Kansalaisaloite Ahvenanmaan demilitarisoinnin lopettamisesta

[Erkki]

Aika lyhytnäköistä katsella asiaa vain "Venäjän" ja "Lännen" ja "nykytilanteen" kannalta. "Länsi" on entiteetti jonka vaikutusvalta ja painoarvo maailmalla on vähenemässä aivan yhtä kovaa kyytiä kuin Venäjänkin. Ei kannata ajatella niin että vain länsimaiden ja Venäjän mielipiteillä on merkitystä. Jos rupeamme moralisoimaan sopimusten rikkomisesta ja sitten itse rikomme sopimuksia, näytämme tekopyhiltä.

Tuo sopimus on muinaisjäänne, jonka ainoa hyötyjä on Venäjä. Nykytilanne nyt vaan on sellainen, että kun Venäjä on pyyhkinyt kansainvälisellä sopimusjärjestelmällä ahterinsa, voidaan todeta tuonkin sopimuksen menettäneen merkityksensä.

 

[fulcrum]

Hivenen ihmettelen yleisesti tarvettasi puolustaa rysyjä ja heidän etujaan sekä morkata läntistä maailmaa..

Kyse on yksinkertaisesti tosiasioiden tunnustamisesta. Jos me haluamme että kansainväliset sopimukset ja lait merkitsevät maailmalla jotain, niin ei varmaan kannata alkaa irtisanomaan niitä yksipuolisesti ilman laillista perustetta. Moraalinen ylemmyytemme Venäjään perustuu juuri siihen että me noudatamme sopimuksia joita teemme. Tämä on myös se esimerkki mitä kannattaa näyttää muulle maailmalle, eikä se Venäjän esimerkki.

On totta että nykyisellään demilitarisointi hyödyttää pääasiassa Venäjää, tosin ei kovinkaan paljoa. Heidänkin kannaltaan melko lailla merkityksetöntä, onko siellä jotain sotilaallista läsnäoloa vai ei, jos Suomen & Ruotsin rannikko, Baltia, Gotlanti yms on kuitenkin 'vihollisen' hallussa. Kaiken mitä Suomi tai Nato voisi tehdä siellä rauhan aikana voi hoitaa muualtakin.

 

[fulcrum]

Tuo sopimus on muinaisjäänne, jonka ainoa hyötyjä on Venäjä. Nykytilanne nyt vaan on sellainen, että kun Venäjä on pyyhkinyt kansainvälisellä sopimusjärjestelmällä ahterinsa, voidaan todeta tuonkin sopimuksen menettäneen merkityksensä.

Niin, miksipä sitten kenenkään pitäisi noudattaa mitään sopimuksia?

 

[OXPAHA]

Sopimusten moraalinen ja reaalinen velvoittavuus lakkaa kun sopijaosapuoli osoittaa itse vähät välittävänsä sääntöpohjaisesta yhteiselosta. Avioliitossakin luvataan sovitaan yhtä ja toista, mutta papin aamen ei tarkoita ettei pettävälle tai hakkaavalle puolisolle voi näyttää ovea.

Eräs Risto Ryti voisi kertoa sopimusten sitovuudesta pakkoraossa ellei olisi estynyt.

 

[Huge68]

Kyse on yksinkertaisesti tosiasioiden tunnustamisesta. Jos me haluamme että kansainväliset sopimukset ja lait merkitsevät maailmalla jotain, niin ei varmaan kannata alkaa irtisanomaan niitä yksipuolisesti ilman laillista perustetta. Moraalinen ylemmyytemme Venäjään perustuu juuri siihen että me noudatamme sopimuksia joita teemme. Tämä on myös se esimerkki mitä kannattaa näyttää muulle maailmalle, eikä se Venäjän esimerkki.

On totta että nykyisellään demilitarisointi hyödyttää pääasiassa Venäjää, tosin ei kovinkaan paljoa. Heidänkin kannaltaan melko lailla merkityksetöntä, onko siellä jotain sotilaallista läsnäoloa vai ei, jos Suomen & Ruotsin rannikko, Baltia, Gotlanti yms on kuitenkin 'vihollisen' hallussa. Kaiken mitä Suomi tai Nato voisi tehdä siellä rauhan aikana voi hoitaa muualtakin.

Oletko tämän perusteella sitä mieltä, että Suomen irtisanoutuminen yksipuolisesti vuonna 1992 Pariisin rauhansopimuksen 1947 asepykälistä pl. ydinaserajoite oli väärin, koska niin on vain sovittu? Pykälistä jotka heikensivät oleellisesti Suomen puolustuskykyä. Vai olisiko pitänyt antaa ylemmyydentuntomme takia vanhalle vainoojalle paremmat mahdollisuudet kairata kakkoseen kaikkea liikkuvaa vauvasta vaariin(ei kielikuva, vaan todellisuutta)? Suorastaan puistattava ajatus.

