Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Maassamme on kaksi aihepiiriä josta ei saa puhua totta, Venäjä ja maahanmuutto.

Tabuja ovat - mutta eivät kaikille ole.

Suoraan puhumisessa on joskus ongelmia. Esimerkiksi Venäjä-keskusteluissa russofobit ovat tahtomattaankin vastapuolen leirissä, mitä propagandaan tulee. Vastajihadistit taas vahvistavat kansainvaelluksen asiaa ylilyönneillään

Venäjästä on tinkimätöntä tutkimustietoa. Kukaan taasen ei halua pilata tulevaisuuttaan tutkimalla täysin objektiivisesti niitä hankalia kysymyksiä, joita maahanmuuttoon liittyy. Jonkinlaisia kannustustutkimuksia voi toki tehdä, mutta eivät ne ole tiedettä. Kyselytutkimukset ovat joskus ohjailevia tekstejä. Riippuu kysymyksistä, mitä vastataan.
 
Monet lakitieteen opiskelijat ovat kauhistuneet siitä, että presidentti on kehdannut jättää riippumattoman tuomioistuimen suosituksen huomiotta ja toisaalta siitä, että hänellä ylipäänsä on armahdusoikeus ohi riippumattoman tuomioistuimen päätösten.

"Mies ei kuunnellut kieltoja. Hän löi naista nyrkillä päähän ja raahasi hiuksista sänkyyn. Sitten hän painoi tyynyllä naisen kasvot patjaa vasten ja raiskasi tämän. (--) Nyt raiskaaja pyysi presidentiltä, että hänet armahdettaisiin suorittamasta vankeusrangaistusta. (--) Korkein oikeus esitti presidentille, että anomukseen suostutaan ja 28-vuotiaan miehen vankeus muutetaan ehdolliseksi. Niinistö hylkäsi anomuksen."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001256374.html
 
Selviääkö Berner tästä? Tukeeko Sipilä? Jos niin käy, että Berner saa jatkaa, lupaan äänestää vaikka Feminististä puoluetta näiden kolmosten sijaan.

https://mobile.twitter.com/STTuutiset/status/774551492250443776

Totta kai selviää ja Sipilän täyden tuen kera. Viestittelyyn nyt vain oli erityisiä syitä joita ei liikesalaisuuksien takia voi julki lausua ja se että Berner olisi muka kieltänyt poliittisen ohjauksen on ihan median keksimää huttua. Koirat haukkuu ja karavaani jatkaa kulkuaan.

Sivistysvaltiossa tätä ei olisi tapahtunut koska Berner olisi joutunut jo aiemmin eroamaan ketkuilujensa takia. On sekin tietysti mahdollista että Annelle vielä löytyy joku mukava johtajapaikka.
 
Ministerin ohjaus tuli pyytämättä ja yllätyksenä

Bernerillä oli keskeinen rooli Finavia-kanteiden vesittymisessä

Vesa Moilanen
Anne Berner (kesk) Finavian yhtiökokouksen jälkeen Helsingissä 31. toukokuuta 2016.
Kotimaa | STT | 13:09 | 10
Päivitetty 13:26
Jaa artikkeli:
Mikko Gustafsson, Anniina Luotonen

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerillä (kesk) oli keskeinen rooli siinä, että Finavian entistä johtoa vastaan ei nostettu viime vuonna kanteita yhtiön johdannaissotkussa. Asia käy ilmi STT:n saamasta sähköpostiviestistä, jonka ministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen lähetti viime lokakuussa Finavian hallituksen silloiselle puheenjohtajalle.

–  Ministerin pyynnöstä ilmoitan, että Finavia pitää ylimääräisen yhtiökokouksen marraskuun puolivälin tienoilla. Sitä ennen yhtiön ei tule edetä johdannaiskanneasiassa, kuului Pursiaisen tarkka viesti Finavian hallituksen silloiselle puheenjohtajalle Riitta Tiuraniemelle.

