Karttaharjoitus. Maaston käyttö panssarintorjunnassa

Google Earthista löytyy noita ihmisten ottamia kuvia tuolta alueelta. Pitäisi oletusasetuksilla näkyä. Löytyy myös tuo isompi silta ja kuvia tuosta joesta. Mutta niinkuin KIM sanoi niin ei kannata takertua liikaa pieniin yksityiskohtiin.
 
Google Earthista löytyy noita ihmisten ottamia kuvia tuolta alueelta. Pitäisi oletusasetuksilla näkyä. Löytyy myös tuo isompi silta ja kuvia tuosta joesta. Mutta niinkuin KIM sanoi niin ei kannata takertua liikaa pieniin yksityiskohtiin.

No niin. Löytyihän niitä kuvia ison sillan kohdalta Polvikoskesta. Google Earth.
https://www.google.fi/maps/@62.9390...t/data=!3m5!1e2!3m3!1s94790323!2e1!3e10?hl=fi
Polvikosken kahlaamon kohdalta pääsee vaunuilla yli kun penkat eivät olekaan niin jyrkkiä kuin komppanian päällikkö väitti. Eli saa suunnitella joko niin, että koskesta pääsee yli tai sitten niin, että ei pääse.
 
Pari kyssäriä.

1. Onko käytössä viuhkaa 2010 vai vain mallia 88? Eli onko yhtään sähkö/r-tulilankasytytteisiä?
2. Onko raskaita kylkimiinoja panoksia enää varastossa? PV:n kalustoesittely näyttää enää mallin KP 87, eli sen kevyemmän.
3. Miten pitkänä letkana kärkikomppania jyrrää tietä pitkin, ja käyttääkö se esim. telaketjumenetelmää etenemisen suojaamiseen?
 
Pari kyssäriä.

1. Onko käytössä viuhkaa 2010 vai vain mallia 88? Eli onko yhtään sähkö/r-tulilankasytytteisiä?
2. Onko raskaita kylkimiinoja panoksia enää varastossa? PV:n kalustoesittely näyttää enää mallin KP 87, eli sen kevyemmän.
3. Miten pitkänä letkana kärkikomppania jyrrää tietä pitkin, ja käyttääkö se esim. telaketjumenetelmää etenemisen suojaamiseen?

1. Kuulemma m88 on poistunut. Eli on 2010 -mallisia. Niissä on tuo räjähtävä tulilanka-/sähkösytytys. http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=6770dc80491adbf89554fd30a8ea04e8
Noi on todella hyviä monipuolisuutensa vuoksi. Niillä voi rakentaa yhtä sun toista. Itse meinasis tässä casessa räjäyttää noi sillat telluilla ja sytyttää tellut viuhkalla. Viuhka kahden tellun väliin jekkulangalla ja puukiiloilla tms. ja kyllä lähtee. No kyllähän käsikranaatillakin voi viritellä monenlaista...

2. En tiedä, mutta toivon olevan. Eihän tolla kevyellä tee juuri mitään puolustustaistelussa. Kaukopartioreissut on erikseen.

3. Kyllä siinä 1-2 kilometriä voi olla. Helposti kyllä sumppuuntuukin jos tulee murroksia tai räjähdyksiä. Hyvin valmistautunut puolustaja pyrkii sumppuunnuttamaan vaunuja tykistöllä tuhottavaksi. Telaketjumenetelmän käyttö riippunee esimiesten hiillostuksesta. Viikonlopuksi Ouluun vai jouluksi Enoon. Voin arvata, että parin räjähtäneen vaunun jälkeen viimeistään rupeavat suojaamaan toisiaan eli telaketjuna. Käsittääkseni periaatteena venäläisella on kaahata täysillä puolustuksen sisään ja perässä tulevat siivoavat sitten jämät. Nämä on vain vanhan T72 -joukkueenjohtajan arvauksia. Eli venäläisen doktriinin paremmin tuntevat voivat kertoa tarkempaa tietoa. Nimim. Kapiainen on valaissut asiaa joskus hyvinkin perusteellisesti tällä foorumilla.
 
