Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Fennovoimasta, kärkipoliitikoista ym.

STUK taitaa tehdä oikeasti hyvää työtä nimensä mukaisessa toiminnassa, eli säteilyturvallisuuden varmistamisessa.

Miksi hemmetissä meillä ei ole ULTUPTUK?

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen turvakeskus?

Virkamiehiä, joiden nimenomainen tehtävä olisi arvioida ja lausua kaikista meneillään olevista hankkeista mahdollisten ULTU-riskien kannalta? Riippumattomaksi lain voimin panssaroitu? Riittävästi resursoitu? Perustuslakituomioistuimen (oho, lisätarpeita) valvoma? Merkittäviksi arvioituja ULTU-riskejä sisältävistä lainsäädäntöhankkeista päätettäisiin perustuslain säätämisjärjestyksessä, ULTU-riskisiä viranomaispäätöksiä valmisteltaessa tarvittasiin laajamittainen konsultaatio ja nimenomainen poliittinen hyväksymispäätös.

Ja muita utopioita sitten juu.
 
Fennovoimasta, kärkipoliitikoista ym.

STUK taitaa tehdä oikeasti hyvää työtä nimensä mukaisessa toiminnassa, eli säteilyturvallisuuden varmistamisessa.

Miksi hemmetissä meillä ei ole ULTUPTUK?

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen turvakeskus?

Virkamiehiä, joiden nimenomainen tehtävä olisi arvioida ja lausua kaikista meneillään olevista hankkeista mahdollisten ULTU-riskien kannalta? Riippumattomaksi lain voimin panssaroitu? Riittävästi resursoitu? Perustuslakituomioistuimen (oho, lisätarpeita) valvoma? Merkittäviksi arvioituja ULTU-riskejä sisältävistä lainsäädäntöhankkeista päätettäisiin perustuslain säätämisjärjestyksessä, ULTU-riskisiä viranomaispäätöksiä valmisteltaessa tarvittasiin laajamittainen konsultaatio ja nimenomainen poliittinen hyväksymispäätös.

Ja muita utopioita sitten juu.

Voisikohan tuon liittää jotenkin esim. oikeuskanslerin virastoon...
 
Presidentti Niinistö tapasi Puolan parlamentin Sejmin puhemiehen Radosław Sikorskin tiistaina 9. joulukuuta Mäntyniemessä.

Presidentti ja puhemies keskustelivat tapaamisessa erityisesti Ukrainan kriisistä ja Venäjän kehityksestä.

Puhemies Sikorski osallistui vierailullaan Puolan kunniakonsulaatin avajaisiin Napapiirillä Rovaniemellä ja tapasi Helsingissä puhemies Eero Heinäluoman ja pääministeri Alexander Stubbin.
 
Toivakka arvostelee voimakkaasti Lehtomäen Venäjä-lausuntoja
Keskiviikko 10.12.2014 klo 11.33
Ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) arvostelee voimakkaasti Paula Lehtomäkeä (kesk) tämän näkemyksistä Suomen asemoitumisessa suhteessa Venäjään.

Lenita Toivakka ihmettelee Lehtomäen lausuntoja. (JENNI GÄSTGIVAR)
Lehtomäki on Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja.
Toivakka ihmettelee Lehtomäen lausuntoja, joissa hän ottaa etäisyyttä Euroopan unionin yhteisestä linjasta. Lehtomäki haluaa Toivakan mielestä palauttaa Suomen harmaalle vyöhykkeelle lännen ja Venäjän välissä.
- Ikään kuin se olisi Suomelle parempi paikka, koska kauppapoliittiset tavoitteet toteutuvat paremmin. Kauppapolitiikkaa ja ulkopolitiikkaa ei voi erottaa toisistaan, Toivakka sanoi toimittajatilaisuudessa.
Hän muistuttaa, että Suomi on ollut EU:n jäsen jo 20 vuotta ja on osa sitä arvoyhteisöä.
Lehtomäki on arvostellut hallitusta muun muassa korkean tason tapaamisten jäädyttämisestä muiden EU-maiden rinnalla. Hän on myös epäillyt, ettei Venäjää vastaan asetetuilla talouspakotteilla ole sellaisia vaikutuksia kuin niillä yritetään saavuttaa.
Suomen ulkopoliittisen linjan kyseenalaistaminen haittaa Toivakan mielestä Suomea, aiheuttaa hajaannusta ja tekee Suomen aseman epävarmaksi.
STT
 
