Katse arktiseen ympäristöön

[KorpiSISSI]

Lukaisin joulunpyhinä Teemu Keskisarjan mainion opuksen Raaka tie Raatteeseen. Talvisodasta alkaa olla enemmän kuin ihmisikä aikaa, mutta jotkin asiat ovat pysyneet aika lailla samoina.

Teknologia on kehittynyt, mutta Itä-länsi -suuntaiset yhteydet ovat pohjoisessa edelleen erittäin rajalliset, joka aiheuttaa huolto-ongelmia hyökkääjälle. Tiettömien erämaiden läpi hyökkääminen tai yhteen huoltouraan tukeutuminen vaatii muutakin kuin maastoliikkuvuutta ja erätaitoja. Tämän oppi Puna-armeija talvisodassa ja saksalaiset ja suomalaiset jatkosodassa.

Jokin Krimin tyyppinen pienin joukoin tehtävä yllätyshyökkäys saattaisi sen sijaan toimia. Muutama liikenteellinen solmukohta sekä lentokenttä haltuun erikoisjoukoilla, jonka jälkeen ilmasta täydennyksiä. Suomen päävoimat saataisiin sidotuksi etelään aloittamalla samaan aikaan suuret maa-, ilma- ja merivoimien harjoitukset Karjalan kannaksella ja Suomenlahdella. Lapin siviiliväestö olisi hyvin kohdeltuna hallittavissa jo vähälukuisuutensa vuoksi.

Ei ne maahanalaskut ja erikoisjoukkojen iskut/haltuunotot toimi "pidemmässä juoksussa" ilman maayhteyttä ja huoltoa. Mottiin joutuvat ja tuhotaan jo valmiudessa olevien Prikaatien toimesta. Reservistä löytyy vielä riittämiin metsiin ja luonnonoloihin sopeutuneita sissikoulutettuja juuri tuon kaltaisten toimien vastavoimaksi.

 

[letkuspede]

Ei ne maahanalaskut ja erikoisjoukkojen iskut/haltuunotot toimi "pidemmässä juoksussa" ilman maayhteyttä ja huoltoa. Mottiin joutuvat ja tuhotaan jo valmiudessa olevien Prikaatien toimesta. Reservistä löytyy vielä riittämiin metsiin ja luonnonoloihin sopeutuneita sissikoulutettuja juuri tuon kaltaisten toimien vastavoimaksi.

230 000 + 0.9M res. joka koulutettu ampumaan lonkalta ja ennen kaikkea tuelta

 

[Rajajääkäri]

Ei ne maahanalaskut ja erikoisjoukkojen iskut/haltuunotot toimi "pidemmässä juoksussa" ilman maayhteyttä ja huoltoa. Mottiin joutuvat ja tuhotaan jo valmiudessa olevien Prikaatien toimesta. Reservistä löytyy vielä riittämiin metsiin ja luonnonoloihin sopeutuneita sissikoulutettuja juuri tuon kaltaisten toimien vastavoimaksi.

Tuosta olen kyllä niin samaa mieltä, kuin olla ja voi. Nimenomaan tuohon koulutettiin/koulutetaan ainakin rajan sissikomppanian miehiä. 100-varma, että tositilanteessa tehoaa. Tuo arvio sai vanhan sissin testosteronitason nousemaan aivan nuorukaisen tasolle. Kiitos edelliselle kiirjoittajalle ja itselleni.

 

[scip10]

Teknologia on kehittynyt, mutta Itä-länsi -suuntaiset yhteydet ovat pohjoisessa edelleen erittäin rajalliset, joka aiheuttaa huolto-ongelmia hyökkääjälle. Tiettömien erämaiden läpi hyökkääminen tai yhteen huoltouraan tukeutuminen vaatii muutakin kuin maastoliikkuvuutta ja erätaitoja. Tämän oppi Puna-armeija talvisodassa ja saksalaiset ja suomalaiset jatkosodassa.