Oma taistelusuunnitelma on 90% valmis. Pitää vaan vielä tehdä digitaaliseksi. Ei ainakaan aamuksi taida valmistua. Ajelen vielä töihin "illaksi". Aamulla pitää mennä näyttämään passipaikat jahtivieraille ja säätää kilpuria. En muuta omaa suunnitelmaa enää vaikka lukisinkin jonkun muun tuotoksia. Seuraava karttaharjoitus voisi olla jossakin toisenlaisessa maastossa ja ehkä ryhmälle. Vapaaehtoisia laatimaan? Minulla on kyllä myös ideoita, mutta en nyt heti perään laita itse uutta.
 
Näillä oletuksilla alan kartan tekoon:

- vihollisen määränpää on Hattuvaara. Ensimmäinen kuluttava isku hakkuu-aukealla 1km ennen Palokankaan siltaa.
- Palokankaan silta on liian obvious riski joten vihollinen etenee sen eteläpuolelta jossain 200-1500m etäisyydellä. Joen ylitys on helppoa.
- koska tarkkaa paikkaa ei tiedetä niin puolustajalle joen lähistön pohjois-etelä polut on tärkeitä väyliä. Siellä odotetaan valmiudessa koko voimalla.
- jos sattuisi niin että vihollinen meneekin sillan yli niin joukot kiiruhtaa länteen ja iskee kolonnaa takaa.
- Muutenkin 8 tankin tuhoaminen on parempi tehdä tiellä niin että keula pysäytetään ja rynnätään takaa kimppuun. Kukaan ei voi ampua heti vastaan ja sinkomies on aina tuhotun tankin takana suojassa ja etenee. Sivuilta myös tulta, sinkoja ja viuhkaa.
- eli miinoite sillan lounaispuolelle 500-1000 metrin päähän tielle, ihan vaan varalta. Luultavasti iso rähinä on kuitenkin metsässä sillan eteläpuolella, jossain.
 
Kyllä tässä olisi kylkimiinalle ja tienvarsipommeille käyttöä. Sääli vaan, että niitä ei oikein ole. Sellaisia kun laittaisi vaikka pari kappaletta sojottamaan samaan kohtaan 200m välein niin loppuisi vihollisen ajelut äkkiä kun tulee kumpaankin kylkeen jööti. Voisihan siihen laittaa vielä samaan kohtaan tellutkin, niin aivan varma pysäytys odottaa vihollista, tellut tuhoavat vaunun tai katkovat telat ja kyljistä paukahtaa EFP:t läpi tuhoten lopun. Viuhkat suojaamaan noita kylkiniinoja raivaus/varmistusmiehiltä. Pari tarkka-ampujaa estämään käsin tehtävää raivausta aina johonkin tuollaiseen (kaikkiin ei riitä eikä ole tarviskaan). Tulenjohtajat pistämään muutama murkula jokaiseen kylkimiinapysäytykseen heti eikä vasta huomenna. Jos vihollinen jalkauttaa ja ryhtyy kävelyvauhdilla tsekkaamaan tien vieruksia, niin eikun epäsuoraa niskaan vaikka vain häirinnän verran niin tulee naapurilla kiire vaunujen suojaan ja unohtaa moisen yrityksen alkuunsa. Tällä tapaa puhti pois ja tappioita viholliselle koko matkalta.

Varsinainen pysäytys sitten telluilla ja singoilla pisteisiin X ja Y jos vihollinen sinne saakka hengissä edes tulee pääsemään. Sekä tietysti lisää helvetisti telluja omien vetäytymisteiden suojaamiseen jne. vihollisen koukkauksilta. Kyllä se siitä. Ongelmana nyt tietysti on se, että ei ole riittävästi kylkimiinoja (eikä kunnon EFP:tä mosauttavaa raskasta väijytysmiinaa lainkaan Suomen armeijan arsenaalissa) eikä riittävää turvallista radioviestintää käytössä, jotta tilannetieto pysyisi hyvänä ja tulta saisi minne tarvitaan, tellujakaan ei riitä joka paikkaan.
 
Kiitos KIM mielenkiintoisesta tehtävästä. Tässäpä vähän pst:hen heikonlaisesti perehtyneen amatöörin hajatelmia.

Huomioin ensiksi sen, että pst-aseita on käytössä vähänlaisesti. Raskaita kertasinkoja on vain 8 kpl, eli yksi per odotettu vihollisen tst-vaunu. En usko tämän riittävän, ja suhtaudun hiukan skeptisesti KESin kykyyn luotettavasti tuhota taisteluvaunu.