Liisa Jaakonsaari:

Ennustukseni on, että Suomen Keskusta tulee irrottautumaan Suomen ja Euroopan unionin harjoittamasta politiikasta, vaikka Suomessa on isoissa, Suomen kansainvälistä asemaa koskevissa kysymyksissä pyritty laajaan yksimielisyyteen.

Keskustan strategit voivat ajatella voittoisia vuoden 2003 vaaleja ja ns. Irak-gatea, jolloin puolueen puheenjohtaja vei Keskustan vaalivoittoon väittämällä valheellisesti, että silloinen pääministeri Paavo Lipponen olisi vienyt Suomen Irakin sotaan. Kum tulevissa eduskuntavaaleissa Kokoomus ja Keskusta kilpailevat suurimman puolueen paikasta, Keskusta tuskin maltaa olla käyttämättä Venäjä-ja pakote-korttia Kokoomusta ja hallitusta vastaan.

Ulkopolitiikka ja EU-politiikka on politiikkaa ja kaikista kansainvälisiin suhteisiin vaikuttavista kysymyksitä voi ja pitää keskustella ennen eduskuntavaaleja. Suurista ratkaisuista pitää kuitenkin löytää yhteinen kansallinen linja ja vaalitaistelun olisi hyvä pysähtyä valtionrajan kohdalle.


http://blogit.iltalehti.fi/liisa-jaakonsaari/2014/09/02/keskusta-heikoin-lenkki/
 
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...ookissa-ammatissa-ei-ole-pakko-jatkaa/4603078

Tuo demokratian airut ja puolustaja on taas osoittanut todellisen karvansa. Tietysti on helppo uskoa kuinka sotilas on Tuomiojan mielestä toisen luokan kansalainen jolla ei ole oikeutta mielipiteisiin, tai ainakaan oikeutta kertoa niistä. Toivon Sirenille voimia ja ymmärtäjiä, ettei ura stoppaa poliittisen broilerin pyhään vihaan. Vai onko poliittisten päätösten arvostelu jo majesteetti rikos? Erkillä alkaa nousta virtaa kohti hiusrajaa.
 
Koska Matti Vanhanen tekee politiikkaan paluun, kannattaa lukea hänen ajatuksensa vaikkapa viime puheesta Paasikivi-seuran puheenjohtajana. Otin puheesta vain osan. Se on kokonaan linkissä.'

http://www.paasikivi-seura.fi/puheenjohtajan-blogi

Puheeni otsikko on "Idealismin ja reaalipolitiikan välissä". Yhtälailla voisi puhua idealismista ja raadollisuudesta.

Tapasin kesällä useita Venäjän entisiä ministereitä ja yhden nykyisen. Tulkintani heidän peilaamistaan mielipiteistä on seuraava:

- Epäluottamus lännen ja Venäjän välillä sai ratkaisevan juurensa ohjuspäätöksestä ja epäluottamus on syventynyt siitä, että Venäjän mielestä EU ei ota esim. kaupallisissa ja taloudellisissa asioissa Venäjän taloudellisia intressejä riittävästi korviinsa.
- Ratkaisu Ukrainaan syntyy palasista, jossa osina ovat Ukrainan neutraliteetti ja jonkin tasoinen federaatiomalli Ukrainan sisälle
- Venäjä haluaa olla tasavertainen - ero erityisesti 90-luvun heikkouteen halutaan tehdä selväksi.