Julkisuudessa on kerrottu jo aiemmin, että ministeriö kielsi etenemisen kanteiden kanssa. Nyt julki tullut viesti avaa ministeri Bernerin roolia. Berner on kiistänyt useaan otteeseen, että olisi kieltänyt yhtiötä nostamasta kanteita.

Pursiaisen mukaan ohje olla etenemättä esitettiin ministerin pyynnöstä uudestaan 27. marraskuuta. Ohjeistus annettiin tiettävästi puhelimitse eikä sähköpostilla, kuten STT kertoi aiemmin Valtiontalouden tarkastusviraston muistion perusteella.

Bernerin lupaamaa yhtiökokousta ei kuitenkaan järjestetty, minkä vuoksi muodollinen päätös kanteista jäi Finavian hallitukselle. Hallitus päätti viime tingassa olla nostamatta kanteita vuoden 2010 johdannaistappioista. Kanneoikeus kyseiseltä vuodelta vanhentui viime vuoden lopussa.

Finavian johdannaiskaupat tuottivat lentokenttäyhtiölle 34 miljoonan tappiot vuosina 2009–2011.



BERNER KIISTÄÄ VÄÄRÄN TIEDON ANTAMISEN


Berner pysyy kannassaan, ettei Finavian hallitusta kielletty nostamasta kanteita. Sen sijaan tarkoituksena oli hänen mukaansa ohjeistaa, ettei hallituksen pidä käynnistää vahingonkorvausprosessia liian aikaisin.

–  Omistaja totesi 14.10., että kanteita ei ole syytä toimeenpanna ennen kuin kaikki tarpeelliset lisäselvitykset on tehty. Se ei tarkoita sitä, että me olisimme ottaneet kantaa kanteiden puolesta tai niitä vastaan. Me olemme ottaneet kantaa vain prosessista.

Aiemmin ministeri on kertonut edellyttäneensä hallitukselta vain, että se tekee päätöksensä huolellisen harkinnan jälkeen.

Sähköpostiviestissä ei viitata lisäselvityksiin tai niiden tarpeeseen. Myöskään VTV:n muistion mukaan ministeriö ei ollut viestittänyt, että aiempi päätös nostaa kanteet olisi perustunut riittämättömään selvitykseen.

–  Sille, että sähköposti on pikaisesti kirjoitettu eikä ole tarkka, en voi mitään. Minulla ei ole mielipidettä kanteiden puolesta eikä vastaan enkä ole koskaan niihin ottanut kantaa, Berner sanoo.



EX-PUHEENJOHTAJA NÄKEE ASIAN TOISIN


Finavian hallituksen entisellä puheenjohtajalla Tiuraniemellä ja ministeri Bernerillä on erilainen käsitys siitä, pyysikö Finavian hallitus ohjeistusta kanteiden nostamisesta.

Bernerin mukaan yhtiön hallitus kysyi omistajan kantaa siihen, voiko se toimeenpanna syyskuussa tehdyn päätöksen ja edistää kanteiden nostamista. Tiuraniemen mukaan lokakuinen viesti tuli pyytämättä.

Tiuraniemi erosi joulukuun alussa vastalauseena omistajaohjaukselle, jota hän piti epäsopivana. Ministeriön ei hänen mukaansa olisi pitänyt ohjata Finavian hallituksen päätöksentekoa sivusta vaan toimia avoimesti. Ministeriö olisi voinut tehdä päätöksen yhtiökokouksessa tai antaa oman näkemyksensä hallitukselle menettelyohjeena.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/27...skeinen+rooli+Finaviakanteiden+vesittymisessa
 
Monet lakitieteen opiskelijat ovat kauhistuneet siitä, että presidentti on kehdannut jättää riippumattoman tuomioistuimen suosituksen huomiotta ja toisaalta siitä, että hänellä ylipäänsä on armahdusoikeus ohi riippumattoman tuomioistuimen päätösten.

