehtinen, joka on myös säätiön hallituksen puheenjohtaja. Aluksi näytettiin filmi, jossa kuvatiin sosialidemokraatti Tannerin huomattavaa merkitystä sota-ajan isänmaallisena ministerinä ja kaikenlaisen ääriajattelun vastustajana.