Oletan tässä seuraavassa muutaman asian:

1) Kahlaamosta ei pääse vaunuilla.
2) Käytössä on viuhkapanosta 2010, ainakin muutamia kappaleita.
3) Tielle on mahdollista kaivaa ja auttavasti naamioida miinasijoja 2-4 tellusta ja viuhkapanoksesta 2010 (räjäytin) koostuville hävityspanoksille.
4) Kylkipanokset ovat mallia KP 87 eli kevyt, kun muita ei PV:n kalustoesittelystä löydy.

Toiminta-ajatus.

Joukkue tuhoaa vihollisen kärkikomppanian vastuualueellaan ylläköillä ja hyödyntämällä vihollisessa syntyneen hämmennyksen ja kauhun avaamia tilaisuuksia iskevään toimintaan. Kärkikomppanian tuhouduttua joukkue tuhoaa sitä seuraavan pataljoonan materiaalia ja elävää voimaa.

Toiminnassa pyritään yllätykseen ja perkeleellisen tuliylivoiman luomiseen lyhyeksi aikaa. Taistelemaan jäädään vain otollisissa tilanteissa, muuten irtaudutaan tai suojaudutaan. Vihollisen annetaan maistaa räjähtävää tyhjyyttä. ;)

Lisäksi vihollista häiritään ja sen materiaalia ja elävää voimaa tuhotaan väijytyksistä.

Polvikosken siltaa ei missään olosuhteissa jätetä ehjänä vihollisen käsiin.

Ryhmitys.

2014-09-05 04.28.17 pm.png

Tuliylivoiman luomiseksi ja johtamisen sekä viestityksen helpottamiseksi joukkue taistelee pääosin kootusti, vahvennettuna pst-partioilla. Kaksi ryhmää, TJ sekä molemmat käytettävissä olevat pst-partiot valmistelevat piilopoterot Kivikkokankaalle seuraillen soveltavin osin karttapiirrosta. Lisäksi kaivetaan vara-asemat alueen pohjoispuolelle (merkki Väistöalue osoittaa summittaisen sijainnin, mahdollisesti joudutaan kaivautumaan lähemmäksi). Tämä siksi, koska Kivikkokankaan mutka on siinä määrin ilmiselvä väijytyspaikka, että siihen saattaa ropsahtaa epäsuoraa tulta.

Tämän lisäksi vapaaehtoisia, nohevia taistelijoita (1-3, mahdollisesti rajamiehiä) käytetään miehittämään tähystyspaikka Pitkäaholla (Tähy 1, 3 ja 4, tai joku näistä). Tarkoituksena on saada ennakkovaroitus kärkikomppanian tulosta, sen marssijärjestyksestä ja siitä, kääntyykö osa etelään Sortovaaran tielle tai suon pohjoispuolella ja Kivikkovaaran pohjoispuolitse kulkevalle uralle. (Pelkään hiukan joukkueellisen+ koukkaavan Sortovaaran tieltä ampumaradalle(?), metsämatkaa on vain noin 400 metriä, maasto on mäkeä eli luultavasti ei upottavaa, ja tien pää on helppo löytää.)

Jotta tähystäjien ei tarvitsisi tyytyä pelkkään liikenteenlaskentaan, heille annetaan kaksi tähysteistä panssaripanosta (selitän kohta) ja muutamia viuhkapanoksia. Maaleina on 1) aktiivisella suojajärjestelmällä varustetut tst-vaunut 2) johtovaunut 3) mikä tahansa muu tst-vaunu. Viuhkapanoksilla katkaistaan mahdollisten tapahtunutta ihmettelemään tulevien jalkautujien maallinen taival. Luonnollisesti räjäyttäminen hoidetaan piilopoterosta, joka suojataan viuhkapanoksella, ja josta on myös katsottu valmiiksi turvallinen poistumisreitti. Tällä räjäytyksellä pyritään paitsi muonavahvuuden vähentämiseen, myös siihen, että vihollisen liike pysähtyy hetkeksi ja Kivikkokankaan väijyasemat ehditään miehittää.