Lainaanpa itseäni näin Alakurtin avaamisen johdosta.

Alakurtista Sallaan ja edelleen Kemijärvelle ja Rovaniemelle nimittäin kulkee eräs harvoista rajan ylittävistä teistä. Seuraavat löytyvät etelässä Kuusamosta ja pohjoisessa vasta Inarista. Sodan sattuessa tämä tie olisi aivan satavarmasti merkittävä hyökkäysura, ehkä tärkein koko P-Suomessa.

Eräs Raatteen tien taistelun kulmakivistä oli puna-armeijan erittäin vaikeat huoltoyhteydet myös omassa selustassa. Suomussalmelta oli n. 250 km huonoa tietä Muurmannin radalle, ja sittenkin oltiin vasta radanvarressa keskellä lähes asumatonta korpea.

Alakurtti on huomattavasti lähempänä Suomen rajaa, sinne tulee rautatie ja siellä on lentokenttä. Tukikohtaa ollaan vahvistamassa ja sen infrastruktuuria parantamassa, jonka jälkeen Alakurtti todennäköisesti pystyy toimimaan huoltotukikohtana Suomeen suuntautuvalle hyökkäykselle. Tai jos käännetään asia toisinpäin: Miksi Alakurttia pitää vahvistaa? Kuka uhkaa Venäjää Alakurtissa?

 

[Fencer]

Lainaanpa itseäni näin Alakurtin avaamisen johdosta.

Alakurtista Sallaan ja edelleen Kemijärvelle ja Rovaniemelle nimittäin kulkee eräs harvoista rajan ylittävistä teistä. Seuraavat löytyvät etelässä Kuusamosta ja pohjoisessa vasta Inarista. Sodan sattuessa tämä tie olisi aivan satavarmasti merkittävä hyökkäysura, ehkä tärkein koko P-Suomessa.

Eräs Raatteen tien taistelun kulmakivistä oli puna-armeijan erittäin vaikeat huoltoyhteydet myös omassa selustassa. Suomussalmelta oli n. 250 km huonoa tietä Muurmannin radalle, ja sittenkin oltiin vasta radanvarressa keskellä lähes asumatonta korpea.

Olen antanut kertoa itselleni, että venäläisillä on kohtalaisen hyvä valmius ja kyky luoda hyökkäysuria vaikka umpikorpeen.

Alakurtti on huomattavasti lähempänä Suomen rajaa, sinne tulee rautatie ja siellä on lentokenttä. Tukikohtaa ollaan vahvistamassa ja sen infrastruktuuria parantamassa, jonka jälkeen Alakurtti todennäköisesti pystyy toimimaan huoltotukikohtana Suomeen suuntautuvalle hyökkäykselle. Tai jos käännetään asia toisinpäin: Miksi Alakurttia pitää vahvistaa? Kuka uhkaa Venäjää Alakurtissa?

Käyttökelpoinen infra ja melko hyvä sijainti suhteessa Norjaan ja Suomeen. Ja kun otetaan rullasta hieman foliota pään ympärille, niin eräs syy on eduskuntavaalit.

 

[scip10]

Olen antanut kertoa itselleni, että venäläisillä on kohtalaisen hyvä valmius ja kyky luoda hyökkäysuria vaikka umpikorpeen.

Mekanisoidun joukon menestyksekäs huoltaminen tiettömän korven läpi lienee tekemätön temppu jopa veli venäläiselle.

Käyttökelpoinen infra ja melko hyvä sijainti suhteessa Norjaan ja Suomeen. Ja kun otetaan rullasta hieman foliota pään ympärille, niin eräs syy on eduskuntavaalit.

No jaa. Suomen näkyvä painostaminen ennen eduskuntavaaleja ei ole järkevää, koska se todennäköisesti nostaa Nato-jäsenyyden kannatusta.

