Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Mikoyan

Ylipäällikkö
Sori. Otin vapauden poiketa aiheesta hieman ja lisätä ketjuun myös ulkomaisten poliittistenvaikuttajien sanomisia.

http://yle.fi/uutiset/gorbatsov_syyttaa_lantta_luottamuksen_nakertamisesta_venaja-suhteessa/7609958

Gorbatšov syyttää länttä luottamuksen nakertamisesta Venäjä-suhteessa
Berliinin muurin murtumisen 25-vuotisjuhliin osallistuva viimeinen neuvostojohtaja katsoo, että viime kuukausien tapahtumat ovat seurausta lyhytnäköisestä politiikasta.

Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov on Berliinin muurin murtumisen 25-vuotisjuhlissa varoittanut uudesta kylmästä sodasta ja kehottanut palauttamaan luottamuksen vuoropuhelulla Venäjän kanssa.


– Maailma on kylmän sodan partaalla. Jotkut jopa sanovat, että se on jo alkanut, Gorbatšov totesi.

Gorbatšov syytti länttä antautumisesta voitonriemulle sen jälkeen, kun Neuvostoliitto romahti ja kommunistiblokki hajosi neljännesvuosisata sitten. Hänen mielestään länsi ei pitänyt lupauksiaan, vaan julistautui kylmän sodan voittajaksi ja käytti hyväkseen Venäjän heikkoutta. Hän katsoo, että viime kuukausien tapahtumat ovat seurausta lyhytnäköisestä politiikasta.

Gorbatšovin mukaan länsi alkoi jo 1990-luvulla murentaa Venäjä-suhteen luottamusta, joka oli tehnyt mahdolliseksi rauhanomaiset vallankumoukset Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa. Naton laajeneminen, Jugoslavia ja ennen kaikkea Kosovo, ohjuspuolustussuunnitelmat, Irak, Libya, Syyria, Gorbatšov luetteli Frankfurter Allgemeine -lehden mukaan.

– Ja kuka kärsii eniten tästä kehityksestä? Eurooppa, yhteinen kotimme, hän sanoi.

Gorbatšov kehotti vakauttamaan jälleen Saksan ja Venäjän väliset suhteet. Hänen mukaansa Eurooppa ei voi olla turvallinen ilman venäläis-saksalaista kumppanuutta. Hän myös kehotti kumoamaan asteittain Ukrainan kriisin vuoksi määrätyt pakotteet, erityisesti lännen venäläispoliitikoille määräämät pakotteet.

Aiemmin itsekin Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia kritisoinut Gorbatšov hakee nyt ymmärrystä maansa Ukraina-politiikalle. Hänen mukaansa Putinin tuoreimmissa lausunnoissa on havaittavissa pyrkimystä lieventää jännitystä ja luoda uusi perusta kumppanuudelle.

Gorbatšovin perestroika-politiikka avasi aikoinaan tietä Berliinin muurin murtumiselle ja Itä-Euroopan kansannousuille, jotka johtivat kommunistisen järjestelmän romahtamiseen. Hänet palkittiin vuonna 1990 Nobelin rauhanpalkinnolla.
 
Viimeksi muokattu:

Tetra

Respected Leader
Kylmä sota kuulostaa ihan hyvältä. Viimeksi sen voitti USA samalla kun neukkula sortui. Nykyään loputulos olisi sama.
 

Vonka

Supreme Leader
Vahditaanpas välillä.

Alexander Stubb.

Pekka Ervasti, Ylen politiikan toimituksen esimies, kysyi isänpäivänä pääministeri Alexander Stubbilta (kok), miten miehillä menee. Ervasti muistutti muun muassa siitä, että miehet kuolevat keskimäärin naisia nuorempina, kokevat avioerossa olevansa heikoilla ja miehillä on suurempi vaara syrjäytyä.

"Se on varmaan aika yksilöllistä, loppupeleissä, hirveen vaikee yleistää", sanoi Stubb.

Kaikki lähtee hänen mielestään yksilön omista kokemuksista ja arvoista.

