Kärkipoliitikkojen vahtimisketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- poliitikko
Ja tähän kuutamolla olevaan kansaan voidaan vaikuttaa informaation keinoin. Sille viestille on tilaus, se osuu tyhjään lokeroon ja täyttää sitä. Erittäin hankala tilanne.
Geronimo
Ylipäällikkö
Kannattaa kokeilla useamminkin, voimme olla muustakin samalla aaltopituudella
Vonka
Supreme Leader
Suomen Euroopan neuvoston valtuuskunnan jäsen Anne Kalmari (kesk.) on ehdottanut yleiseurooppalaisella foorumilla Venäjän-pakotteista luopumista.
Pakotteita voi purkaa, mikäli Venäjä noudattaa Minskin sopimusta. Sitä se ei tee. Suomessa ei ole ainakaan kepulaisille uutisoitu, että ukrainalaisten tappipt ovat vuonna 2016 jo yli 600 miestä. Siellä on sota. Tätä ei ole myöskään tiedotusvälineissämme noteerattu hetkeen.
Pakotteita voi purkaa, mikäli Venäjä noudattaa Minskin sopimusta. Sitä se ei tee. Suomessa ei ole ainakaan kepulaisille uutisoitu, että ukrainalaisten tappipt ovat vuonna 2016 jo yli 600 miestä. Siellä on sota. Tätä ei ole myöskään tiedotusvälineissämme noteerattu hetkeen.
tulikomento
Supreme Leader
Kannattaa kokeilla useamminkin, voimme olla muustakin samalla aaltopituudella
Tuskin tästä mikään tapa tulee. Mutta kun aiheena oli tuo kärkipoliitikkojen kyynelehtiminen ja irtopisteiden kerääminen tämän myötä, niin tässäpä mainio esimerkki.
Tästä rouvasta on viime aikoina ollutkin juttua pakolaisketjussa.
Bushmaster
Greatest Leader
Ukraina dokumentissa oli että vähintään noin 2 vainajaa per päivä tulee kun kun ryssä noudattaa sopimusta...
jurppi
Ylipäällikkö
Nyt ollaan pelastamassa puoluetoveria oikein urakalla...
Tässä vielä Talouselämä-lehden juttu siitä mistä asiassa on ollut kysymys..jäljet johtaa Vanhasen hallituksen aikoihin ja Anu Vehviläisen ministerikauteen.
Sipilä: Berner toiminut Finavia-ohjauksessa huolellisesti
Tiistai 21.6.2016 klo 17.47
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo keskustalaisen liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin toimineen huolellisesti Finavian omistajaohjauksessa.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tukee viestintäministeri Anne Berneriä. (PASI LIESIMAA)
LUE MYÖS
Bernerin ministeriöön kohdistetut moitteet keskiviikkona tarkastusvaliokuntaan
Berner tyrmää tarkastusviraston raportin moitteet
Berner on hänen mukaansa kehottanut Finavian hallitusta toimimaan huolellisesti, kun se päättää, nostaako se kanteet entistä johtoa vastaan.
Yhtiön hallitukselta tuli Sipilän mukaan asiasta osin ristiriitaista tietoa ja osa päätöksistä tehtiin äänestyksen jälkeen.
- Muuta ohjausta ministerin mukaan ei ole tehty kuin kehotettu huolelliseen harkintaan ja päätökseen. Minusta se on huolellista omistajaohjausta, että näin tehdään.
Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii liikenne- ja viestintäministeriötä epäasiallisesta omistajaohjauksesta tänään julkistetussa laillisuustarkastuksessa. Viraston mukaan läpinäkyvämpi tapa omistajaohjaukseen olisi ollut yhtiökokouksen järjestäminen.
Sipilän mielestä tämän kaltainen omistajaohjaus ei vaadi yhtiökokouksen koollekutsumista.
- Mielestäni ministeri on toiminut huolellisesti, Sipilä sanoo.
Tässä vielä Talouselämä-lehden juttu siitä mistä asiassa on ollut kysymys..jäljet johtaa Vanhasen hallituksen aikoihin ja Anu Vehviläisen ministerikauteen.
Finavian johdannaismies teki diilejä entisen työnantajansa kanssa
Antti Mikkonen 31.1. 12:48 päivitetty 1.2. 09:58
Sampo Kiviniemi
Jaa artikkeli
AddThis Sharing Buttons
Share to FacebookShare to TwitterShare to LinkedInShare to Google+Share to Email
Valtion lentoasemapalveluyhtiö Finavia menetti 34,3 miljoonaa euroa johdannaisseikkailussa, jota on lähes mahdoton käsittää. Kohtalokkaat sopimukset on tehty vuosina 2009–11.
Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen purkaa tämän aamun Helsingin Sanomissa rahoituspommia, josta olisi voinut aiheutua vielä valtavan paljon suuremmat tappiot. ”Me olimme ostaneet häkkyrän, jota emme tarvinneet ja joka sisälsi lähes äärettömän riskin”, Savolainen toteaa toimittaja Tuomo Pietiläiselle.
Finavian hallituksen tuore puheenjohtaja Harri Sailas luonnehti aiemmin Kauppalehdessä johdannaiskauppoja ”surkeaksi ja ikäväksi episodiksi”. Nykyinen europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas) oli Kainuun Sanomien haastattelussa likimain kauhuissaan, kun hän muisteli liikenneministerinä valvomaansa Finaviaa: ”Siinä sai sellaisen tunkion selvitettäväkseen...”
Miten Finavia saattoi olla niin tyhmä? Tässä jutussa Talouselämä kertoo useisiin taustahaastatteluihin ja asiakirjoihin perustuen, mitä valtionyhtiössä tapahtui.
Millaisilla tuotteilla jättitappio syntyi?
Vuonna 2009 Finavian sisäiset ohjeet sallivat käyttää johdannaisia yhtiön noin 250 miljoonan euron suuruisen lainasalkun suojaamiseen. Sen sijaan kenelläkään yhtiössä ei ollut lupaa käyttää spekulatiivisia johdannaisia.