Oman foliohattuni alla Alakurtin uudelleen varustamisella luodaan hyökkäystukikohta Suomen lappiin. Alakurttia saatetaan käyttää mikäli Venäjän ja lännen välit kiristyvät arktiksella.

 

[Benelli]

Mekanisoidun joukon menestyksekäs huoltaminen tiettömän korven läpi lienee tekemätön temppu jopa veli venäläiselle.

Venäläiset rakentavat edetessään tiettömässä korvessa uuden tien.

 

[scip10]

Venäläiset rakentavat edetessään tiettömässä korvessa uuden tien.

Jos hyökkäys tähän perustuu, ei meillä ole hädänpäivää.

Kannattaa muistaa miksi Stalin ylipäätään vaati lähes asumattoman Sallan itäosan luovutusta: työntääkseen Suomen kauemmas Murmanskin radasta ja toisaalta saadakseen paremman hyökkäysjalansijan länteen. Hyökkäystä varten Suomen piti rakentaa rajalle rautatiekin.

 

[Tähystäjä]

Lainaanpa itseäni näin Alakurtin avaamisen johdosta.

Alakurtista Sallaan ja edelleen Kemijärvelle ja Rovaniemelle nimittäin kulkee eräs harvoista rajan ylittävistä teistä. Seuraavat löytyvät etelässä Kuusamosta ja pohjoisessa vasta Inarista. Sodan sattuessa tämä tie olisi aivan satavarmasti merkittävä hyökkäysura, ehkä tärkein koko P-Suomessa.

Eräs Raatteen tien taistelun kulmakivistä oli puna-armeijan erittäin vaikeat huoltoyhteydet myös omassa selustassa. Suomussalmelta oli n. 250 km huonoa tietä Muurmannin radalle, ja sittenkin oltiin vasta radanvarressa keskellä lähes asumatonta korpea.

Alakurtti on huomattavasti lähempänä Suomen rajaa, sinne tulee rautatie ja siellä on lentokenttä. Tukikohtaa ollaan vahvistamassa ja sen infrastruktuuria parantamassa, jonka jälkeen Alakurtti todennäköisesti pystyy toimimaan huoltotukikohtana Suomeen suuntautuvalle hyökkäykselle. Tai jos käännetään asia toisinpäin: Miksi Alakurttia pitää vahvistaa? Kuka uhkaa Venäjää Alakurtissa?

Jokohan porukalle alkaa valkeamaan mihin niitä JASSM:eja voidaan esim. käyttää?

Tuolla olisi kyllä erittäin hyviä maaleja kovassa tilanteessa myös ATACMS:ille, ja jopa ihan MRLS:n perusrypäleraketeille, tässä alkaa ihan oikeasti harmittamaan, että moisia ei tänne sitten kuitenkaan hankittu...

Toisaalta ihan perinteisille sissisodankäynnin keinoillekin näkyy tuolla olevan paljon tilaa, venäläiset kun ovat ainakin Sallaan asti käytännössä yhden uran varassa...

 

[Tähystäjä]

Toisaalta offtopiccina ihmetyttää kyllä, että miksei tuota Kantalahden ratahanketta ole koskaan toteutettu.

Luulisi moisen teoriassa voivan olla Suomelle hyvinkin kannattava pitkällä aikavälillä. Ratahan on Suomen puolella valmiiksi olemassa ainakin jonkinlaisessa kunnossa aina Kelloselkään asti (ei ole kylläkään enää liikennöity).

Teoriassa siis pystyttäisiin hyvinkin kohtuullisilla kustannuksilla rakentamaan Suomelle ratayhteys Kantalahden kautta Vienanmerelle, ja liitoksella Muurmannin rataan myös Jäämerelle. Näin voisi olla mahdollista saada osa Jäämereltä Keski-Eurooppaan suuntautuvasta laivaliikenteestä kulkemaan suoraan kiskoja pitkin Kemiin, ja sieltä sitten suoraan laivalla esim. Saksaan. Tämän pitäisi ainakin teoriassa lyhentää matka-aikaa huomattavasti Norjanmeren kautta kiertämiseem verrattuna.

