Kasvava venäläisvähemmistö – turvallisuuspoliittinen ansa vai miinanraivaaja?

Tetra

Respected Leader
BAN
Tässä aiheessa keskustelemme kasvavasta venäläisvähemmistöstä osana suomalaista yhteiskuntaa ja sen mahdollisista turvallisuuspoliittisista vaikutuksista. Minkäänlaista ksenofobista vihapuhetta, loukkaavia ilmaisuja ja muuta muukalaisvihamielisyyttä emme hyväksy. Sellaiset ei tee hyvää foorumin keskusteluilmapiirille, maanpuolustustyölle taikka suomalaiselle yhteiskunnalle. Ainakin juhlapuheissa on kehuttu suomalaisen sotilaan oikeudentuntoa, emmekä halua tahrata tätä mainetta.

Venäläisvähemmistö kasvaa Suomessa nopeaan tahtiin. On ennustettu, että venäläisvähemmistön väkiluku ohittaa ruotsinkielisten määrän tulevaisuudessa. Suomesta löytyy jo monia kuntia, joissa venäjä on puhutuin vieras kieli. Maantieteemme ansiosta on tietysti täysin luonnollista, että meillä on kookas ja kasvava venäläisvähemmistö. Jokainen Itä-Suomessa käynyt tietää, että ainoa ero itä-suomalaisen ja venäläisen pitäjän välillä on se, että Venäjällä polttoaine on halvempaa (liikennekulttuurissa voi olla myös joitain pieniä eroja). Ei sovi unohtaa historiaakaan: kauppaa on käyty pietarilaisten kanssa iät ja ajat, ja onhan Suomi ollut osa Venäjän keisarikuntaa, eikä tuo aika ollut Suomen historian kurjinta aikaa. Suomen nykyinen pääministeri, monen muun etulinjan poliitikon ohella, on muiden seikkojen (mm. venäjän kielen opetuksen lisääminen ja parempien liikenneyhteyksien) ohella vaatinut viisumivapautta Suomen ja Venäjän välille, joten on nähtävissä, että tulevaisuudessa Suomen itärajan ylittävä liikenne tulee vain kasvamaan.

Presidentti Putinin mukaan Venäjä tulee tarvittaessa suojelemaan ulkomailla olevia venäläisiä (keinovalikoimaan kuuluu myös aseellinen voimankäyttö). Suomalaiselle tämä ei ole mitenkään erikoinen asia: jokainen suomalaista mediaa seurannut tietää, että Suomessa keskustellaan siitä, pitäisikö Suomen suojella ulkomaille Isis-terrorijärjestön palvelukseen lähteneitä Suomen kansalaisia. Ajatus ulkomailla oleskelevien kansalaisten suojelemisesta ei siis ole mitenkään vieras suomalaisille. Joku voisi jopa todeta, että tavallisten kansalaisten suojeleminen on ymmärrettävämpää kuin Isis-terroristijärjestön palvelukseen lähteneiden kansalaisten suojeleminen, mutta en ota kantaa tähän sensitiiviseen aiheeseen.

Venäjä siis voi tarpeen vaatiessa käyttää jopa aseellista voimaa puolustaakseen ulkomailla olevia venäläisiä. Tämä tietysti voi herättää huolta, mutta onko tämä todella sellainen asia, josta pitäisi huolestua?

Mikäli Suomi pysyy edes jota kuinkin tolkullisena maana, ei meillä ole syytä huoleen.

Mitkä ovat keskeiset venäläisvähemmistöön liittyvät turvallisuusuhat?

Ensimmäinen uhka, joka on todennäköisyydeltään ja odotusarvoisilta vaikutuksiltaan selkeästi suurin, on arkinen rikollisuus sekä järjestäytynyt rikollisuus. Viittaan tällä omaisuus-, väkivalta-, seksuaali-, ja huumerikollisuuteen. En ole perehtynyt kattavasti Venäjän järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan, mutta yleisesti rikollisuuden osalta voi todeta, että venäläisvähemmistömme ei erottaudu erityisen negatiivisesti vakavien rikoksien osalta rikostilastoissa. Pietarin ydinalueet ovat turvallisempia kuin monen länsi-eurooppalaisen kaupungin lähiöt, joten uhkaa ei pidä liioitella. Venäläiset Suomessa eivät segregoidu omille asuinalueilleen, ”Russiatowneja” ei siis ole muodostumassa. Kuinka tätä uhkaa mitigoidaan? En osaa sanoa, mutta varmaan oikeuslaitos ja poliisi osaa toimia tämän uhan minimoimiseksi, ja tietysti hyvällä kotouttamisella voidaan aikaansaada hyviä tuloksia. Sivuutan nämä uhat, sillä aiheen fokus on laajemmassa turvallisuuspoliittisessa aspektissa, mutta nämä arkisemmat uhatkin on tietysti hyvä pitää mielessä ja foorumilta saattaa löytyä henkilöitä, jotka voivat asiantuntemuksellaan valaista tätä sisäisen turvallisuuden aspektia.