Miljoonatappiot syntyivät ohjeiden vastaisilla, ei-suojaavilla strukturoiduilla johdannaissopimuksilla. Tappiot tulivat 14 sopimuksesta. Niistä kymmenessä Finavian vastapuolena oli Danske Bank (tuohon aikaan vielä nimellä Sampo Pankki) ja kolmessa SEB. Pohjola Pankin kanssa yhtiöllä oli yksi oleellisesti vähäriskisempi sopimus, jonka tappiovaikutus jäi olemattomaksi.
Danske-sopimusten osuus realisoituneista tappioista oli runsaat 28 miljoonaa euroa ja SEB-sopimusten osuus vajaat 6 miljoonaa euroa.
Finavia ”suojasi” lainasalkkunsa korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla ja erilaisia ehtoja sisältäneillä swaptioilla. Dansken kanssa tehtyjen johdannaissopimusten instrumentit olivat huimia riskivirityksiä. Ne olivat spekulatiivisia ja erittäin monimutkaisia. Instrumenttien käyttäytymistä ei voi ymmärtää, ellei matemaattisten funktioiden osaaminen ole korkealla tasolla.
Koronvaihtosopimuksissa Finavia ja Danske sopivat maksavansa toisilleen rahaa tietyillä ehdoilla. Ansainta-asetelma sopimuksissa oli Finavian kannalta vino. Esimerkiksi jos korot olisivat pysyneet pitkään korkeina, yhtiö olisi voinut ansaita pankilta parin kolmen prosentin kiinteää vuosikorkoa. Jos korot kuitenkin painuisivat alaspäin – niin kuin tapahtui – Finavia oli tuomittu maksamaan pankille järkyttävän isoja summia.
Danskella oli myös mahdollisuus irtisanoa sopimuksia, jos korot olisivat nousseet sovitun rajan yli.
Käytetyt instrumentit olivat herkkiä viitekorossa tapahtuville muutoksille. Esimerkiksi viitekoron muuttuessa puoli prosenttiyksikköä saattoi korko muuttua kymmenen tai kaksikymmentä prosenttia. Finavian kannalta huonoimmassa kehityskulussa korko saattoi nousta monikymmenkertaiseksi.
Tilanteen teki kestämättömäksi se, että Finavian johdannaissopimusten kesto Dansken kanssa oli keskimäärin noin 20 vuotta. Pahimpien riskien realisoituessa yhtiön olisi maksettava pankille vuosikausia kymmenien prosenttien korkoa.
Johdannaisia oli sidottu markkinakoron lisäksi kuluttajahinta-indekseihin. Joku siis halusi ottaa näkemystä tällaisista asioista pitkälle tulevaisuuteen.
Yksi houkutin yhtiön kannalta oli koronmaksun viivästys. Finavian ei tarvinnut maksaa korkoa viiteen vuoteen, kun taas Danske alkoi maksaa Finavialle korkoa heti.
Finavia
Tekee Operoi lentoasemia ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää.
Juuret Alun perin Ilmailuhallitus, sen jälkeen vuoden 2010 yhtiöittämiseen saakka Ilmailulaitos Finavia.
Omistus ja valvonta Valtion omistama julkinen yhtiö, jota valvoo liikenne- ja viestintäministeriö.
Löikö Finaviassa joku vetoa?
Tästä juuri on kysymys. Joku Finaviassa rakasti vedonlyöntiä.
Yhtiön korkosuojaukseen käyttämät instrumentit olivat uhkapeliä, jossa tappioriski oli lähes rajaton. Jostain syystä ”suojaaminen” oli tarpeeseen nähden myös ylimitoitettua: Finavian käyttämien korkojohdannaisten pääoma 365 miljoonaa euroa oli paljon suurempi kuin suojattavana ollut vajaan 250 miljoonan korkosalkku.
Finavialla oli lisäksi noin 30 miljoonan euron sijoitussalkku, jonka olemassaololle oli vaikea keksiä perusteita. Yhtiön silloinen talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu käynnisti syksyllä 2011 salkun realisoinnin Finavian uuden johdon vaatimuksesta.
Kuka teki kohtalokkaat sopimukset?
Käynnissä oleva poliisitutkinta kohdistuu kahteen henkilöön: Finavian rahoitustoiminnosta vastanneeseen varatoimitusjohtaja Ari Haapaseen ja hänen alaisuudessaan johdannaissopimuksia tehneeseen rahoituspäällikkö Kristian Lehtiseen.
Tappiollisissa johdannaissopimuksissa ei ole Finavian puolelta muita allekirjoittajia.
Svenska handelshögskolanissa opiskellut kauppatieteiden ylioppilas Lehtinen tuli Finaviaan Sampo Pankista. Hän työskenteli siellä vuosina 2003–2008 riskianalyytikkona. Finaviassa hän alkoi kohta taloon tultuaan tehdä sopimuksia, joissa vastapuolena ja lopulta päähyötyjänä oli useimmissa tapauksissa hänen entinen työnantajansa.
Rahoituspäällikkö Lehtisen työsuhde Finaviassa päättyi irtisanomiseen kesäkuussa 2012. Varatoimitusjohtaja Haapanen jäi lokakuussa 2013 sairauslomalle ja edelleen eläkkeelle.
Kristian Lehtinen teki johdannaissopimuksia ilmeisen itsenäisesti valtakirjoin ja asemavaltuutuksella. Talouselämän haastattelemien lähipiiriläisten mukaan hän oli pelimies.
Lehtisen toiminnasta Finaviassa on teetetty sisäinen tarkastus. Sen mukaan hänellä oli paljon sairauspoissaoloja, joista moni sijoittui viikonlopun yhteyteen tai pankkitapaamisten jälkeiseen päivään. Työaikaraporttien mukaan osa strukturoiduista kaupoista oli tehty ajankohtana, jolloin Lehtinen oli lomalla tai sairaana.
