Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

aj77 kirjoitti:
Tuli myös sekunniksi mielikuva, että johtajamme ovat peloissaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saulin suomettumisaste alkaa olla huolestuttavalla tasolla. Tällä tiedotustilaisuudellakin vain lisätään huomiota tälle virka-apupyynnölle, jota Niinistö näki tarpeelliseksi pyydellä Venäjältä anteeksi julkisesti. Tuomiojakin tuntuu joskus olevan vähemmän Venäjän pelkoinen kuin Niinistö.
 
taantumu kirjoitti:
Saulin suomettumisaste alkaa olla huolestuttavalla tasolla. Tällä tiedotustilaisuudellakin vain lisätään huomiota tälle virka-apupyynnölle, jota Niinistö näki tarpeelliseksi pyydellä Venäjältä anteeksi julkisesti. Tuomiojakin tuntuu joskus olevan vähemmän Venäjän pelkoinen kuin Niinistö.
Klikkaa laajentaaksesi...

Örkki onkuitenkin tosiaan rähmällään itään, ei kait nyt saukki enempää.... ei... pehmentelee vaan.
 
taantumu kirjoitti:
Saulin suomettumisaste alkaa olla huolestuttavalla tasolla. Tällä tiedotustilaisuudellakin vain lisätään huomiota tälle virka-apupyynnölle, jota Niinistö näki tarpeelliseksi pyydellä Venäjältä anteeksi julkisesti. Tuomiojakin tuntuu joskus olevan vähemmän Venäjän pelkoinen kuin Niinistö.
Klikkaa laajentaaksesi...


En tiedä, onko tuo Sauli venäjäpelkoinen vai vain varovainen, joka haluaa pelata kortit siten, että sillä olisi vähiten vahinkoa Suomelle? Pääasia on, että Suomi antaa kaiken mahdollisen tiedon ja tuen BUK-tapaukseen ja osoittaa olevansa länsimaisen oikeuskäytännön ja totuuden puolella. Avoin pelaaminen asiassa pitäisi herättää lännen antamaan kaiken tuen Suomelle, tarvittaessa NATO:nkin.
 
Rajajääkäri kirjoitti:
En tiedä, onko tuo Sauli venäjäpelkoinen vai vain varovainen, joka haluaa pelata kortit siten, että sillä olisi vähiten vahinkoa Suomelle? Pääasia on, että Suomi antaa kaiken mahdollisen tiedon ja tuen BUK-tapaukseen ja osoittaa olevansa länsimaisen oikeuskäytännön ja totuuden puolella. Avoin pelaaminen asiassa pitäisi herättää lännen antamaan kaiken tuen Suomelle, tarvittaessa NATO:nkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eipä taida Saulikaan ihan täpöillä länteen luottaa.
 
Onhan tämä nyt hieman säälittävää...hollantilainen viranomainen toteaa hollannikkaat jalassa vähän turhautuneena, että ei ole saanut Suomelta riittävästi virka-apua, niin Suomessa on hätätila...presidentti ja ulkoministeri pitävät tiedotustilaisuuden ja taivas on putoamassa niskaan...venäläiset tankit on melkein ovella ja Putin muuttuu paholaiseksi ihan silmissä...jalat vapisee ja hampaat kalisee.

Suomen ja Venäjän välit ovat monimutkaiset ja Suomi ei ole mikään Hollanti, mutta jotain rajaa siihen pelkäämiseenkin olisi hyvä vetää :D
 
jak kirjoitti:
Tätähän minäkin olen sanonut: Länteen ei ole luottamista enempää kuin Venäjäänkään. Yksin ollaan niin kuin aina.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun avaa iltalehden. Kyllä tulee suru puseroon. Isolla räikeästi otsikko otsikon perään. Presidentti ottaa vastuun. Suuria seurauksia. Suomi joutui hankalaan asemaan.
Nyt ruoditaan ja kadutaan. Oma rallienglanti ei riitä selittämään tätä ulkomaalaiselle.
 
taantumu kirjoitti:
Saulin suomettumisaste alkaa olla huolestuttavalla tasolla. Tällä tiedotustilaisuudellakin vain lisätään huomiota tälle virka-apupyynnölle, jota Niinistö näki tarpeelliseksi pyydellä Venäjältä anteeksi julkisesti. Tuomiojakin tuntuu joskus olevan vähemmän Venäjän pelkoinen kuin Niinistö.
Klikkaa laajentaaksesi...