Toinen uhka on suomalaisuudesta vieraantuneet venäläiset, jotka voivat jopa aktiivisesti toimia Venäjän hyväksi. Pahin, joskin hyvin epätodennäköinen skenaario (ainakin lyhyellä aikajänteellä), on tietysti se että tälläisten henkilöiden lukumäärä olisi niin suuri, että Venäjä joutuisi tulemaan heidän avukseen. Tämä on hyvin epätodennäköinen skenaario, siitä pitää huolen elintasoero, kotoutuminen ja sivistysvaltion olemassaolo. Näistä seikoista huolimatta varmasti kuitenkin löytyy pieni määrä henkilöitä, jotka toimivat Venäjän hyväksi. Kuinka tälläisen laajamittaisempi leviäminen torjutaan? Fiksulla kotouttamis- ja maahanmuuttopolitiikalla. Otetaan Suomen venäläiset osaksi suomalaisuutta. Mitään syrjintää ei tietenkään tule harrastaa, sillä se vierauttaa. Venäläisvähemmistölle tulee tarjota oikeanlaista informaatiota, ja on pidettävä huoli siitä, etteivät he muodosta maailmankuvaansa vain venäläisten tietolähteiden perusteella. Ottamatta Yleen sen kummemmin kantaa on todettava, että Ylen venäjänkieliset uutiset on hyvä juttu.

Kolmas uhka on tietysti venäläisvähemmistön käyttäminen keppihevosena Venäjän voimapolitiikalle. Tämä lienee selvästi todennäköisempi uhka kuin edellä mainitsemani toinen uhka, mutta tähän eivät Suomen venäläiset ole syyllisiä. Aina löytyy syy, jos on haluja tappelemiseen, ja tarvittaessa tekosyy voi olla venäläisvähemmistön puolustaminen. Kuinka tätä torjutaan? Fiksulla puolustus- ja turvallisuuspolitiikalla. Pidetään huolta suomalaisten maanpuolustustahdosta ja Puolustusvoimien riittävästä resursoinnista. Teoriassa voimme tarvittaessa jopa liittyä sotilasliittoon. Myös hyvin kotoutunut venäläisvähemmistö voi maailmalle viestittää, että emme tarvitse Venäjän ”apua”.

Toisaalta voi jopa ajatella, että siltoja rakentava venäläisvähemmistö mitigoi Venäjän uhkaa. Miksipä ryhtyä sotimaan sellaista maata vastaan, jossa paikalliset venäläistaustaiset ihmiset elävät onnellisesti ja ovat esimerkki maiden välisestä ystävyydestä?

Käytännössä niin kauan, kun Suomessa majailevilla venäläisillä on asiat hyvin, ei meillä ole mitään syytä pelästyä tätä vähemmistöä. Tietysti on huomioitava, että joskus tunne menee järjen ohi - vaikka asiat olisi hyvin, voi veri vetää itään. Valppaana pitää tietysti olla, ja mikäli tilanne muuttuu on kyettävä reagoimaan nopeasti, tietenkin muistaen, että suuri laiva ei käänny nopeasti.

Naiivi ei pidä olla. Suureen joukkoon mahtuu kaikenlaista vipeltäjää, joukossa varmasti on myös aktiivisesti vieraan vallan hyväksi toimivia ihmisiä. Voi myös olla, että jotkut pyrkivät käyttämään vähemmistöä hyväkseen omien päämääriensä ajamiseen. On tiedostettava epäkohdat, epäkohdista on voitava puhua avoimesti, ja niihin tulee puuttua tarpeen vaatimilla keinoilla.

Venäläiset sopeutuvat melko hyvin Suomeen, vaikka eivät aivan kantaväestön tasolla olekkaan keskeisissä sopeutumista kuvaavissa tilastoissa. Meidän on silti tehtävä kaikkemme, ettemme vierauta heitä. Normaalit käytöstavat ja vieraanvaraisuus ovat täysin riittäviä asioita – enempää ei suomalaisilta voi tai tarvitse vaatia. Kotoutuminen on kaksipuolinen prosessi, joten on myönnettävä, että aivan kaikki ei ole meistä suomalaisista kiinni. Suomen venäläiset ovat luonnollinen osa suomalaista yhteiskuntaa, ja suhtautumisemme heihin kertoo yhteiskuntamme arvopohjasta. Tietysti venäläisvähemmistö muuttaa suomalaista yhteiskuntaa: venäjänkielisten ohittaessa ruotsinkielisten määrän keskusteluun väistämättä nousee kysymys siitä, tulisiko venäjän kielen korvata ruotsin kieli Suomen toisena virallisena kielenä. Luonnollisesti Suomen venäläiset osallistuvat tähän demokraattiseen prosessiin siinä missä muutkin suomalaiset.

Asia on lopulta melko yksinkertainen. On pidettävä huoli siitä, että venäläisvähemmistö kokee itsenäisen Suomen olevan heidän etujensa mukainen asia. Suomen venäläisillä on tietysti oikeus identiteettiinsä, mutta se ei saa olla räikeästi ristiriidassa suomalaisuuden kanssa. Suomalaisten ja venäläisten arvopohjat ovat melko lähellä toisiaan, joten mistään tekemättömästä tempusta ei ole kyse. Mitä enemmän syrjintää koetaan, sitä vähemmän samaistutaan kantaväestöön. Emme saa luoda venäläisvähemmistöä, joka kokee Venäjän edun menevän Suomen edun edelle! Samalla pidetään huoli suomalaisten maanpuolustustahdosta ja PV:n riittävästä resursoinnista, niin hyvä tulee. Henkilökohtaisesti kannatan myös Nato-jäsenyyttä, mutta lienee kaikille selvää, että sitä emme tule saavuttamaan. Mutta eiköhän ilmankin pärjätä, myös kasvavan venäläisvähemmistön kanssa – ja voihan sitä kansainvälistä yhteistyötä syventää ilman Nato-jäsenyyttäkin. Suurin uhka Suomen maanpuolustukselle lienee suomalaisten maanpuolustustahdon laskeminen.

