Bushmaster
Greatest Leader
Tämä mies nosti Finavian johdannaiset pöydälle: ”Kuka tekee näin idioottimaisia sopimuksia?
Ilman Horst Weckströmiä koko Finavian johdannaissotku olisi saatettu lakaista maton alle. "En tiennyt silloin itsekään, onko kyseessä petos vai mikä", Weckström sanoo Kauppalehdelle.
Entinen ammattilentäjä Horst Weckström puhuu paljon ja nopealla nuotilla.
Juuri tämä saattoi hämätä tiedotusvälineiden edustajia, jotka Weckström kutsui "tiedotustilaisuuteen" Malmin lentoasemalle viime vuoden huhtikuussa. Paikalle vaivautui vain muutama toimittaja.
Weckströmillä oli painavaa asiaa: hän kertoi juuri tehneensä tutkintapyynnön valtionyhtiö Finavian johdannaissopimuksista. Sopimuksista, joihin liittyy teoriassa ääretön taloudellinen riski, ja joihinValtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli kiinnittänyt huomiota joulukuussa 2013. VTV:n raportista oli kulunut tuolloin jo 482 vuorokautta, eikä mitään ollut tapahtunut.
Weckström kuuli johdannaissotkusta ensimmäisen kerran huhtikuussa 2015, kun eräs henkilö pyysi häntä tutustumaan VTV:n raporttiin ja Finavian tilinpäätökseen.
”En voinut uskoa silmiäni”, Weckström sanoo.
”Otin välittömästi yhteyttä silloiseen liikenne- ja kuntaministeriin Paula Risikkoon.”
Kultakaivos pankeille
Risikko vastasi Weckströmille sähköpostitse 10. huhtikuuta 2015. Risikon mukaan johdannaissopimukset olivat Finavian sisäisen ohjeistuksen vastaisia.
”Johdannaisiin liittyvän tilanteen selvittyä vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä Finavia Oyj:n operatiivinen johto ja hallitus olivat jo ennen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuksen aloittamisesta ryhtyneet tarkoituksenmukaiseksi katsomiinsa toimenpiteisiin”, Risikko kirjoitti Weckströmille.
”Ei tämä olisi johtanut mihinkään. Se olisi vaiettu kuoliaaksi”, Weckström uskoo.
”Nykyisellä korkotasolla Finavian tekemät johdannaissopimukset olisivat olleet pankille kultakaivos. Ne rahat olisivat olleet pois Suomen lentokenttien kehittämisestä ja ylläpidosta.”
Pian tämän jälkeen Weckström teki asiasta tutkintapyynnön Helsingin poliisilaitokselle.
”Heitin sinne rikosnimikkeitä ajatuksen tasolla, kun en tiennyt, onko kyseessä petos vai mikä.”
Ministeriön sähköpostimoka
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikölle Harri Pursiaiselle sattui huhtikuussa 2015 klassinen sähköpostimoka, kun hän lähetti Risikolle ja ministeriön muulle johdolle viestin, jossa käsiteltiin henkilöä nimeltä Horst Weckström.
”Googlasin tämän varsin asiantuntevasti Finavian johdannaisista kirjoittavan Weckströmin. Hän on värikäs (entinen?) ansiolentäjä, joka on näkynyt julkisuudessa 2000-luvun alussa mm. vaatimalla pirtun tuontia vapaaksi ja olemalla v. 2003 vaaleissa perussuomalaisten ehdokkaana. Hänet on myöhemmin tuomittu ilmailurikkomuksesta, koska hän on harjoittanut ansiolentotoimintaa luvatta”, Pursiainen kirjoitti sähköpostiviestissään.
Pursiaisen epäonneksi hän oli lisännyt vastaanottajaksi myös Weckströmin. Weckström kiitti Pursiaista viestistä, mutta huomautti, ettei häntä ole tuomittu ilmailurikkomuksesta.
Mikäli Pursiainen olisi viitsinyt lukea netistä löytyvän tuomion loppuun saakka, olisi hän huomannut, että kyseinen syyte jätettiin Weckströmin osalta tutkimatta.
Mitä pienet edellä, sitä isot perässä
Seuraavan kerran Weckström kuuli johdannaisasiasta poliisilta syyskuussa 2015, kun hänelle ilmoitettiin, että tapauksen tutkinta on siirretty Helsingistä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle.
Nyt myös Finavia oli tehnyt asiassa tutkintapyynnön poliisille.
”Tämä on hyvin tyypillistä. Kun joku kansalainen on tehnyt tutkintapyynnön asiasta, niin talon sisällä on pakko reagoida asiaan. Pestään omia syntejä”, Weckström sanoo.