Mitä mainehaittaa em. on aiheuttanut Suomelle? Miten se on murentanut luottamusta kv. sopimuksiin globaalisti?

Sopimus käytännössä pakotettiin Suomelle miehityksen uhalla. Edellä mainittu tapa on jossakin ketjussa todettu Wienin sopimuksen vastaiseksi.

Ahvenanmaata koskeva demilitarisointisopimus samankaltainen.
; Suomen puolustusta heikentävä tekijä. Lisäksi mikään todellinen syy ei puolla sitä, sillä se ei ole hyökkäysalusta mihinkään suuntaan.

Lisäksi sopimus on suvereniteettiä loukkaava tekijä, jolla on myös symbolinen arvo, annammeko muiden päättää asioistamme, joihin liittyy myös todellinen turvallisuusuhka?

Mikään valtio maailmasta, jonka kanssa haluamme olla tekemisissä, tuskin tulisi kritisoimaan sopimuksen irtisanomista. Enemmänkin jokainen itsearvonsa tunteva kansakunta ihmettelee miksi ylläpidämme turvallisuuttamme heikentävää sopimusta, jonka ainoan siihen vetoavan osapuolen oikeus on jo onneksi historiaa(NL vs. venäjä). Turhaan me tässä nuollaan ryssän perää, he itkevät asian perään sen aikaa kun nykyhallinto pitää valtaansa. Nuoleskeluun on myös ihan turha motivoida täysin oikeutetulla ylemmyyden tunteellamme.

Sopimuksia sovitaan ja niitä myös päätetään. ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Presidentti J. K. Paasikivi

https://twitter.com/x/status/1646512003425632258

//Edit korjailtu pahimpia ajatuspieruja ja lisätty kontenttia.

 

[fulcrum]

Oletko tämän perusteella sitä mieltä, että Suomen irtisanoutuminen yksipuolisesti vuonna 1992 Pariisin rauhansopimuksen 1947 asepykälistä pl. ydinaserajoite oli väärin, koska niin on vain sovittu? Pykälistä jotka heikensivät oleellisesti Suomen puolustuskykyä. Vai olisiko pitänyt antaa ylemmyydentuntomme takia vanhalle vainoojalle paremmat mahdollisuudet kairata kakkoseen kaikkea liikkuvaa vauvasta vaariin(ei kielikuva, vaan todellisuutta)? Suorastaan puistattava ajatus.

Mitä mainehaittaa em. on aiheuttanut Suomelle? Miten se on murentanut luottamusta kv. sopimuksiin globaalisti?

Sopimus käytännössä pakotettiin Suomelle miehityksen uhalla. Edellä mainittu tapa on jossakin ketjussa todettu Wienin sopimuksen vastaiseksi.

Suomi saattoi irtisanoutua Pariisin rauhansopimuksen aserajoituspykälistä, koska kukaan sopimuksen muista osapuolista ei vastustanut sitä (itse asiassa ainoa joka älähti ei ollut Venäjä, vaan ah-niin-hyvät ystävämme britit). Jos joku olisi vienyt irtisanoutumisen kv. oikeusistuimeen, Suomi olisi voinut hävitä.

Tosin itse arvelen että ei: tapaoikeuteen kuuluu että jotain sääntöä tai lakia tulee noudattaa ja valvoa. Samanlaisia aserajoituspykäliä oli asetettu Pariisin rauhansopimuksessa muillekin valtioille, jotka kaikki olivat lakanneet noudattamasta niitä muutaman vuoden jälkeen, jos olivat noudattaneet koskaan. Oikeudelle olisi ollut vaikea perustella, miksi Suomen pitäisi noudattaa pykäliä joita Italia, Romania yms. eivät olleet noudattaneet 50 vuoteen. (Tämä ei kuitenkaan ole millään tavoin analoginen Ahvenanmaan sopimusten kanssa, joita on sekä noudatettu, että myöhemmillä sopimuksilla vahvistettu.) Kv. oikeuskäytäntö on melko yksinkertainen ymmärtää, verrattuna vaikka johonkin rakennuskaareen...