On helppo myös tulkita, että Venäjällä rakennetaan meihin nähden erilaista sivilisaatiokäsitystä ja he pitävät sitä itse perusteltuna. Ulkopuolisenkin silmin näkee, että keisarillisuus, ortodoksisuus ja slaavilaisuus ovat saamassa tässä ajassa oman merkityksensä. Venäjä hakee arvojensa juuria ja pyrkii sovittamaan niihin nykyaikaista tieteen ja tekniikan maailmaa. Tällaisessa ajattelussa he eivät jaa kanssamme kaikilta osin samoja arvoja eivätkä pidä sitä outona. Vastaavasti he näkevät islamilaisessa maailmassa myös arvojen osalta eroja meihin ja itseensä.

Kun tarkastelen nyttemmin syntynyttä Minskin sopimusta ja sen jälkeen puhuttua, huomaan, että asiat ovat pitkälti menneet Venäjän ilmeisesti ajattelemalla tavalla. Ukrainan presidentti joutui reaalisten tosiasioiden edessä neuvottelemaan sopimuksen, jollaista hän ei varmasti itse ajatellut virkaansa noustessaan. EU:n ja Naton tuki moraalin tasolla on ollut vahvaa, mutta sopimus tehtiin muilla ehdoilla.

Ukrainan kriisi ei ole vielä ohi. Mitä hyvänsä saattaa tapahtua ja analyysini tähän mennessä tapahtuneesta on voimassa vain tähän päivämäärään asti. Minulla ei ole kaikkea informaatiota esimerkiksi Minskin sopimuksen sisällöstä ja eri toimijoiden vaikuttimet saattavat saada uuden tulkinnan, kun taustat aikanaan avataan julkisiksi.

Mitä tästä kaikesta opimme -pohdintaa varten yksi asia mielestäni on tärkein oppi. Ukraina hoiti omat asiansa huonosti, ja ulkopuoliset maat pääsivät sekaantumaan sen asioihin. Se, että suuressa eurooppalaisessa valtiossa sisäiset asiat menevät niin solmuun, että lopputuloksena on vallankaappaus torilla ja väestön jakautuminen sisällissodaksi antoi osalle väestöä ja Venäjälle mahdollisuuden kaapata Krim. Ja näistä taustoista johtuva heikkous ajoi presidentti Poroshenkon pakkorakoon hyväksyä Minskin sopimus. Taloudeltaan heikko, sosiaalisesti kestämätön ja poliittiselta kulttuuriltaan kypsymätön valtio saattaa ajautua nyky-Euroopassakin tällaiseen tilaan, jossa se on muiden armoilla. Yhtenäinen ja taloudeltaan riittävän itsenäinen 40 miljoonan asukkaan valtio keskellä suuria markkinoita ei koskaan joutuisi tällaiseksi heittopussiksi. ukrainan virheet eivät tietenkään oikeuta Venäjän toimintaa. Se on rikkonut kansainvälistä lakia vastaan ja liittänyt Krimin itseensä saamatta asialle Ukrainan suostumusta.

Eli ylivoimaisesti tärkein oppi - myös turvallisuuspolitiikan kannalta myös meille suomalaisille - on, että on pidettävä omasta maasta huolta. On pidettävä oma talous vahvana ja oma toimintakyky kaikilla keskeisillä sektoreilla riittävänä. Erityisesti ruoka, energia ja keskeiset muut talouden tuotantopanokset ovat avainasemassa. Lisäksi oman puolustuksen tai yhteistyösuhteiden muihin on oltava riittäviä. Eli oman maan on oltava niin vahva, ettei erilainen taloudellinen tai muu härnääminen ole järkevää. Oman maan vahvuuteen liittyy myös demokratian syvyys. Oikeusvaltion ja demokratian juurien on oltava niin vahvat, että tarvetta tai mahdollisuutta Ukrainan kaltaiseen sisäiseen sekamelskaan ei ole olemassa.


