AKE-ukki
Respected Leader
Puolustusvoimat on ajautunut kiusalliseen tilanteeseen, kun osa helikopteriosaston henkilöstöstä ei halua osallistua EU:n pohjoismaisen taisteluosaston kriisinhallintatehtäviin.
Suomi on luvannut antaa helikopteriosaston taisteluosaston käyttöön. Kopteriosaston henkilöstöstä kuitenkin viidennes on ilmoittanut, etteivät he suostu sitoutumaan kriisinhallintatehtäviin lähtöön.
Suomi on luvannut taisteluosastoon neljä NH90-helikopteria haavoittuneiden evakuointitehtäviin. Lähes 70 hengen helikopteriosasto on myös harjoitellut mahdollista lähtöä varten.
Fakta
Suomi on EU:n taisteluosaston valmiusvuorossa
Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon 1.1.–30.6.2015.
Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua.
Suomi on luvannut taisteluosastoon neljä NH90-helikopteria ja lähes 70 sotilasta.
EU:n taisteluosastoja ei ole koskaan käytetty.
Kriisinhallintatehtävät ovat vapaaehtoisia, eikä ketään voida pakottaa niihin. Kieltäytyneiden joukossa on erikoishenkilöstöä, kuten mekaanikkoja. Koptereita ei voi lennättää ilman heitä, eikä heille löydy korvaajia siviilistä.
Epätietoisuutta on nyt siitä, miten hyvin Suomi pystyisi täyttämään lupauksensa EU:lle. Suomen puoli vuotta kestävä valmiusvuoro EU:n pohjoismaisessa taisteluosastossa alkoi tammikuun alussa. Taisteluosaston pitäisi kyetä siirtymään kriisialueelle kymmenen päivän sisällä EU:n neuvoston päätöksestä.
HS:n tiedon mukaan taustalla on myös riita kriisinhallintatehtävistä maksettavista korvauksista. Erikoistehtäviä hoitava tekninen henkilöstö haluaa paremman korvauksen, eikä puolustushallinto ole siihen suostunut.
Puolustusvoimilla on kolme lakisääteistä tehtävää: oman maan puolustaminen, muiden viranomaisten avustaminen ja kansainvälinen kriisinhallinta.
Maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko kirjoitti viikonloppuna Itä-Savossajulkaistussa kolumnissaan, että Suomen lainsäädännössä on tässä kohdin "valuvirhe".
"Onhan se aika ihmeellistä, että meille on laissa käsketty kolme tehtävää, joista kahteen on pakko osallistua, mutta yhteen ei ole pakko yksilötasolla osallistua", Hulkko sanoi HS:lle.
"Kun sotilas lähtee sotilasuralle, niin hän tietää, että hän voi lähteä sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään, mutta se perustuu vapaaehtoisuuteen. Hän voi perua sen esimerkiksi päivää ennen lähtöä tai tulla kesken pois, eikä siitä ole seuraamuksia."
Hulkko haluaa, että kriisinhallintatehtäviin osallistuminen tehtäisiin palkatulle henkilökunnalle pakolliseksi. Pakollisuus tarkoittaisi käytännössä uuden lainsäädännön laatimista.
Artikkeliin liittyvät
Prikaatikenraali Hulkko johtaa suomalaisia kriisinhallintaoperaatioita Maavoimien esikunnasta käsin. Hulkko on palvellut myös komentajana Utin jääkärirykmentissä, jonne maavoimien NH90-helikopterit on sijoitettu.
Puolustusministeri Carl Haglund (r) ei halua kommentoida helikopteriosaston tilannetta. Haglundin mukaan hänen oma kuvansa kriisinhallintatehtäviin rekrytoinneista ei täysin vastaa Hulkon näkemystä.
"On ollut yksittäisiä tehtäviä, joihin on ollut vaikea rekrytoida, mutta iso kuva on se, että meillä on ollut helppo löytää ihmisiä."
Haglund myöntää, että pakollisuutta on kantahenkilökunnan osalta pohdittu.
"On ihan hyvä, että asiasta voidaan keskustella. Tämä on varmasti herkkä asia kantahenkilöstölle ja heitä edustaville järjestöille", Haglund sanoo.
"Tämä ei ole asia, josta voidaan yksipuolisesti sopia, vaan tämä on ennen kaikkea työmarkkinakysymys, vaikka teoriassa voitaisiin säätää sellainen laki."