En myöskään näe, että mahdollisella suoralla ratayhteydellä Alakurtista Suomen puolelle olisi enää 2000-luvulla mitään mainittavaa maanpuolustuksellista merkitystä.

 

[scip10]

Jokohan porukalle alkaa valkeamaan mihin niitä JASSM:eja voidaan esim. käyttää?

Tuolla olisi kyllä erittäin hyviä maaleja kovassa tilanteessa myös ATACMS:ille, ja jopa ihan MRLS:n perusrypäleraketeille, tässä alkaa ihan oikeasti harmittamaan, että moisia ei tänne sitten kuitenkaan hankittu...

Toisaalta ihan perinteisille sissisodankäynnin keinoillekin näkyy tuolla olevan paljon tilaa, veänäläiset kun ovat ainakin Sallaan asti käytännössä yhden uran varassa...

Jos sieltä joskus mekanisoitu prikaati lähtee vyörymään, riittää töitä sekä JASSMille että sisseille.

Vaikka hyökkääjä Suomen puolella levittäisi useammalle suunnalle, tulee sen huolto kuitenkin vain tuota yhtä tietä sekä jossain määrin ilmasta.

 

[Rajajääkäri]

Huoltokeskuksen tuominen lähemmäksi Suomen rajaa, helpottaa kai myös meitä tuhoiskun antamisessa. Petrovski Jam taisi olla paljon kauempana.

 

[Reef]

Tuolla seudulla ihmiset elävät yhä edelleen luonnossa ja pärjäävät siellä lapsesta saakka. Toki Suomessakin erämiehiä on mutta tuskin samassa mitassa. Sota-aikana pohjoisessa miehet olivat ns kotonaan korvessa sotiessaan. Veikkaan, että Venäjän arktiset joukot ovat helkkarin kovia äärimmäisissä olosuhteissa.

Väestötiheydet rajan molemmin puolin ovat suurinpiirtein samanlaisia. Venäläisiä on Murmanskin korkeudella enemmän, mutta suomalaisia puolestaan Kainuun korkeudella enemmän. Tulevatko kaikki Alakurttiin sijoitetun arktisen pataljoonan sotilaat siltä alueelta? Eivät. Puolet siitäkin massasta on lähtöisin Länsi-Venäjän suurkaupungeista ja taidot selviytyä luonnossa ovat enemmän myöhemmin opeteltuja kuin vanhemmilta varsinaisesti perittyjä. Väestötiheyden perusteella ei voi erämiesten määrää oikein vertailla sillä valtaosa venäläisistäkin asuu kaupungeissa.

Ovatko arktiset joukot kovia äärimmäisissä olosuhteissa? Varmasti venäläinen sotilas osaa kerrospukeutua, hiihtää ja lämmittää kaminaa oikein siinä missä suomalainenkin. Rajan tuolla puolella noita selviytyjiä on varmasti suhteessa enemmän. Sitä vertailua onko Vienan Karjalassa kasvaneet muksut vaikkapa kainuulaisia kovempia äärimmäisissä oloissa en tohtisi lähteä kuitenkaan arvuuttelemaan. Kairassa sitä on totuttu täälläkin elämään ja sieltä eväs löytämään. Yleensä ne miehet jotka erätaitoja hallitsevat opettavat nopeasti niitä taitoja myös tarvittaessa muillekin. Luonnossa yhtä tärkeää kuin ylipäätään osata jotain on uskoa omaan selviytymiseen ja tehdä asioita harkitusti oikein. Se, että täällä pelätään venäläisten arktisten joukkojen supersotilaiden poimunopeudella etenevää tienrakennusta läpi Vienan tuuheiden kangasmetsien pillin soidessa on lähinnä hauska iltasatu.