"Mies ei kuunnellut kieltoja. Hän löi naista nyrkillä päähän ja raahasi hiuksista sänkyyn. Sitten hän painoi tyynyllä naisen kasvot patjaa vasten ja raiskasi tämän. (--) Nyt raiskaaja pyysi presidentiltä, että hänet armahdettaisiin suorittamasta vankeusrangaistusta. (--) Korkein oikeus esitti presidentille, että anomukseen suostutaan ja 28-vuotiaan miehen vankeus muutetaan ehdolliseksi. Niinistö hylkäsi anomuksen."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001256374.html

Oikea päätös Ylipäälliköltä. Tekstistä löytyy muuten yksi mielenkiintoinen kohta teon kuvauksesta jonka paksunsin. Näyttää siltä että vaasalaismiehet ovat opetelleet käyttämään hieman eksoottisempiakin huumehia.

Ilta Sanomat kirjoitti:
Korkein oikeus suositteli raiskaajan vapauttamista – presidentti kieltäytyi: Tällainen oli rikos, josta Niinistö ei armahtanut

Presidentti Sauli Niinistö on virkakaudellaan armahtanut kaksitoista rikollista. Kylmien numeroiden valossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö näyttäytyy kitsaana armahtajana.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin, että Niinistö on kuluvana vuonna armahtanut kolme rikollista. Se nostaa Niinistön virkakaudellaan armahtamien määrän 12:een. Se on vähän, jos lukua vertaa hänen edeltäjäänsä presidentti Tarja Haloseen, joka hyväksyi parisenkymmentä armoanomusta vuosittain. Luvut eivät ole koko totuus. Silloin kun Halonen oli vielä tasavallan presidenttinä, vanki vapautui elinkautisesta ainoastaan presidentin armahduksella. Tämä muuttui lokakuussa 2006. Siitä lähtien elinkautisvangit ovat voineet hakea ehdonalaiseen pääsyä myös Helsingin hovioikeudelta.Siksi presidentin eteen tulee hyvin erilaisia armahdusanomuksia kuin aiemmin.

Lainmuutoksen jälkeen hovioikeus onkin tehnyt valtaosan niistä vapauttamispäätöksistä, jotka aiemmin kuuluivat ainoastaan presidentin työsarkaan. Siksi presidentin eteen tulee hyvin erilaisia armahdusanomuksia kuin aiemmin.

Heidät Niinistö armahti
Presidentti Halosen oli aikoinaan harkittava muun muassa sitä, armahtaako Åmselen kolmoismurhaajan Juha Valjakkalan (myöhemmin nimeltään mm. Nikita Bergenström), joka anoi presidentiltä armoa lukuisia kertoja. Ei armahtanut. Valjakkala pääsi koevapauteen vasta vuonna 2007 Helsingin hovioikeuden päätöksellä istuttuaan lähes 20 vuotta tuomiota murhista.

Raiskaajan kohdalla Niinistö teki poikkeuksen, eikä noudattanut korkeimman oikeuden lausuntoa.Ennen kuin armoanomus etenee presidentin pöydälle, laatii korkein oikeus tapauksesta lausunnon. Korkein oikeus ”esittää kunnioittavasti” presidentille, että tuomitun anomukseen joko suostutaan tai että se hylätään. Presidentin ei ole pakko toimia lausunnon mukaisesti, mutta Niinistö näyttää pääsääntöisesti tehneen niin kuin korkein oikeus on ehdottanut.

Helsingin Sanomien mukaan Niinistö armahti tänä vuonna muun muassa liettualaismiehen, joka tuomittiin kuuden vuoden vankeuteen laajasta asuntomurtosarjasta. Armahduksen ansiosta mies pääsee ehdonalaiseen vapauteen. Aiempina vuosina Niinistö on ollut suotuisa muun muassa huumerikolliselle, joka oli tuomittu maksamaan rikoshyötynä valtiolle yli 60 000 euroa. Niinistö alensi summan 35 000 euroon. Erikoisemmista tapauksista mainittakoon, että Niinistö palautti kersantin arvon miehelle, joka oli menettänyt natsansa sotaoikeudessa jo vuonna 1948.

