Kaksi tankkialusta hyökkäyksen kohteina Persianlahdella

Tämä case olisi kyllä Suomen puolelta helposti hoidettu.
Laitetaan kärkeen miinanraivaaja, vaikkapa MHC Katanpää raivaamaan roskat pois ja takana tulee rauhaa turvaten @Merten sheriffi plaanissa Busterilla johon on pultattuna Sergei kiinni.
Ja siinä sitten ajellaan ees taas sen aikaa kun tilanne on kuuma.
Kotiin tullaan sitten Tallinnan kautta tuliaisten kera.
Toivottavasti merenkäynti on sen verran kovaa, että vettä pärskii ihan tykin putkien päälle. Nimittäin kuumeneminen on aika nopeaa, kun :uzi:
 
Usa:lla, Israelilla ja briteillä on vahva tiedustelu, meri sekä ilma ylivoima. Toki myös tekninen ylivoima. Ranskaa eikä australiaa ei myöskään kannata uhohtaa laskuista.

Toisaalta taas kiina ja venäjä kokeilevat rajojaan. Mikä varmasti vaikeuttaa tilannetta. Ei ole haluja sitoutua pitkittyneeseen sotaan.

En itse lähtisi panostamaan kummillaakaan korteilla.

Suuret herrat vetelevät viivoja ja laskevat lukuja. Siinä ei auta kuin seurata vierestä.

Mistä Kiina saa öljynsä?
 
Tämä case olisi kyllä Suomen puolelta helposti hoidettu.
Laitetaan kärkeen miinanraivaaja, vaikkapa MHC Katanpää raivaamaan roskat pois ja takana tulee rauhaa turvaten @Merten sheriffi plaanissa Busterilla johon on pultattuna Sergei kiinni.
Ja siinä sitten ajellaan ees taas sen aikaa kun tilanne on kuuma.
Kotiin tullaan sitten Tallinnan kautta tuliaisten kera.

Inked100006232840_LI.jpg
 
Usa:lla, Israelilla ja briteillä on vahva tiedustelu, meri sekä ilma ylivoima. Toki myös tekninen ylivoima. Ranskaa eikä australiaa ei myöskään kannata uhohtaa laskuista.

Toisaalta taas kiina ja venäjä kokeilevat rajojaan. Mikä varmasti vaikeuttaa tilannetta. Ei ole haluja sitoutua pitkittyneeseen sotaan.

En itse lähtisi panostamaan kummillaakaan korteilla.

Suuret herrat vetelevät viivoja ja laskevat lukuja. Siinä ei auta kuin seurata vierestä.

Mistä Kiina saa öljynsä?
Epäilen, että Ranska ei lähde mukaan. Ranska ei käsittääkseni ole kannattanut ydinsopimuksen rikkomista ja sillä ei ole ollut tarvetta nuolla kenenkään p*rsettä. Poikkeus voisi olla, jos tavoite olisi vallata Iranin öljykentät ja osallistujille jaettaisiin osuudet.

Venäjää ei varmaankaan haittaisi pieni Iranin rankaiseminen. Maan valtaamiseen se sen sijaan saattaisi puuttua. Venäjä ei halua USAta Kaspian meren rannalle. Pienempänä asiana Syyrian huollon ainut ilmareitti kulkee pohjoisen Iranin yli.

Iran olisi USAn viime vuosikymmenien vastustajista teollisesti ja teknisesti edistynein. Sillä ei silti ehkä olisi suurta merkitystä, kun tekninen ja määrällinen etu olisi kuitenkin riittävä. Iranin maasto on monimuotoisempi kuin Irakin sisältäen mm. vuoristoa. Metsien puute kuitenkin suosii ilmaylivoimaista osapuolta. Iranilaiset kansana luultavasti pystyvät sotimisessa parempaan suoritukseen kuin arabit.
 
Sisältyykö Suomen ja Britannian uuteen sotilasyhteistyösopimukseen auttamisvelvollisuus? Meinaan Brexitin myötä EU:n muodostama velvollisuus auttaa Britanniaa on tulossa katkolle. Toki heillä on NATO, mutta laskenkin Suomen suunnasta.
 
Eteläiseltä Kiinan Mereltä, Vietnamilta, Filippiineiltä ja loppupelissä Venäjältä.

Tässäpä Kiinan tuonti, omaa tuotantoa Kiinalla ei kovin paljoa ole verrattuna kulutukseen:


  1. Russia: US$37.9 billion (15.8% of China’s total imported crude)
  2. Saudi Arabia: $29.7 billion (12.4%)
  3. Angola: $24.9 billion (10.4%)
  4. Iraq: $22.4 billion (9.4%)
  5. Oman: $17.3 billion (7.2%)
  6. Brazil: $16.2 billion (6.8%)
  7. Iran: $15 billion (6.3%)
  8. Kuwait: $11.9 billion (5%)
  9. Venezuela: $7 billion (2.9%)
  10. United States: $6.8 billion (2.8%)
  11. United Arab Emirates: $6.7 billion (2.8%)
  12. Congo: $6.4 billion (2.7%)
  13. Colombia: $5 billion (2.1%)
  14. Malaysia: $4.8 billion (2%)
  15. Libya: $4.7 billion (2%)
 