Yhteenvetona voi todeta, että lyhyellä aikavälillä venäläisvähemmistö ei näytä muodostavan minkäänlaista uhkaa. Ennustehorisontin pidentyessä epävarmuus kasvaa, ja voi olla, että pidemmällä aikavälillä uhat ovat suurempia. Toisaalta näistä ei kannata liikaa murehtia: pidemmän aikavälin uhkien preventoimiseksi tulisi toimia jo nyt, ja sitä emme tule tekemään - eikä varmaan ole syytäkään tehdä mitään, joten tulevaisuuden uhat ovat tulevaisuuden murheita. Suomella ja Euroopalla on suurempiakin murheita kuin kohtalaisen hyvin sopeutuvat venäläiset maahanmuuttajat.

Huom! Palstalla on muissa aiheissa käyty laadukasta faktoihin perustuvaa keskustelua maahanmuutosta. Tässä aiheessa keskitymme venäläisvähemmistöön ja sen turvallisuuspoliittisiin vaikutuksiin. Pyritään pitäytymään aiheessa eikä mennä offtopiciin.

KarttaRuVe2011.jpg
 
Toinen uhka on suomalaisuudesta vieraantuneet venäläiset, jotka voivat jopa aktiivisesti toimia Venäjän hyväksi. Pahin, joskin hyvin epätodennäköinen skenaario (ainakin lyhyellä aikajänteellä), on tietysti se että tälläisten henkilöiden lukumäärä olisi niin suuri, että Venäjä joutuisi tulemaan heidän avukseen. Tämä on hyvin epätodennäköinen skenaario, siitä pitää huolen elintasoero, kotoutuminen ja sivistysvaltion olemassaolo.
Otanpa tähän vain sen verran kantaa, että nykyiselläänhän Suomessa on kaikilla oikeus saada opetusta koulussa äidinkielellään. Tämä ei mielestäni tue maahanmuuttajien sulautumista suomalaiseen yhteiskuntaan, koska heidän lapsensakin voivat säilyttää siten vanhempiensa kielen. Kieli on kulttuurin keskeisin säilyttäjä - jos ajattelu ohjattaisiin tapahtumaan suomen kielellä, niin se ohjaisi myös suomen kielen käyttöön ja suomalaistumiseen muutenkin. Opetusministeriö kovasti puoltaa tuota oman äidinkielen käyttöä opetuksessa, tokihan se antaa paremmat lähtökohdat itse asian oppimiselle, mutta se tekee todella ison karhunpalveluksen segregaation ylläpitämisen muodossa myös maahanmuuttajien jälkeläisissä.

Itse sallisin peruskoulun opetuskieleksi vain kotoperäiset kielet eli suomen, ruotsin, karjalan ja inarin-, koltan- ja pohjoissaamen, sekä sitten englannin käytännön syistä. Näin tuettaisiin tulokaskansallisuuksien assimilaatiota paikallisväestöön.

Vaihtoehtona voitaisiin harkita myös vastavuoroisuutta - jos Venäjä sallii suomensukuisten kansojen koulunkäynnin omalla kielellään venäjän sijaan, niin täälläkin voitaisiin jatkossakin sallia venäjänkielisten koulunkäynti venäjäksi. Sikäli kun niin ei tapahdu, niin venäjänkielisen opetuksen voisi hyvin lopettaa.
 
Tampere, väkiluku 230 000, ruotsinkielisiä noin 950, venäjänkielisiä yli 2200.
 
Opetusministeriö kovasti puoltaa tuota oman äidinkielen käyttöä opetuksessa, tokihan se antaa paremmat lähtökohdat itse asian oppimiselle, mutta se tekee todella ison karhunpalveluksen segregaation ylläpitämisen muodossa myös maahanmuuttajien jälkeläisissä.

syynä on monikulttuurisuuteen tähtäävä politiikka, ei nopea ja todellinen integroituminen suomalaisiksi vaan tavoite on monikulttuurinen yhteiskunta

kaivelkaas aihetta, eräässäkin pääkaupunkiseudun monikulttuurisuuteen liittyvässä
ry:ssä oli vielä viitisen vuotta sitten vaikuttamassa varsinainen putinisti,,
joka oli muistaakseni -- yllätys yllätys - ei SDP:n vaan kepun listoilla kuntavaaleissakin
 
englannin käytännön syistä.
Joita ovat?
Yliopistoissa joo, mutta peruskoulussakin?

Imperiumi on omin käsin teurastettu, mutta kulttuuri-imperialismi englannin kielen muodossa jatkuu populaariviihteen kuljettamana. Ei, minulla ei ole mitään Iso-Britanniaa tai Yhdysvaltoja vastaan, eikä edes englannin kieltäkään vastaan, mutta en halua sen myöskään saastuttavan suomen kieltä.

Jos ja kun Venäjä päättää jälleen kerran laajentaa etupiiriään, niin suomenvenäläinen väestö tulee toimimaan viidentenä kolonnana, tahtoivatpa he sitä tai eivät.
 
Viimeksi muokattu:
Joita ovat?