E.T ei isäntäänsä pelkää koska on uskollinen palvelija...:rolleyes:
 
Täälläkin todettu että ainoa varma asia on Vihreiden ja Vasemmistoliiton välirikko. Se on ajan kysymys. No se alkaa ny..Saattaa hakea muotoansa, mutta kyllä se sieltä tulee.
Vihreät valittaa kun he sentäs osottavat mieltä Venäjän tai Usan pommeja vastaan, mutta vasurit aina vain usan. Sanojana suomen suurin populisti Ville Niinistö

Paavo Arhinmäki ‏@paavoarhinmaki 1 t1 tunti sitten
@VilleNiinisto onko vihreillä tänään käynnissä joku "Hauku Vasemmisto perättömillä väitteillä" -päivä?
 
Väärä ketju.
 
http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2016/10/02/mao-vaihtui-ville-niinistoon/
Mao vaihtui Ville Niinistöön

Jos olet käynyt Las Vegasissa, niin ei tarvitse käydä Venetsiassa. Italialaisen turistirysän kivoimmat hommat on siellä koettavissa ihan sisätiloissa. Gondolit lipuvat kanavassa auringossa tai uljaana kaartuvan tähitaivaan alla. Eikä tarvitse kärsiä lämpimämmillä keleillä leijuvaa melkoista hajua.

Helsingin ydinkeskustasta yritetään tehdä käsistä karkaavan kangastuksen perässä vihreä vegas-venetsia, jossa pikkuriikkisen liikennekaupungin punaisia kaistoja pyöräilevät nuorehkot ihmiset iloisina työhuoneiltaan, neuvostoista ja virastoista pari korttelinväliä etnisiin Michelin-ravintoloihin. Tai ostamaan boutiquesta omaa yhteisöllistä, mutta yksilöllistä tyyliä korostavia kestävistä materiaaleista tuotettuja vaatteita. Laatua arvostaville edelläkävijöille sarjavalmistettuja kuteita niille, jotka haluavat olemukseensa ripauksen kadun ankaria lakeja, mutta aidon nahan tuoksua ja milanolaista iltapäivää.

Miesten pikkutakkien saumoihin kiiinnitetään erityistä huomiota, koska niukentuvia luonnonvaroja kunnioittava muoti suosii kolme numeroa liian pientä kokoa. Pyöräillessä on saumat kovilla ja nyhtökaurallakin saa itsensä lihavaksi, vaikka ei uskoisi.

Opiskelijat pitävät bakkanaalejaan kulttuuripalatsin eteen jätetyllä nurmiläntillä. Ihmiset hymähtelevät huppelihommia. Nuoret lapsiperheet nauttivat piknikillä lihaa jäljitteleviä herkkuja ja hyönteisiä. Työkansa ihmettelee kehtäteiden varsilla junissa, prismoissa, busseissa, karaokebaareissa ja jäähalleissa.

Paha on mennyt keskustasta pois.

Yksityisautoilu on kielletty, invalidit, köyhät ja mummot asuvat jossain malmeilla ja tikkuriloissa kohtuuhintaisissa asunnoissaan. Ydinkeskustan kukoistavissa kivijalkakaupoissa käydään ostamassa yksi patonki päivässä ja ihanassa kukkakaupassa käydään kerran puolessa vuodessa, mutta sen näkeminen voimaannuttaa. Rahanpesua on pakko katsoa läpi sormien, mutta se on pieni paha.

