Osattiin sitä ennenkin – Suomalaisen korruption historia on korutonta kertomaa
Vantaan entisen kaupunginjohtajan oikeudenkäynti muistuttaa, ettei korruptio ole Suomessa harvinaista.
KAUPUNKI 28.8.2016 18:51
Kimmo Oksanen
HELSINGIN SANOMAT
ERKKI LAITILA
Unto Valtanen (keskellä) metron oikeudenkäyntien aikana huhtikuussa 1986.
Kuuntele
SUOMI ON yksi maailman vähiten korruptoituneita maita, sanotaan usein. Esimerkiksi Transparency Internationalin seurantaindeksin mukaan
Suomen julkinen sektori on toiseksi vähiten korruptoitunut maailmassa.
Vantaan entisen kaupunginjohtajan
Jukka Peltomäen keskiviikkona alkanut oikeudenkäynti kuitenkin muistuttaa, etteivät korruptioepäilyt ole Suomessakaan suinkaan harvinaisia. Syyttäjä vaatii entiselle kaupunginjohtajalle
vankeutta törkeästä lahjusrikoksesta. Peltomäki kiistää syyllisyytensä.
Monista jutuista on tullut myös tuomio. Seuraavassa on suomalaisen korruption koruttomimpia tapauksia.
Metrojupakka
KOHTA ETENEE metro länteen, joskus uudenvuoden jälkeen, lähes puoli vuotta aikataulustaan myöhässä. Mutta mitä tapahtuikaan kokoushuoneiden hämärissä nurkkauksissa ennen kuin oransseja metrovaunuja kantavat kiskot puhkoivat metsää ja peltoa itään? Siellä kuiskailtiin, ja lahjottiin.
Asiassa olivat epäiltyinä Helsingin entinen kaupunginjohtaja
Teuvo Aura, metrotoimiston johtaja
Unto Valtanen ja koko metrotoimikunta. Heitä epäiltiin toimivaltansa ylittämisestä ja virkavelvollisuutensa laiminlyönnistä liittyen metron rakentamiseen. Valtasta epäiltiin lahjusten vaatimisesta Siemensiltä, jotta yhtiö saisi valmistaa metron videolaitteet. Epäilyn seurauksena Helsingin kaupunginhallitus pidätti Valtasen virastaan elokuussa 1981.
JARMO MATILAINEN / HS
Helsingin metro avattiin elokuussa 1982.
Helmikuussa 1983 Helsingin kaupunginjohtajaa
Raimo Ilaskiveä, kaupunginhallituksen 17:ää jäsentä, neljää metrotoimikunnan jäsentä, Unto Valtasta, Teuvo Auraa ja kaupungin rahoitusjohtajaa
Erkki Linturia syytettiin virkavirheestä.
Syytteet hylättiin kuitenkin Helsingin raastuvanoikeudessa. Tapahtumien kulkuun puuttui oikeuskansleri
Kai Korte. Hänen määräyksestään aloitetun erillisen oikeusprosessin lopuksi korkein oikeus (KKO) tuomitsi vuonna 1985 lukuisia henkilöitä lahjusten otosta. Unto Valtanen sai yhdeksän kuukautta ehdotonta vankeutta lahjusten otosta Siemensiltä kaupungin virkamiehenä. Muiden syytteet olivat vanhentuneet.
Naurissaaren lahjusjupakka
VUONNA 1984 paljastui Helsingissä lahjusjuttu, jonka päätteeksi kaksi SKDL:n kaupunginvaltuutettua tuomittiin 11 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Poliitikot olivat ottaneet rakennusyhtiö Rakennus-Ruolalta ja venevalmistaja PR-Marinilta vastaan 30 000 markkaa.
Yhtiöt halusivat, että Naurissaaren kaavassa virkistykselle merkitty alue muutettaisiin liike- ja toimistorakentamiselle. Tuomitut kertoivat, että rahat oli ohjattu talousvaikeuksista kärsineelle SKDL:n Helsingin piirille. Kaksikko luopui luottamustehtävistään ja heidät erotettiin valtuustosta.
Kätilöopiston juttu
JO AIEMMIN oli rötöstelty Helsingissä, kun uutta Kätilöopistoa rakennettiin 1950-60-lukujen vaihteessa. Opiston rakennustoimikunnan johtaja, valtiovarainministeri
Aarre Simonen antoi urakan Rakennusliike Teoralle vuonna 1956.