2
Tässäpä Kiinan tuonti, omaa tuotantoa Kiinalla ei kovin paljoa ole verrattuna kulutukseen:


  1. Russia: US$37.9 billion (15.8% of China’s total imported crude)
  2. Saudi Arabia: $29.7 billion (12.4%)
  3. Angola: $24.9 billion (10.4%)
  4. Iraq: $22.4 billion (9.4%)
  5. Oman: $17.3 billion (7.2%)
  6. Brazil: $16.2 billion (6.8%)
  7. Iran: $15 billion (6.3%)
  8. Kuwait: $11.9 billion (5%)
  9. Venezuela: $7 billion (2.9%)
  10. United States: $6.8 billion (2.8%)
  11. United Arab Emirates: $6.7 billion (2.8%)
  12. Congo: $6.4 billion (2.7%)
  13. Colombia: $5 billion (2.1%)
  14. Malaysia: $4.8 billion (2%)
  15. Libya: $4.7 billion (2%)
Ei ole munat samassa korissa.
 
Sisältyykö Suomen ja Britannian uuteen sotilasyhteistyösopimukseen auttamisvelvollisuus? Meinaan Brexitin myötä EU:n muodostama velvollisuus auttaa Britanniaa on tulossa katkolle. Toki heillä on NATO, mutta laskenkin Suomen suunnasta.
No ei sisälly eli ei siis hätää! Puolustushallinto voi tehdä harjoitus- ja kalustoyhteistyö ym sopimuksia mutta ennalta sovittu sitova avunanto (ja tietysti myös vastaanotto) olisi ison luokan ulkopoliittinen juttu. Yhteen aikaanhan meillä oli erään naapurivaltion kanssa tällainen sopimus jota pari kertaa jatkettiinkin.

Nämä EU:n mahdolliset avut ovat kyllä yhtä kuollut kirjain kun muutkin EU:n kauniit periaatteet. Siis käytännössä vapaaehtoisia koska jokainen valtio ensin tulkitsee velvoitteita oman mielensä mukaan. Ja jos se ei riitä voi jättää pykälät kylmästi noudattamatta ilman sanktioita.
 
Tutustuin hieman Iranin laivaston paatteihin. Kilojen lisäksi näyttää olevan paikallisella osaamisella kyhättyjä sukellusveneitä jotka mahdollisesti kykenevät laukaisemaan myös risteilyohjuksia pinnan alta. Sitten löytyy fregatteja omasta takaa. Uusimmissa on jopa MP.netin kummiase Sergei jätetty pois. Jos ymmärsin oikein niin löytyy ilmatorjuntaohjuksia joilla jopa kyky torjua ballistisia ohjuksia.

Tuo kuulostaa jo aika epätodennäköiselle tai ainakin teoreettiselle kyvylle. Vaatii aika paljon mm. sensoriosastolta vaikka joku ohjustyyppi siihen ehkä periaatteessa voisikin kyetä.
 
Tuo kuulostaa jo aika epätodennäköiselle tai ainakin teoreettiselle kyvylle. Vaatii aika paljon mm. sensoriosastolta vaikka joku ohjustyyppi siihen ehkä periaatteessa voisikin kyetä.
Eikä pelkästään epätodennäköiseltä sillä ballististen ohjusten torjuntaan ei kyennyt kukaan maailmassa ennen iippojen Iron Domea. Näkemys ei ole omani vaan näin kertoi Ahti Lappi hiljattain.
 
Iran ei tavoittele yhteenottoa Britannian kanssa, sanoo Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif.

Ulkoministeri Zarif kommentoi asiaa toimittajille Managuassa Nicaraguassa. Häneltä kysyttiin, tahtooko hän viestittää jotain Britannian todennäköiselle seuraavalle pääministerille, konservatiivipuolueen Boris Johnsonille.

– Boris Johnsonin on hyvä tietää aloittaessaan Downing Street 10:ssä, että Iran ei tavoittele yhteenottoa, että Iran tahtoo normaalit suhteet, jotka perustuvat molemminpuoliselle kunnioitukselle, Zarif sanoi.

Iran otti perjantaina haltuunsa Britannian lipun alla kulkevan Stena Impero -säiliöaluksen Hormuzinsalmessa Persianlahdella. Iran esitti muun muassa, että tankkeri ei vastannut varoitusviesteihin eikä sen transponderi ollut kytkettynä päälle.

Britannia tuomitsi maanantaina hätäkokouksessaan Iranin toimet ja vaati toistamiseen säiliöaluksen ja sen miehistön vapauttamista välittömästi.

Tieto Stena Imperon haltuunotosta tuli vain pari tuntia sen jälkeen, kun Gibraltarin tuomioistuin oli ilmoittanut jatkavansa heinäkuun alussa pysäytetyn Grace 1 -tankkerin kiinniottoaikaa 30 päivällä.