Tori on poissa, koska se ei nyt vaan millään enää mahtunut alati kehittyviin hygienarajoituksiin. Ja no joo, vaikutti siihen tietysti sekin, että kauppiaiden piti tuoda myytävät tavaransa polkupyörällä tai työntökärryllä Tullinpuomista. Vaikka toisin luultiin, eivät perunat leijuneetkaan ykkösinä ja nollina Kauppatorille. Nyt siellä konmaritetaan sunnuntaisin laadukkaita saksalaisia lastenistuimia ja italialaisia polkupyöränosia.

Rekat jyräävät läpi paria keskustaan jätettyä autokatua. Kansainvälinen avoimuutemme tietysti edellyttää, että tavaroilla on vapaa liikkuvuus. Me olemme yhtä suurta eurooppalaista perhettä ja kotimaiset kuljetusyritykset eivät sopeutuneet yhdessä Brysselissä päättämiimme ympäristösäännöksiin. Kapeilla kaupunkibulevardeilla rouskuttaa satoja rekkoja tulossa tai menossa. Likaisten elementtitalojen harmaat ikkunat katsovat elottomina tavaravirtaa kehitysalueiden halpahalleihin. Itämeren tyttären rannat on tarvittu tehoasumiseen, koska räjähtävä väestönkasvu.

Elämä on voittanut Helsingin keskustassa. Ihmiset saavat tai heidän tulee saada elämäänsä sisältöä pienellä pipertämisellä, jota kutsutaan ekologiseksi elämäntavaksi. Tavoite ja päämäärä on, kuten uskonnoissa yleensäkin, jossain ihmisen järjelle käsittämättömässä päämäärässä. Taivaaseen saattaa päästä, jos on oikein kiltti ja kyhää vapaapäivät vaihtoehtoratkaisua, jolla jokin tarve täytetään kuusi kertaa hankalammin kuin jollain käytännöllisellä tavalla.

Ennen oli suurta yrittää jotain suurta, nyt on suurta yrittää mahdollisimman pientä.

Rasismi ja väkivaltaiset ääriliikkeet vaanivat jokaisessa. Vasemmistolaisia ääriliikkeitä ei lasketa. Eihän nyt Che Guevarakaan ammuskellut ihmisiä pahoissa tarkoituksissa. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden yleistyminen ei ole niin iso ongelma. Pöllivät narkkarit ja ulkomaiset lompakkovarkaat voivat sitäpaitsi olla syvällisiä ja herkkiä, ja kuuluvat rajatusti katujen romanttisiin kulisseihin.

Ja kaikkihan johtuu vaan siitä, että jollakin on isompi palkka kuin toisella. Docventureskin sen kerran viikossa todistaa.

Muutaman vallanhimoisen asiainsotkijan päässä on havainnekuva, johon ei usko itsekään. Valitussa tehtävässä pitää kuitenkin syyllistää muita uskomattomuudesta. Silloin sitä tuntee olevansa olemassa ja osa jotain suurempaa. Edistykselliset niputtavat surutta sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, päihdeongelmat ja kolmannen maailman kivuliaan yhteiskuntakehityksen sen ymmärtämättömän tavallisen veronmaksajan syyksi. Koska asioista piittaamattomat eivät aktivoidu kyttäämään tuttavapiiristä rasismia ja jollakin oikaistulla kaavalla määriteltyä luonnonvarojen tuhlaamista.

He ovat vanhojen ja väärien poliittisten ja yhteiskunnallisten uskomusten vankeja. Heidät on pakkovapautettava kahleistaan, vaikka eivät sitä tyhmyyttään tahdo.

Äärimmäisen poliittisen korrektiuden vaatimisen motiivi ei ole ihmisten kanssaelämän kohentamisessa vaan oikeudessa määritellä kuka on oikeammassa ja kuka vääremmässä. Tavoite on siis saada lainvoimaa omien antipatioiden välineeksi. Koston välineeksi.

Tämä porukka jahtaa demonejaan, pokemonejaan ja omaa häntäänsä. He elävät sekasorrosta, syyllistämisestä ja aiheettomasta ylemmyydentunteesta. Heidän mielestään tiedostamattomilla ei saa olla oikeuksia eikä omaisuutta. Neuvostojen pitäisi voida päättää siitä, mitä kunkin pitäisi ajatella, paljonko kenelläkin rahaa ja missä saa asua.

