Sauli Niinistö, tasavallan presidentti
Tasavallan presidentti tekee työvierailun Italiaan 4.-5. marraskuuta 2014 Italian presidentin Giorgio Napolitanon kutsusta. Presidenttien keskusteluissa aiheena on mm. Euroopan tulevaisuus politiikan, talouden ja turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi keskustelussa on esillä Ukrainan kriisi ja suhteet Venäjään sekä Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ja maahanmuuttokysymykset erityisesti Välimeren alueella.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat torstaina 30. lokakuuta 2014 Ukrainan tilanteesta.
Presidentin kanslian mukaan presidentti Poroshenko ja Ukrainan uusi parlamentti sekä muodostettava hallitus tulevat tarvitsemaan kansainvälisen yhteisön täyden tuen Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä ja yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamisessa. Taistelut Itä-Ukrainan konfliktialueilla jatkuvat, eikä Venäjä ole täyttänyt kaikkia Minskin tulitaukosopimuksen ehtoja. Minskin sopimuksen toimeenpano kaikilta osin ja kaikkien toimesta on välttämätöntä.
Tapaaminen Intian presidentin kanssa (lokakuu)
Niinistö pyrkii kaksinkertaistamaan Intian kaupan.
Suomen ja Intian välinen kauppavaihto oli viime vuonna noin miljardi euroa ja se on viime vuosina ollut kasvussa, mutta potentiaalia niin kaupan kuin suorien investointien kasvattamiseen on edelleen. Intian markkinat tarjoavat suomalaisyrityksille runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia mm. infrastruktuurin rakentamiseen, energiantuotantoon, metsäteollisuuteen, ICT-, ympäristö- ja elintarviketeknologiaan sekä terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyen. Erityisesti suomalaiselle cleantech-osaamiselle on Intiassa kysyntää.
Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin maiden välillä yhteensä 16 sopimusta, mm. yhteistyösopimus suomalaisten yliopistojen ja intialaisten teknologiainstituuttien välillä sekä uusiutuvan energian käyttöä koskeva sopimus.
Niinistö Kanadassa (lokakuu)
Presidentin ja pääministerin tapaamisessa keskustelunaiheita olivat etenkin Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet kriisissä, kuten sen tekemät Ukrainan suvereenisuuden loukkaukset. Kansainvälisistä ajankohtaisista aiheista keskusteluissa käsiteltiin myös Lähi-idän tilannetta ja erityisesti terroristijärjestö Isisin toimintaa Syyriassa sekä Irakissa.
Arktisten asioiden kohdalla presidentti Niinistö ja pääministeri Harper olivat yhtä mieltä siitä, että maiden olisi lisättävä yhteistyötään. Yhteistyön lisäämisen tarve koskee tieteellistä ja teknologista tutkimusta sekä kanadalaisten ja suomalaisten yritysten välistä yhteistyötä. Pontimena lisääntyvälle yhteistyölle toimii vastaperustettu Arktinen talousneuvosto.
Presidentti Niinistö ja pääministeri Harper ilmaisivat myös tyytyväisyytensä Kanadan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen solmimisesta. Kun CETA-sopimus saadaan ratifioitua ja toimeenpantua, lisää se talousmahdollisuuksia Kanadan ja Suomen välille.
Lisää turvallisuuspolitiikkaa (presidentin kanslia)
Suomi osallistuu aiemmin linjatun mukaisesti vuonna 2015 pohjoismaiseen EU:n taisteluosastoon. Valiokunta linjasi, että Suomi asettaa helikopteriosaston, noin 70 sotilasta, korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2015. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 2500 sotilasta.
Suomen asettama helikopteriosasto, neljä NH90-helikopteria, on osa taisteluosaston lento-osastoa. Suomen osasto muodostuu maavoimien helikopteriosastosta ja tarvittavista tukielementeistä sekä taisteluosaston esikuntaan sijoitettavista esikuntaupseereista. Helikopteriosaston tehtävänä on toteuttaa helikoptereilla tapahtuvat operaation lääkintäevakuointitehtävät (Medical Evacuation, MEDEVAC).
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli kaksoiskansalaisuudesta ja linjasi, että jatkotyössä selvitetään, mitkä voisivat olla ne valtion turvallisuuden kannalta kriittiset virat ja tehtävät, joissa kaksoiskansalaisuus voi muodostaa lojaliteettiristiriidan.
(tätä uutista ei ole suomenkielisellä Ylellä).