"Meillä miehillä itse kullakin menee välillä hyvin ja välillä huonosti." Välillä tuntee epäonnistuvansa kaikessa, se on normaalia, hän lohdutti. Hänkin kokee isänä epätäydellisyyden tunteita. Että "sainko murot pöydälle ajoissa."

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1415594059210?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=articlepage&jako=d6c0da8cf484a3aa82c8e5b6e441dfce
 

Vonka

Supreme Leader
Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Ukrainan kriisin seurauksena Venäjän ja lännen välit ovat kireimmät sitten kylmän sodan päivien. ”Tämä uudenlainen kylmä sota on vakava kehityskulku, joka uhkaa muuttaa kansainvälisen ympäristömme hauraampaan suuntaan pitkäksi aikaa. Se ei ole enää kokonaan vältettävissä, mutta kenties se on vielä jossain määrin lievennettävissä. Meillä ei ole tällaisessa kehityksessä mitään voitettavaa, joten siksi meidän kannattaa ponnistella sitä vastaan”, presidentti sanoi avatessaan 211. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin Säätytalolla maanantaina 10. marraskuuta 2014.

Presidentti Niinistön mukaan vaikutus Euroopan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön koskee myös suomalaisia. ”Yleisempi jännityksen kasvu näkyy myös Itämerellä, välittömällä lähialueellamme. Toistaiseksi kuitenkin voidaan puhua laajemman kriisin heijastumista, ei siitä, että Itämeren alue olisi itsessään menettämässä vakauttaan. Mutta nämä heijastumatkin herättävät ymmärrettävästi huolta, sillä aktiivinen sotilaallinen läsnäolo lähialueillamme, joka oli elävää arkipäivää vielä kylmän sodan aikana 80-luvulla, ehti tässä välillä jo unohtua”, presidentti sanoi.

Presidentti Niinistön mukaan turvallisuuspolitiikan muutosvaiheissa on tärkeää havaita muutokset, mutta muutoksen ohella on tarkattava myös sitä, mikä ei kenties muutukaan. ”Tämä muuttuvaisen ja muuttumattoman erittely ja punninta on ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Siksi, että virheet tällä saralla maksavat paljon ja pahimmillaan niitä voi olla mahdoton korjata”.
 

Vonka

Supreme Leader

Vonka

Supreme Leader
Presidentti Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on keskustellut puhelimitse Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toimintaa johtavan Sveitsin liittopresidentin Didier Burkhalterin kanssa. Presidentti Poroshenkon kanssa Niinistö keskusteli torstaina 13. marraskuuta ja liittopresidentti Burkhalterin kanssa maanantaina 10. marraskuuta 2014. Puhelinkeskustelut käytiin Suomen aloitteesta.

http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=315942&culture=fi-FI

http://24today.net/open/207042
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Niinistöstähän alkaa kuoriutumaan ihan uusia ulottuvuuksia. Tulee mieleen Tuntemattoman Kariluoto.."kuspiähän tuo ol, mut mieshä siit tul".
 

Jusarius

Kersantti
Kylmä sota kuulostaa ihan hyvältä. Viimeksi sen voitti USA samalla kun neukkula sortui. Nykyään loputulos olisi sama.
Joo, siitä huolimatta että Neuvostoliitto oli jotain ihan muuta muskeleiltaan kuin nyky-Venäjä. Samassa mielessä tämä ei missään nimessä tule olemaan kylmä sota kuin edellinen. Venäjä pullistelee NL:lta perinnöksi saamiensa ydinaseiden auktoriteetilla. Kaikilla muilla kilpailun osa-alueilla Venäjällä loppuu lihakset hyvin nopeasti.
 

Vonka

Supreme Leader
Ilkka Kanerva

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tekemä rajavalvonta ja raportointi Ukrainan ja Venäjän välisiltä raja-asemilta on liian rajoitettua ja riittämätöntä, sanoo Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok).

"Ollaanpa rehellisiä. Tehtävää on rajoitettu niin, että raportoijat näkevät vain sen, mitä kulkee hyvin pienellä kaistaleella virallisten rajanylityspaikkojen läpi. Jos emme saa tehdä valvontaa kunnolla, onko sitä syytä tehdä lainkaan?"