Ukrainan tapahtumat johtavat siihen, että sekä EU:n jäsenvaltioiden parlamenteissa että EU:n parlamentissa kritiikki myös Venäjän sisäisiin asioihin pikemminkin kasvaa. Sananvapaus, oikeusvaltiokehitys, demokratian toteutustapa ja vähemmistöjen kohtelu ovat esimerkkejä aiheista, joissa Venäjän kehitystä arvioidaan yhä tiuhemmalla seulalla ja tällä kritiikillä on vaikutusta valtioiden tasolle ja se heijastuu vaatimuksina olla vähemmän tekemisissä Venäjän kanssa. Näinhän nyt on käynyt ja eräs sen ilmenemismuoto on se, että poliittisella tasolla ei järjestetä tapaamisia.
Tässä idealismin ja reaalipoliikan jännitteessä pitää meidän kuitenkin elää.


Väitän, että Venäjällä ei ymmärretä sitä kuinka suuri painoarvo Länsi-Euroopassa on sanoilla demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet. Että ne ovat totta ja ohjaavat koko järjestelmää. Lännessä taas katsotaan, että Venäjällä nämä ovat välineitä, joista voidaan joustaa muiden tavoitteiden edessä. Tässä on suuri ristiriita.

Tästä huolimatta elämme maailmassa, jossa on erilaisia tapoja ajatella ja toimia - voidaan puhua sivilisaatioista. Venäjä, islamilainen maailma, Kiina, Latinalainen Amerikka, Afrikkalaiset kulttuurit - kaikki ne poikkeavat EU:sta, mutta silti niiden kaikkien kanssa on elettävä.

Ja tämän pitää koskea myös Venäjää.
 
Erkki Tuomioja, ulkoministeri

Upseereita koskee kuitenkin rikoslakiin kirjattu kielto luvattomaan poliittiseen toimintaan osallistumisesta. Se ei toki saa estää mielipiteiden esittämistä, mutta asettaa kyllä perustellusti rajoja sille miten sen tekee; asia joka jokaisen upseerin pitää ammatinvalinnan tehdessään tietää ja hyväksyä.

http://tuomioja.org/blogi/2014/12/myrsky-vesilasissa/

- (Vaikuttaa siltä, että Tuomioja ei tunne lainsäädäntöä. Luvatonta toimintaa on puoluepoliittiseen yhdistykseen liittyminen)
 
Alexander Stubb pääministerin haastattelutunnilla:'

Stubb sanoo olevansa huolestunut Suomessa käydystä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta.

– Suomi ei koskaan enää tule olemaan yksin ja sillä harmaalla vyöhykkeellä, jolla olimme kylmän sodan aikana. Suomi on vahvasti osa Eurooppaa. Kesällä esimerkiksi keskustan piirillä oli halukkuutta irtautua EU:n sanktiopolitiikasta. Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista ja turvallista, meidän yhtenäinen EU-politiikkamme on tärkeätä.

– Suomella ei voi olla omaa Venäjä-politiikkaa sen perinteisessä merkityksessä, toki kahdenväliset kauppasuhteet ovat eri asia. Muita instrumentteja EU:ssa Venäjän suhteen ei ole kuin pakotepolitiikka, ja osin Venäjän huonoon taloustilanteeseen esimerkiksi ruplan arvon ja öljyn hinnan romahtamisen osalta ovat vaikuttaneet pakotteet.

http://yle.fi/uutiset/stubb_venajan...ntojen_turvallisuudesta_on_todellinen/7688053
 
Presidentti Niinistö kävi Kaunialassa.