Raiskaaja pyysi, että hänet armahdettaisiin
Raiskaajan kohdalla Niinistö teki poikkeuksen, eikä noudattanut korkeimman oikeuden lausuntoa.

Tapaus on seuraavanlainen: Vuonna 1988 syntynyt vaasalaismies tuomittiin lokakuussa 2011 reilun puolentoista vuoden vankeuteen raiskauksesta, pahoinpitelystä, kunnianloukkauksesta ja kahdesta huumausainerikoksesta sekä huumausaineen käyttörikoksesta (hän oli viljellyt hamppua ja käyttänyt khatia). Raiskaus, josta mies tuomittiin, tapahtui yksityisasunnossa Espoossa elokuussa 2009. Mies oli yrittänyt suostutella naista seksiin kanssa, mutta nainen kieltäytyi. Mies ei kuunnellut kieltoja. Hän löi naista nyrkillä päähän ja raahasi hiuksista sänkyyn. Sitten hän painoi tyynyllä naisen kasvot patjaa vasten ja raiskasi tämän.

Raiskauksen jälkeen nainen pakeni kylpyhuoneeseen, lukitsi oven ja hälytti apua. Nyt raiskaaja pyysi presidentiltä, että hänet armahdettaisiin suorittamasta vankeusrangaistusta.
Korkeimman oikeuden lausunnosta ei käy ilmi, oliko hänellä erityisiä perusteluja – esimerkiksi huono terveydentila tai muita vastaavia – anomuksensa tueksi. Yhtä kaikki, korkein oikeus esitti presidentille, että anomukseen suostutaan ja 28-vuotiaan miehen vankeus muutetaan ehdolliseksi. Niinistö hylkäsi anomuksen.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001257891.html

Edit. "Suomalaismiehet" korjattu "vaasalaismiehiksi".
 
Viimeksi muokattu:
Oikea päätös Ylipäälliköltä. Tekstistä löytyy muuten yksi mielenkiintoinen kohta teon kuvauksesta jonka paksunsin. Näyttää siltä että vaasalaismiehet ovat opetelleet käyttämään hieman eksoottisempiakin huumehia.



http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001257891.html

Edit. "Suomalaismiehet" korjattu "vaasalaismiehiksi".

On se Sale hyvä presidentti.
Venkula ei ole osannut elää vapaana, joten mädäntyköön vankilassa.
 
On taas laadukas pääkirjoitus ala Pravda

Oli viisasta vetää populistit hallitukseen
Suomalaiset ovat paremmassa asemassa kuin monien muiden Euroopan maiden äänestäjät, joiden pitää arvioida omia populistejaan pelkkien puheiden perusteella.



Kirjailija Pirjo Hassinen tunnusti keskiviikkona (7.9.) Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa niin täynnä vihaa, että hänen on suorastaan vaikea olla, kun hän seuraa päivän uutisia.

”Jörg Haider olikin vasta alkusoittoa. Oikeistopopulismi on kuin lima, joka on kohta koko Euroopan yllä. En tarkoita ihmisiä vaan asenneilmastoa. Voi mennä kymmeniä vuosia ennen kuin tilanne palautuu ennalleen”, Hassinen kauhisteli.

Jörg Haider (1950–2008) nousi eurooppalaisen oikeistopopulismin keulakuvaksi, kun vapauspuolue voitti vaalit ja nousi yllättäen Itävallan hallitukseen vuonna 2000. Puolue menestyi vaaleissa pakolaisvastaisilla teemoilla.

Haiderin puolueen pääsy hallitukseen oli liikaa muille EU-maille. Ne panivat Itävallan johdon yhteistyöboikottiin. Muiden maiden ministerit eivät edes suostuneet kättelemään itävaltalaisia kollegoitaan EU:n neuvoston istunnoissa.