Yhtiö oli konkurssikypsä, mutta rahavaikeudet piilotettiin verosuunnitelman taakse ja yhtiölle maksettiin ennakkoon 200 miljoonaa ”vanhaa markkaa”. Samaan aikaan Teora rakensi Munkkivuoreen sopuhintaisia asuntoja Kätilöopiston rakennustoimikunnan jäsenille. Teora koki kuitenkin konkurssin, jonka johdosta veronmaksajat kärsivät noin 300 miljoonan markan tappiot.
KALLE KULTALA
Kätilöopiston juttua käsiteltiin valtakunnanoikeudessa 1961.
Vuonna 1960 Helsingin hovioikeus alkoi käsitellä vyyhteä, jossa oli syytettynä useita virkamiehiä, muun muassa entiset ministerit Aarre Simonen,
Vilho Väyrynen ja
Urho Kiukas. Oikeusprosessien päätteeksi lopulta vuonna 1961 valtakunnanoikeus tuomitsi Simosen ja Väyrysen sakkoihin.
Toimitusjohtajan talourakat
VUONNA 2008 Helsingin Veden entinen toimitusjohtaja
Timo Kulmala sai vuoden mittaisen ehdollisen tuomion virka-aseman väärinkäyttämisestä, lahjuksen ottamisesta sekä avunannosta veropetokseen ja kirjanpitorikokseen. Kulmala myös menetti valtiolle noin 35 000 euroa saamiensa lahjusten arvona.
Jutussa rakennusyhtiöt urakoivat Helsingin kaupungin liikelaitoksen entisen toimitusjohtajan Kulmalan omakotitalon ja kesäasunnon työmailla. Ne toimittivat työmaille tavaraa ja ilmaisia kaivutöitä.
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Helsingin Veden entinen toimitusjohtaja Timo Kulmala (vas.) osallistui käräjille syyskuussa 2008.
Lisäksi omakotitalon katsottiin olevan alihintainen. Samalla kyseisillä neljällä yhtiöllä oli miljoonaluokan sopimukset Helsingin Veden kanssa. Vyyhdissä myös Kuljetus- ja maanrakennusyhtiö Ilmari Järvinen Oy:n toimitusjohtaja sai kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottoman vankeustuomion lahjuksen antamisesta, törkeästä petoksesta ja törkeästä veropetoksesta.
Helsingin Veden verkkoyksikön entinen tuotantopäällikkö tuomittiin vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen lahjusten ottamisesta, törkeästä petoksesta ja avunannosta virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Projektinjohtajan laskutusjupakka
MONISTA Helsingin kaupungin rakennuskohteista vastannut ja kaupungin palveluksessa ollut projektinjohtaja yhdistettiin useisiin törkeisiin lahjus-, petos- sekä rahanpesuepäilyihin vuosina 2003–2011. Helsingin rakennusviraston hankkeissa epäillään pyörineen järjestelmällinen lahjontakuvio, missä pumpattiin Helsingin kaupungilta rahaa.
Tarpeettomia laskutuksia epäillään olevan ainakin 350 000 euron edestä. Helsingin kaupunki uskoo menetysten olevan suurempia, noin puolen miljoonan euron verran. Projektinjohtajalta löydettiin tutkinnan yhteydessä muun muassa kotiin piilotettuna 115 000 euroa käteistä. Jutun käsittely alkaa syyskuussa Helsingin käräjäoikeudessa.
Tapaus Olavi Louko
MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
Espoon entinen kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen ja teknisen toimen johtaja Olavi Louko menossa oikeussaliin helmikuussa 2011.
ESPOOSSA pyöriteltiin lahjusasioita 2008–2015, kun kaupungin teknisen toimen johtajaa
Olavi Loukoa epäiltiin lahjusrikkomuksesta ja virkavirheestä. Asiaa käsiteltiin Espoon käräjäoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa, jossa Loukon katsottiin saaneen taloudellista etua, kun hän oli tehnyt matkoja Lappiin yritysten piikkiin vuosina 2004–2008.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Loukon 60 päiväsakkoon sekä maksamaan 5 000 euroa valtiolle rikoksella saadusta hyödystä. Louko sai pitää virkansa, kun Espoon kaupunginhallitus tyytyi antamaan hänelle varoituksen vuonna 2014. Louko kuoli vuonna 2015.
Noppa-juttu
TAMPEREEN kuuluisin lahjusjupakka tunnetaan nimellä Noppa. Jutussa rakennusliike Noppa Oy:tä epäiltiin tamperelaisten kuntapoliitikkojen lahjonnasta. Noppa rakensi 1970–1980-luvuilla aravataloja Hervantaan ja lahjontaa olisi harjoitettu sopimusten aikaansaamiseksi. Lahjotuiksi olisivat tulleet kaupungin demarit ja kepulaiset.
ESKO SALA
Pekka Paavola osallistui käräjille marraskuussa 1985.