Weckströmin on edelleen vaikea käsittää, miksi Finavia lähti pelaamaan spekulatiivisilla johdannaisilla.
”Ei Finavian kaltaisella valtionyhtiöllä ollut mitään tarvetta suojautua korkoriskeiltä. Sillä on vahva kassa, vahva tase ja se pyörii valtion rahoituksella. Ei yhtiö toimi sellaisella alueella, missä tarvitaan korkosuojauksia”, Weckström ihmettelee.
”Minun oli vaikea käsittää, kuka tekee näin idioottimaisia sopimuksia.”
Mies joka lopetti ilmaismatkat
Weckström ei ole Finavian kanssa ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Weckström kertoo vääntäneensä Finavian edeltäjien, Ilmailuhallituksen ja Ilmailulaitoksen kanssa 2000-luvulla.
”Ilmailuhallituksen vastuulla oli sekä lentokenttien pyörittäminen että lentoturvallisuuden valvominen. Näin jo silloin tietynlaista riippuvuutta ja mädännäisyyttä siinä, että tarkastava viranomainen, tässä tapauksessa Ilmailuhallituksen sisällä ollut lentoturvallisuusyksikkö, on vastaanottanut vuosikymmenten ajan Finnairilta alennusmatkoja”, Weckström sanoo.
”Etu koski koko Ilmailuhallitusta ja liikenne- ja viestintäministeriötä.”
Järjestely soti Weckströmin oikeustajua vastaan, joten hän teki asiasta tutkintapyynnön Keskusrikospoliisille.
”Eihän valvova viranomainen voi vastaanottaa valvottavalta, tässä tapauksessa Finnairilta, mitään alennusmatkoja. Sehän täyttää korruption tunnusmerkistön. Se oli silloin maan tapa.”
Asia eteni lopulta valtionsyyttäjä Ritva Sahavirran pöydälle, joka päästi Ilmailuhallituksen silloisen pääjohtajan Mikko Talvitien (1945–2005) kuitenkin pälkähästä.
”Mutta tämä käytäntö loppui siihen paikkaan.”
Weckströmin mukaan puoli-ilmaisten matkojen loppuminen aiheutti valtavasti närää.
”Koko perhe saattoi tehdä 20 000 markan reissun Meksikoon parilla sadalla markalla. Näillä sitten rehvasteltiin ja se oli minun mielestäni väärin. Ihmiset kokivat, että minä olin vienyt heiltä tämän hienon edun.”
Ilman Horst Weckströmiä koko Finavian johdannaissotku olisi saatettu lakaista maton alle. "En tiennyt silloin itsekään, onko kyseessä petos vai mikä", Weckström sanoo Kauppalehdelle.
Entinen ammattilentäjä Horst Weckström puhuu paljon ja nopealla nuotilla.
Juuri tämä saattoi hämätä tiedotusvälineiden edustajia, jotka Weckström kutsui "tiedotustilaisuuteen" Malmin lentoasemalle viime vuoden huhtikuussa. Paikalle vaivautui vain muutama toimittaja.
Weckströmillä oli painavaa asiaa: hän kertoi juuri tehneensä tutkintapyynnön valtionyhtiö Finavian johdannaissopimuksista. Sopimuksista, joihin liittyy teoriassa ääretön taloudellinen riski, ja joihinValtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli kiinnittänyt huomiota joulukuussa 2013. VTV:n raportista oli kulunut tuolloin jo 482 vuorokautta, eikä mitään ollut tapahtunut.
Weckström kuuli johdannaissotkusta ensimmäisen kerran huhtikuussa 2015, kun eräs henkilö pyysi häntä tutustumaan VTV:n raporttiin ja Finavian tilinpäätökseen.
”En voinut uskoa silmiäni”, Weckström sanoo.
”Otin välittömästi yhteyttä silloiseen liikenne- ja kuntaministeriin Paula Risikkoon.”
Kultakaivos pankeille
Risikko vastasi Weckströmille sähköpostitse 10. huhtikuuta 2015. Risikon mukaan johdannaissopimukset olivat Finavian sisäisen ohjeistuksen vastaisia.
”Johdannaisiin liittyvän tilanteen selvittyä vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä Finavia Oyj:n operatiivinen johto ja hallitus olivat jo ennen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuksen aloittamisesta ryhtyneet tarkoituksenmukaiseksi katsomiinsa toimenpiteisiin”, Risikko kirjoitti Weckströmille.
”Ei tämä olisi johtanut mihinkään. Se olisi vaiettu kuoliaaksi”, Weckström uskoo.
”Nykyisellä korkotasolla Finavian tekemät johdannaissopimukset olisivat olleet pankille kultakaivos. Ne rahat olisivat olleet pois Suomen lentokenttien kehittämisestä ja ylläpidosta.”