Jutussa hieno kuva, copyright Tasavallan presidentin kanslia: http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=318164&nodeid=44807&culture=fi-FI

Itsenäisyyspäivänä Presidentinlinnassa ”syntyi suorastaan kansallisia julkkissankareita”, kun juhlaa viettäneet veteraanit ja lotat herättivät ihailua, presidentti Niinistö sanoi. ”Se kertoo arvostuksesta ja kiitoksesta, jota yksituumaisesti tunnetaan koko veteraanisukupolvea kohtaan. Kaikki tuo huomio, kiitollisuus ja ihailu kohdistuu teidän toimiinne ja jokaiseen teistä. Se kertoo myös siitä, että sota-ajan sisarien ja veljien viesti on mennyt perille. ”

”Sotien aikana henkensä menetti noin 95.000 suomalaista. Sen lisäksi sodissamme vammautui noin 200.000 henkilöä, joista lähes puolet pysyvästi. Sisäisen voiman ja sinnikkyyden ansiosta valtaosa sotainvalideista sijoittui vielä työelämään. ’Me palaamme töihin’ oli Veljesliiton toiminnan alkuvuosien tärkeä tavoite ja siinä myös paljolti onnistuttiin.”

”Meidän nuorempien saattaa olla joskus vaikea muistaa, että sotainvalidit olivat vammautuessaan keski-iältään vain 25-vuotiaita. Kuten eräs veteraani itsenäisyyspäivän vastaanoton kahvitilaisuudessa totesi, lapsuuden jälkeen seurasi aikuisuus. Jotain jäi välistä kokonaan. Nuoruus kului sodan vuosina. Se oli lahja isänmaalle, kallisarvoinen."
 
IS: Keskusta viritteli kulisseissa tiivistä yhteistyötä Putinin puolueen kanssa
Tiistai 16.12.2014 klo 08.50 (päivitetty klo 09.02)
Keskusta viritteli pääministeripuolueena tiivistä yhteistyötä Putinin puolueena tunnetun Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa, kertoo päivän Ilta-Sanomat.
Keskustan työvaliokunta ehti jo hyväksyä sopimuksen Putinin puolueen kanssa. (JOEL MAISALMI)
Vuonna 2009 puolueilla oli valmiina sopimusluonnos, joka kuitenkin jäi allekirjoittamatta viime hetkellä. Lehden mukaan sopimuksesta tehtiin vuosina 2008-2009 useita eri versioita.
Vaikka tarkoituksena oli tiivistää keskustan ja Yhtenäisen Venäjän suhteita, sopimuksella oli tarkoitus tiivistää myös Suomen ja koko EU:n suhteita Venäjän kanssa - olihan keskusta tuolloin myös pääministeripuolue.
Yhteistyö Putinin kanssa nähtiin myös tuolloin arkaluonteisena Georgian sodan vuoksi.
Keskustan nykyisen puoluesihteerin Timo Laanisen mukaan sopimus jäi syystä tai toisesta allekirjoittamatta, vaikka keskustan työvaliokunta hyväksyi sopimuksen.
Sunnuntaina pääministeri Alexander Stubb (kok) kritisoi keskustan ulkopolitiikkaa, jossa on esiintynyt haluja irtautua Euroopan unionin pakotepolitiikasta.
Vaikka sopimusta ei ikinä allekirjoitettu, Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen pitää mahdollisena, että tiiviillä yhteistyöllä on ollut vaikutusta pakotepuheisiin.
- Nyt kun EU:sta tulee näitä pakotteita, on luonnollista, että he suhtautuvat niihin skeptisesti, Suikkanen sanoo lehdelle.

SAMI KOSKI
[email protected] - Suomen suurin uutispalveluilmedia.fi
 
Alexander Stubb pääministerin haastattelutunnilla:'

Stubb sanoo olevansa huolestunut Suomessa käydystä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta.

– Suomi ei koskaan enää tule olemaan yksin ja sillä harmaalla vyöhykkeellä, jolla olimme kylmän sodan aikana. Suomi on vahvasti osa Eurooppaa. Kesällä esimerkiksi keskustan piirillä oli halukkuutta irtautua EU:n sanktiopolitiikasta. Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista ja turvallista, meidän yhtenäinen EU-politiikkamme on tärkeätä.