Ainakin yksi tähystäjä jätetään radion kanssa valvomaan Polvikosken sillan räjäytintä (VP2010 ja 2-3 tellua), ehdottomana ohjeena vääntää kahvasta jos joukkueeseen ei saada yhteyttä ja vihollinen tulee yli. Mielellään niin, että ainakin yksi vaunu on keskellä siltaa. Tähystäjän hommana on räjäyttämisen jälkeen rynnätä kahlaamolle hoivaamaan sinne asetettuja viuhkapanoksia. Tämä voisi mahdollisesti olla myös viestiryhmän tehtävä, koska jos homma kusee täysin, niin komppanialle pitäisi saada pikaisesti viesti epäonnistumisesta ja sillan räjäyttämisestä.

Loput ukot n. puoliryhmästä jätän omaksi reservikseni.

Vihollisen pääosa tuhotaan ennen Kivikkokankaan tienristeystä sijaitsevassa väijytyksessä keskitetyllä sinkotulella. Loput kuolevat improvisoituihin tähysteisiin panssaripanoksiin. Nämä rakennetaan asettamalla 2-3 telamiinaa tai 1 kylkipanos tien keskelle kaivettuun miinasijaan; kylkipanoksen pitäisi purra taisteluvaununkin pohjalevyyn. Tellujen alle laitetaan viuhkapanos 2010, joka toimii räjäyttimenä. Räjäytystä varten vedetään vähintään tuplajohdotus, syvälle, niin ettei raivain katkaise johtoa.

Valmistelut.

Kun käytössä on noin 6 h, odotan käyttäväni ajan suunnilleen seuraavasti: 1 h käskynjakoon ja asemien valintaan, 3-4 h asemien valmisteluun ja panostukseen, 1 h toiminnan harjoitteluun. Erityisesti harjoitellaan irtautumista.

Tien alta kulkee kartan mukaan kaksi siltarumpua/vast (Rumpu 1 ja 2). Nämä panostetaan neljällä telamiinalla per rumpu, käyttäen viuhkapanoksia räjäyttiminä. Väliin jäävä n. 400 metrin pätkä tietä on tappotannerta, jonka reunat varustetaan lukuisilla viuhkapanoksilla ja jonka länsipäätä tukitaan lisäksi panssaripanoksilla (2 kpl) ja murroksella väijytyspaikan ohittamisen vaikeuttamiseksi. Neljä panssaripanosta kaivetaan myös tälle pätkälle tietä sopiviin kohtiin. Pohjamiinoista ja yhdestä tähysteisestä panssaripanoksesta tehty varamiinoite lasketaan osapuilleen tienristeyksen (Miinoite 1) ja Miinoite 2-merkin välille. Pari pohjamiinaa ja 1 panssaripanos jätetään tien pohjoispuolella olevan uran tukkimiseen (Miin. 3).

Rumpujen ja sillan panostamisen jälkeen jäljellä on laskujeni mukaan 29 tellua ja 6 kylkipanosta. Näistä tehdään 16 improvisoitua panssaripanosta (9 á 3 tellua, 1 á 2 tellua, 6 kylkipanosta), joista väijytyspaikalle, varamiinoitteeseen ja Tähyjen käytettäväksi käytetään yhteensä 10.

Lopuista 6 panoksesta 4 kaivetaan tielle Kivikkokankaan ja sillan välille. Jos kärkikomppania saadaan tuhottua Kivikkokankaan väijytykseen, näitä voidaan sitten käyttää pataljoonan jallittamiseen. 2 panosta käytetään vaihtoasemaan sillan länsipuolelle.

Valmisteluksi kaivetaan ensisijaisesti hyvät, katetut piilopoterot väijypaikkoihin (ml. Kivikkokankaan länsipuolen tielle asennettujen panosten väijypaikat). Toissijaisesti kaivetaan vaihtoasemat. Suurempia asemia ei rakennella, eikä varmaan ehditäkään, pl. mahdollisesti sirpalesuojat ajoneuvoille. Traktoreita käytetään, jos se onnistuu jättämättä ilmasta tai maasta näkyviä jälkiä. Jos se ei onnistu, niitä käytetään estemurrosten tekemiseen ja valemiinoitteiden kaapimiseen tiehen.