Poliittisista mielipidemittauksista päätellen totalitarismilla on tilausta, toverit!

Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Punaiset silmälasit
2.10.2016 13:42 Tauno Tiusanen

http://taunotiusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223761-punaiset-silmalasit


Esko Aho mainitsee Ylen dokumentissa "Kun itänaapuri romahti", että hallitus ei tiennyt, miten heikoissa kantimissa Neuvostoliiton talous oli. Tähän oli syynsä.

Suomettuneessa Suomessa kaikki kommunistista systeemiä koskevat kirjoitukset luettiin punaisten, tai ainakin vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Systeemiin realistisesti suhtautuviin kirjoituksiin suhtauduttiin kriittisesti tai erittäin kriittisesti. On käsittämätöntä, miten ylivoimaisesti itä voitti propagandasodan. En ihmettele, että Venäjän nykyinen totalitaristinen hallinto käyttää edelleen samoja, hyväksi todettuja vaikuttamiskeinoja.

Suomettuminen siis johti siihen, että realistisen tiedon jakaminen itäblokin talouskehityksestä sai aina aikaan negatiivia reaktioita. Korkealla tasolla tietoa ei haluttu ottaa vastaan.

Tähän viittaa Alpo Rusi kirjassaan Etupiirin ote (Gummerus, 2014). ”Jaakko Blomberg on kiinnittänyt huomiota siihen, miten lännessä epäonnistuttiin neuvostotalouden arvioimisessa. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska jopa Suomessa oli asian suhteen kiistatonta asiantuntemusta. Hallituksen piirissä oli kuitenkin kriittisen informaation vastaanottokyvyssä puutteita. ” Tässä yhteydessä Rusi viittaa nimeeni ja siihen, että toimin 1980-luvun lopulla presidentti Mauno Koiviston neuvonantajana. Olin kirjoittanut myös kirjoja aiheesta, esimerkkeinä vaikkapa Talouden uudet haasteet ja sosialismi (Otava, 1985), sekä Evalle tehty Marxista markkinatalouteen (1991).

Realistisen taloustiedon saaminen itäblokin maista oli melko helppoa. Kaikille paikan päällä käyneille oli ilmiselvää, että kansa elää köyhyydessä. Jos kansa on köyhää, ei taloudella noin yleensä mene hyvin.

Itse hankin tietoni mm. vierailemalla itäblokin maissa, tutustumalla paikallisiin ihmisiin, tutustumalla itäblokin emigrantteihin ja hankkimalla tietoa heidän kauttaan, sekä etenkin lukemalla kommunistimaista peräisin olevia julkaisuja ja tilastoja. Osa oli propagandaa, osa käyttökelpoista.

Itävallassa toimi käännöstoimisto, joka kylmän sodan kaudella käänsi itäblokin maista peräisin olevia julkaisuja saksaksi. Tilasin näitä tietopaketteja vuosikymmenien ajan. Tästä johtuen pysyin ajan tasalla jokaisen kommunistimaan talouskehityksestä, itäblokissa julkaistujen alkuperäislähteiden käännöksien avulla. Monesti käytin näitä palveluja, kun tarvitsin tietoa raskaista talouskatsauksista, joita keskusjohtoiset taloudet tuottivat.

Urani aikana tapasin erittäin monia itäblokin emigrantteja, jotka olivat muuttaneet länteen kyllästyttyään kommunistiseen systeemiin. He olivat pettyneet siihen, että sosialismi lupasi kaikkea hyvää, mutta ei pitänyt lupauksistaan kiinni.

Jokaiseen sääntöön on kuitenkin poikkeus. Asuin 1970-luvun alkupuoliskolla pari vuotta Skotlannissa, jossa tutustuin Prahasta kotoisin olevaan pariskuntan. He kertoivat tarinan siitä, miten heitä syrjittiin opettajina. 1980-luvulla törmäsin sattumalta pariskunnan isäntään, joka sanoi työskentelevänsä Länsi-Saksassa. Systeemin romahdettua 1989, kuulin että tämä pariskunta oli koko lännessä viettämänsä aikakauden (noin 20 vuotta) työskennellyt Tšekkoslovakian salaisen palvelun piikkiin. Heitä ei kohdeltu sankareina jälkikommunistisessa kotimaassaan.