EU oli tuohon aikaan viidentoista Länsi-Euroopan maan yhteisö, jonka jäsenmaita hallitsivat demarit ja keskustaoikeistolaiset puolueet. Populisteilla ei ollut asiaa niiden hallituksiin. Suomessa perussuomalaisten kannatus liikkui prosentin tietämissä ja puolueella oli yksi ainoa kansanedustaja.

Boikotti herätti kuitenkin kiusallista kummastusta. Kärpästä ammuttiin tykillä. EU nimesi tutkimusryhmän selvittämään, mitä Itävallassa tapahtuu. Ryhmään kuului myös presidentti Martti Ahtisaari. Ryhmän rauhoittavan ja levollisen raportin jälkeen EU purki boikotin.

Vapauspuolueesta ei tullut merkittävää voimaa[/]. Puolue hajosi, ja sen ympärille syntyi monenlaisia skandaaleja. Jörg Haiderin kuoleman jälkeen vuonna 2008 ennustettiin, että protestiliike kuihtuisi pois.

Nyt vapauspuolue on tekemässä paluuta. Sen ehdokas Norbert Hofer on ennakkosuosikki presidentinvaaleissa, jotka pidettäneen sunnuntaina 2. lokakuuta.

Kesäkuussa pidetyissä presidentinvaaleissa Hofer sai lähes puolet äänistä, mutta hän kärsi niukan tappion Alexander van der Bellenille – vihreiden ehdokkaalle, jota tukivat lähes kaikki muut puolueet.

Toisen kierroksen jälkeen vapauspuolue teki valituksen ääntenlaskennan epäselvyyksistä. Itävallan korkein oikeus päätti, että finaalikierros pitää uusia.

Nyt tilanne on Hoferille vielä otollisempi, sillä hän saa maahanmuuton vastaiseen kampanjaan vetoapua naapurimaasta. Unkarissa järjestetään samana päivänä kansanäänestys, jossa kysytään kantaa EU:n ehdotukseen, että jäsenmaat ottaisivat turvapaikanhakijoita kiintiöiden perusteella. Pääministeri Viktor Orbánin hallitus vastustaa kiintiöitä ja saanee haluamansa tuloksen äänestyksestä.


Itävallan vaali on oivallinen esimerkki siitä valtavasta myllerryksestä, joka Euroopassa on menossa. Pakolaispolitiikka ja taloudelliset vaikeudet ovat murtaneet puoluejakoa. Populistit jylläävät, ja vanhat puolueet ovat puolustuskannalla.

Itävaltaa ovat perinteisesti hallinneet konservatiivinen kansanpuolue ja sosiaalidemokraatit. Nämä puolueet ovat olleet ja ovat yhä hallituksessa joko vuorotellen tai yhdessä. Valtapuolueiden riveistä on tähän asti valittu myös presidentit.

Keväällä pidetyissä presidentinvaaleissa kansanpuolueen ja demarien ehdokkaat eivät päässeet ensimmäistä kierrosta pitemmälle.

Suomeen siirrettynä Itävallan vaaliasetelma tarkoittaisi, että tulevissa presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle lähtisi suosikkina perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jonka voittokulkua vihreiden Pekka Haaviston taakse ryhmittäytynyt vasemmistoliiton Li Anderssonista kokoomuksen Petteri Orpoon ulottuva rintama yrittäisi estää. Nyt tuo vaaliasetelma ei ole todennäköinen, sillä perussuomalaiset ovat kannatusvaikeuksissa. Millaisia olisivat gallupluvut, jos puolue ei olisi hallituksessa?

Oli viisas ratkaisu, että näin suuri puolue vedettiin valtaan ja vastuuseen. Perussuomalaiset on istunut hallituksessa runsaan vuoden. Puolue ei ole ollut kumppaneitaan kummempi. Se on noudattanut hallituksen pelisääntöjä, vaikka sopeutuminen on varmasti ollut vaikeaa.