 

[TBman]

Kyllä Venäläiset metsässä osaavat mennä ja selviytyä. Määrällisestihän heitä on tietysti moninkertainen määrä, verrattuna meidän poromiehiin, mutta toivottavasti puolustustahtomme ajaa jälleen läpi harmaan kiven...

 

[SJ]

Kyllä Venäläiset metsässä osaavat mennä ja selviytyä. Määrällisestihän heitä on tietysti moninkertainen määrä, verrattuna meidän poromiehiin, mutta toivottavasti puolustustahtomme ajaa jälleen läpi harmaan kiven...

Niin kauan kun naapurissa kyky mobilisoida reservejä on rajallinen, niin miehistön määrässä tilanne on suht. tasainen.

 

[TBman]

Aivan. Hiukan kyllä huolettaa Alakurtissa ja yleensäkin Kuolan Niemimaalla olevien joukkojen totaalimäärä... Ne on valmiina koko ajan... Meillähän Sodankylässä on lähinnä talonmies ja keittäjä...

 

[Cold Will]

Itse olen usein pohtinut että Suomen ja Venäjän välinen sota voisi mittasuhteiltaan hyvinkin muistuttaa sekä hyvässä että pahassa Tsetsenian sotaa. Hyvässä sikäli että ei Venäjä voi meitä vastaan voi mitään miljoona armeijaa marssittaa. Pahassa siksi että Venäjällä on resursseja käydä kaksi Tsetenian tyyppistä sotaa vasemmalla kädellä, ilman suuria ponnistuksia.

 

[scip10]

Väestötiheydet rajan molemmin puolin ovat suurinpiirtein samanlaisia. Venäläisiä on Murmanskin korkeudella enemmän, mutta suomalaisia puolestaan Kainuun korkeudella enemmän. Tulevatko kaikki Alakurttiin sijoitetun arktisen pataljoonan sotilaat siltä alueelta? Eivät. Puolet siitäkin massasta on lähtöisin Länsi-Venäjän suurkaupungeista ja taidot selviytyä luonnossa ovat enemmän myöhemmin opeteltuja kuin vanhemmilta varsinaisesti perittyjä. Väestötiheyden perusteella ei voi erämiesten määrää oikein vertailla sillä valtaosa ve

Ovatko arktiset joukot kovia äärimmäisissä olosuhteissa? Varmasti venäläinen sotilas osaa kerrospukeutua, hiihtää ja lämmittää kaminaa oikein siinä missä suomalainenkin. Rajan tuolla puolella noita selviytyjiä on varmasti suhteessa enemmän. Sitä vertailua onko Vienan Karjalassa kasvaneet muksut vaikkapa kainuulaisia kovempia äärimmäisissä oloissa en tohtisi lähteä kuitenkaan arvuuttelemaan. Kairassa sitä on totuttu täälläkin elämään ja sieltä eväs löytämään. Yleensä ne miehet jotka erätaitoja hallitsevat opettavat nopeasti niitä taitoja myös tarvittaessa muillekin. Luonnossa yhtä tärkeää kuin ylipäätään osata jotain on uskoa omaan selviytymiseen ja tehdä asioita harkitusti oikein. Se, että täällä pelätään venäläisten arktisten joukkojen supersotilaiden poimunopeudella etenevää tienrakennusta läpi Vienan tuuheiden kangasmetsien pillin soidessa on lähinnä hauska iltasatu.

Hyviä huomioita. Ylipäätään on turha liikaa mystifioida arktisella alueella käytävää sotaa. Voimme varmasti olettaa, että rajan molemmilla puolilla joukot on varustettu ja koulutettu toimimaan vaadituissa olosuhteissa.

Sen jälkeen pätevätkin sodankäynnin ikiaikaiset lait: kuka saa enemmän miestä ja materiaalia pelipaikoille, miten joukot on huollettu ja johdettu, minkälainen on moraali, valmius ja taktiikka jne jne.