Tausta-ajatus tässä on se, että koska panssareihin pystyviä aseita on vähän, haluan tuhota vaunuja enkä vain katkoa teloja; tähän tähysteinen "IED" sopii telamiinaa paremmin. Mieluummin käytän liikaa r-ainetta kuin liian vähän! (Rumpuun pitänee myös laittaa enemmän, koska sen päiden tiivistäminen on hankalampaa ja räjähdys pyrkii suuntautumaan rummun molemmista päistä sivuille.) Tähysteisellä panoksella on myös mahdollista tuhota raivaimella varustettu vaunu. Rumpuja haluan käyttää siksi, koska tiehen kaivettu kuoppa saattaa kuitenkin herättää epäilykset; näin olisi mahdollista napata ainakin vaunu tai pari, vaikka sieltä tultaisiin miinaharavien kanssa jalkaisin.

Rumpu 1:n länsipuolelle kaadetaan estemurros niin, että kärkivaunu joutuu hidastamaan rummun kohdalla. Jos vain hermot pitävät, tässä odotetaan niin kauan että komppania sumppuuntuu tuolle tappotantereelle.

Suunnitelma.

Kivikkokankaan asemat miehitetään, kun Pitkäaholla pamahtaa.

Tulenavauksen merkkinä on jojon suorittama Rumpu 1-panoksen räjäyttäminen, toivon mukaan ensimmäisen yli ajavan tst-panssarin alla; tämän jälkeen Rumpu 2-panoksen hoitaja saa räjäyttää oman paukkunsa, kun vihollisvaunu (mielellään viimeinen tai tst-psv) on sen päällä. Hyvässä lykyssä sumppuun saadaan koko komppania. Rumpu 2:a ei räjäytetä jos sillä ei saada vaunua, tässä tapauksessa se säästetään pataljoonan kiusaksi.

Tässä kohdassa vihollisella pitäisi olla jäljellä enintään 6, mahdollisesti 5 ja erittäin hyvällä tuurilla 4 toimintakykyistä tst-panssaria. Toivon mukaan ainakin yksi lisää napataan tuhoamisalueella olevilla panssaripanoksilla. Sitten soitetaan paksuilla torvilla jäljelläoleviin, ja väijytykseen kipataan suoraa ja epäsuoraa tulta ja viuhkapanosten vipuja väännellään niin kauan kunnes vihollinen tuhoutuu, ammukset loppuvat, tai 15 minuuttia on kulunut. Tässä kohdassa irtaudutaan uraa pitkin länteen, pois tykistön alta ja kohti uusia seikkailuja. Uran tukkona ollut miinoite, tai ainakin pohjamiina, puretaan mukaan jos se onnistuu isommitta riskeittä. Jos vihollista jää joukkuetta enemmälti väijytysalueen ulkopuolelle, irtautuminen tehdään krh-tulen ja savustuksen suojissa mahdollisimman nopeasti, jotta ehditään toiseen paikkaan eikä jäädä koukkauksen jalkoihin. Eli käytännössä ammutaan singot tulialueelle pysähtyneisiin vaunuihin, ja sitten irti.

Jos vihollinen tuleekin voimalla Sortovaaran tien ja ampumaradan kautta, väijytyksen suuntaa muutetaan 90 astetta kohti tienristeystä. Jos vihollinen tulee yhtäaikaa myös Kivikkokankaan pohjoispuolelta kulkevaa uraa myöten, väijytys vedetään takaisin väistöalueelle, jos aikaa on. Jos ei ole, toimitaan tilanteen mukaan, ja vaikutetaan viholliseen esim. panoksilla omaa paljastumista välttäen. Pelkotilana tässä on loukkuun jääminen Kivikkokankaan länsipuolen notkelmaan vihollisen tullessa tietä ja pohjoispuolen uraa, tai kaikkia kolmea uraa pitkin; paikka on himpun turhan ilmeinen väijytykselle.

Jos vihollista on jäljellä, seuraava väijytys rakennellaan heti Polvikosken sillan länsipuolelle, jossa on valmiina kaksi panssaripanosta. Tien varrella olevat panssaripanospoterot miehitetään. Tässä vaiheessa voi olla hyvin niin, että taistelupsv:hen pystyviä raskaita sinkoja ei enää ole jäljellä, mutta taisteluvaunuja on vielä. Sille ei sitten voi mitään; sitten tuhotaan miehistövaunuja ja miehistöä, ja väistetään tstpsv:n tulen alta. Yksinäistä tst-psv:tä voinee KESseilläkin kurmottaa. Toiminta-ajatuksena, päästetään sillalta yli enintään muutama vihollisen vaunu, sitten pamautetaan silta ja lopuilla pst-aseilla pyritään lannistamaan yli päässeet. Jos vihollisen eloonjääneet ajavat häikäilemättä läpi väijytyksestä ja varamiinoitteesta, eikä joukkue ehdi sillalle ennen sitä, se räjäytetään ja joukkue valmistautuu pataljoonan häiritsemiseen.