Kuten Timo Soinin esiintymisistä voi havaita, hallitusvastuu ei ole taltuttanut populistista kielenkäyttöä. Ronski puhe ei kuitenkaan peitä sitä, että nyt voimme arvioida paitsi Soinin sanoja myös hänen tekojaan.

Suomalaiset ovat siis paremmassa asemassa kuin monien muiden Euroopan maiden äänestäjät, joiden pitää arvioida omia populistejaan pelkkien puheiden perusteella.


http://www.hs.fi/m/paakirjoitukset/a1473474846045
 
Puolustusministeri Niinistö löi pöytään maavoimien pitkän puutelistan: Ilmatorjunta, pst-aseet, tykistö...

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001259107.html

Niinistön mukaan korvaavilla hankinnoilla ei ole onnistuttu luomaan samaa alue- ja pelotevaikutusta, mikä jalkaväkimiinoitteella oli helposti ja kustannustehokkaasti aikaansaatavissa.

– Tarkoitan sitä jokaisen maahan tunkeutuvan vihollisen alitajunnassa vellovaa tunnetta, että jokainen askel voi olla viimeinen.

8219640469_962fd47149_b.jpg
 
Semmoisena välihuutona, tässä seuraava hallitus muutamine avainministereineen seuraavien vaalien jälkeen.
Matti Vanhanen (pääministeri)
Eero Heinäluoma (elinkeinoministeri, ydinvoima- ja kaasuputkiasiat)
Erkki Tuomioja (ulkoministeri)
Sirkka-Liisa Anttila
Tarja Filatov (sisäministeri)
Mika Kari (puolustusministeri)
Eva Biaudet (turvapaikanhakijat ja kehitysapu)
Sergei Shoigu (kenraalikuvernööri, myönteiset idänsuhteet)
 
On tainnut Tuomiojalla alkaa iso pyörä heittämään.
Vertasi Venäjän Ukrainan-toimia Yhdysvaltain toimintaan Kuuban ohjuskriisissä.
 
Tykkäisin (hallitusvitsistä) jos olisin varma, ettei se tapahdu. Nyt lasketaan leikkiä sellaisilla jutuilla, että harkitsen vakavissani Viroon muuttamista..

Pitäkööt kepu ja demarit tunkkinsa
 
On tainnut Tuomiojalla alkaa iso pyörä heittämään.
Tänään A-Studion turpo-keskustelussa oli kuitenkin ihan skarppina. Yllätyin kuinka monessa kohdassa voin olla samaa mieltä. Itse en ole näkemyksiäni muuttanut joten muuttunut ääni kellossa täytyy oll Tuomiojan.
Jäi vaikutelma että puna-juttuja on ollut helppo heitellä entisinä aikoina, mutta nyt kun alkaa olla Suomessakin hieman "serious business" tuon naapurin kanssa niin Tuomiojakin on ilmiselvästi hillinnyt itsensä.
Ihan hämmästyin muutosta.
 
No sitten Sipilän sopisi upottaa samassa veneessä Bernerin kanssa.
 
Vuorokausi on vaihtunut Otanmäen ryöstötaposta, hiljaista on kellokkaiden kommentointi :eek:

Kun asia on tärkeä, kommentit irtoaa. Tässä tosin tärkeästä asiasta Sauli kommentoi, mutta kai tästä Otanmäestäkin voisi joku edes avata suunsa?

Presidentti Sauli Niinistö on kommentoinut Facebookissa kohua herättäneen Valtteri-pojan tapausta kovin sanoin.

MTV Uutiset uutisoi aikaisemmin tänään 11-vuotiaasta Valtteri Saarisesta, joka oli Ylen Aamu-tv:ssä kertonut kokemastaan rasismista ja ennakkoluuloista. Häntä muun muassa nimitellään tummemman ihonvärinsä vuoksi ja bussi saattaa jättää poimimatta hänet kyytiin.
Mtv
 
Soini vaikenee hallintarekisterilaista, takki kääntymässä? Alleviivasin huvittavimman kohdan uutisesta.

