koponen kirjoitti:
Tukiasemaverkkoon perustuvat radiojärjestelmät ovat tietyille asioille haavoittuvia. Kuten esimerkiksi tukiasemien virransaannille. Pirun kalliita kun ovat nuo automaattiset varavirtajärjestelmät ja/tai päivystysjärjestelyt voiman turvaamiseksi. Toisin kuin kansalaisten henki, terveys ja omaisuus.
Puolustusvoimien antama virka-apu on ilmaista. Pelastusviranomaiset olisivat vallan hyvin voineet lähettää virka-apupyynnön jo päiviä sitten ja muutamassa tunnissa olisi aggregaattijoukot saavuttaneet tukiasemat.
Kaiken järjen mukaan tukiaseman seinässä on valmis pistoke virran syötölle niin virka-apu joukko olisi sen jälkeen voinut keskittyä teltan pystyttämiseen. Tämä hoituisi niin varusesineiltä kuin maakuntajoukoiltakin.
koponen kirjoitti:
Poikkeustilannehan on aina poikkeustilanne, ja siitä selvitään selittelemällä vuosi toisensa jälkeen.
Selitykset on jo käytetty, kun Onnettomuustutkintakeskus on julkaissut kesän 2010 myrskyjä koskeneen tutkimuksensa: http://tinyurl.com/d7zyokl
"JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOTEAMUKSET
Viranomaiset ja kunnat
39. Hätäkeskuksilla ei ole järjestelmää lisävoimavarojen hankkimiseksi suuronnettomuustilanteissa.
43. Hätäkeskusten kesken oli yhteydenpitoa, mutta varautumisessa ei ollut suunnitelmallista keskinäistä koordinaatiota hätäkeskusten välillä, vaan kukin hätäkeskus vastasi varautumisesta omalla toimialueellaan.
44. Tuhoalueiden hätäkeskuksille syntyi rajuilmojen vaikutusvaiheessa ruuhkaa, jolloin hätäilmoitusten ja muiden yhteydenottojen lukumäärät kasvoivat nopeasti aiheuttaen viivettä vastausajoissa ja pidentäen ilmoittajien odotusaikoja.
Viestintäverkot
28. Viestintäverkkojen ongelmat koituivat pääsääntöisesti siitä, että tukiasemien sähkönsyöttö katkesi. Varsinaisia viestintäverkon vaurioita aiheutui melko vähän, siksi teleyritysten käyttämien urakoitsijoiden toimilla ei juuri ollut merkitystä rajuilmoje aiheuttamien vikojen korjauksiin
29. Pahimmillaan toimimattomana oli rajuilmojen seurauksena samanaikaisesti yli 100 GSM- ja UMTS-verkon tukiasemaa ja noin 40 viranomaisradioverkko VIRVEn tukiasemaa.
30. Noin 13 % VIRVEn tukiasemista on varustettu kiinteällä varavoimalla. VIRVE verkkoa varten on varattu 65 siirrettävää aggregaattia eri puolille Suomea. VIRVE verkossa on runsaat 1300 tukiasemaa.
31. Teleyritysten varallaolojärjestelmä ei ole kaikilta osin riittävän kattava.
32. Teleyritysten- ja sähköverkkoyhtiöiden keskinäisessä tiedonkulussa oli puutteita, koska näiden välillä ei ole häiriötilanteiden varalle sovittuja menettelytapoja.
33. Tukiasemien sähkönsyöttö on varmistettu varavoimakoneella vain harvoissa kohteissa eikä akustojen kapasiteetti riittänyt pitkittyneisiin sähkökatkoihin. Akustojen lisäämisellä ei nykyisellään saavuteta riittävää sähkönsaantia pitkissä sähkökatkoissa.
34. Teleyrityksillä ei ole riittävästi siirrettäviä varavoimakoneita eikä nopeaa valmiutta liittää osalle tukiasemia siirrettävää varavoimakonetta.
35. Siirrettävien varavoimakoneiden kuljetuksissa tukiasemille oli ongelmia teille kaatuneiden puiden vuoksi.
36. Teleyritykset eivät olleet varautuneet heinä-elokuun 2010 kaltaisiin rajuilmoihin.
37. Eri teleyritysten tukiasemien laitteistot eivät kaikissa tapauksissa lähteneet toimimaan sähköjen palauduttua vaan toiminnan palauttaminen vaati kohteessa käymisen. Siksi jonkin teleyrityksen palvelut palautuivat joillakin alueilla toisia nopeam-
min."