Kanerva puhui torstaina Wienissä Etyjin pysyvän neuvoston kokouksessa, jossa hän esitteli parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa ja tavoitteita.


http://www.hs.fi/ulkomaat/a1415851808306?jako=c4cadc3a46747737853073889327f415
 

Vonka

Supreme Leader
Timo Soini

Perussuomalaisten puheenjohtaja ja ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) arvostelee kovin sanoin Jean-Claude Junckerin valintaa Euroopan Unionin komission puheenjohtajaksi.

- Juncker on onneton ja moraaliton valinta, Soini toteaa medialle lähettämässään tiedotteessa.

Hänen mukaansa Junckerin johdolla eurooppalaisen talous- ja pankkikriisin selvittäminen on ”yhtä tyhjän kanssa”.

-Komission puheenjohtaja on toiminut vuosikymmeniä keinottelijakäytäntöjen suojelijana. Kuka tosissaan uskoo, että pukki on paras aalimaan vartija? Soini toteaa.

Soini korostaa, että ”äärinmäisen vakava kysymys” on ajankohtainen turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa.

-Junckerin valinta oli tässä mielessä syöttö Venäjän lapaan. Ryvettynyt johtaja söi uskottavuutensa alkupaloiksi. Heikko johtaja ei saa arvostusta, eikä kunnioitusta Venäjältä. Ja nyt nimenomaan tarvitaan johtajuutta, vahvuutta ja viisautta vastata Venäjän väkivaltaan, Soini kertoo.

Hänen mielestään Saksan liittokansleri Angela Merkel on puolestaan ”uskottava vastavoima ja toimija”.
 

adam7

Respected Leader
Timo Soini

Perussuomalaisten puheenjohtaja ja ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) arvostelee kovin sanoin Jean-Claude Junckerin valintaa Euroopan Unionin komission puheenjohtajaksi.

- Juncker on onneton ja moraaliton valinta, Soini toteaa medialle lähettämässään tiedotteessa.

Hänen mukaansa Junckerin johdolla eurooppalaisen talous- ja pankkikriisin selvittäminen on ”yhtä tyhjän kanssa”.

-Komission puheenjohtaja on toiminut vuosikymmeniä keinottelijakäytäntöjen suojelijana. Kuka tosissaan uskoo, että pukki on paras aalimaan vartija? Soini toteaa.

Soini korostaa, että ”äärinmäisen vakava kysymys” on ajankohtainen turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa.

-Junckerin valinta oli tässä mielessä syöttö Venäjän lapaan. Ryvettynyt johtaja söi uskottavuutensa alkupaloiksi. Heikko johtaja ei saa arvostusta, eikä kunnioitusta Venäjältä. Ja nyt nimenomaan tarvitaan johtajuutta, vahvuutta ja viisautta vastata Venäjän väkivaltaan, Soini kertoo.

Hänen mielestään Saksan liittokansleri Angela Merkel on puolestaan ”uskottava vastavoima ja toimija”.
Soini arvostelee...

Uutisena samaa luokka kuin koira puri miestä.

Koska Soini alkaa ottamaan vastuuta?
 

baikal

Supreme Leader
Soini arvostelee...

Uutisena samaa luokka kuin koira puri miestä.

Koska Soini alkaa ottamaan vastuuta?
Jep, eiköhän tulevat vaalit ja niiden jälkeinen aika ja edesottamukset viitoittane pitkälle sen, mihin Persu pystyy. Toiset neljä vuotta oppositiossa....ja homman voi laskea kääntyneen ehtoopuolelle.
 

yrjö

Ylipäällikkö
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_venaja_venaja_venaja__suomen_keskeinen_turvallisuushaaste_vai_morkoleikin_kehittelya/7460097

"Näkökulmat 19.11.2014 klo 8:26 | päivitetty 19.11.2014 klo 8:26
Näkökulma: "Venäjä, Venäjä, Venäjä" – Suomen keskeinen turvallisuushaaste vai mörköleikin kehittelyä
Seitsemän vuotta sitten puolustusministeri Jyri Häkämiehen Venäjä-puhe sai täystyrmäyksen. Vaikka Suomen poliittinen nykyjohto ja aikalaispäättäjät haluavat yhä piilotella Venäjän merkitystä Suomen turvallisuudelle, Venäjän viimeaikaisten toimien valossa Häkämiehen ennustukset näyttävät pitkälti käyneen toteen, kirjoittaa Yle Uutisten toimittaja Jessikka Aro.