Mitä kohutulle hallintarekisterille on tapahtumassa? Hankkeen kaatamisella ylpeillyt Soini vaikenee nyt

Hallituspuolueiden puheenjohtajien pitäisi tehdä linjaus siitä, hyväksytäänkö eduskunnan käsittelyssä oleva osakeomistusten piilottamista edelleen helpottava lakiesitys. Viime vuoden lopulla silloinen esitys kaatui ison metelin saattelemana perussuomalaisten vastustukseen. Nyt Timo Soinilta on vaikea saada vastausta edes siihen, kommentoiko hän asiaa vai ei.

Eduskunnan pitäisi syksyn aikana hyväksyä lakimuutos, jossa omistusten hallintarekisteröinnin kohtalo ratkaistaan. Nyt käsiteltävänä oleva esitys ei valtiovarainministeriön mukaan esitä hallintarekisteröinnin laajentamista nykyisestä.

Hallintarekisteröinti tarkoittaa sitä, että yrityksen osakkeenomistajan nimi ei tule julkiseksi, vaan julkisiin omistajaluetteloihin kirjataan vain osakkeita säilyttävä taho, esimerkiksi pankki. Tämän säilyttäjätahon ylläpitämässä salaisessa “hallintarekisterissä” sen sijaan säilytetään tieto siitä, kuka osakkeet tosiasiassa omistaa. Nykyään omistusten hallintarekisteröinti on Suomessa sallittua ainoastaan ulkomaisille sijoittajille.

Valtiovarainministeriön väite siitä, että uusi lakiesitys ei laajenna omistusten hallintarekisteröintimahdollisuuksia, ei pidä täysin paikkaansa. Se nimittäin sallisi suomalaistenkin omistaa suomalaisia yhtiöitä hallintarekisterin suojissa, mikäli omistettava yhtiö on valinnut ulkomaisen arvopaperikeskuksen. Arvopaperikeskukset ovat yhtiöitä, jotka pitävät kirjaa sijoittajien sähköisistä omistuksista, eli arvo-osuuksista, jotka ovat korvanneet menneiden vuosikymmenten arvopaperit kuten paperiset osake- ja velkakirjat.

Lakiesitys koskee pörssiyhtiöiden lisäksi myös pörssissä listaamattomia yhtiöitä, jotka ovat mukana arvopaperikeskusten ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä. Suomessa arvopaperikeskuksena toimivan Euroclear Finlandin järjestelmässä näitä listaamattomia yhtiöitä on satakunta kappaletta – muun muassa sukuyhtiö Paulig sekä Nuorisosäätiö-uutisista tutuksi tullut Huhtanen Capital.

Listaamattomat yhtiöt saattaisivat tarttua tilaisuuteen
Pörssiyhtiölle kotimaisen arvopaperikeskuksen vaihtaminen ulkomaiseen on omistajien suuren määrän vuoksi melkoinen urakka. Monet listaamattomat yhtiöt sen sijaan saattaisivat tarttua tilaisuuteen. Lakiesityksen mukaan näyttäisi olevan mahdollista, että jatkossa niiden osakeluetteloista ei tämän jälkeen enää välttämättä selviäisi todellisia omistajia, vaan hallintarekisterin ylläpitäjän nimi riittäisi.

– Jos se esitys menee tuollaisenaan läpi, niin kyllähän se on vesitetty sillä tavalla, että suomalaiset voivat ulkomailla hallintarekisteröidä omistuksiaan. Se on vesitys, sanoo talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.).

Turusen johtaman talousvaliokunnan pitäisi käsitellä lakiesitys pikapuoliin. Turunen on useaan otteeseen sanonut, ettei hän pidä esitystä hyvänä.

– Se murentaa sen erivapauden, minkä Suomi on EU:n kanssa neuvotellut, että me voimme pitää kiinni omistajatietojen julkisuudesta, hän sanoo.