Imperiumi on omin käsin teurastettu, mutta kulttuuri-imperialismi englannin kielen muodossa jatkuu populaariviihteen kuljettamana. Ei, minulla ei ole mitään Iso-Britanniaa tai Yhdysvaltoja vastaan, eikä edes englannin kieltäkään vastaan, mutta en halua sen myöskään saastuttavan suomen kieltä.

Jos ja kun Venäjä päättää jälleen kerran laajentaa etupiiriään, niin suomenvenäläinen väestö tulee toimimaan viidentenä kolonnana, tahtoivatpa he sitä tai eivät.
Meillä on mm. jokunen englanninkielinen koulu Suomessa. Syykin on etenkin englanninkielisiin kouluihin selvä, muualta töiden perässä tulleiden expatien lapset.

Niin, ja onhan meillä ranskaksikin opetusta tarjoava koulu, ainakin yksi.

Tosin jos julkisiin peruskouluihin mennään, niin niissä opetus pitäisi olla vain vain kotoperäisillä kielillä. Lukioissakin ainoana poikkeuksena IB-linjat.
 
Otanpa tähän vain sen verran kantaa, että nykyiselläänhän Suomessa on kaikilla oikeus saada opetusta koulussa äidinkielellään. Tämä ei mielestäni tue maahanmuuttajien sulautumista suomalaiseen yhteiskuntaan, koska heidän lapsensakin voivat säilyttää siten vanhempiensa kielen. Kieli on kulttuurin keskeisin säilyttäjä - jos ajattelu ohjattaisiin tapahtumaan suomen kielellä, niin se ohjaisi myös suomen kielen käyttöön ja suomalaistumiseen muutenkin. Opetusministeriö kovasti puoltaa tuota oman äidinkielen käyttöä opetuksessa, tokihan se antaa paremmat lähtökohdat itse asian oppimiselle, mutta se tekee todella ison karhunpalveluksen segregaation ylläpitämisen muodossa myös maahanmuuttajien jälkeläisissä.

Itse sallisin peruskoulun opetuskieleksi vain kotoperäiset kielet eli suomen, ruotsin, karjalan ja inarin-, koltan- ja pohjoissaamen, sekä sitten englannin käytännön syistä. Näin tuettaisiin tulokaskansallisuuksien assimilaatiota paikallisväestöön.

Vaihtoehtona voitaisiin harkita myös vastavuoroisuutta - jos Venäjä sallii suomensukuisten kansojen koulunkäynnin omalla kielellään venäjän sijaan, niin täälläkin voitaisiin jatkossakin sallia venäjänkielisten koulunkäynti venäjäksi. Sikäli kun niin ei tapahdu, niin venäjänkielisen opetuksen voisi hyvin lopettaa.
Tämä onkin erikoinen asia. Olen samoilla linjoilla, uskon siis että sopeutuminen olisi parempaa, jos koulussa opetettaisiin suomeksi tai ruotsiksi. Ymmärtääkseni maailmanlaajuisesti tälläinen, että opetetaan oppilaan äidinkieltä kantaväestön kielen sijasta, on melko harvinaista. Sitähän voisi ajatella, että Suomessa puhutaan suomea tai ruotsia, ja maahanmuuttajan tulee siihen sopeutua - äidinkieltään hänelle voi opettaa hänen perheensä kotonaan, ja jos siellä hän ei sitä opi, niin miksi suomalaisen koululaitoksen tulisi sitä hänelle opettaa, mehän elämme Suomessa ja kyseessä on (maahanmuuttajataustainen) suomalainen?

Joku päivä sitten aihetta googlettaessa näin jonkun HS:n jutun aiheesta. Jutun otsikossa tai ingressissä mainittiin, että jotkut venäläiset Suomessa elävät "yhteiskunnan rajamailla" ja sympatisoivat Venäjää tms. Valitettavasti enää en kyseistä juttua löytänyt, harmi, sillä se olisi mielenkiintoinen juttu.

Olisiko @Mortti'lla jotain annettavaa aiheeseen?
 
Otanpa tähän vain sen verran kantaa, että nykyiselläänhän Suomessa on kaikilla oikeus saada opetusta koulussa äidinkielellään. Tämä ei mielestäni tue maahanmuuttajien sulautumista suomalaiseen yhteiskuntaan, koska heidän lapsensakin voivat säilyttää siten vanhempiensa kielen. Kieli on kulttuurin keskeisin säilyttäjä - jos ajattelu ohjattaisiin tapahtumaan suomen kielellä, niin se ohjaisi myös suomen kielen käyttöön ja suomalaistumiseen muutenkin. Opetusministeriö kovasti puoltaa tuota oman äidinkielen käyttöä opetuksessa, tokihan se antaa paremmat lähtökohdat itse asian oppimiselle, mutta se tekee todella ison karhunpalveluksen segregaation ylläpitämisen muodossa myös maahanmuuttajien jälkeläisissä.

Itse sallisin peruskoulun opetuskieleksi vain kotoperäiset kielet eli suomen, ruotsin, karjalan ja inarin-, koltan- ja pohjoissaamen, sekä sitten englannin käytännön syistä. Näin tuettaisiin tulokaskansallisuuksien assimilaatiota paikallisväestöön.