"Ottaen huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä."

Seitsemän vuotta sitten tämä puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) lausunto nostatti Suomessa poliittisen syysmyrskyn. Suomen turvallisuuspolitiikkaa käsitelleen kohupuheensa Häkämies piti arvovaltaisille puolustusvaikuttajille – eikä missä tahansa, vaan Yhdysvaltojen pääkaupungissa.

Maailman poliittinen sää syksyllä 2007 oli tähän syksyyn verrattuna lauhkea. Maailmantalouden rapautumisesta ei ollut tietoakaan, Suomen talous oli iloisessa nousussa, mutta Suomi väänsi kallistuvista puutulleista Venäjän kanssa. Venäjällä ei ollut avoimia selkkauksia naapurimaidensa kanssa, mutta aiemmin samana vuonna se oli riidellyt neuvostosotilaan patsaan paikasta Virossa.

Ne, jotka kylmän sodan päätyttyä julistivat geopolitiikan kauden loppuneen Pohjois-Euroopassa, olivat yksinkertaisesti väärässä.

– Jyri Häkämies vuonna 2007



Valtiojohdon yllättäneessä puheessa Häkämies analysoi seikkaperäisesti Suomen etuja, sotilaallisen liittoutumisen kysymyksiä, EU:n puolustusta ja kansainvälistä kriisinhallintaa monimutkaistuneessa maailmassa.

Venäjän merkityksen Suomen turvallisuudelle Häkämies nosti esiin puheensa lopussa. Hän visioi Venäjän muuttuvan tulevaisuudessa kasvavan sotilaallisen voimansa myötä entistä painavammaksi maailmanpoliittiseksi peluriksi ja totesi geopolitiikan palanneen voimalla Pohjois-Eurooppaan.

– Ne, jotka kylmän sodan päätyttyä julistivat geopolitiikan kauden loppuneen Pohjois-Euroopassa, olivat yksinkertaisesti väärässä. Meidän, jotka olemme vastuussa Suomen kansallisesta puolustuksesta, tulee vetää tästä tietyt johtopäätökset, Häkämies puhui.

***

Arkadianmäellä Häkämiehen Venäjä-puhe leimattiin yli puoluerajojen veneenkeikuttamiseksi. Sekä pääministeri että presidentti irtisanoutuivat lausunnosta, jonka katsottiin haittaavan Suomen etuja.

Sosiaalidemokraattien silloinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.) sanoi puhetta onnettomaksi tekeleeksi ja syytti kokoomusta mörköleikin kehittelystä. Saman puolueen silloinen ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja kutsui puhetta harkitsemattomaksi ja katsoi puolustusministerin hämärtävän Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kehotti katsomaan Venäjää ennemminkin myönteisenä mahdollisuutena kuin haasteena. Jopa Häkämiehen puoluetoveri, silloinen ulkoministeri Ilkka Kanerva sanoi lausuntoa epäonnistuneeksi. Silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen kutsui Häkämiehen "painotuksia persoonallisiksi".

***

Venäjä, Venäjä, Venäjä -puheen jälkeen paljon vettä on virrannut Nevassa ja monta venäläiskonetta lennellyt Suomen ilmatilassa. Venäjä on sotinut naapuriaan Georgiaa vastaan, vallannut itselleen toisen naapurin Ukrainan alueita ja aseistanut Ukrainassa mellastavia separatisteja. Suhteet Baltiaan ovat jäädyksissä.

Näivettävään pakotekierteeseen Venäjän kanssa on Suomen lisäksi luisunut joka kuudes maailman valtio. Venäjä on koko 2000-luvun kasvattanut puolustusbudjettiaan, ja seuraavan kahden–kolmen vuoden aikana se aikoo paisuttaa asekuluja vielä 40 prosentilla.