Iranilaistankkeri pysäytettiin heinäkuun alussa. Iran on tuominnut pysäyttämisen ja pitää sitä laittomana.

Zarifin mukaan Yhdysvallat junaili iranilaistankkerin pysäyttämisen.

– Alusta asti oli selvää, että Britannia toimi (Donald) Trumpin hallinnon pyynnöstä, ulkoministeri sanoi.

Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt sanoi viikonloppuna, että Britannia haluaa lieventää jännitteitä Iranin kanssa. Hän kuitenkin piti kiinni kannasta, jonka mukaan Grace 1 -tankkerin pysäyttämisen syynä oli öljyn kuljettaminen Syyriaan EU:n pakotteiden vastaisesti.

Hunt sanoi Britannian parlamentille maanantaina, että Britannia haluaa perustaa Euroopan johtamat merenkulun turvajoukot Persianlahdelle. Joukkojen tarkoituksena olisi taata alusten miehistön ja lastin turvallinen kulku alueella. Huntin mukaan joukot pyritään perustamaan mahdollisimman pian.
https://yle.fi/uutiset/3-10889376
 
Rehellinen kysymys: miten britit perustelevat iranilaistankkerin pysäyttämisen Gibraltarille, mistä tämä härdelli lähti liikkeelle? Onko muuta kuin ei-niin-laillisesti-kestävä viittaus EU:n talouspakotteisiin?

Carl Bildt, the former Swedish prime minister and co-chair of the European council on foreign relations, pinpointed the ambiguities of the British action in Gibraltar: “The legality of the UK seizure of a tanker heading for Syria with oil from Iran intrigues me. One refers to EU sanctions against Syria, but Iran is not a member of the EU. And the EU as a principle doesn’t impose its sanctions on others. That’s what the US does.”
 
Rehellinen kysymys: miten britit perustelevat iranilaistankkerin pysäyttämisen Gibraltarille, mistä tämä härdelli lähti liikkeelle? Onko muuta kuin ei-niin-laillisesti-kestävä viittaus EU:n talouspakotteisiin?

Carl Bildt, the former Swedish prime minister and co-chair of the European council on foreign relations, pinpointed the ambiguities of the British action in Gibraltar: “The legality of the UK seizure of a tanker heading for Syria with oil from Iran intrigues me. One refers to EU sanctions against Syria, but Iran is not a member of the EU. And the EU as a principle doesn’t impose its sanctions on others. That’s what the US does.”

Periaatteessa härdelli lähti hissukseen liikkeelle jo siitä, kun Trump yksipuolisesti irtautui Iranin ydinsulkusopimuksesta ja asetti sille pakotteet.

Obama kirjoitti Facebookissa, kun Trump kertoi ajatuksistaan (käännökset suomalaisista lehdistä). Tästä sitten oltiin puolesta ja vastaan:

Se saattaa rohkaista jo valmiiksi vaarallista hallintoa, uhata ystäviämme tuholla, asettaa Amerikan oman turvallisuuden vaaraan, jollaista ei voi hyväksyä ja laukaista kilpavarustelun maailman vaarallisimmalla seudulla. ... Kaikki mikä Iranin käytöksessä huolestuttaa, on vielä paljon vaarallisempaa, jos ydinohjelmaa ei rajoiteta.

Kyse ei ole vain Yhdysvaltain ja Iranin välisestä sopimuksesta, vaan mukana on useita muita maita, mukaan lukien Venäjä ja Kiina.

Toiseksi sopimus on kääntänyt Iranin ydinohjelman suunnan. Iranin ydinohjelma oli edennyt siihen pisteeseen, että maa olisi kyennyt nopeasti rakentamaan ydinpommin.

Sopimuksen myötä Iran tuhosi ydinvoimalaitoksen, joka olisi pystynyt tuottamaan asekelpoista plutoniumia, poisti kaksi kolmasosaa 13 000 sentrifugista ja asetti ne kansainväliseen valvontaan sekä tuhosi 97 prosenttia rikastetun uraanin varastostaan.

Sopimus ei nojaa luottamukseen, vaan tarkastuksiin ja varmennettuihin järjestelyihin, jotka ovat laajimmat, joita koskaan on tehty aseiden rajoitusten yhteydessä. Iran on myös noudattanut sopimusta.

Iranille asetettu ydinasekielto on pysyvä.
 
Rehellinen kysymys: miten britit perustelevat iranilaistankkerin pysäyttämisen Gibraltarille, mistä tämä härdelli lähti liikkeelle? Onko muuta kuin ei-niin-laillisesti-kestävä viittaus EU:n talouspakotteisiin?

Carl Bildt, the former Swedish prime minister and co-chair of the European council on foreign relations, pinpointed the ambiguities of the British action in Gibraltar: “The legality of the UK seizure of a tanker heading for Syria with oil from Iran intrigues me. One refers to EU sanctions against Syria, but Iran is not a member of the EU. And the EU as a principle doesn’t impose its sanctions on others. That’s what the US does.”

On toki. Might makes right.

Kuinka moraalista tai järkevää tuo touhu on? No se on sitten kokonaan toinen asia.
 
Back
Top