Matkoillani itäblokkiin käytin paikallisia tulkkeja, joita sai tilata ennen matkaa kohdemaan lähetystön kautta Helsingissä. Monista heistä tuli ajan mittaan erittäin tärkeitä tietolähteitä. Heistä myös suurin osa oli kyllästynyt omaan kotimaahansa varsinkin 1980-luvulla. Toinen ja kolmas kotiryssäni olivat, ensimmäisestä poiketen, vapaamielisiä ja selvästi huomanneet, että kommunistinen systeemi ei ole optimaalinen. Heidän avullaan sain mm. järjestettyä tapaamisia Moskovassa haluamieni ihmisten kanssa.

Jaakko Blomberg oli kylmän sodan kaudella alivaltiosihteeri, siis virkamiehistön eliittiin kuuluva henkilö. Hän oli vasemmistolainen, joka ilmeisesti suodatti vastaanottamaansa tietoa ideologiansa läpi.

On täysin käsittämätöntä, että Blomberg omassa kirjassaan niputtaa kaikki lännen ”idäntutkijat” samaan nollakerhoon. Tästä voi vetää ainoastaan yhden johtopäätöksen: Blomberg ei koskaan tutustunut aiheeseen.

Tässä yhteydessä on mainittava erityisesti professori Alec Nove, ehdottomasti paras Neuvostoliiton talouden asiantuntija. Nove nousi perestroikan alettua keskusjohtoisten suunnitelmatalouksien arvostetuimmaksi asiantuntijaksi kaikissa leireissä. Kun Mihail Gorbatshov vieraili Britanniassa 1980-luvulla, hänelle esiteltiin professori Nove. Nimen kuultuaan neuvostojohtaja totesi, että on kunnia tutustua henkilöön, joka tuntee neuvostoyhteiskunnan paremmin kuin yksikään neuvostoihminen. Alec Nove, venäläisen emigrantin poika, kuului aikakautensa historiallisiin henkilöihin, joita arvostetaan riippumatta siitä, minkä väristen silmälasien kautta maailmaa katselee. Olin äärimmäisen onnekas, että sain hänet oppi-isäkseni opiskellessani Skotlannissa 1970-luvulla.


Alivaltiosihteerille toivotan rauhallisia eläkepäiviä.

Klikkaa laajentaaksesi...
 
:salut::salut::salut::solthum:

Hallituksen pataluhaksi haukkunut professori ei lannistu: "Haistakaa paska"
Sunnuntai 2.10.2016 klo 15.50

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016100222403520_uu.shtml
Åbo Akademin johtamisen professori Alf Rehn puolustaa oikeuttaan kritisoida istuvaa hallitusta.




    • Professori Alf Rehn haukkui Facebookissa hallitusta "saatanan tunareiksi."
    • Rehnin mielestä opiskelijoilta leikkaamisessa ei ole järkeä.
    • Rehn haukkuu uudessa päivityksessään kovin sanoin myös kannanoton arvostelijat.
(VESA-MATTI VÄÄRÄ)">
Professori Alf Rehn puhuu sosiaalisesta mediasta. (VESA-MATTI VÄÄRÄ)
Rehn julkaisi torstaina huomiota herättäneen Facebook-päivityksen, jossa hän arvostelee kirosanojen kera hallituksen päätöstä leikata opiskelijoilta.

- Jumalauta, eihän tässä ole mitään järkeä. Opiskelijat ovat ne jotka tulevaisuudessa maksavat niin sosiaaliavut, yritystuet ja eläkkeet. He ovat kuin maailman paras säästöpossu - annat tosi vähän, ja saat koko ajan enemmän, Rehn kirjoittaa.