Kun hallintarekisteröinnin laajentamista ajanut Alexander Stubb joutui keväällä väistymään kokoomuksen puheenjohtajan sekä valtiovarainministerin paikalta, kyseli Turunen julkisuudessa Petteri Orpon kantaa edeltäjänsä lakiesitykseen. Tuolloin ilmeisesti sovittiin, että asia ratkaistaan hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken. Linjausta ei ole kuulunut.

– Sipilän, Orpon ja Soinin pitäisi asia ratkaista. Minäkään en ole kuullut, millaista linjausta sieltä on tulossa. Kyllä se varmaan parin viikon sisään tulee, koska tämä lakiesitys on pelkkää hallintarekisteriä isompi kokonaisuus ja sen käsittelyn pitää kyllä nyt syksyllä jatkua, sanoo Turunen.

Käytännössä Soinin kanta asiaan ratkaisee paljon. Juuri hän otti loppuvuodesta perussuomalaisille kunnian siitä, että Stubb joutui perääntymään esityksensä kanssa.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti blogissaan viime joulukuussa. Myös kesäkokouksessaan perussuomalaiset listasivat yhdeksi hallitussaavutuksistaan sen, että hallintarekisteriä ei tule.

Haastattelusta kieltäytyminen kesti lähes viikon
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini ei kuitenkaan halunnut antaa Ylelle haastattelua aiheesta. Olisimme halunneet tietää, miten Soini suhtautuu nykyiseen muokattuun lakiesitykseen. Asian hankaluutta kuvannee se, että haastattelusta kieltäytyminen oli poikkeuksellisen pitkä prosessi.

Soinin erityisavustaja Riikka Taivassalo sanoi viime viikon maanantaina, että puhelinhaastattelu ei onnistu ja lupasi yrittää saada Soinin vastaukset tiistaina sähköpostitse. Soinilta kysyttiin:

Tiistaina Soinin avustaja vastasi, että vastaaminen kuuluu Petteri Orpolle. Seuraavaksi hän myönsi, että Orpo ei sittenkään ole oikea henkilö kommentoimaan perussuomalaisten linjaa.

1) Onko nykymuotoinen esitys hallintarekisterin laajentamista koskien ministeri Soinin mielestä hyväksyttävissä?

2) Hyväksyykö ministeri Soini hallituksen esityksen mukaisen mahdollisuuden tarjota suomalaissijoittajille mahdollisuutta hallintarekisteröidä omistuksen suomalaisessa listatussa ja listaamattomassa yhtiössä, jos yhtiön osakkeet on laskettu liikkeelle ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa?

3) Milloin hallituspuolueiden puheenjohtajien on tarkoitus tehdä asiasta linjaus?

Tiistaina Taivassalo vastasi, että vastaaminen kuuluu Petteri Orpolle. Seuraavaksi hän myönsi, että Orpo ei sittenkään ole oikea henkilö kommentoimaan perussuomalaisten linjaa, mutta asian käsittelyvaihetta Orpo voisi kommentoida. Soinin vastauksia ei silti saatu.

– Ulkoministeri Soinilla ei ole tänään Norjan valtiovierailun vuoksi aikaa vastata kysymyksiisi, kirjoitti Taivassalo viime viikon tiistaina.

Viime viikon keskiviikkona Taivassalo jätti vastaamatta kysymykseen, milloin vastaukset voisi saada. Samana päivänä ei ainakaan.

– Ei valitettavasti onnistu tänäänkään. Ministeri koko päivän Tanskassa virkamatkalla, kirjoitti Taivassalo.

Lopulta viime viikon perjantaina Taivassalo kertoi, että kommenttia ei anneta.

– Vastauksia ei ole nyt mahdollista saada. Asia on keskeneräinen, Taivassalo kirjoitti.

Myöskään valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei antanut Ylelle kommenttia aiheesta.

http://yle.fi/uutiset/mita_kohutull...amisella_ylpeillyt_soini_vaikenee_nyt/9160676
 
Back
Top