Venäjän maailmanpoliittinen ja -taloudellinen painoarvo on huomattavasti kasvanut, ja nyt tarkasteltuna monet Häkämiehen ennustuksista ovat käyneet toteen. Mutta mitä mieltä ovat hänen aikalaispoliitikkonsa nyt? Oliko Venäjä-puheessa mitään perää?

***

Yksi kovimmista kriitikoista vuonna 2007 oli nykyinen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Heinäluoma pitää edelleen kiinni kritiikistään. Venäjä-puheenvuoroa hän pitää edelleen harkitsemattomana ja argumentoi puhetta vastaan "Suomen intresseihin" vedoten.

– Puheen uhka-analyysi oli ja on yksipuolinen. Suomen etujen mukaista ei ole luoda uusia kylmän sodan rintamalinjoja tai viholliskuvia, Heinäluoma kommentoi.

Heinäluoma arvostelee yhä myös puheenpitopaikkaa. Kriitikoiden pitäisi kertoa asiansa Suomessa tai Venäjällä, suoraan venäläisille.

Venäjää hän pitää Suomen ratkaisevan tärkeänä naapurina, jonka kanssa "Suomen linjana on pitää mahdollisimman hyvät suhteet erimielisyyksienkin keskellä".

– Vastakkainasettelun sijaan Suomen intresseissä on rakentaa yhteistyötä yli vanhojen blokkirajojen. Luulen, että nykyisessä tehtävässään [Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n] toimitusjohtaja Häkämies on asiasta aika lailla samaa mieltä, Heinäluoma kirjoittaa sähköpostihaastattelussa.

***
Vuonna 2007 Häkämiehen ulostulon mitätöi myös silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). Vanhanen sanoi puhetta erinomaiseksi – "Venäjä-osuutta lukuun ottamatta".

Venäjä oli huomioitu hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Matti Vanhanen vuonna 2007.



Nyt Perheyrittäjien liiton toimitusjohtajan työt jättävä ja eduskuntaan paluuta aikova Vanhanen paljastaa, että seitsemän vuotta sitten Venäjä oli "huomioitu" hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Häkämiehen puheessa on kaukonäköisiä piirteitä, Vanhanen sanoo.

Tällä hetkellä Suomen keskeiset turvallisuuspoliittiset haasteet eivät Vanhasen mielestä liity pelkästään Venäjään, mutta Venäjä on "kolmen kärjessä".

Myös hän pitää yhä epäonnistuneena diplomatiana tiukan Venäjä-kritiikin esittämistä Yhdysvalloissa.

– Venäjän osoittelu sormella Yhdysvalloista käsin oli yksi syy kuohuntaan, Vanhanen selittää.

***

Nykyinen ulkoministeri, silloinen ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) syytti vuonna 2007 puolustusministeri Häkämiestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hämärtämisestä. Lausunto oli hänen mielestään yksipuolinen ja annettu väärässä paikassa.

Juuri tällä hetkellä – – turvallisuuspoliittisia haasteita ei ole vain yhtä, vaan kolme: Isis, Ebola ja Venäjä.

– Ulkoministeri Erkki Tuomioja 2014



Nyt Tuomioja sanoo, ettei "vuoden 2007 asioihin kannata palata". Juuri tällä hetkellä, kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa – turvallisuuspoliittisia haasteita ei ole nytkään vain yhtä, vaan kolme: Isis, Ebola ja Venäjä, Tuomioja sanoo.

Millainen haaste Venäjä sitten nykyään ulkoministerin mielestä on?

– Euroopan unioni ja Venäjä ovat epäonnistuneet suhteidensa parantamisessa. Tämä on kiinni pääasiassa Venäjästä. Silti tulee kysyä, onko EU:kaan onnistunut tässä parhaalla tavalla, vaikka se ei anna oikeutusta Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiselle toiminnalle, Tuomioja sanoo.

Silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen arvosteli Häkämiehen ottaneen asian esille ulkomailla ja synnyttäneen Suomen yhteisen linjan vastaisia käsityksiä.

Syyskuun lopussa hänen assistenttinsa vastasi Yle Uutisten haastattelupyyntöön ilmoittamalla, ettei "presidentti nykytilanteessa anna lainkaan Venäjää koskevia erillishaastatteluita".