- Saatanan tunarit, eikö siellä hallituksessa ole edes joku matematiikan alkeita osaava joka voisi hieman ohjeistaa? Halvat tyypit jotka maksavat paljon takaisin ovat HYVÄ ASIA (kuunnelkaa nyt kun proffa kertoo, jos tämä muuten on liian vaikeaa). Kalliit tyypit jotka eivät maksa mitään takaisin on vähemmän hyvä. Keneltä te pahvit leikkaatte? Perkele, kuuluu kirjoituksen loppuhuipennus.

Manausten ryydittämä päänavaus keräsi tuhansia tykkäyksiä ja satoja uudelleenjakoja, mutta ilmeisesti myös vastalauseita, sillä myöhemmin Rehn julkaisi toisen päivityksen aiempaan liittyen. Siinä hän kertoo saaneensa moitteita hallitusta haukkuvasta tekstistään.

- Mitä professori saa sanoa? Viime päivinä olen saanut palautetta siitä että a) sanon liian poliittisesti, b) sanon liian rumasti, c) sanon liian paljon, ja d) sanon väärin ihan muuten vaan, Rehn kertoo.

Rehnin mielestä kriitikot ovat täysin väärässä siinä, ettei professori saisi tehdä kantaaottavia, rajujakin ulostuloja. Hänen mielestään professoreiden nimenomaan pitää tuoda mielipiteensä julki.

- Se tosiasia että suurehko osa nyky-proffista ei halua tai uskalla olla aidosti proffia, vaan ennemmin olla piilossa tai sitten nuoleskella, se on sitten toinen juttu, hän linjaa.

- Joten jos ette pidä siitä mitä sanon, tai tavasta jolla sitä sanon, voin professorin arvoon nojaten todeta: Haistakaa paska, ja tietäkää sitä paskaa haistaessanne, että tämä on sitä että edustan professorin tittelin aidointa ja syvintä olemusta. Meidän työtehtävämme on olla hankalia, ja vittumaisia, ja olla piittaamatta ihan kaikista jotka haluavat rajata tapaamme olla ja sanoa, Rehn tykittää.

Klikkaa laajentaaksesi...
 
Vihapuhetta.. Kohdistuu hallitukseen. Ei muuta kuin poliittiselle ajatuspoliisille ilmoitus!
 
Viimeksi muokattu:
Hallituksen pataluhaksi haukkunut professori ei lannistu: "Haistakaa paska"
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä hallitus tietää mitä tekee. Käyttäytyy kuin ryssä. Kun ei näy voimankäyttöä (mellakoita) niin se on hyväksynnän merkki. Ei tule helpolla sopivan rajuja opiskelijoiden mellakoita kun sillä tavalla saattaa saada rikosrekisterin, ja sehän se vasta maailmanloppu onkin... Loppuelämä täysin pilalla. Sit ei ainakaan saa töitä. Meidän vanhempien kai pitäisi mellakoida opiskelijoiden puolesta? :confused:
 
Beerfect kirjoitti:
Kyllä hallitus tietää mitä tekee. Käyttäytyy kuin ryssä. Kun ei näy voimankäyttöä (mellakoita) niin se on hyväksynnän merkki. Ei tule helpolla sopivan rajuja opiskelijoiden mellakoita kun sillä tavalla saattaa saada rikosrekisterin, ja sehän se vasta maailmanloppu onkin... Loppuelämä täysin pilalla. Sit ei ainakaan saa töitä. Meidän vanhempien kai pitäisi mellakoida opiskelijoiden puolesta? :confused:
Klikkaa laajentaaksesi...

Hallituksen jäsenet toimivat siten, kuin kunnon sluibarit touhuaa. Omanapa, perheen navat, lähipiirin navat, sidosryhmien navat ovat niitä tärkeimpiä, laillisuuksille ja muille yhteiskunnan säänöille on tuo ja sama, kunhan edelläluetellut navat voivat hyvin ja heidän businekset kukoistaa.... näin on tämänkin poliitikkolauman kohdalla, näin on muuten ollut aiemminkin ja tulee olemaan jatkossakin....
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top