"Tulevaisuudessa voi nousta esiin tarve, että ainakin tietyissä tehtävissä voisi olla mahdollista sitoutua sopimuksen kautta."
Suomi on luvannut antaa helikopteriosaston taisteluosaston käyttöön. Kopteriosaston henkilöstöstä kuitenkin viidennes on ilmoittanut, etteivät he suostu sitoutumaan kriisinhallintatehtäviin lähtöön.
Suomi on luvannut taisteluosastoon neljä NH90-helikopteria haavoittuneiden evakuointitehtäviin. Lähes 70 hengen helikopteriosasto on myös harjoitellut mahdollista lähtöä varten.
Fakta
Suomi on EU:n taisteluosaston valmiusvuorossa
Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon 1.1.–30.6.2015.
Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua.
Suomi on luvannut taisteluosastoon neljä NH90-helikopteria ja lähes 70 sotilasta.
EU:n taisteluosastoja ei ole koskaan käytetty.
Kriisinhallintatehtävät ovat vapaaehtoisia, eikä ketään voida pakottaa niihin. Kieltäytyneiden joukossa on erikoishenkilöstöä, kuten mekaanikkoja. Koptereita ei voi lennättää ilman heitä, eikä heille löydy korvaajia siviilistä.
Epätietoisuutta on nyt siitä, miten hyvin Suomi pystyisi täyttämään lupauksensa EU:lle. Suomen puoli vuotta kestävä valmiusvuoro EU:n pohjoismaisessa taisteluosastossa alkoi tammikuun alussa. Taisteluosaston pitäisi kyetä siirtymään kriisialueelle kymmenen päivän sisällä EU:n neuvoston päätöksestä.
HS:n tiedon mukaan taustalla on myös riita kriisinhallintatehtävistä maksettavista korvauksista. Erikoistehtäviä hoitava tekninen henkilöstö haluaa paremman korvauksen, eikä puolustushallinto ole siihen suostunut.
Puolustusvoimilla on kolme lakisääteistä tehtävää: oman maan puolustaminen, muiden viranomaisten avustaminen ja kansainvälinen kriisinhallinta.
Maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko kirjoitti viikonloppuna Itä-Savossajulkaistussa kolumnissaan, että Suomen lainsäädännössä on tässä kohdin "valuvirhe".
"Onhan se aika ihmeellistä, että meille on laissa käsketty kolme tehtävää, joista kahteen on pakko osallistua, mutta yhteen ei ole pakko yksilötasolla osallistua", Hulkko sanoi HS:lle.
"Kun sotilas lähtee sotilasuralle, niin hän tietää, että hän voi lähteä sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään, mutta se perustuu vapaaehtoisuuteen. Hän voi perua sen esimerkiksi päivää ennen lähtöä tai tulla kesken pois, eikä siitä ole seuraamuksia."
Hulkko haluaa, että kriisinhallintatehtäviin osallistuminen tehtäisiin palkatulle henkilökunnalle pakolliseksi. Pakollisuus tarkoittaisi käytännössä uuden lainsäädännön laatimista.
Artikkeliin liittyvät
Prikaatikenraali Hulkko johtaa suomalaisia kriisinhallintaoperaatioita Maavoimien esikunnasta käsin. Hulkko on palvellut myös komentajana Utin jääkärirykmentissä, jonne maavoimien NH90-helikopterit on sijoitettu.
Puolustusministeri Carl Haglund (r) ei halua kommentoida helikopteriosaston tilannetta. Haglundin mukaan hänen oma kuvansa kriisinhallintatehtäviin rekrytoinneista ei täysin vastaa Hulkon näkemystä.
"On ollut yksittäisiä tehtäviä, joihin on ollut vaikea rekrytoida, mutta iso kuva on se, että meillä on ollut helppo löytää ihmisiä."
Haglund myöntää, että pakollisuutta on kantahenkilökunnan osalta pohdittu.
"On ihan hyvä, että asiasta voidaan keskustella. Tämä on varmasti herkkä asia kantahenkilöstölle ja heitä edustaville järjestöille", Haglund sanoo.
"Tämä ei ole asia, josta voidaan yksipuolisesti sopia, vaan tämä on ennen kaikkea työmarkkinakysymys, vaikka teoriassa voitaisiin säätää sellainen laki."
"Tulevaisuudessa voi nousta esiin tarve, että ainakin tietyissä tehtävissä voisi olla mahdollista sitoutua sopimuksen kautta."