Vaihtoehtona voitaisiin harkita myös vastavuoroisuutta - jos Venäjä sallii suomensukuisten kansojen koulunkäynnin omalla kielellään venäjän sijaan, niin täälläkin voitaisiin jatkossakin sallia venäjänkielisten koulunkäynti venäjäksi. Sikäli kun niin ei tapahdu, niin venäjänkielisen opetuksen voisi hyvin lopettaa.

Viilataan pilkkua hieman, tuosta opetuskielestä OPH kirjoittaa näin:

Koulun opetuskieli
Perusopetuslain 10 §:n 1 momentissa säädetään, että koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Perusopetuslain 10 §:n 2 momentissa säädetään, että saamelaisten kotiseutualueella asuvien, saamen kieltä osaavien saamelaisten opetus on annettava pääosin saamen kielellä. Kuulovammaisille on tarvittaessa annettava opetusta viittomakielellä.
Koulut ovat yksikielisiä, koska opetus on lain mukaan järjestettävä erikseen kummallekin kieliryhmälle (perusopetuslaki 10 § 1 momentti). Kouluissa voidaan perusopetuslain 10 §:n 4 momentin mukaan järjestää opetusta muulla kuin lain 10 §:n 1 momentissa mainitulla kielellä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi kielikylpyopetus tai vieraskielinen opetus.
Opetuksen järjestäjän on hyväksyttävä opetussuunnitelma erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten (perusopetuslaki 15 § 1 momentti). Opetussuunnitelma on kirjoitettava koulun opetuskielellä, ja se kirjoitetaan aina erikseen kaikille kieliryhmille.

https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutk..._suomenkielisissa_kunnissa/koulun_opetuskieli

Opetuksen järjestäjät sekä koulut määrittelevät opetussuunnitelmassaan, millaista kielivalikoimaa opetuksessa on tarjolla opetusta varten. Ylivoimaisesti suurin osa kouluista antaa opetusta suomen kielellä. Muita kieliä voidaan opiskella vaihtelevasti.Otetaan esimerkiksi muutaman vuoden takaa tilanne, jossa erään pienen perusopetuksen koulun oppilaista (alle 50 oppilasta) yli 50% oli ulkomaalaistaustaisia edustaen 12 eri kansallisuutta ja vastaavasti erilaisia kieliryhmiä. Kotimaan etnisiä (romanit) oli viitisen prosenttia oppilasmäärästä ja joukkoon mahtui myös toisen kotimaisen kielen puhuja. Koulun opetuskieli oli silti kaikille suomi ja piste.

Ensimmäinen vieras kieli koulussa oli englannin kieli ja toinen kotimainen kuului niin ikään yhteiseen palettiin, tosin osa esim. maahanmuuttajataustaisista oli vapautettu ruotsin kielen opiskelusta. Muita kieliä ei ollut opetettavien aineiden joukossa. Maahanmuuttajataustaisilla ja svedua puhuvalla suomen kieli oli opinnoissa S2 -kielenä (eli suomi toisena kielenä). Oppilaiden omalla äidinkielellä annettavaa opetusta ei ollut. Pikanttina yksityiskohtana ko. koululla toimi tuolloin oppilaskunnan aloitteesta mm. venäjän kielen kerho, jossa oli puolenkymmentä ei-venäläistaustaista osallistujaa.

Kielten monipuolinen opiskelu ei ole mielestäni haitaksi. Englannin kielen opetusta varhennetaan ensi vuoden alusta alkaen. Ajoitus eli opetuksen aloittaminen kesken lukuvuotta on nerokkaan typerä veto opetuksen järjestämisen näkökulmasta, mutta sen kanssa on taaplattava. Rahaa näihin maailmaa syleileviin hankkeisiin on tarjolla jatkossa... vähän.

Kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankkeessa on etsitty kestäviä tapoja tarjota lapsille mahdollisuuksia aloittaa kieltenopiskelu nykyistä aikaisemmin. Hankkeissa on kehitetty perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyötä. Samalla tavoitteena on ollut lisätä kielten tarjontaa niin, että yhä useampi lapsi valitsisi ranskan, saksan, venäjän, espanjan tai kiinan, tai japanin, pitkäksi kielekseen. Kuntia on kannustettu myös rakentamaan alueellisia yhteistyön kokeiluita.
Kieltenopetus alkaa jatkossa jo ensimmäiseltä luokalta
Valtioneuvosto päätti syyskuussa 2018 muuttaa perusopetus- ja tuntijakoasetuksia siten, että vuosiluokkien 1 ja 2 tuntimäärää lisätään yhteensä kahdella vuosiviikkotunnilla. Tunnit kohdennetaan A1-kielen opetukseen, joka alkaa 1. luokalla kaikissa peruskouluissa viimeistään keväällä 2020 puolella vuosiviikkotunnilla.
Uudet vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet julkaistiin 14.5.2019. Päivitetyt perusteet sisältävät kuvaukset luokilla 1–2 annettavan A1-kielen opetuksen tehtävästä, opetuksen tavoitteista ja niistä johdetuista oppimisen tavoitteista sekä tavoitteisiin liittyvistä sisällöistä. Lisäksi kuvataan, kuinka opetusta voidaan eriyttää ja kuinka oppilasta arvioidaan.
https://beta.oph.fi/fi/koulutus-ja-...taminen#anchor-kieltenopetuksen-varhentaminen
...
Imperiumi on omin käsin teurastettu, mutta kulttuuri-imperialismi englannin kielen muodossa jatkuu populaariviihteen kuljettamana. Ei, minulla ei ole mitään Iso-Britanniaa tai Yhdysvaltoja vastaan, eikä edes englannin kieltäkään vastaan, mutta en halua sen myöskään saastuttavan suomen kieltä.
...
Me on jo hävitty tää peli aikaa sitten. Kolmikymppiset haluavat firettää, chillailla ja tubettaa ja kotona nuorimmainen teinijannu puhuu kuntoiluun liittyen mm. bicepsistä ja viljelee erilaisia ei-suomalaisia pelitermejä niin, että vilisee. 70- luvun alussa puhuttiin television, magnetofonin, radion yms. lainasanojen haitallisesta vaikutuksesta suomen kielelle. Tiesitkö muuten, että mikroskoopin korvaajaksi ehdotettiin hitutähytintä? Maailma muuttuu, kieli muuttuu ja myös me muutumme.