Pian tämän jälkeen Weckström teki asiasta tutkintapyynnön Helsingin poliisilaitokselle.
”Heitin sinne rikosnimikkeitä ajatuksen tasolla, kun en tiennyt, onko kyseessä petos vai mikä.”
Ministeriön sähköpostimoka
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikölle Harri Pursiaiselle sattui huhtikuussa 2015 klassinen sähköpostimoka, kun hän lähetti Risikolle ja ministeriön muulle johdolle viestin, jossa käsiteltiin henkilöä nimeltä Horst Weckström.
”Googlasin tämän varsin asiantuntevasti Finavian johdannaisista kirjoittavan Weckströmin. Hän on värikäs (entinen?) ansiolentäjä, joka on näkynyt julkisuudessa 2000-luvun alussa mm. vaatimalla pirtun tuontia vapaaksi ja olemalla v. 2003 vaaleissa perussuomalaisten ehdokkaana. Hänet on myöhemmin tuomittu ilmailurikkomuksesta, koska hän on harjoittanut ansiolentotoimintaa luvatta”, Pursiainen kirjoitti sähköpostiviestissään.
Pursiaisen epäonneksi hän oli lisännyt vastaanottajaksi myös Weckströmin. Weckström kiitti Pursiaista viestistä, mutta huomautti, ettei häntä ole tuomittu ilmailurikkomuksesta.
Mikäli Pursiainen olisi viitsinyt lukea netistä löytyvän tuomion loppuun saakka, olisi hän huomannut, että kyseinen syyte jätettiin Weckströmin osalta tutkimatta.
Mitä pienet edellä, sitä isot perässä
Seuraavan kerran Weckström kuuli johdannaisasiasta poliisilta syyskuussa 2015, kun hänelle ilmoitettiin, että tapauksen tutkinta on siirretty Helsingistä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle.
Nyt myös Finavia oli tehnyt asiassa tutkintapyynnön poliisille.
”Tämä on hyvin tyypillistä. Kun joku kansalainen on tehnyt tutkintapyynnön asiasta, niin talon sisällä on pakko reagoida asiaan. Pestään omia syntejä”, Weckström sanoo.
Weckströmin on edelleen vaikea käsittää, miksi Finavia lähti pelaamaan spekulatiivisilla johdannaisilla.
”Ei Finavian kaltaisella valtionyhtiöllä ollut mitään tarvetta suojautua korkoriskeiltä. Sillä on vahva kassa, vahva tase ja se pyörii valtion rahoituksella. Ei yhtiö toimi sellaisella alueella, missä tarvitaan korkosuojauksia”, Weckström ihmettelee.
”Minun oli vaikea käsittää, kuka tekee näin idioottimaisia sopimuksia.”
Mies joka lopetti ilmaismatkat
Weckström ei ole Finavian kanssa ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Weckström kertoo vääntäneensä Finavian edeltäjien, Ilmailuhallituksen ja Ilmailulaitoksen kanssa 2000-luvulla.
”Ilmailuhallituksen vastuulla oli sekä lentokenttien pyörittäminen että lentoturvallisuuden valvominen. Näin jo silloin tietynlaista riippuvuutta ja mädännäisyyttä siinä, että tarkastava viranomainen, tässä tapauksessa Ilmailuhallituksen sisällä ollut lentoturvallisuusyksikkö, on vastaanottanut vuosikymmenten ajan Finnairilta alennusmatkoja”, Weckström sanoo.
”Etu koski koko Ilmailuhallitusta ja liikenne- ja viestintäministeriötä.”
Järjestely soti Weckströmin oikeustajua vastaan, joten hän teki asiasta tutkintapyynnön Keskusrikospoliisille.
”Eihän valvova viranomainen voi vastaanottaa valvottavalta, tässä tapauksessa Finnairilta, mitään alennusmatkoja. Sehän täyttää korruption tunnusmerkistön. Se oli silloin maan tapa.”
Asia eteni lopulta valtionsyyttäjä Ritva Sahavirran pöydälle, joka päästi Ilmailuhallituksen silloisen pääjohtajan Mikko Talvitien (1945–2005) kuitenkin pälkähästä.
”Mutta tämä käytäntö loppui siihen paikkaan.”
Weckströmin mukaan puoli-ilmaisten matkojen loppuminen aiheutti valtavasti närää.
”Koko perhe saattoi tehdä 20 000 markan reissun Meksikoon parilla sadalla markalla. Näillä sitten rehvasteltiin ja se oli minun mielestäni väärin. Ihmiset kokivat, että minä olin vienyt heiltä tämän hienon edun.”