Talouselämän haastattelemien lähteiden mukaan on syytä selvittää sitäkin, onko Lehtiselle suunnattu vieraanvaraisuus matkoineen ollut kohtuullista.
Viime perjantaina Talouselämä tavoitti puhelimitse sekä Haapasen että Lehtisen. Tarkoitus oli kysyä heidän näkemystään Finavian johdannaistappioista, mutta kumpikaan ei halunnut kommentoida asiaa.
Olivatko pankit viattomia?
Ainakin Dansken täytyi tietää, etteivät sen myymät erittäin riskipitoiset johdannaiset olleet tarpeellisia eivätkä sopivia valtionyhtiö Finavialle.
Riskijohdannaisia tehtäessä Dansken (Sampo Pankin) toimitusjohtaja oli Ilkka Hallavo. Hän ei ole enää pankin palveluksessa. Danskesta ovat lähteneet myös Danske Markets Finlandin silloinen johtaja ja johdannaistiimin vetäjä.
Talouselämä pyysi Dansken nykyiseltä toimitusjohtajalta Risto Tornivaaralta haastattelua johdannaissopimusten aiheuttamista tappioista. Pankin vastaus tuli nopeasti: ”Kiitos mahdollisuudesta kommentoida juttua! Valitettavasti emme voi käsitellä julkisuudessa pankkisalaisuuden alaisia, asiakkaiden kanssa tehtyjä sopimuksia tai niiden yksityiskohtia.”
SEBin Helsingin sivukonttorin lakiasiainjohtaja Karim Tähtivuori toteaa Talouselämälle, että SEBin johdannaiset olivat Finavian silloisen riskienhallintapolitiikan mukaisia. Pankin kolmesta sopimuksesta ”yksi oli rahoituskustannusta alentava ennakkosuoja ja kaksi muuta strukturoituja korkosuojia”. Tähtivuoren mukaan pankin sopimusten riskit ja skenaariot kerrottiin Finavialle.
”Strukturoitujen tuotteiden tapaan transaktiot muodostuivat useammasta johdannaisesta ja maksuskenaariot olivat täysin rahoitusalan ihmisten ymmärrettävissä”, SEBin edustaja toteaa.
Talouselämän tietojen mukaan Finavian rahoitusjohto oli ollut yhteydessä muihinkin pankkeihin. Handelsbanken ja Nordea olivat tiettävästi ilmoittaneet, etteivät ne tarjoa niiltä pyydettyjä spekulatiivisia tuotteita.
Kun solmittujen sopimusten riskit paljastuivat, neuvotteli Finavia Dansken kanssa useaan otteeseen positioiden sulkemisesta alle markkinahinnan. Yhteisymmärrystä tappioiden kohtuullistamisesta ei kuitenkaan syntynyt. Vasta viime vuonna Finavia sai suljetuksi viimeiset johdannaissopimukset Dansken ja SEBin kanssa.
Keiden kuului valvoa?
Finavian johdannaispelin karmeus alkoi paljastua vasta alkuvuonna 2012 edellisvuoden tilinpäätöstä tehtäessä. Riskipaperit pysyivät pimennossa niinkin pitkään ehkä sen takia, että riskijohdannaisten koronmaksua oli siirretty tulevaisuuteen.
Kiellettyä johdannaisriskiä otettaessa Finavian toimitusjohtaja oli Samuli Haapasalo, hallitusta johti Seppo Paatelainen ja omistajaohjausministerinä toimi Anu Vehviläinen (kesk).
Valtio-omistaja erotti Haapasalon ja koko Paatelaisen hallituksen kesällä 2011. Tyytymättömyyden aiheita oli paljon, mutta tulevat johdannaistappiot eivät vielä tuolloin olleet erottajan tiedossa.
Haapasalon jälkeen väliaikaisena toimitusjohtajana oli vuoden 2011 loppuun asti Juha-Pekka Pystynen. Vuoden 2012 alusta toimitusjohtaja on ollut Kari Savolainen.
Finavian hallituksella on Paatelaisen väistyttyä ollut kolme puheenjohtajaa: Soili Suonoja (2011–14), Riitta Tiuraniemi (14.1.–4.12.2015) ja Harri Sailas 21.12.2015 alkaen.
Omistajaohjausministerinä ovat Vehviläisen jälkeen toimineet Merja Kyllönen (vas) 2011–2014, Henna Virkkunen (kok) 2014, Paula Risikko (kok) 2014–2015 ja keväällä 2015 aloittanut Anne Berner (kesk).
Joulukuun alussa 2015 Riitta Tiuraniemi erosi Finavian hallituksen puheenjohtajan paikalta. Vähän sen jälkeen erosi myös tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Salminen. Jäljelle jäänyt tynkähallitus päätti, ettei se nosta kannetta Haapasaloa eikä Paatelaisen hallitusta vastaan.
Samoihin aikoihin Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta antoi johdannaistappioasiassa huomautuksen ja varoituksen Finavian tilintarkastajille.
Huomautuksen sai Deloitte & Touchen päävastuullinen tilintarkastaja Robert Kajander tilikauden 2010 tilintarkastuksesta. Varoitus meni Ernst & Youngin eli nykyisen EY:n päävastuulliselle tilintarkastajalle Tiina Lindille kahden seuraavan tilikauden tarkastuksista.
Keväällä 2015 Tiuraniemen hallitus oli nostanut kanteen Deloittea vastaan. Joulukuussa kanne kuitenkin raukesi salaisella sopimuksella, joka oli neuvoteltu Tiuraniemen tietämättä.
Pettikö sisäinen valvonta?
Kyllä ja pahasti.
Korkojohdannaisten raportointi ja rekisteröinti Finaviassa oli ollut varsin puutteellista. Kun Finavian rahoituspäällikön huonetta hänen lähtönsä jälkeen siivottiin, löytyi erään talossa olleen mukaan johdannaissopimuksia pitkin pöytiä.