———
No joo, kirjoitetaan vähän noista venäläistaustaisista ettei mene ihan ohisektorille. Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on omasta halusta kiinni. Tunnen joitain avioliiton kautta tänne tulleita, jotka ovat integroituneet ja identifioituneet osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lapsiperheiden lapset (syntyneet täällä) kokevat olevansa suomalaisia, vaikka heillä on sukujuuria myös naapurimaassa ja siellä myös vieraillaan. Yhteiskuntaan integroituneiden kohdalla en oman kontaktipinnan kautta mutuiltuna näkisi olevan ongelmaa, mutta on täällä myös niitä tulijoita, jotka eivät halua uida virran mukana. Ja myös selviä mykriä eli tesanttija. Toki Putte ja kaverit käyttävät myös integroituneita keppihevosina, tekosyyhän se paras syy on. (Vrt. Mainilan laukaukset)

Wanhan kansan immeisenä pidän työn saamisen ja työelämään integroitumisen vaikutusta erittäin merkittävänä kansakunnan eheyden sementtimyllynä. Ongelmana on, että meillä tätä myllyä koetetaan yhtäältä kovasti murentaa ja toisaalta tavoitellaan kuuta taivaalta ja syleillään kaikkea mahdollista. Tämä vaikuttaa paitsi muualta tulevien integraatiomahdollisuuksiin, myös kantaväestön integroitumiseen. Lukuvinkiksi tähänkin voisi antaa Marjatta Kurenniemen satukirjan Pukke punamuurahaisen seikkailuista. Rivien välistä voisi löytyä asiaa.
 
Maailma muuttuu, kieli muuttuu ja myös me muutumme.
Maailma ja ihmiset pysyvät haukotuttavan samanlaisina vuosisadasta toiseen. Eikä kaikki kieletkään muutu, kuolleet sellaiset nimittäin.

Kansat ottavat yksi kerrallaan Suuren Harppauksen sivistykseen yhden tai kahden sukupolven aikana ja sitten aikanaan osoittavat, että se sii-vis-tys on pelkkää pintaa.
 
Tämä onkin erikoinen asia. Olen samoilla linjoilla, uskon siis että sopeutuminen olisi parempaa, jos koulussa opetettaisiin suomeksi tai ruotsiksi. Ymmärtääkseni maailmanlaajuisesti tälläinen, että opetetaan oppilaan äidinkieltä kantaväestön kielen sijasta, on melko harvinaista. Sitähän voisi ajatella, että Suomessa puhutaan suomea tai ruotsia, ja maahanmuuttajan tulee siihen sopeutua - äidinkieltään hänelle voi opettaa hänen perheensä kotonaan, ja jos siellä hän ei sitä opi, niin miksi suomalaisen koululaitoksen tulisi sitä hänelle opettaa, mehän elämme Suomessa ja kyseessä on (maahanmuuttajataustainen) suomalainen?
Niinkuin @Sarek1 tuossa jo kirjoittikin, ei Suomessa sentään anneta koko opetusta maahanmuuttajien äidinkielellä, vaan kyse on ainoastaan siitä, että yhdeksi oppiaineekseen voi valita äidinkielensä, jos se on muu kuin Suomi tai Ruotsi.

Joku päivä sitten aihetta googlettaessa näin jonkun HS:n jutun aiheesta. Jutun otsikossa tai ingressissä mainittiin, että jotkut venäläiset Suomessa elävät "yhteiskunnan rajamailla" ja sympatisoivat Venäjää tms. Valitettavasti enää en kyseistä juttua löytänyt, harmi, sillä se olisi mielenkiintoinen juttu.

Olisiko @Mortti'lla jotain annettavaa aiheeseen?
Itse en henkilökohtaisesti juurikaan tunne suomenvenäläisiä, mutta toki mediassa on näkynyt kaikenlaista juttua aiheesta. Esim. Venäjän vuoden 2018 presidentivaaleissa 73,5 % Suomesta käsin äänestäneistä venäläisistä äänesti Putinia. Vaikka tuossa oli aika rajallinen osallistujajoukko (reilut 5000 äänesti), tukee YLE Kioskin suomenvenäläisten keskustelu vuodelta 2018 käsitystä, että ainakin kohtalaisen hyvässä kurssissa Putin on.
Eli vaikea sitä on epäillä, etteikö varsin suuri osa suomenvenäläisistä olisi kohtalaisen patrioottisia venäläisiä (ja osa jopa jossain määrin putinistejakin).
 