– Suomella ei voi olla omaa Venäjä-politiikkaa sen perinteisessä merkityksessä, toki kahdenväliset kauppasuhteet ovat eri asia. Muita instrumentteja EU:ssa Venäjän suhteen ei ole kuin pakotepolitiikka, ja osin Venäjän huonoon taloustilanteeseen esimerkiksi ruplan arvon ja öljyn hinnan romahtamisen osalta ovat vaikuttaneet pakotteet.

http://yle.fi/uutiset/stubb_venajan...ntojen_turvallisuudesta_on_todellinen/7688053

Stubb on joko todella naiivi tai sitten hän valehtelee tieten tahtoen. Mitenkään muutoin ei voi tuota lausuntoa käsittää Ukrainan kriisin keskellä ja meidän oma historia tuntien.
 
Stubb on joko todella naiivi tai sitten hän valehtelee tieten tahtoen. Mitenkään muutoin ei voi tuota lausuntoa käsittää Ukrainan kriisin keskellä ja meidän oma historia tuntien.

Omassa historiassamme emme kuuluneet Euroopan unioniin. Muuten olemme sotilaallisesti liittoutumaton reunamaa, mutta emme sentään aivan täysin ei kenenkään -maa. Valtiovallan linjaus on myös se, että pysymme tukevasti lännessä. Se ei ole ehkä sinun linjauksesi, mutta Suomen valtion se on.

Ei kenenkään -maassa on aivan helvetin vaarallista, jos siellä on jotain varastettavaa. Se, onko siellä, riippuu täysin siitä, mitä ympärillä tapahtuu.

 
Viimeksi muokattu:
Minuun ei enää uppoa tavukaan Stubbin puheesta. Montako kertaa hän toisti sloganin: "Suomi saadaan nousuun"....laskekaapa. Ja mitä se tarkoittaa? Hänellä on pari muutakin maneerinomaista slogania, joita heittelee. Sisältö? Tasapuolisuuden nimissä, niinhän on muillakin poliitikoilla, mutta tässä kohtaa pm on nyt esillä.

Turvallisuuspolitiikasta voidaan toki keskustella, mutta nyt puuttuu suurukset tästä puurosta. Ainakin jonkin aikaa. Kevät voi olla mielenkiintoinen. Mutta muistakaa wanhan sanoneen: olipa suomalainen vaalitulos mikä tahansa, olipa pääministeri kuka tahansa, olipa Persu hallituksessa tai ei....Nato-päätöksessä peesataan Ruotsia 100 prosenttisesti piste.

Suomi ei ole harmaalla alueella, eikä saa joutua sellaiselle, eikä jäädä yksin. Ihan helvetin hyvää vaalipuhetta. Mehän olemme de facto harmaalla alueella, olemme siihen joutuneet ja sijaintimme sen määrää, eikä mikään julkilausuma. Yksin emme ole siinä mielessä kuin Talvisodan aattona. Ymmärrän kyllä sen, että Stubb vetää näitä mieliteemojaan, niissä hän selvästi kokee olevansa vahvoilla. Mutta kun kiinnostaisi se sisäpolitiikkakin....on tässä elettävä ihan arkeakin, ei kaikkea voi lakaista turvallisuuspolitiikasta käytävän keskustelun alle.
 
Stubb on joko todella naiivi tai sitten hän valehtelee tieten tahtoen. Mitenkään muutoin ei voi tuota lausuntoa käsittää Ukrainan kriisin keskellä ja meidän oma historia tuntien.

Julistuksenomainen lause. Se pitää irrottaa esiin ja tarkastella, miksi tuo sanottiin ja missä tarkoituksessa. Kenelle se oli suunnattu?

Mitä on tehty, siis oikeasti, että tuo julistus olisi tosi? On tehty, en väitä sitä, mutta mitä ei ole tehty, se on parempi kysymys.
 