Kokkokankaalla olkoon viimeinen asema, jos sinne asti päästään/joudutaan. En näe ilmakuvassa tätä ennen oikein hyviä väijypaikkoja. Toiveena on, että reservi miehittäisi nämä asemat tarpeen vaatiessa; irtautuminen sinne saakka traktoreilla ja lantikalla tietä pitkin vaikuttaa himppasen riskialttiilta, ja mieluummin jäisin häiritsemään pataljoonaa tien pohjoispuolen ja joen itäpuolen maastoon.

En mene 100% takuuseen että tällä tuhotaan koko komppania, mutta pienellä määrällä onnea aika monta vakanssia saataneen avattua.
 
Nuo kaadetut puut tuskin estäsivät tankkeja, ne kun pääsee teloilla yli, mutta nuo puut peittäisivät tehokkaasti alleen mahdolliset miinat.

En oletakkaan että kaadetut puut pysäyttäisivät tankkeja. Tarkoituksena on vain että vaunut pysähtyvät katsomaan mistä on kyse. Jolloin on helpompi asua vaunuihin, tuottaa tappiota raivaustaitoisille henkilöille jne.

Samaan aikaan ammuttava isku saa aika varmaan miehistönkuljetusvaunujen kuskeja ajamaan pois tieltä, jolloin ajanvarsilla olevat telamiinat voivat vaurioittaa näitä vaunuja.
 
@Deeiii Tuon panssaripanoksen kuvaus jää hieman hämäräksi, mutta se tuskin haittaa, onhan täällä ihan viimeaikoinakin ollut tiettyjä mainintoja siitä, että miten tarvittava vempele tehdään... Mutta jos saa ehdottaa muutosta tuohon panssarivaunujen tuhoamis prioriteetteihin, niin olisiko syytä laittaa raivausvaunut ykköseksi? En usko, että niitä voi tuon kokoisessa joukossa olla montaa, joten sen tuhoaminen heti alkuunsa olisi iso juttu. Jo moraalin kannalta tuo voisi olla arvaamattoman iso juttu. Kummassakin päässä osataan päätellä sen merkitys ja moraalin kannalta tämä voisi olla ratkaiseva juttu. Ehkäpä vielä voisi laittaa tellun tiehen mahdollisesti jo tuohon risteykseen ja varmistaa, että siellä on raivain edessä heti alkuun.
 
@Deeiii Tuon panssaripanoksen kuvaus jää hieman hämäräksi, mutta se tuskin haittaa, onhan täällä ihan viimeaikoinakin ollut tiettyjä mainintoja siitä, että miten tarvittava vempele tehdään... Mutta jos saa ehdottaa muutosta tuohon panssarivaunujen tuhoamis prioriteetteihin, niin olisiko syytä laittaa raivausvaunut ykköseksi? En usko, että niitä voi tuon kokoisessa joukossa olla montaa, joten sen tuhoaminen heti alkuunsa olisi iso juttu. Jo moraalin kannalta tuo voisi olla arvaamattoman iso juttu. Kummassakin päässä osataan päätellä sen merkitys ja moraalin kannalta tämä voisi olla ratkaiseva juttu. Ehkäpä vielä voisi laittaa tellun tiehen mahdollisesti jo tuohon risteykseen ja varmistaa, että siellä on raivain edessä heti alkuun.

Sen verran vielä vähän mietin tässä että onko tuollaisen porukan tiedustelukärjellä paremmin sensorein varustellut vaunut?

Jos näin on. Niin torppaisin ekana tiedustelukärkeä ja sitten vasta komppaniaa
 
Tiedustelujoukkueissa mainitaan olevan BRM-K vaunuja yksi kappale. BMP-3:n varianteista löysin maininnan BRM-3K vaunusta ja siinä on paremmat sensorit, mutta BMP-2:sta en tuota varianttia löytänyt. BMP-1:stä tuollainen löytyi hetken etsimisen jälkeen. Siinä on yötähystyskiikarit ja maastonseurantatutka, joka voidaan vetää vaunun sisään, kun sitä ei tarvita.
 