Silloinen ulkoministeri ja Häkämiehen puoluetoveri Ilkka Kanerva ilmoitti pitävänsä puheen Venäjä, Venäjä, Venäjä -kohtaa epäonnistuneena. Nyt Kanerva toimii Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidenttinä ja Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtajana, ja on työssään jatkuvasti tekemisissä Venäjän kanssa. Kanerva ei lukuisista yrityksistä huolimatta vastannut Yle Uutisten haastattelupyyntöihin.

***

Kohun keskellä vuonna 2007 ministeri Häkämies puolustautui sanomalla pitäneensä puheen, joka oli Suomen virallisen linjan mukainen. Tätä tukevat hänen kautensa turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot: niissä raportoitiin selkeästi ja johdonmukaisesti Venäjän sotilaallisista panostuksista Suomen lähialueilla.

Venäjä oli silloin ja on edelleen Suomen keskeinen turvallisuushaaste.

– EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies 2014



Arvostelun jatkuttua Häkämies ilmoitti käyttävänsä "toista retoriikkaa, jos saisi pitää Venäjä-puheensa uudestaan".

Vaikka julkisesti Venäjää ei pidetty turvallisuushaasteena, Suomen puolustusbudjettia nostettiin joka vuosi vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen Suomi muiden länsimaiden tavoin alkoi pienentää puolustusmenojaan.

Puolustusministerinä Häkämies toimi vuoteen 2011. Miten hän kommentoi puhettaan nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, EK:n toimitusjohtajana?

– Venäjä oli silloin ja on edelleen Suomen keskeinen turvallisuushaaste. Historia todisti, että puheen lause voimapolitiikan paluusta piti paikkansa, Häkämies sanoo.

Saamaansa kritiikkiä Häkämies pitää paitsi oppositiopolitikointina, myös suomettuneisuutena.

– Puheeni ei vastannut perinteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista nuottia siitä, ettei mitään saa puhua. Kaikki tietävät, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliitikkaa on aina tehty naapuri huomioiden. Itse en koskaan saanut Venäjältä terveisiä tai kritiikkiä, hän sanoo.

Eero Heinäluoman silloisiin ja nykyisiin syytöksiin – joiden mukaan puhe loi tarpeettomia vastakkainasetteluja ja Suomen pitäisi keskittyä hyvien naapuruussuhteiden luomiseen – hän vastaa sanomalla, että Heinäluoma kiistää Venäjällä tapahtuneen kehityksen.

Saamaansa kritiikkiä Häkämies pitää paitsi oppositiopolitikointina, myös suomettuneisuutena.



– Kyllä, hyviin naapuruussuhteisiin pitää panostaa ja vastakkainasetteluja purkaa, mutta näin sanomalla Heinäluoma väistää kysymyksen, Häkämies sanoo.

Häkämiehen mukaan Heinäluoman lausunto ilmentää hyvin 1970- ja 1980-luvun ajattelua, jossa leimakirveellä lyötiin ulkopolitiikan kommentaattorit vaiteliaiksi. Häkämies kaipaa avointa keskustelua Venäjästä, koska ”asioista pitää puhua suoraan”.

***

Unohdetaan nykyiset ja entiset poliitikot, joista monet kiertävät suoran kysymyksen. Kysytään asiantuntijalta, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajalta Mika Aaltolalta: Pitääkö puolustusministeri Jyri Häkämiehen puhe vuodelta 2007 Venäjästä Suomen pääasiallisena turvallisuushaasteena paikkansa?

Kyllä pitää, sanoo Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiiikan tunteva Aaltola. Ja tämän päivän maailmassa puhe on vielä enemmän totta kuin seitsemän vuotta sitten.

Vuonna 2007 Venäjän käytös oli jo muuttunut, mutta se oli jäänyt Häkämiehen kriitikoilta huomaamatta.

– Tänä päivänä Suomen turvallisuusuhat materialisoituvat sen kaltaisena toimintana, jota Venäjä on Ukrainassa harjoittanut, Aaltola sanoo.