Lähes kaikki rauhansopimukset on tehty "miehityksen uhalla", se ei tietenkään tee niistä sellaisenaan pätemättömiä. Muutenhan kaikki rauhansopimukset olisivat pätemättömiä. Wienin yleissopimus muuten koskee vain niitä sopimuksia jotka on tehty Wienin yleissopimuksen (1969) jälkeen:

4 artikla​

Tämän yleissopimuksen takautumattomuus ​

Vaikuttamatta sellaisten tämän yleissopimuksen sääntöjen soveltamiseen, joiden alaisia valtiosopimukset voivat olla kansainvälisen oikeuden nojalla tästä yleissopimuksesta riippumatta, yleissopimus koskee vain niitä valtiosopimuksia, joita valtiot ovat tehneet tämän yleissopimuksen tultua niiden osalta voimaan.

Mikään valtio maailmasta, jonka kanssa haluamme olla tekemisissä, tuskin tulisi kritisoimaan sopimuksen irtisanomista. Enemmänkin jokainen itsearvonsa tunteva kansakunta ihmettelee miksi ylläpidämme turvallisuuttamme heikentävää sopimusta, jonka ainoan siihen vetoavan osapuolen oikeus on jo onneksi historiaa(NL vs. venäjä). .

90% maailmasta ei tiedä - eikä heitä kiinnosta - kuka on 'oikeassa' jossain Suomen ja Venäjän välisessä kiistassa moraaliselta kannalta. Mutta heitä voi kiinnostaa se, millaisen laillisen ennakkotapauksen siitä saa.

Ei myöskään kannata olla liian nirso sen suhteen kenen kanssa "haluaa olla tekemisissä". Suomen Nato-prosessi tästä hyvä esimerkki.

 

[Rauhantekijä]

Suomi irtautuu demilitarisaatiosta yksinkertaisimmin niin kun antaa sopimuksessa olevien muiden maiden irroittautua siitä nyt. Ne maat on kaikki Natossa ja voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Tämä on ensimmäinen askel.

Jonkun tarttis vinkata niille .....


.

 

[Huge68]

Suomi saattoi irtisanoutua Pariisin rauhansopimuksen aserajoituspykälistä, koska kukaan sopimuksen muista osapuolista ei vastustanut sitä (itse asiassa ainoa joka älähti ei ollut Venäjä, vaan ah-niin-hyvät ystävämme britit). Jos joku olisi vienyt irtisanoutumisen kv. oikeusistuimeen, Suomi olisi voinut hävitä.

Tosin itse arvelen että ei: tapaoikeuteen kuuluu että jotain sääntöä tai lakia tulee noudattaa ja valvoa. Samanlaisia aserajoituspykäliä oli asetettu Pariisin rauhansopimuksessa muillekin valtioille, jotka kaikki olivat lakanneet noudattamasta niitä muutaman vuoden jälkeen, jos olivat noudattaneet koskaan. Oikeudelle olisi ollut vaikea perustella, miksi Suomen pitäisi noudattaa pykäliä joita Italia, Romania yms. eivät olleet noudattaneet 50 vuoteen. (Tämä ei kuitenkaan ole millään tavoin analoginen Ahvenanmaan sopimusten kanssa, joita on sekä noudatettu, että myöhemmillä sopimuksilla vahvistettu.) Kv. oikeuskäytäntö on melko yksinkertainen ymmärtää, verrattuna vaikka johonkin rakennuskaareen...

Lähes kaikki rauhansopimukset on tehty "miehityksen uhalla", se ei tietenkään tee niistä sellaisenaan pätemättömiä. Muutenhan kaikki rauhansopimukset olisivat pätemättömiä. Wienin yleissopimus muuten koskee vain niitä sopimuksia jotka on tehty Wienin yleissopimuksen (1969) jälkeen:

4 artikla​

Tämän yleissopimuksen takautumattomuus ​

Vaikuttamatta sellaisten tämän yleissopimuksen sääntöjen soveltamiseen, joiden alaisia valtiosopimukset voivat olla kansainvälisen oikeuden nojalla tästä yleissopimuksesta riippumatta, yleissopimus koskee vain niitä valtiosopimuksia, joita valtiot ovat tehneet tämän yleissopimuksen tultua niiden osalta voimaan.



90% maailmasta ei tiedä - eikä heitä kiinnosta - kuka on 'oikeassa' jossain Suomen ja Venäjän välisessä kiistassa moraaliselta kannalta. Mutta heitä voi kiinnostaa se, millaisen laillisen ennakkotapauksen siitä saa.

Ei myöskään kannata olla liian nirso sen suhteen kenen kanssa "haluaa olla tekemisissä". Suomen Nato-prosessi tästä hyvä esimerkki.

Kiitos asiallisesta vastauksesta.