 

[Vonka]

Onko everstiluutnantti Forrström Maanpuolustuskorkeakoulun "Kangaspuro"? Krimin valtaamisen aikaan hän kävi telkkarissa monena aamuna nimenomaisena tehtävänään vähätellä kaikkea.

Nyt hän ottaa kantaa Alakurtin prikaatiin. Venäjä nyt vain on nähnyt tarpeelliseksi nämä tehdä, koska Karjala ja Pietarin alue on ollut vähillä joukoilla. Vittuakos siitä. Ei se mitään merkitse. Me vain riisumme varuskuntia omista syistämme. Venäjä ei vaikuta mihinkään mitenkään, koska mitään uhkaahan ei ole eikä tule. Hyvä juttu, jos näin on. Olen iloinen! Asetakit naulaan nyt sitten ja lakatkaa mankumasta rahaa kenraalit...

"Venäjä on viimeisten viiden kuuden vuoden aikana muutellut ryhmityksiä, lakkauttanut joukkoja ja perustanut uusia lähialueillamme Karjalassa ja Pietarin ympäristössä. Venäjä on nähnyt tarpeelliseksi nämä tehdä, koska käytännössä Suomen vastainen alue, Kuola, Arkangel, Karjala ja Pietarin alue on ollut aika vähillä joukolla. Ei tässä mitään hätää ole, koska Suomen ja Venäjän välillä ei ole erityistä ristiriitaa, joka aiheuttaisi, että Venäjä joutuisi ryhmittämään sotilasvoimaa uudestaan."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1421284312697.html?pos=crosspromo

 

[Vonka]

A vot.

Suomen Moskovan-puolustusasiamies, eversti Pentti Forsström hoitaa kaupungissa kansainvälistä kunniatehtävää. Hän on Moskovan puolustusasiamieskunnan vanhin, joka edustaa Moskovaan akkreditoituja puolustusasiamiehiä Venäjän puolustusministeriöön päin. Forsström aloitti puolustusasiamiesten vanhimpana syyskuussa 2011.

Forsström luonnehtii rooliaan oveksi, jonka kautta Moskovan sotilasdiplomaattien ja Venäjän puolustusministeriön viestintä käy. Puolustusasiamiesten yhteisön vanhin sovittelee, koordinoi, vertailee ja kokoaa yhteen puolustusasiamiesten mielipiteitä, näkemyksiä ja ehdotuksia ja saattaa ne sitten Venäjän puolustusministeriön tietoon. Toisaalta hän välittää tietoa Venäjän puolustusministeriöstä puolustusasiamiehille.

Eversti Pentti Forsström, Moskovan puolustusasiamiesten vanhin.

Yhteistyö venäläisten kollegoitten kanssa sujuu kivuttomasti. Forsström sanoo, että Moskovan puolustusasiamies on tähän mennessä hänen uransa kiinnostavin työtehtävä. Työ on monipuolista ja itsenäistä, kansainvälisessä puolustusasiamiesyhteisössä on mielenkiintoisia kollegoita ja tarjolla on venäläinen kulttuuri:

”Jos alkaisin puhua siitä, millaisia tunteita ja ajatuksia Venäjä ja Moskova herättävät, siihen menisi pitempään kuin päivä. Siitä voisi kirjoittaa monta kirjaa. Mutta lyhyesti sanottuna Venäjä on kaikin tavoin iso ja mielenkiintoinen maa.”

Tykistöupseeri Pentti Forsström aloitti Suomen puolustusasiamiehenä Moskovassa vuonna 2009. Tehtävään hän valmistautui mm. opiskelemalla lukuvuoden Venäjän asevoimien yleisesikunta-akatemiassa. Ensimmäisen kerran Venäjällä, silloisessa Neuvostoliitossa, hän kävi vuonna 1989 – venäjän kielen opintoja Leningradissa.