Minkään muun valtion kuin Venäjän on vaikea edes kuvitella kohdistavan Suomeen – spekulatiivisia – sotilaallisia uhkia, ja Häkämiehen puhe osoitti, että niihin oli jo vuonna 2007 Suomessa varauduttu.

Puolustusministerin "virheenä" oli Aaltolan mukaan nostaa pöydälle uhka, joka pienelle maalle tyypillisesti olisi mieluummin pidetty pienen piirin tietona tai julkisena salaisuutena.

Vaikka Häkämiestä syytettiin Suomen etujen vahingoittamisesta, puheesta ei löydy Suomea vahingoittavaa tietoa.

– Mika Aaltola



– Häkämies sanoi ääneen keskeisen suomalaisen puolustuspoliittisen strategian ja todellisuuden, jossa Venäjää pidetään uhkana.

Mieluummin Suomi olisi vuonna 2007 – kuten koko ajan kylmän sodan päättymisen jälkeen – keskittynyt visioimaan avointa ja kehittynyttä yhteiskuntaa ja ohjannut Venäjää integroitumaan länteen kuin muistuttanut turvallisuuspolitiikan realiteeteista.

Vaikka Häkämiestä syytettiin Suomen etujen vahingoittamisesta, Aaltola ei löydä puheesta Suomea vahingoittavaa tietoa. Häkämies yksinkertaisesti toi esiin Suomen näkökulman Suomen puolustuspolitiikkaan – avoimesti ja selkeästi.

– Puhe huomattiin varmasti myös Moskovassa. Viesti oli tärkeä tuoda esiin Washingtonissa, sillä Suomen aikomukset olivat aiheuttaneet Yhdysvalloissa hämmennystä, Aaltola sanoo.

Toisin kuin monet muut maat, Suomi ei ollut satsannut yhteisiin kansainvälisiin operaatioihin, ja Häkämies perusteli Suomen valintoja amerikkalaisyleisölle.

Aaltola muistuttaa kansanvallan toteutuvan parhaiten, kun erilaiset näkemykset pääsevät vapaasti esiin. Demokratian – siis kaikkien suomalaisten etu olisi, että Venäjään liittyviä haasteita käsiteltäisiin avoimesti ja realistisesti.

– Tämä siitäkin huolimatta, että Suomi on konsensusorientoitunut maa, ja Venäjä-kritiikkiä kritisoidaan.

***

Venäjän aikeista pitää tehdä kylmäverinen analyysi, sanoi tutkija Hiski Haukkala Kultarannan ulko- ja turvallisuuspolitiikkakeskustelussa viime kesänä. Poliitikkojen Yle Uutisille antamien Venäjä-kommenttien perusteella näyttää siltä, että Suomen puolustuspolitiikkaa ja Nato-suhteita kulisseissa ohjaava analyysi on tehty, mutta sitä ei toimittajille tai kansalle kerrota.

Analyysin johtopäätöstä pitää siis tyytyä arvailemaan tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja pääministeri Alexander Stubbin (kok.) viime viikkoina tihentyneistä julkisista ulostuloista, joiden mukaan lännen ja Venäjän välille on kehkeytymässä uusi kylmä sota. Ihan oikeastiko, uusi kylmä sota – siis sellainen, jossa Suomi viimeksi vastaanotti nootteja, paleli yöpakkasissa ja pelkäsi jatkuvasti pahinta?

Voinee perustellusti todeta, että Häkämiehen kohupuheen visiot geopolitiikan paluusta ja Venäjästä Suomen keskeisenä turvallisuushaasteena olivat oikeita jo vuonna 2007.

Kokonaan eri asia on, saako sitä vieläkään sanoa ääneen."
 

Vonka

Supreme Leader
Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko.

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ihmettelee EU:n komission päätöstä, jonka mukaan kriisitukea ei myönnetä Suomen maidontuottajille, vaikka Baltian maiden maidontuottajille kriisitukea Venäjän asettamien vastapakotteiden takia myönnetään.

Hänen mukaansa maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutteli viime hetkiin asti, että Suomi saa tukea, vaikka toisin kävi.