@Deeiii Tuon panssaripanoksen kuvaus jää hieman hämäräksi, mutta se tuskin haittaa, onhan täällä ihan viimeaikoinakin ollut tiettyjä mainintoja siitä, että miten tarvittava vempele tehdään... Mutta jos saa ehdottaa muutosta tuohon panssarivaunujen tuhoamis prioriteetteihin, niin olisiko syytä laittaa raivausvaunut ykköseksi? En usko, että niitä voi tuon kokoisessa joukossa olla montaa, joten sen tuhoaminen heti alkuunsa olisi iso juttu. Jo moraalin kannalta tuo voisi olla arvaamattoman iso juttu. Kummassakin päässä osataan päätellä sen merkitys ja moraalin kannalta tämä voisi olla ratkaiseva juttu. Ehkäpä vielä voisi laittaa tellun tiehen mahdollisesti jo tuohon risteykseen ja varmistaa, että siellä on raivain edessä heti alkuun.

Kiitos, hyvä tarkennus - unohtui koko juttu. Raivausvaunut kannattanee tosiaan romuttaa heti kättelyssä.

"Panssaripanos" on yksinkertaisesti kuoppa, jonka pohjalle laitetaan VP 2010 ja päälle noin kolme tellua. En ole ikänä tämmöistä räjäyttänyt, ja räjäyttäjän kokemukseni perustuu muutenkin aika pikaiseen kurssitukseen, mutta epäilisin että VP saisi tuossa tapauksessa ihan tyydyttävän kukunnan aikaiseksi.

Hyötynä telamiinana käyttämiseen nähden on tähysteisyys (=ei ole pakko räjäyttää/voi hieman valikoida maaleja) ja suurempi tuhovoima, toivottavasti niin suuri, että tankki menee laakista lunastuskuntoon. Bonuksena on pienempi määrä naamioitavia miinasijoja, mikä on varmaan etu sekin huomioiden aika lyhyen valmistautumisajan. Vaihtoehtoisesti olisi varmaan mahdollista myös yksinkertaisesti kasata kolme tellua päällekkäin ja luottaa päällimmäisen tellun omaan sytyttimeen.

Kuten yllä mainitsin, suosisin kerrasta kaatavaa paukkua noiden sinkojen vähäisyyden vuoksi, ja kansainvälisen kokemuksen perusteella IED:t vaikuttavat toimivilta peleiltä etenkin itävaunuja vastaan. Suotta herätellä vihollista jos voi samalla vaivalla nukuttaa...

Kylkimiinan käyttämisestä tähysteisenä pohjamiinana minulla ei sitten ole edes pienintä hajun munaakaan. Tälleen periaatteellisen tietämyksen valossa se saattaa jopa toimia, tosin lienee suotavaa haudata aika matalaan miinasijaan jotta suihku ei häiriinny liikaa hiekasta.

@Iso-Mursu , sensorivaunujen torppaaminen olisi varmasti myös hyvä idis. Tuo tärkeysjärjestys syntyi siitä ajatuksesta, että vähiin sinkoihin nähden on himpun ikävää, jos väijytykseen saakka pääsee ajamaan useampi torjuntajärjestelmällä varustettu vaunu.

Vielä yksi huomio tuosta varamiinoitteesta: ajatuksena siis on, että se myös hidastaa vihollisen liikettä tietä pitkin jos joukkueen täytyy irtautua - siksi itsenäisesti toimivat pohjamiinat viritetään sinne. Väliin yksi tähysteinen paukku, jos raivaimella varustettu vaunu tai raivaajat selviävätkin väijystä hengissä.
 
Kiitos, hyvä tarkennus - unohtui koko juttu. Raivausvaunut kannattanee tosiaan romuttaa heti kättelyssä.



@Iso-Mursu , sensorivaunujen torppaaminen olisi varmasti myös hyvä idis. Tuo tärkeysjärjestys syntyi siitä ajatuksesta, että vähiin sinkoihin nähden on himpun ikävää, jos väijytykseen saakka pääsee ajamaan useampi torjuntajärjestelmällä varustettu vaunu.