On niitä ainakin helvetisti jo täällä Kehäteiden sisällä. Eilenkin Lidlissä oli samaan aikaan kanssani ainakin kolme eri venäläisporukkaa. Ja nuori mies joka istui kassalla, puhui sujuvasti venättä minun jälkeeni jonossa oleville naisille. Ruotsia kuulee puhuttavan todella paljon harvemmin.
 
Sen ainakin olen huomannut että venäläiset ovat kuuroja.
Haminassa lähestyin pyörällä (pitkin pyörätietä) kadunkulmaa joka oli täynnä venäjää molottavaa porukkaa. Hyvissä ajoin riputin kelloa, jatkoin rimputtamista ja vielä metrin päässä rimputin eikä kenelläkään aikomustakaan astua pois edestä. Yksi mies jopa oli kävelemässä alle. Enkä tullut lujaakaan vaan kävely vauhtia menin porukan läpi.
 
Emme saa luoda venäläisvähemmistöä, joka kokee Venäjän edun menevän Suomen edun edelle!

Ensinnä onnittelut hyvästä avauksesta.

Kaikesta huolimatta pitää muistaa, että rodinan lainsäädäntö lähtee siitä, että venäläinen on venäläinen -velvollisuuksineen- asuipa hän vaikka kuussa. Kyse siis ei ole vain siitä, mitä täällä asuva venäläinen ajattelee ja miten hän asennoituu tai edes: mitä hän haluaa tehdä....kyse on Isommasta asiasta. Jos rodina kutsuu lapsiaan toimimaan etunsa mukaan, niin ao. henkilö joutuu oikeasti punnitsemaan onko hän asemassa arvioida itse suostuuko?

Venäläiset, valkkarivenäläiset ja ukrainalaiset näköjään kotoutuvat tavalla, jota voi vain äimistellä positiivisesti.

Käsiteltiin ihmisiä. Jahka venäläisyritykset alkavat tosissaan tulla markkinoille, se on toinen tarinansa. Kuljetus-kaivos-maatalous- jne. ja huom: hoiva-alalle tulee vielä venäläisvirityksiä, kahtokkeehan vain. Siinä liikkuu iso raha ja pestaaminen suontuu Venäjältä käsin, näitä yrityksiä on jo monessa Euroopan maassa.

Kaikkiaan Venäjä ei ole -niin ulkona- kaikesta kuin Maanpuolustusnettiä lukemalla voisi kuvitella. Tykkäsi siitä tai ei, niin vain on. Ja tulee olemaan, ei se tosta mihinkään häviä. Suomen lainsäätäjän, viranomaisten ym. on oltava vain tarkkana siitä, etteivät heikäläiset negatiiviset bisnesmallit juurru myös Onnelaan, tähän katajaiseen Kalevalaan, entiseen Impivaaraan. Pelkäänkö hieman myös sitä, että nämä yritykset kernaasti -vaalirahoittavat- puolueita ja ehdokkaita....juu, en hieman, vaan olen siitä varma. Ja SIINÄ onkin mielenkiintoinen pointtinsa, eikös vain.

Jos yhteiskuntamme muuttuu nähdyllä tavalla ja vauhdilla, mikä nyt on jo silmissä, niin saahan tässä kalevalahatustaan kiinni pitää, jotta mukana pysyy. Suomen edariin on pystyttävä saamaan Laatua sisään ja sinne valituilta on Vaadittava nykyistä enemmän. Moraali, etiikka ja Suomen etu on koroitettava uudestaan keskiöön, sanokaa mun sanoneen.

Toivottavasti en lipunut aloittajan tahdon vastaisesti sivuraiteelle, mutta -venäläisteemakin- on laajempi kuin tänne muuttavat kansalaiset. Ja ottakaa huomioon, että en päässyt vielä edes turpo-vaiheeseen tahi siihen, mitä eritoten naispuolinen invaasio tarkoittaisi kaamoksen harmaannuttamille urossuomalaisille.
 
Asia on lopulta melko yksinkertainen. On pidettävä huoli siitä, että venäläisvähemmistö kokee itsenäisen Suomen olevan heidän etujensa mukainen asia. Suomen venäläisillä on tietysti oikeus identiteettiinsä, mutta se ei saa olla räikeästi ristiriidassa suomalaisuuden kanssa... ...Emme saa luoda venäläisvähemmistöä, joka kokee Venäjän edun menevän Suomen edun edelle!..

...Kaikesta huolimatta pitää muistaa, että rodinan lainsäädäntö lähtee siitä, että venäläinen on venäläinen -velvollisuuksineen- asuipa hän vaikka kuussa. Kyse siis ei ole vain siitä, mitä täällä asuva venäläinen ajattelee ja miten hän asennoituu tai edes: mitä hän haluaa tehdä....kyse on Isommasta asiasta. Jos rodina kutsuu lapsiaan toimimaan etunsa mukaan, niin ao. henkilö joutuu oikeasti punnitsemaan onko hän asemassa arvioida itse suostuuko?..