Miten itsenäisesti yhtiön rahoitusfunktio pystyi toimimaan? Ketkä kaikki tiesivät riskijohdannaisista? Ymmärsikö kukaan käytettyjä instrumentteja pohjia myöten? Vastauksia näihin kysymyksiin ei ole ennen kuin menossa olevat tutkinnat valmistuvat.
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi joulukuussa 2013 valmistuneessa raportissaan, ettei johdannaissopimusten luonne ollut Finavian johdon tiedossa. VTV:n mielestä johdolla ei ollut kattavaa kuvaa käytetyistä johdannaisista.
Tuotteiden vaikeaselkoisuuden takia on mahdollista, etteivät edes sopimusten allekirjoittajat ymmärtäneet, millainen peto oli päässyt irti.
Toimitusjohtaja Haapasalo ei ehkä tiennyt alaistensa johdannaispelistä. Paatelaisen hallitus oli melko varmasti tietämätön, koska tilintarkastaja ei ollut raportoinut mitään poikkeavaa. Hallituksen tai tarkastusvaliokunnan pöytäkirjoista ei myöskään löydy merkintää johdannaissopimusasian käsittelystä.
Osakeyhtiössä toimitusjohtajan ja hallituksen vastuu on kuitenkin laaja. Syyllistyikö Finavian ylin johto huolimattomuuteen? Miksei se puuttunut jämäkämmin raportoinnin heikkouksiin? Miksi sisäinen valvonta petti? Nämäkin kysymykset odottavat vielä vastausta.
Miten suuren riskin Finavia otti?
Jos johdannaissopimuksia ei olisi suljettu, Finavian koronmaksuvelvoite olisi käynnistynyt vuoden 2017 alussa.
Mikäli vedonlyönnin kohteena olleet korot ja muut ehdot olisivat parinkymmenen vuoden juoksuaikana kehittyneet ikävimmällä mahdollisella tavalla, olisi Finavia tehnyt valtavat korkotappiot. Summa olisi voinut olla sata miljoonaa. Tai enemmän.
Helsingin Sanomien haastattelussa toimitusjohtaja Kari Savolainen esittää laskelman, joka olisi merkinnyt Finavialle 20 vuoden ajan 12 miljoonan euron vuosittaista korkokulua. Savolaisen mukaan Finavia olisi siten maksanut pankeille 240 miljoonaa euroa.
Koska riskipitoiset johdannaispositiot saatiin viime vuonna suljetuksi, varmistui Finavian lopulliseksi tappioksi runsaat 34 miljoonaa.
Mitä 34 miljoonalla saa?
Johdannaiskaupoissa menetetyt miljoonat eivät kaada vakavaraista, voitollista valtionyhtiötä. Finavialla on käynnissä vuoteen 2020 ulottuva 900 miljoonan euron investointiohjelma. Hukatuille rahoille olisi siinä ollut monta sopivaa kohdetta.
Finavian kärsimät johdannaispelitappiot ovat yhtä suuret kuin yhtiön reilun kolmen kuukauden operatiivinen kassavirta. Menetetyillä rahoilla Finavia uudelleenpäällystäisi kolmen lentoasemansa kiitoradat.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Finavian johdannaiskauppatappioiden kimpussa hikoilee monta viranomaistahoa.
1) Finanssivalvonta tutkii Finavian pyynnöstä, ovatko johdannaissopimuksia myyneet pankit toimineet lain ja hyvän pankkitavan mukaisesti. Rikosta epäillessään Fiva tekisi poliisitutkintapyynnön. Fivan omia hallinnollisia sanktioita ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu.
2) Valtiontalouden tarkastusvirasto selvittää kesään mennessä, ovatko Finavia ja liikenneministeriö toimineet asianmukaisesti ja riittävän pontevasti selvittäessään johdannaisjärjestelyjä ja niiden vastuukysymyksiä. VTV:n laillisuustarkastus tutkii myös väitteet hyvän hallintotavan vastaisesta toiminnasta Finaviassa vuonna 2015.
3) Tulilinjalla ollut ministeri Anne Berner on puolestaan sanonut ottavansa Finavian kevään 2016 yhtiökokouksessa esiin, saako vuoden 2015 hallitus vastuuvapauden johdannaistappiokysymysten hoidosta. Hallituksen puheenjohtajan paikalta eronnut Tiuraniemi on kritisoinut Berneriä voimakkaasti siitä, että joulukuun alussa yhtiön hallitus joutui ministerin painostavaan sivuohjaukseen. Berner on kiistänyt rikkoneensa hyvää hallintotapaa ja puuttuneensa Finavian hallituksen päätöksentekoon.
4) Itä-Uudenmaan kihlakunnan poliisilaitoksen talousrikosyksikkö on Finavian pyynnöstä käynnistänyt rikostutkinnan Finavian johdannaiskauppatappioista nimikkeellä luottamusaseman väärinkäyttö. Tutkinnanjohtaja on Hans Pirttilä ja päätutkija Markus Hammarström. Esitutkinta kohdistuu aluksi Finavian entiseen varatoimitusjohtajaan ja rahoituspäällikköön, mutta harkintansa mukaan poliisilla on vapaat kädet laajentaa tutkintaa.
Esitutkinnan aloittaminen tarkoittaa, että Finavian entisen rahoitusjohdon osalta syytä epäillä -kynnys on ylittynyt. Poliisi on kerännyt tutkintaa varten laajan asiakirja-aineiston ja päättänyt tutkintasuunnitelmassa ne henkilöt, joita se haluaa kuulustella.
Poliisia kiinnostaa, tekivätkö Finaviassa rahoituksesta vastanneet henkilöt sopimuksia, joihin heillä ei ollut toimivaltaa.