Vielä yksi huomio tuosta varamiinoitteesta: ajatuksena siis on, että se myös hidastaa vihollisen liikettä tietä pitkin jos joukkueen täytyy irtautua - siksi itsenäisesti toimivat pohjamiinat viritetään sinne. Väliin yksi tähysteinen paukku, jos raivaimella varustettu vaunu tai raivaajat selviävätkin väijystä hengissä.

Joka tapauksessa hyvä tehtävä. Ja aika realistinen.

Komppaniaa isommat karttaharjoitukset kun eivät ole lähelläkään omaa osamista (ellei tietyistä tietokonepeleistä puhuta)
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen tehtävä, nuo maisematkin ovat tulleet aika tutuiksi linnustusreissujen myötä. Eikö muuten tuossa tiedustelujoukkueessa voi olla myös pyöräajoneuvoja (BRDM, maastoauto, moottoripyörä)? Ne ainakin pysähtyisivät puumurrosteeseen muodostaen herkullisen maalin.
 
Mielenkiintoinen tehtävä, nuo maisematkin ovat tulleet aika tutuiksi linnustusreissujen myötä. Eikö muuten tuossa tiedustelujoukkueessa voi olla myös pyöräajoneuvoja (BRDM, maastoauto, moottoripyörä)? Ne ainakin pysähtyisivät puumurrosteeseen muodostaen herkullisen maalin.

BRDM:iä ei taida naapurissa olla enää käytössä ja veikkaisin, että BTR -vaunut on etelämpänä olevilla joukoilla, tai sitten niillä pataljoonilla, joiden tehtävä on käyttää hyväkseen mahdolliset läpimurrot. Maastoauto tai MP, voisi kai olla mahdollinen, joskin hieman aikaisemmassa vaiheessa, kun mahdolliset vihollisen vakoojat tai erikoisjoukot liikkuvat alueella siviilivaatteisa ja autoissa.
 
Torstaina laitan oman kartan ja suunnitelmat naurettavaksi.

Älkää olko arkoja julkaisemaan omia suunnitelmia! Tällaisessa casessa kaikista pahin moka olisi, ettei olisi mitään suunitelmaa. Joku suunnitelma pitää olla ja antaa käskyt sen mukaan.
 
No tässä nyt olis vähän alkuun pureksittavaa. Toivottavasti tällä joukkueella on käytössä tietokone, paperia ja nopea tulostin (ja sähköä)...

Ei ollut aikaa viedä suunnittelua ryhmien tasalle kovin pitkälle. Toisella kertaa sitten piirrään ukkelit ja aseet kartalle. Eli nyt tuli ryhmien johtajille vapautta. Näin tietysti pitää olla, mutta kun harjoitustehtävässä oli tarkoitus harjoitella maastonkäyttöä. Yritin soveltaa maavoimien taistelutapaa 2015. Minulla karkasi "vähän" mopo käsistä. No ei kai tämäkään aika kokonaan hukkaan mennyt. Toivottavasti nuo liitteet aukeaa. En viittis laittaa niitä tekstinä tähän ihan suoraan.

Ja jos joku haluaa suunnitella ryhmätasolla näitä juttuja niin tuosta minun suunnitelmasta voi vaikka poimia yhden ryhmän ja tehdä ryhmän taistelusuunnitelman karttaliitteineen.
 

Liitteet

  • omat ukot.pdf
    75.8 KB · Luettu: 49
  • POLVIKOSKENTIEN TAISTELUSUUNNITELMA.pdf
    42.5 KB · Luettu: 37
  • suunnitelmakartta.jpeg
    suunnitelmakartta.jpeg
    3.6 MB · Luettu: 34
@KIM Sellaista haluaisin kommentoida, että olet jakanut joihinkin porukoihin vain yhden (raskaan) kertasingon. Ratkaisu on mieslestäni kyseenalainen, koska ohilaukauksen tapahtuessa ei useimmissa tapauksissa ole ketään, joka voisi ampua paikkolaukauksen. Ongelma korostuu erityisesti tässä tilanteessa, jossa kertasinkoja oli tarkoitus käyttää (ensisijaisesti) pataljoonan häiritsemiseen ilman miinoituksia ja (toissijaisesti) viimeisenä hätävarana, eli vaunu on hyvin todennäköisesti liikkeessä.
 
Back
Top