Kaupunginjohtaja
Pekka Paavola (sd) erosi vyyhden päätteeksi. Hänet tuomittiin sataan päiväsakkoon virkarikoksista. Juttuun liittyi myös asuntohallituksen virkamiehiä. Heidän epäiltiin vaatineen Nopalta rahalahjuksia puolueille aravaurakoiden vastineeksi. Juttu kulminoitui siihen, että vuonna 1982 keskusrikospoliisi pidätti rakennushallituksen pääjohtajan ja neljä virkamiestä viroistaan. Myöhemmin asiassa epäiltiin myös 1970-luvun alun keskustapuolueen puoluetoimiston johtoa rahan kiskomisesta Noppa Oy:ltä.
Salora-jupakka
TURUSSA televisioiden ympärille kietoutunut ja vuonna 1977 paljastunut vyyhti sisälsi poliitikkojen lahjonnan lisäksi veronkiertoa. Televisiovalmistaja Saloran pääjohtaja
Jouko Nordell lahjoi poliitikkoja ja virkamiehiä yhtiön valmistamilla televisioilla, kestitsemällä leveästi heitä ja maksamalla heidän matkojaan ulkomaille. Jutussa televisioita oli myyty ohi kirjanpidon yli kuuden miljoonan markan edestä.
ERKKI RASKINEN
Jouko Nordell Salora-skandaalin veronkierto- ja lahjusoikeudenkäynnissä syyskuussa 1978.
Jutun edetessä kävi ilmi, että yhtiö oli lahjoittanut televisioita lukuisille valtionyhtiöiden ministerivaliokunnan jäsenille. Lopulta monitahoiseksi kehittyneessä jutussa tuomittiin erilaisista lahjus-, virka- ja verorikoksista Jouko Nordell, kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö
Bror Wahlroos, verohallituksen pääjohtaja
Mikko Laaksonen, verohallituksen ylijohtaja ja ohi kirjanpidon televisioita myyneen turkulaisen TV-Nurmen toimitusjohtaja.
Juhani Leppä ja Turun tauti
TURUN toiseksi tunnetuin lahjustapaus liittyy kaupunginjohtaja
Juhani Lepän (kok) tekemisiin. Entinen Yliopistosäätiön edustaja ja pankinjohtaja toimi kaupunginjohtajana myös kiinteistöbisneksessä. Lepän ja hänen ystäviensä omistama firma osti Turun keskustasta Matintalon kiinteistön. Porukka siirsi välityspalkkiona yli 800 000 markkaa omille tileilleen, piiloon verottajalta.
Matintalo-skandaalin takia Leppä tuomittiin velallisen epärehellisyydestä ja hän joutui eromaan tehtävästään vuonna 1995. Turussa on vuosikymmenten varrella tapahtunut kaavoitus- ja rakennusalalla paljon asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa. 1960–70-luvuilla alkaneesta liike-elämän vaikuttajien, virkamiesten ja poliitikkojen vanhojen rakennusten purkamiseen ja uusien kaavoittamiseen ja rakentamiseen liittyneestä suhmuroinnista sekä vapaamuurareiden osuudesta siihen on totuttu puhumaan Turun tautina.
Novan vaalirahoitusjupakka
VIIME VUOSIEN tunnetuin kuntiin liitetty lahjusjupakka kietoutui yritysryhmä Nova Groupin ja sen tukeman Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen ympärille. Maankäyttöä ja rakentamista suunnitelleella ja toimialavälitystä tehnyt Nova Group neuvotteli kaavoitus- ja maankäyttösopimuksia lukuisten kuntien kanssa ja sillä oli yhteyksiä lukuisiin kuntapäättäjiin. Yhdistyksen kautta yhtiö tuki poliitikkoja vaalirahoituksella ja sen katsottiin näin yrittäneen vaikuttaa kuntien kaavoitukseen oman edun toivossa.
Vuonna 2012 Nova Groupin toimitusjohtaja
Tapani Yli-Saunamäki tuomittiin käräjäoikeudessa 3,5 vuoden ja Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja
Arto Merisalo vankeusrangaistukseen törkeistä velallisen epärehellisyysrikoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeästä lahjuksen antamisesta, lahjuksen antamisesta, rekisterimerkintärikoksesta sekä kirjanpitorikoksesta. Yhtiön tunnetuin hanke liittyi Rovaniemen kelkkatehtaaseen, jonka rahoitti Kuntien eläkevakuutus (Keva). Tunnetuiksi tulivat tapausten kulun myötä myös Nova Kiinteistökehityksen asiakkaat
Toivo Sukarija
Kyösti Kankkonen.