Ellei poliisitutkinta laajene luottamusaseman väärinkäyttöä laajemmaksi selvittelyksi, voi esitutkinta Pirttilän mukaan valmistua kesään mennessä. Esitutkinnan jälkeen poliisi päättää, onko sillä todennäköiset syyt epäillä rikosta. Jos näin on, juttu siirtyy syyteharkintaan kihlakunnansyyttäjä Katja Kyrölle.
Finavian johdannaissotkua on puitu jo vuosia
2008
Finavialle uusi rahoituspäällikkö Sampo Pankista.
2009–10
Sopimustoiminta pankkien, erityisesti Sampo Pankin kanssa vilkastuu.
2011
Valtio-omistaja erottaa kesällä toimitusjohtaja Samuli Haapasalon ja koko Seppo Paatelaisen hallituksen.
Finavian tilintarkastusyhteisö vaihtuu: Deloitte & Touchen tilalle Ernst & Young.
2012
Kari Savolainen aloittaa toimitusjohtajana.
Päävastuullinen tilintarkastaja Tiina Lind havaitsee epäselvyyksiä Finavian tase-erittelyissä ja sopimuksissa.
Soili Suonojan hallitus hyväksyy uuden rahoituspolitiikan.
Johdannaissopimusten valtavat riskit alkavat paljastua KPMG:n avustuksella.
2013
Finavia neuvottelee riskisopimuksista Danske Bankin (entinen Sampo Pankki) ja SEBin kanssa.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportti arvostelee Finavian johdannaisten käyttöä.
Yhtiö vaatii vahingonkorvauksia entiseltä varatoimitusjohtajalta Ari Haapaselta ja erotetulta rahoituspäälliköltä Kristian Lehtiseltä.
Vahingonkorvausvaatimukset myös Deloitte & Touchelle ja sen tilintarkastajalle Robert Kajanderille.
2014
Hallitus päättää purkaa ei-suojaavat johdannaissopimukset 31.12.2015 mennessä.
2015
Riitta Tiuraniemi hallituksen puheenjohtajaksi Soili Suonojan jätettyä kaikki valtionyhtiöpaikat.
Finavia purkaa viimeiset johdannaissopimukset Dansken kanssa. Kaikki ei-suojaavat strukturoidut johdannaispositiot on nyt suljettu.
Tiuraniemen hallitus käynnistää viisi eri prosessia: kohteina Deloitte, pankit, Lehtinen ja Haapanen, vastuuvakuutusyhtiö If sekä Haapasalo ja Paatelaisen hallitus.
Ministeri Anne Bernerin väitetyn sivuohjailun jälkeen osa prosesseista vesittyy.
Tiuraniemi ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Salminen jättävät hallituksen. Harri Sailaksesta uusi puheenjohtaja.
Finavia 2012 2013 2014 1-9/2015
Liikevaihto, milj. euroa 359 353 350 259
Liiketulos, milj. euroa 28 32 45 50
Investoinnit, milj. euroa 45 42 86 95
Henkilöstö 2413 2239 2213 2296
Lähde: Vuosikertomus, osavuosikatsaus
*Juttua muokattu 31.1.2016 klo 15.54. Korjattu taulukon asettelua.
Jutun julkaisun jälkeen Danske Bank halusi vielä lisätä omaan, jo jutussa julkaistuun kommenttiinsa seuraavat lauseet: "Yleisesti haluamme todeta, että noudatamme kaikessa liiketoiminnassamme hyvää pankkitapaa. Käymme myös ammattimaisten asiakkaiden kanssa erilaisten tuotteiden ominaisuudet ja riskit huolellisesti läpi."
Lisäys tehty 1.2.2016 kello 9.58.
Niin johtavat ja eivät suotta. Tämä on Vehviläisen kauden suhmurointia ja väittäisin, että Rva on varsin osaamaton tuohon postiin.
Tuo Finavian johdannaissotku on kyllä surullinen tapaus. Valitettavasti asiasta on hankala syyttää ketään ministeriä ennen kuin tapaus tuli lopulta ilmi. Tämä case oli ihan totaalinen pohjamiina.
Enemmän pohdittavaa on siinä, miten oli mahdollista, että ne sopimukset tehtiin eikä niistä tiedetty. Siinä ongelma oli Finavian hallinnon prosesseissa ja kulttuurissa. Ja siihen syyllisenä aika monta edeltävää hallitusta ja ministeriä.
Kokonaan eri asia on, miksi Berner puuttui sotkujen selvitykseen. Siinä tapahtui virhe.
Enemmän pohdittavaa on siinä, miten oli mahdollista, että ne sopimukset tehtiin eikä niistä tiedetty. Siinä ongelma oli Finavian hallinnon prosesseissa ja kulttuurissa. Ja siihen syyllisenä aika monta edeltävää hallitusta ja ministeriä.
Kokonaan eri asia on, miksi Berner puuttui sotkujen selvitykseen. Siinä tapahtui virhe.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Helvetti mitä paskaa, Biaudet. En voi katsoa tuollaista teatteria! Yäk.
Niin teennäinen nyyhkyvirsi että ei mitään rajaa.
Suurempi ongelma on se että mitä minä ja me sanomme omille lapsillemme siitä kun mummo ja vaari nyt, sekä aikanaan itse emme ehkä saa kunnollista hoivakohtelua vanhuuden päivillä? Tai ihan vaan sen varmistaminen että terveyspalvelujen saanti kantasuomalaisille ei enempää rapautuisi rahanpuutteessa. Sisäkehällä ja keskiössä on ongelmaa ihan omaan tarpeeseen ja rahantuhlausta tulee välttää - siitä mekaniikasta Biaudet pitöisi lapsiaan valistaa.
Tällaisia asioita Biaudetin pitäisi pohtia eikä ajella täysin ulkokehällä poliittisessa puheessaan. Helvetti, mikä haihattelija....
.
Vonka
Supreme Leader
Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen, jota on moitittu rasistisista kommenteistaan, loikkaa demareihin. Hän julistaa nyt noudattavansa SDP:n arvopohjaa ja äänestävänsä perheenyhdistämisen tiukennuksia vastaan.
