Vastataan kun kerran kysytään.
Kaikki mahdollisuudet mollata Suomen tämänhetkistä johtoryhmää on vain pakko käyttää? ...pakko kysyä, mihin oikein tällä pyrit.
Henkilökohtaisesti määrittelen pahuuden niin, että se on pyrkimystä valtaan ilman vastuuta.
Tämän määritelmän voi ymmärtää käytännöllisen, hengellisen, filosofisen, eettisen... ajattelun läpi ja silti sen sisäinen logiikka säilyy aika samana.
Nassim Taleb on kirjoittanut erinomaisia teoksia vastaavan lähtökohdan varassa.
Oman ymmärrykseni mukaan niin THL:n johto kuin tämänhetkinen hallituskin ovat näin määritellen toimineet pahuuden ohjaamina, pahuuden tuottajina, pahuuden välikappaleina ja pahuuden leviämistä tavoitellen. He pyrkivät tuottamaan maata, maailmaa, käytäntöjä ja määritelmiä, joissa valta on yksillä ja vastuu toisilla.
En hyväksy sellaista.
Jos näen sellaista, niin pyrin erittäin aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että valta ja vastuu palaisivat yhdessä kulkevaksi, erottamattomaksi parivaljakoksi. Joidenkin rajojen yli mennessä se tarkoittaa sekä lailliseen että sosiaaliseen edesvastuuseen saattamista.
Silloin kun heitetään noppaa ihmishengillä, ollaan ehdottomasti menty sen rajan yli, jossa edesvastuuseen saattaminen olisi oikeudenmukaista.
Eli siihen minä pyrin - nyt ja aina - että vastuu ja valta olisivat toisistaan erottamattomia. Hyvyys kumpuaa juuri siitä.