Mielestäni näissä @Tetra ja @baikal ovat asian ytimessä. Venäläisvähemmistö on llähtökohtaisesti vain eri kieltä puhuvaa ja etnisesti suomalaisista hieman poikkeava kansaa Suomen rajojen sisäpuolella. Oikeat uhkakuvat liittyvät siihen, että kuinka suurta osaa tästä vähemmistöstä voidaan käyttää Suomea kohtaan vihamielisen agendan hyväksi. Toisin sanoen, kuinka suuri osa venäläisvähemmistöstä on todella kuuliainen Venäjälle Suomen sijaan ja kuinka suuri osa on jopa valmis toimimaan vihamielisesti Suomea vastaan? Tähän vaikuttaa ensisijaisesti mielipidevaikuttaminen joka tapahtuu lähtökohtaisesti venäjänkielellä median kautta. Siksi kieli on aivan avainasemassa. Tämä on nähty jo Balttian maissa, joissa siihen on jouduttu jopa puuttumaan. Toisaalta siihen vaikutavat sosialliset verkostot esim. venäjänkielisten yhteisöinä, joihin ollaan yhteydessä tai joiden toimintaa jopa kontrolloidaan Venäjän puolelta. Tiivistettynä: tarvitaan siis ulkopuolista ohjausta, jotta vähemmistöstä tai osasta siitä saataisiin aidosti uhka yhteiskunnalle

Vaikuttamisen keinovalikoimaan kuuluu koko nyaikaisen hypridisodankäynnin eri keinojen kirjo. Se voi olla Venäjän taloudellisten intressien ajamista suomessa (esim. NordStream lobbaus), mielipidevaikuttamista suomen- ja venäjänkieliseen väestöön esim. hakeutumalla toimittajaksi valtakunnallisesti merkittäviin lehtiin. Se voi olla yritys-, sota- tai poliittista vakoilua hyödyntäen venäläisvähemmistön suhteita tai positioita yhteiskunnassa. Mitä vain...

Suurimmaksi uhaksi Tetra listasi rikollisuuden tarkoittaen varmasti myös venäläisessä kulttuurissa ja hallinnossa pesivää korruptiota ja sen leviämisen uhkaa Suomen rajojen sisäpuolelle väestön mukana. Rikollisuus ja korrptio voivat kuitenkin olla myös vaikutuskeinoja, joiden avulla lähdetään koordinoitusti ja kohdennetusti rapauttamaan toisen yhteiskunnan toimivutta. Järjestäytynyt rikollisuus Venäjällä on vahvasti kytköksissä maan hallintoon, joten suurimmat uhat rikolliden leviämisen suhteen liittyvät myös siihen, että toimintaa ohjataan rajojemme ulkopuolelta.

Se mitä olen lähipiirissäni kuullut niiltä ihmisiltä, ketkä ovat Suomessa asuvien venäläisten tai venäjänkielisten kanssa tekemisissä on se, että venäläisvähemmistö on jakautunut vahvasti kahtia: osa kannattaa nykyistä Venäjän hallintoa, kuuntelee sen propagandaa ja varmaankin toimisi myös sen vuoksi tarvittaessa. Toinen puoli taas ymmärtää propgandan olevan mitä on, on etännyttänyt itsensä nykyhallinnosta eikä varmasti toimisi sen agendan mukaisesti. Näiden ryhmien välillä kytee jatkuvasti, sukulaissuhteita on saatettu laittaa poikki tai politiikasta on tullut tabu, jotta ihmissuhteet säilyisivät. Nämä siis aitoja havaintoja ihmisiltä.



 
Mitä läpinäkyvämpi, avoimempi ja paremmin toimiva yhteiskunta, sen vaikeampi siihen on heittää salaliittoteoriaa väliin luottamusta nakertamaan. Noihin rakosiin kasakka kyllä iskee, jos saa tilaisuuden.
 
Mitä läpinäkyvämpi, avoimempi ja paremmin toimiva yhteiskunta, sen vaikeampi siihen on heittää salaliittoteoriaa väliin luottamusta nakertamaan. Noihin rakosiin kasakka kyllä iskee, jos saa tilaisuuden.
Varmasti on vaikeampi, mutta riittääkö se?

Elämme totuuden jälkeistä aikaa, jossa kukin voi elää siinä kuplassa missä haluaa faktoista piittaamatta. Onko meidän hitaasti reagoivalla demokratialla varaa luottaa siihen, että Venäjältä tulevat vaikuttamisyritykiset venäläisvähemmistöön eivät tuota tulosta?
 
Varmasti monet palstalaiset ovat kokemustensa kautta huomanneet, että "venäläisvaikutteet" voivat olla vahvoja myös toisen polven venäläistaustaisissa maahanmuuttajissa.

Toivottavasti en lipunut aloittajan tahdon vastaisesti sivuraiteelle, mutta -venäläisteemakin- on laajempi kuin tänne muuttavat kansalaiset. Ja ottakaa huomioon, että en päässyt vielä edes turpo-vaiheeseen tahi siihen, mitä eritoten naispuolinen invaasio tarkoittaisi kaamoksen harmaannuttamille urossuomalaisille.
Et ollenkaan lipsunut, sillä viestisi käsitteli Venäjää yleisemmin. Lähinnä hain sitä, ettei tehdä aiheesta yleisemmän tason maahanmuuttokeskustelua. Tietysti on mielenkiintoista verrata venäläisväestön kotoutumista muiden maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen, mutta maahanmuuttokeskusteluja voidaan käydä muissa aiheissa - yleisemmissä maahanmuuttoon liittyvissä keskusteluissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvät ikävät tosiasiat näyttävät triggeröivän joitakin ihmisiä, joten olisi hyvä tässä asiassa keskittyä vain venäläisvähemmistöön ja Venäjään.

Olisiko @Maidan'lla kommenttia?
 
Back
Top