Syyt loikkaan lienevät puolueiden kannatusnumeroissa.
Syyt loikkaan lienevät puolueiden kannatusnumeroissa.
D
Deleted member 1079
Guest
Moni populisti jättää veneen kun se alkaa upota tai edes hörppää vettä. Niin lienee myös tässä tapauksessa.
Laskenut että nykyisellä kannatuksella voi olla haasteellista uusia KE paikkaa.
Mielestäni vähentää politiikon uskottavuutta melkoisesti tälläinen selkeä arvojen vaihtaminen, vaikka osa syy voi olla PS melko oikeistovoittoinen politiikka hallituksessa.
Last edited by a moderator:
turska
Kenraali
Nyt on hyvä heittää vettä myllyyn kun ministerin pesti on päättynyt...
Lenita Toivakalla autoetu yrityksestä – “Lähtökohtaisesti peiteltyä osinkoa”
Lenita Toivakalla autoetu yrityksestä – “Lähtökohtaisesti peiteltyä osinkoa”
Väistyvä ministeri on nauttinut autoetua yrityksestä, jonka “operatiiviseen toimintaan” hän ei osallistu. Lain mukaan tällainen etu on yleensä peiteltyä osinkoa eli veronkiertoa.
Entinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on toiminut kansanedustajana vuodesta 2007 lähtien. Kuva: Yle
Väistyvä ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) ja hänen miehensä Jukka Toivakka vahvistivat perjantaina Ylelle Lenita Toivakan nauttineen autoetua heidän yhdessä omistamastaan CM-Toivakka -yhtiöstä 1990-luvun alusta asti, vaikka hän ei työskentele yrityksessä.
Lenita Toivakka kertoo edun perustuneen hänen asemaansa yhtiön omistajana. Hän omistaa kaksi prosenttia yhtiöstä ja hänen miehensä ja lapsensa loput. Hän on ministerin sidonnaisuusilmoituksessa kertonut autoedustaan.
Lenita Toivakka ei ole kertomansa mukaan osallistunut yhtiön operatiiviseen toimintaan. Hallituksen jäsenenäkään hän ei ole toiminut vuoden 2008 jälkeen.
– Lenita Toivakka on CM-Toivakka Oy:n omistajayrittäjä, joka ei tällä hetkellä osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan kansanedustajatyönsä takia, Jukka Toivakka selvitti sähköpostitse maanantaina.
Verolainsäädännön mukaan autoetu on palkkaa ja sitä voidaan maksaa ainoastaan korvauksena yhtiön hyväksi tehdystä työstä. Muussa tapauksessa omistajalle annettu autoetu on lain mukaan peiteltyä osinkoa.
Peitelty osinko on veronkiertoa
Peitellyllä osingolla kierretään veroja siten, että yhtiö vähentää edun verotuksessa yhtiön kuluina. Näin ainoastaan edun saaja maksaa edusta veron. Näin Lenita Toivakka kertoo toimineensa.
Lain mukaan osingonjaon pitää tapahtua siten, että yhtiö maksaa voitoistaan verot, jonka jälkeen voidaan maksaa osinkoa, josta saaja puolestaan maksaa osinkoveron.
Verohallinto ei voi ottaa salassapitosäännösten vuoksi ottaa kantaa yksittäistapauksiin. Ylitarkastaja Petri Manninen sanoo kuitenkin, että yrityksen omistajalle maksettu etu, joka ei ole korvausta yhtiön hyväksi tehdystä työstä ei voi olla myöskään yritykselle vähennyskelpoinen.
– Omistajalle tällä tavalla annettu etu, joka ei ole korvausta yhtiön hyväksi tehdystä työstä, on lähtökohtaisesti aina peiteltyä osinkoa, Manninen sanoo.
Toivakka: “Verottaja ei ole puuttunut”
Autoetu ei aina edellytä työsuhdetta. Sen pitää kuitenkin olla korvausta saman vuonna yhtiön hyväksi tehdystä työstä.
– Arvioinnissa on keskeistä se, onko etu korvausta sellaisesta työstä, josta ulkopuoliselle olisi maksettu jotakin, Manninen selittää.
Jukka Toivakka toteaa, ettei verottaja ole puuttunut Lenita Toivakan autoetuun, vaikka yhtiö on vähentänyt Lenita Toivakan auton kulut verotuksessaan. Tämä voi johtua siitä, että asiaa ei ole koskaan tarkastettu.
Mannisen mukaan verotarkastuksia tehdään vain osaan yrityksistä, mutta Manninen ei ota kantaa Toivakan tapaukseen.
– Yrityksiämme on verotarkastettu Lenitan kansanedustaja-aikana, Jukka Toivakka kertoo sähköpostitse.
Kysyttäessä, onko autoedun tarjoamassa CM-Toivakassa tehty verotarkastus, hän kuitenkin jättää vastaamatta.
http://yle.fi/uutiset/lenita_toivak...taisesti_peiteltya_osinkoa/8976974?origin=rss
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Hänellä on unelma seuraavastakin kaudesta eduskunnassa. Toivottavasti se ei toteudu ja jää rannalle.
Ja sitten sekä puolueet että yksittäiset poliitikot ihmettelevät, miksi kansalaiset suhtautuvat politiikkaan sangen, hmm, nuivasti.
Bushmaster
Greatest Leader
Miten mahtaa keskustan kultapojun, maa ja metsätalous ministeri Kimmo Tiilikaisen käydä...?
edit.
Lentääkö ulos kepusta takaisin virheisiin tekemään uutta uraa uuden ja paremnan sekä vihreämmän paska-lakinsa kanssa...?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001206638.html
Hannu Hoskonen esittää äänestystä Tiilikaisen luottamuksesta
edit.