Itse olisin valmis purkamaan demilitarisaatiosopimuksen senkin uhalla että siitä seurauksia tulisikin. Siihen verrattuna em. sopimuksen jääräpäinen noudattamisen seuraukset voivat pahimmillaan olla tuhoisat Suomelle. Eiköhän tapaus Säkkiluoto ole ihan riittävän hyvä esimerkki, mihin sopimukseen ainoana vetoava epävaltio on varautunut..

zenäjän kanssa voimme olla huoletta nirsoja, tähän mennessä siltä suunnalta ei ole tullut mitään muuta hyvää kuin aurinko ja tuskin tulee koskaan muuttumaan. Energiayhteistyökin venäjän ja Euroopan välillä oli pelkästään energia-aseen ja sotakoneiston rakentamista varten.

Suomi irtautuu demilitarisaatiosta yksinkertaisimmin niin kun antaa sopimuksessa olevien muiden maiden irroittautua siitä nyt. Ne maat on kaikki Natossa ja voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Tämä on ensimmäinen askel.

Jonkun tarttis vinkata niille .....


.

Tähän yhdyn täysin, Suomi/suomalaiset tuntuu etsivän kaikista sopimuksista kohdat ,joita täytyy noudattaa, mutta kaikki mitä voi hyödyntää jää lukematta..

//Edit Linkkaan vielä tähän hs:n mielipidekirjoituksen https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009524324.html

 

[Statisti]

Maarianhaminalainen juristi, Hankenilla professor of practice, Klaus Ilmonen ottaa vahvasti kantaa ahvenanmaamaalaisten asevelvollisuuden puolesta Höblässä.

Lyhyen ja ytimekkään kirjoituksen google-käännös ruotsista suomeen:

“Kansanedustaja Mats Löfströmin (HBL 20.4) kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että Suomen tulee kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia - mukaan lukien sopimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista.
On myös totta, että Ahvenanmaa, kuten Löfström kirjoittaa, ei ole puolustuskyvytön, mutta Suomella on velvollisuus - ja myös valmius - varmistaa Ahvenanmaan puolustus.
On kuitenkin epäselvää, miksi ahvenanmaalaisten ei pitäisi osallistua puolustukseen. Suomalaisille varusmiehille on vaikea selittää, että heidän on tarvittaessa puolustettava Ahvenanmaata hengen ja terveyden uhalla, kun taas ahvenanmaalaiset eivät itse kanna tätä velvollisuutta.
Ahvenanmaalaiset ovat oikeutetusti ylpeitä kotimaasta, sen historiasta ja erityisasemastaan, mutta on aika myös ahvenanmaalaisten kantaa vastuuta puolustuksesta muiden kansalaisten tavoin. Esimerkiksi ahvenanmaalaiset ovat jo alkaneet osoittaa suurta kiinnostusta vapaaehtoiseen puolustuskoulutukseen.
Ahvenanmaan erityinen asevelvollisuus olisi luonnollinen askel itsehallinnon kehittämisessä, joka ei myöskään ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa.”

INSÄNDARE: Inför åländsk värnplikt

Störst i Svenskfinland

www.hbl.fi

Tästä avauksesta tullaan keskustelemaan myös suomenkielessä mediassa.

 

[PM]

Suomi saattoi irtisanoutua Pariisin rauhansopimuksen aserajoituspykälistä, koska kukaan sopimuksen muista osapuolista ei vastustanut sitä (itse asiassa ainoa joka älähti ei ollut Venäjä, vaan ah-niin-hyvät ystävämme britit). Jos joku olisi vienyt irtisanoutumisen kv. oikeusistuimeen, Suomi olisi voinut hävitä.

Tosin itse arvelen että ei: tapaoikeuteen kuuluu että jotain sääntöä tai lakia tulee noudattaa ja valvoa. Samanlaisia aserajoituspykäliä oli asetettu Pariisin rauhansopimuksessa muillekin valtioille, jotka kaikki olivat lakanneet noudattamasta niitä muutaman vuoden jälkeen, jos olivat noudattaneet koskaan. Oikeudelle olisi ollut vaikea perustella, miksi Suomen pitäisi noudattaa pykäliä joita Italia, Romania yms. eivät olleet noudattaneet 50 vuoteen. (Tämä ei kuitenkaan ole millään tavoin analoginen Ahvenanmaan sopimusten kanssa, joita on sekä noudatettu, että myöhemmillä sopimuksilla vahvistettu.) Kv. oikeuskäytäntö on melko yksinkertainen ymmärtää, verrattuna vaikka johonkin rakennuskaareen...

