Halla-aho tai kukaan muukaan vähänkin isokenkäisempi politiikko ei voi aiheuttaa poliittista talletuspakoa kansalaisten keskuudessa argumentoimalla että kuinka paljon natinaa kuuluu koko globaalitaloudesta kun velkarahan motivoima kasvu sakkaa, ja lukuisia johdannaisia ongelmia mitä talouskasvusta nipistetyistä verovaroista pitäisi pystyä ratkaisemaan.
Noh, itse en usko, että isoa muutosta tulee meininkiin vielä pitkään aikaan (lue: ei tällä sivilisaatiolla) ideologisella tasolla, koska suurimmalla osalla edelleen se mentaliteetti että nousukausia ja lama-aikoja tulee ja menee... vaikka nämä onkin aina korjattu aukaisemalla uusia kauppaväyliä, tuomalla uutta teknologiaa kehiin millä saadaan keskitettyä toimintaa enemmän edelliseen malliin verrattuna ja/tai vähentämällä sääntelyä, liberaalimpaa talouspolitiikkaa lähemmäksi basaarimaista toimintaa. Itse en tiedä mistä tähän koneeseen saadaan lisää löpöä. Melkein kaikkiin merkittäviin suuntiin on jo kauppasopparit kasassa, uutta teknologiaa ei ole tarjolla (huom. esimerkiksi tekoäly on 60-luvun juttuja jotka ovat tulleet valtavirtaan vasta viime aikoina koska sen implementointiin tarvittava rauta on halventunut merkittävästi niistä ajoista), ja Suomen kuluttajasektori alkaa olla aika villiä länttä.
Emme pysty valtiollisella tasolla ratkaisemaan näitä ongelmia, koska mitä enemmän itse olen tutkinut asiaa niin mitä isompi kollektivoitumisen muoto (esim. valtio) niin sitä enemmän siitä muodostuu Machiavellimäinen kontrollointimekanismi. Joten se on aikamoista itsepetosta, ainakin minun mielestä, jos kuvittelee että valtion suunnalta tulee jossain vaiheessa jonkin reformi minkä avulla saadaan tungettua paska takaisin hevosen sisään ja voidaan huokaista helpotuksesta. Muutos lähtee yksilöistä ja ihan ensimmäinen askel muutokseen tapahtuu korvien välissä eli milloin usko menee tähän peliin... ja peliähän tämä vain on eikä mistään Jumalan manuaalista repäisty toimintamalli.
Toki voisi, mutta sen perusteella mitä olen lukenut. Halla-Aho kuuluu talouspuolella globiksen kannattajiin. Saatan olla väärässäkin.
Nykytilaa on rakennettu 80-luvulta lähtien. Ronald Reagan (idiootti, joka puhui kauniisti eikä paljon mistään ymmärtänyt) oli se, jonka kaudella tilanne lähti lopullisesti kädestä. Mutta menemättä yksityiskohtiin, asian voi yksinkertaistaa:
Maailman suurin kuluttaja = USA
USA = velka niin sisäisesti kuin ulkoisestikin
Ei kysyntää = ei tuotantoa = lama
USA kaatuu = ei kysyntää = lama
Tätä tilannetta käsitellään kaiken aikaa investointilamana, jolloin rahoituskustannusten (korkotaso) alentaminen ratkaisee ongelman. Näin ei ole tietenkään käynyt, koska kyseessä on kysyntälama jota on rakennettu koko 2000-luvun ajan. Palkat eivät nouse = kysyntä ei kasva = investoinnit eivät lisäänny = säästöt = irtisanomiset = kysynnän vähentyminen = säästöt jne...
Siinä koko kuvio. Tämä on nähty usein historiassa ja nähdään taas.
Mamuilu on yksi osa kuvota jolla yritetään saada aikaan säästöjä. Ja saadaankin. Toki kulit maksavat siitä hinnan, mutta sellaista sattuu...