Lentääkö ulos kepusta takaisin virheisiin tekemään uutta uraa uuden ja paremnan sekä vihreämmän paska-lakinsa kanssa...?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001206638.html
Hannu Hoskonen esittää äänestystä Tiilikaisen luottamuksesta
Viimeksi muokattu:
turska
Kenraali
Bushmaster
Greatest Leader
turska
Kenraali
Hähhähhää....
Terrorismi tuhoaa lintukodon
Lauantai 14.11.2015
Maria Tolppanen pelkää, että kansainvaellus Venäjältä Norjaan suuntaa pian Suomeen.
Suuri kansainvaellus on alkanut. Länsi havahtui liian myöhään miettimään vaelluksen todellisia syitä. Perussuomalaiset ovat varoittaneet tästä jo vuosia, mutta meidät leimattiin populisteiksi, rasisteiksi ja muukalaispelkoisiksi. Varsinkin sosialidemokraatit pitivät ja pitävät yllä avoimien ovien politiikkaa ja kaikenkattavaa yhdenvertaisuutta.
Heidän toimintansa tässä asiassa muistuttaa jo hippiliikettä.
Nyt totuus iskee kovana vastaan. Suojelupoliisista kerrotaan, että maahan on tullut ainakin 300 ihmistä, joilla on suorat yhteydet terroristijärjestöihin. Supo kertoo myös, että islamin levittäjät ovat saapuneet samoin kuin isis-värvärit.
Sisäministeri Petteri Orpo puolestaan sanoi viikolla, että kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tulee Suomeen paremman elintason perässä.
Italian poliisi kertoi, että eripuolilla Eurooppaa on pidätetty 17 ihmistä terrorismin vastaisessa operaatiossa. Yhdestä Suomessa asuvasta on annettu pidätysmääräys, mutta häntä ei ole tavoitettu.
Viime vuonna Euroopassa pidätettiin 400 terroristia. Nämä pidätykset ja toimet eivät ole vielä edes jäävuoren huippu, ne ovat vasta pari jäähilettä huipun päällä.
Lisää tulee ja lintukotomme on vain muisto.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että me emme selviä tästä ilman kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on varmasti totta. Esimerkiksi Turkki vaatii EU:lta kolme miljardia, jotta se pitää yllä pakolaisleirit, joissa asuu kaksi miljoonaa oikeaa pakolaista. Suomen osuus summasta on 36 miljoonaa.
Minun ymmärrykseeni ei mene, että me olemme valmiit ottamaan vastaan terroristit, isisvärvärit, islamin levittäjät ja elintasopakolaiset, mutta emme pakolaisstatuksen saaneita ihmisiä. He olisivat niitä kiintiöpakolaisia.
Mitä sitten perussuomalaiset ovat asian eteen tehneet. Ajoimme läpi sen, että Somalian ja Irakin turvalliset alueet määriteltiin ja Afganistanista tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemukset jäädytettiin kunnes Afganistanin turvallisuustaso on määritelty. Samoin saimme läpi sen, että humaanitäärisillä perusteilla turvapaikkaa ei enää saa ja lisäksi perheiden yhdistämistä tullaan tiukentamaan lähemmäs länsimaista perhekäsitystä.
Rajavalvontaa Ruotsin rajalle emme ole saaneet. Sen sijaan olemme täysin tietoisia kansainvaelluksesta Venäjältä Norjaan. On vain ajan kysymys, milloin kohdemaaksi muuttuu Suomi. Nyt olisikin korkea aika ryhtyä kiinnittämään tähän asiaan huomiota.
Maria Tolppanen (ps.)
kansanedustaja Vaasa
http://www.pohjalainen.fi/mielipide...aa-lintukodon-1.1944545#.V2uwZl3_24E.facebook
Terrorismi tuhoaa lintukodon
Lauantai 14.11.2015
Maria Tolppanen pelkää, että kansainvaellus Venäjältä Norjaan suuntaa pian Suomeen.
Suuri kansainvaellus on alkanut. Länsi havahtui liian myöhään miettimään vaelluksen todellisia syitä. Perussuomalaiset ovat varoittaneet tästä jo vuosia, mutta meidät leimattiin populisteiksi, rasisteiksi ja muukalaispelkoisiksi. Varsinkin sosialidemokraatit pitivät ja pitävät yllä avoimien ovien politiikkaa ja kaikenkattavaa yhdenvertaisuutta.
Heidän toimintansa tässä asiassa muistuttaa jo hippiliikettä.
Nyt totuus iskee kovana vastaan. Suojelupoliisista kerrotaan, että maahan on tullut ainakin 300 ihmistä, joilla on suorat yhteydet terroristijärjestöihin. Supo kertoo myös, että islamin levittäjät ovat saapuneet samoin kuin isis-värvärit.
Sisäministeri Petteri Orpo puolestaan sanoi viikolla, että kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tulee Suomeen paremman elintason perässä.
Italian poliisi kertoi, että eripuolilla Eurooppaa on pidätetty 17 ihmistä terrorismin vastaisessa operaatiossa. Yhdestä Suomessa asuvasta on annettu pidätysmääräys, mutta häntä ei ole tavoitettu.
Viime vuonna Euroopassa pidätettiin 400 terroristia. Nämä pidätykset ja toimet eivät ole vielä edes jäävuoren huippu, ne ovat vasta pari jäähilettä huipun päällä.
Lisää tulee ja lintukotomme on vain muisto.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että me emme selviä tästä ilman kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on varmasti totta. Esimerkiksi Turkki vaatii EU:lta kolme miljardia, jotta se pitää yllä pakolaisleirit, joissa asuu kaksi miljoonaa oikeaa pakolaista. Suomen osuus summasta on 36 miljoonaa.
Minun ymmärrykseeni ei mene, että me olemme valmiit ottamaan vastaan terroristit, isisvärvärit, islamin levittäjät ja elintasopakolaiset, mutta emme pakolaisstatuksen saaneita ihmisiä. He olisivat niitä kiintiöpakolaisia.