– Ministeri Orpon syyttävä sormi osoittaa komissiota. Mutta viisas katsoo peiliin, Jäätteenmäki kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Hänen mukaansa ”kyse on Suomen hallituksen edunvalvonnan pettämisestä”.

– Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on ollut hiljaa. Hänet tunnetaan EU:n Venäjä-pakotteiden vankkana kannattajana. Laskun maksavat suomalaiset maidontuottajat ja elintarviketeollisuus, Jäätteenmäki kirjoittaa.

–Viime kädessä kyse on suomalaisista työpaikoista, hän toteaa.

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/”stubb-on-ollut-hiljaa-–-laskun-maksavat-suomalaisyritykset”/ar-BBeDlW2?ocid=UP97DHP
 

Vonka

Supreme Leader
Soini maitopäätöksestä: Täydellinen epäonnistuminen
Oppositiojohtaja ei usko hallituksen selitykseen EU:n maitopäätöksen syistä. Soini sanoo olevansa "suorastaan vihainen" unionin päätöksestä jättää Suomi ilman maitotukea.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo EU:n maitopäätöksen kertovan Suomen EU-politiikan täydellisestä epäonnistumisesta.

Soinin mukaan Suomen on oltava jatkossa aiempaa tiukempi EU:n neuvottelupöydissä.

– Meillä on vuosikausien lepsu suhtautuminen Euroopan unionissa. Aina kun on meidän edustamme kysymys, joustetaan. On tullut aika sanoa ei sille, mitä meille tarjotaan, Soini sanoo.

Maatalouskomissaari Phil Hogan ilmoitti tiistaina, että EU tukee Viron, Latvian ja Liettuan maidontuottajia yhteensä noin 28 miljoonalla eurolla. Suomi ei tukea saanut.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi saaneensa komissaarilta vakuutuksen tuen maksamisesta myös Suomeen, kunhan kriteerit täyttyvät.

Orpon mukaan syynä päätökseen on se, että Suomessa tuottajahinta ei ole laskenut. Soini ei pidä selitystä uskottavana.

– Kysymys on siitä, että EU:n pitää kompensoida tappioita, mitä pakotteista Suomelle syntyy. Ei tässä mistään lähtöhinnoista ole kysymys. On äärimmäisen röyhkeää maatalouskomissaarin ja koko EU:n tasolta asettaa Suomi tällaisella verukkeella eriarvoiseen asemaan muiden kanssa, Soini sanoo.

Soini ihmettelee, pitäisikö suomalaisten maidontuottajien kärsiä vielä enemmän tappioita korvauksien saamiseksi.
 

Vonka

Supreme Leader
Rehn patistaa Stubbia lypsylle maitotukikiistassa
Europarlamentaarikko ja entinen talouskomissaari Olli Rehnin (kesk.) mielestä Suomen hallituksen olisi toimittava nykyistä aktiivisemmin EU-tukien saamiseksi suomalaisille maidontuottajille.
  • Rehnin mielestä hallituksen ja erityisesti pääministeri Alexander Stubbin olisi käytettävä arvovaltaansa EU:n Venäjä-pakotteiden tiputtamien maitotulojen korvaamiseksi Suomelle.

EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan kertoi maanantaina, että Viron, Latvian ja Liettuan maidontuottajat saavat yhteensä 28 miljoonan euron apupaketin korvauksena maidon viennin loppumisesta Venäjälle. Suomelle ei toistaiseksi makseta vastaavaa tukea.

- Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) pitäisi nyt panna kaikki eurooppalainen vaikutusvaltansa peliin oikeudenmukaisen ratkaisun puolesta samalla tavalla kuin pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) teki työtä suomalaisen maatalouden oikeutettujen etujen ajamiseksi, sanoo Rehn.

Maa- ja metsätalousministeri Pettero Orpo on puolustellut Suomen jäämistä tukien ulkopuolelle sillä, että osuusmeijerit ovat ottaneet kannettavakseen Venäjän vastapakotteiden kustannuksia, minkä vuoksi maidontuottajien tulot eivät ole laskeneet EU-tukien edellyttämää määrää.

http://yle.fi/uutiset/rehn_patistaa_stubbia_lypsylle_maitotukikiistassa/7638351
 
Top