Lähes kaikki rauhansopimukset on tehty "miehityksen uhalla", se ei tietenkään tee niistä sellaisenaan pätemättömiä. Muutenhan kaikki rauhansopimukset olisivat pätemättömiä. Wienin yleissopimus muuten koskee vain niitä sopimuksia jotka on tehty Wienin yleissopimuksen (1969) jälkeen:

4 artikla​

Tämän yleissopimuksen takautumattomuus ​

Vaikuttamatta sellaisten tämän yleissopimuksen sääntöjen soveltamiseen, joiden alaisia valtiosopimukset voivat olla kansainvälisen oikeuden nojalla tästä yleissopimuksesta riippumatta, yleissopimus koskee vain niitä valtiosopimuksia, joita valtiot ovat tehneet tämän yleissopimuksen tultua niiden osalta voimaan.



90% maailmasta ei tiedä - eikä heitä kiinnosta - kuka on 'oikeassa' jossain Suomen ja Venäjän välisessä kiistassa moraaliselta kannalta. Mutta heitä voi kiinnostaa se, millaisen laillisen ennakkotapauksen siitä saa.

Ei myöskään kannata olla liian nirso sen suhteen kenen kanssa "haluaa olla tekemisissä". Suomen Nato-prosessi tästä hyvä esimerkki.

Osalle saattaa olla epäselvää, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista saamme kiittää Britanniaa ja Ranskaa.

Oolannin sota – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Oolannin sotaan liittyi tapahtuma missä 12 000 ranskalaista teki maihinnousun Ahvenanmaalle kymmenien brittien alusten osaston pommittaessa mereltä Bomarsundin linnoitusta.

Ilmeisesti lähinnä britit tekivät tuhoa Suomen rannikkokaupungeissa. Varastojen ja laivojen tuhoaminen pahensi samaan aikaan alkaneita suuria nälkävuosia joissa kuoli luokkaa 150 - 200 tuhatta suomalaista.

Suuret nälkävuodet – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Heimosotien aikaan britit aseistivat suomalaisia punikkeja ja propagandan avulla saivat itäkarjalaiset nousemaan suomalaisia vapauttajia vastaan:

Heimosodat – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Toisen maailmansodan aikana britit julistivat sodan Suomelle. Sotatoimia Suomea kohtaan ei nähty siitä syystä, että briteillä ei ollut pääsyä Suomea kurittamaan Saksan hallitsemian alueiden yli.

Monilla lienee naivi käsitys, että britit olisivat automaattisesti asioissa Suomen puolella. Historian valossa saattavat hyvinkin olla laittamassa hiekkaa rattaisiin demilitarisoinnin purkamisen suhteen. Onhan se mm. jäänne ajoista, kun Britannia oli supervalta.

Tästä huolimatta juuri nyt on sellainen aikaikkuna, kun demilitarisoinnin purkaminen saattaa onnistua. Mielestäni tilaisuuteen pitää tarttua.

Ensimmäiseksi paikalliset asukkaat pitäisi saada vakuutettua asian järkevyydestä. Hehän ovat kannattaneet ja olleet ylpeitä siitä, että alueensa on demilitarisoitu. Nyt vaikuttaa, että mieli on ainakin osalla muuttunut.

Vapautus asevelvollisuudesta kannattaa jättää silti voimaan, koska asevelvollisuus saattaisi vähentää remilitarisoinnin kannatusta. Ahvenanmaan 30 000 asukasta eivät tuota armeijaan niin suurta massaa, että sen puuttumisella olisi suurta merkitystä verrattuna remilitarisointiin.

 

[YliKoo]

Monilla lienee naivi käsitys, että britit olisivat automaattisesti asioissa Suomen puolella. Historian valossa saattavat hyvinkin olla laittamassa hiekkaa rattaisiin demilitarisoinnin purkamisen suhteen. Onhan se mm. jäänne ajoista, kun Britannia oli supervalta.

Noh, eiköhän aika ole mennyt ohi tuosta.

JEF saattaisi olla ensimmäinen pumppu, joka Ahvenanmaan valtaukseen vastaisi, ja briteillähän on kokemusta Oolantiin höökimisestä.

 

[Isänmaan puolesta]

Kansalaisaloitepalvelu - Venäjän konsulaatin lakkauttaminen Ahvenanmaalla

Venäjän konsulaatti lakkautettava Ahvenanmaalla.

www.kansalaisaloite.fi

Tämä aloite kaipaa hieman apua, itse kukin voi lähipiirissä/ työpaikoilla ottaa esille ja tuoda esiin aiheen tärkeyden.
Monilla maha voi olla täynnä NATO jäsenyydestä, mutta tämä muinaisjäännös tulee saada pois Suomen maaperältä.

Ei yhtään etulyöntiaseman ryssälle vakoiluun.