Mitä sitten perussuomalaiset ovat asian eteen tehneet. Ajoimme läpi sen, että Somalian ja Irakin turvalliset alueet määriteltiin ja Afganistanista tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemukset jäädytettiin kunnes Afganistanin turvallisuustaso on määritelty. Samoin saimme läpi sen, että humaanitäärisillä perusteilla turvapaikkaa ei enää saa ja lisäksi perheiden yhdistämistä tullaan tiukentamaan lähemmäs länsimaista perhekäsitystä.
Rajavalvontaa Ruotsin rajalle emme ole saaneet. Sen sijaan olemme täysin tietoisia kansainvaelluksesta Venäjältä Norjaan. On vain ajan kysymys, milloin kohdemaaksi muuttuu Suomi. Nyt olisikin korkea aika ryhtyä kiinnittämään tähän asiaan huomiota.
Maria Tolppanen (ps.)
kansanedustaja Vaasa
http://www.pohjalainen.fi/mielipide...aa-lintukodon-1.1944545#.V2uwZl3_24E.facebook
STI_Tactical9mm
Kenraali
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062221780373_uu.shtml
IL paljastaa: Bernerillä paljon yhteyksiä Deloitteen - kenen etua ministeri valvoi?
Torstai 23.6.2016 klo 08.13
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) linkittyy monella eri tavalla Finavian entiseen tilintarkastusyhteisöön Deloitteen.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerillä (kesk) on keskimääräistä enemmän kytköksiä tilintarkastusyhteisöön Deloitteen. (JOEL MAISALMI)
LUE MYÖS
Professori: Berner-raportin kritiikki on yllättävän voimakasta
Kaupparekisterin mukaan Bernerin omistaman Vallila Interiorin päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut vuodesta 1999 lähtien Revico Grant Thorntonin osakas ja hallituksen puheenjohtaja Joakim Rehn. Rehn on entisen kansanedustajan ja puolustusministerin Elisabeth Rehnin poika.
Kaupparekisterin mukaan 57-vuotias Rehn toimii kaikkien Vallila-ryhmään kuuluvien yhtiöiden tilintarkastajana - myös Bernereiden asunto-osakeyhtiöiden.
Tämän lisäksi Rehn toimii Bernerin nuoremman Mathias-veljen kiinteistösijoitusyhtiön Berner Capitalin tilintarkastajana.
Koko tämän ajan Rehn on työskennellyt myös Deloitten kanssa. Kaupparekisterin mukaan Rehn on toiminut Deloitten varatilintarkastajana vuodesta 1997.
Anne Bernerin Deloitte-yhteydet eivät suinkaan lopu tähän.
Vallila Interiorin talous- ja hallintojohtaja Hanna Siegfried työskenteli 20 vuotta Deloittessa ennen kuin hän siirtyi Bernerin leipiin vuonna 2007.
Deloitten entinen toimitusjohtaja Teppo Rantanen kuuluu Bernerin tuttaviin. Rantanen toimii Lasten ja nuorten säätiön hallituksen puheenjohtajana ja Berner hallituksen jäsenenä. Berner ja Rantanen ovat vaikuttaneet säätiön hallituksessa samaan aikaan keväästä 2013 lähtien.
Berner ei ole maininnut edellä mainitusta luottamustehtävästään sidonnaisuusilmoituksessaan. Sidonnaisuusilmoitus on päivätty 9. kesäkuuta 2015.
Selän takana sumplittu sopu
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) antoi tiistaina moitteet Bernerin johtamalle liikenne- ja viestintäministeriölle Finavian johdannaisvastuiden selvittämisessä. Finavia teki vuosina 2009-2011 tukun spekulatiivisia johdannaissopimuksia, jotka aiheuttivat sille 34 miljoonan euron tappiot.
VTV arvostelee raportissaan ministeriötä erityisesti tilintarkastusyhteisöä Deloittea vastaan nostetusta vahingonkorvauskanteesta luopumisesta.
Finavia oli nostanut kanteen maaliskuussa 2015, koska yhtiö katsoi Deloitten laiminlyöneen tilintarkastusvelvollisuutensa johdannaissopimuksiin liittyen.
Iltalehden tietojen mukaan Berner alkoi sumplia Deloitte-sovintoa Finavian hallituksen selän takana, koska Deloitte uhkasi nostaa kanteen Finaviaa vastaan.
Kun askelmerkit sovinnolle oli sumplittu, Berner painosti Finavian hallitusta ja käytännössä katsoen pakotti sen sopimaan kanteen Deloitten kanssa.
Tämä riitti Finavian hallituksen silloiselle puheenjohtajalle Riitta Tiuraniemelle, joka erosi tehtävästään protestina Bernerin toiminnalle.
Tiuraniemen mukaan Berner toimi hyvän hallinnon vastaisesti. Samaan lopputulokseen tuli myös VTV. Se tuo tämän esiin raportissaan moneen kertaan.
Kenen etua Berner valvoi?
VTV:n mukaan Bernerin toiminta on heikentänyt Finavian neuvotteluasemaa Deloitte-sovintoneuvotteluissa. Sen mukaan on myös kyseenalaista, onko Bernerin antama omistajaohjaus mahdollistanut valtion tai Finavian kannalta taloudellisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisen riita-asiassa.
Deloitten päävastuullinen tilintarkastaja sai Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalta huomautuksen joulukuussa 2015 Finavian vuoden 2010 tilintarkastukseen liittyen. Lautakunnan mukaan yhtiössä suoritettu tilintarkastus ei antanut riittävästi tietoa tarvittavien johtopäätösten tekemiseen.
Iltalehden tietojen mukaan Tiuraniemi olisi halunnut odottaa tilintarkastuslautakunnan kannanottoa. Syystä tai toisesta sovinnon kanssa oli kuitenkin kiire.
Berner on torjunut häntä kohtaan esitetyn kritiikin ja korostanut, että hän pyrki varmistamaan asioiden huolellisen käsittelyn poikkeuksellisessa tilanteessa.