Turvallisuuspolitiikasta voidaan toki keskustella, mutta nyt puuttuu suurukset tästä puurosta. Ainakin jonkin aikaa. Kevät voi olla mielenkiintoinen. Mutta muistakaa wanhan sanoneen: olipa suomalainen vaalitulos mikä tahansa, olipa pääministeri kuka tahansa, olipa Persu hallituksessa tai ei....Nato-päätöksessä peesataan Ruotsia 100 prosenttisesti piste.
Tämä on se oljenkorsi johon puolueen johtajat joko tarttuu tai sitten ei. Stubb, Sipilä, Soini, Rinne. Jokainen on mielestäni jollain lailla nato salarakas. Rinne varauksin. Asema puolueen johdossa ja kannatusanalyytikkojensa painotukset ratkaisevat lähteekö se tästä. Stubbin asema luonnollisesti helpoin. Soinin sitten, johtuen asemastaan puolueessa ja vapaa historian painolastista. Rinne jos saa Ruotsin hitsarilta vetoapua on tahtojen taistelu käytävä Örkin kanssa. Sipilän tilanne on kaikkein hankalin. Uskoisin että kepun kannatusstrategit yhteen ääneen torppaavat tämän. Siellä tilanne kaikkein merkittävimmin helpottuu, jos Ruotsi lähtee liikkeille. Hämmentyneenä voi tehdä vaikkapa jotain hätiköityä.

Pitäisiköhän Niinistön jo pikkuhiljaa luopua vahvoista hiuksistaan ja sheivata kuulaksi. Näytti nimittäin olevan vähän hilsettä hartioilla, joten Jennille keritsimet käteen vaan ja sitten maakuntakierrokselle sydämiä sulattelemaan.
 
Meinaatko, Chigeena, että kuulaksi ajeltu pää toisi jonkinlaisen unohduksissa olleen muistuman maakunnissa niistä ajoista, kun Suomea johti jämerä korkeushyppääjä Lepikosta? Voi ollakin, ja pikkujuttuhan tuo hiuslaite on ison asian puolesta annettuna. Ja kasvaahan se uusi tukka takaisin.....

Neljä suurta puoluetta kyllä tekevät päätöksen, kun Niinistö asettaa itsensä peliin. Mutta Ruotsia tässä nyt vilkuillaan kovaa. Luokkahitsarit meren molemmin puolin kyllä löytävät toisensa, kun on vähän painetta.
 
Yksi asia on varmaa. NATO-jutuista ei edelleenkään siis keskustella avoimesti ja aidosti, vaan kävi miten kävi, päätöksenteko jää sinne siilojen sisälle, ulos pääsee vaan pöntöt argumentit kuten sivistyneiden ja vapaiden länsimaiden järjestö ja erityissuhde Venäjän kanssa jne jne.

No, kai demokratia on sitä että saamme itse valita diktaattorimme ja pesti on määräaikainen.

E: olen nähnyt kuukauden sisään enemmän hyvää NATO-keskustelua tällä foorumilla kuin aiemmin koko elinaikanani...kertoo enemmän muusta maailmasta kuin tästä foorumista!
 
Omassa historiassamme emme kuuluneet Euroopan unioniin. Muuten olemme sotilaallisesti liittoutumaton reunamaa, mutta emme sentään aivan täysin ei kenenkään -maa. Valtiovallan linjaus on myös se, että pysymme tukevasti lännessä. Se ei ole ehkä sinun linjauksesi, mutta Suomen valtion se on.

Ei kenenkään -maassa on aivan helvetin vaarallista, jos siellä on jotain varastettavaa. Se, onko siellä, riippuu täysin siitä, mitä ympärillä tapahtuu.

Aikanaan kuuluimme Kansainliittoon ja itsepetokselliset höpinät oli ihan nykyisen kaltaisia. Todellisuudessa meidän linjaukset ovat yhdentekeviä, ellei meillä ole aseellista voimaa ja ulkopoliittista liikkumatilaa linjan pitämiseen. Ukrainan ja Georgian pitäisi opettaa omien julistusten todellinen arvo.
 
Back
Top