Kenttäkeittimellä muonaa

baikal

Supreme Leader
No niin, herrat. Helppo kysymys:

mikä on Sinun ykkösmuonasi, joka on valmistettu KENTTÄKEITTIMELLÄ ja jota olet syönyt kenttäoloissa? Eli jos saisit valita, minkä panisit ykköseksi?

KENTTÄKEITTIMELLÄ - tarkoittaa sitä isoa kattilaa, ei mitään pitsa-alfoja tms. vaan sitä ikiaikaista tynnyrinnäköistä keitintä.

Voi toki ehdottaa omia reseptejään, kokemuksiaan ja arvuutella erilaisia coctailejakin.

Jatko: syötkö mieluummin pakista vai siitä styroc-kupista? Miksi?

Mikä mielestäsi riittää pakinpesutasoksi eli millä tavoin pakkien puhdistaminen pitää hoitaa MINIMISSÄÄN?
 
Paras ruoka taitaa olla hernekeitto ja kakkosena tulee muusi ja nakit, mitään muuta mikä olis ollut hyvää kenttäkeittimestä ei muistu mieleen, kaikki muu oli muistaaakseni semmoista pakottamalla alas menevää (kuten se keitto kuivaperunoista ja säilykelihasta, Dragsvikissa kulki se nimellä batafjong). Tosin siitä onkin aikaa 30 vuotta kun viimeksi söi kenttäkeitinruoka joten kaikkea ei enää muista.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Hernekeitto toimii parhaiten minulla.
Ja sotilas syö pakista. Aina. Ilmasuojassa, pakki kansineen siinä tietyssä otteessa kädessä, jonottaen korkeassa polviasennossa. Piste.
:)
 
Ulkona kaikki ruoka maistuu paremmalta. Mitä nälkäisempi, sitä herkullisempaa. Lämmin ruoka pakkasella ja viluissaan nautittuna, kaikki on taivaallista. Ei mitään mahdollisuutta pistää paremmuusjärjestykseen.
 
Hernari ja noppasoppa, nälällä maustettuna tottakai. Ilman lämmintä vettä ja saippuaa pakkia ei oikein saa puhtaaksi eli jos pakki on ruoka-astia niin pakkipussi pitää paikat puhtaana eikä roskaa uhtä paljon kuin kertakäyttöastiat.
 
Hernari on varmasti parhaimman makuinen, mutta mieliinpainuvin on kyllä pataljoona- aka noppasoppa. Pitkä harjoitus metsässä, pakkasta >30 astetta, ei lämmintä ruokaa reiluun vuorokauteen, hirveä nälkä ja kova väsymys => pakki täyteen lämmintä noppasoppaa! Iskee nuoren miehen mieleen kuin tyttöystävän lämmin syli pitkän ginesputken jälkeen...
 
INttimuistoja tähän väliin. Oli marraskuun loppua Kainuussa, Sotkamossa. Ryhmänjohtajan harjoituksena oli käydä postilaatikolla keskellä yötä. Liikuttiin suksilla ja minulla oli pari ukkoa mukana. Takaisin tullessa meinasin siirrellä nälkää hiukkasen ennen nukkumaan menoa. Söin aterian sulatetulla lumella(Trangia) avustettuna, jonka jälkeen rupesin keittämään pesuvettä kattilalle. Istuin repun päällä ja olin varautunut muovisella pesuharjalla kattilan pesuun. Nukahdin. Heräsin jossain vaiheessa istuaaltani ja huomasin kaupallisen harjani sulaneen puoliväliin Trangian alumiinikattilaan. Jokunen tovi vierähti hangatessani kattilaa luovutuskuntoon kassulla.
 
Mikä mielestäsi riittää pakinpesutasoksi eli millä tavoin pakkien puhdistaminen pitää hoitaa MINIMISSÄÄN?
Talvella tällä ei ole väliä kun kylmä seisauttaa bakteerit. Jos tulella jotain ruokaa valmistetaan niin samalla pakinkin voi steriloida siinä tulessa nopsasti. Tai keittää järvivettä tai lunta siinä jos ei halua nokea pakkiin. Sinällään pakinkannen voi vaikka liekittää sytkärillä sen jälkeen kun siitä on ruoanjämät pyyhkinyt tarkoitukseen pyhitetyllä rätillä. Meillä tosin intissä käytettiin usein pakkipusseja, eli kertakäyttömuovipussi pakinkannen suojaksi. Ei tarvinnut ikinä pestä. Sittemmin on tosin arveluttanut että ehtiikö siinä kuuma ruoka liuottaa pussista mitään kemikaaleja ruokaan... Senkö takia mulle kasvoi tissit, hiukset meni kiharaan ja teki mieli alkaa ajelemaan säärikarvat? :rolleyes:
 
mikä on Sinun ykkösmuonasi, joka on valmistettu KENTTÄKEITTIMELLÄ ja jota olet syönyt kenttäoloissa? Eli jos saisit valita, minkä panisit ykköseksi?

Ainoa kiinteä ruoka mitä soppatykillä saa aikaiseksi eli merimiespihvi. Maistuu taivaalliselta kun soppaa on syönyt 10 päivää.

Jatko: syötkö mieluummin pakista vai siitä styroc-kupista? Miksi?

Kyllä se pakki on joidenkin mielestä niin kätevä ja hyvä.

Itse olen intin jälkeen viettänyt ns. metsässä noin vuoden päivät ja koskaan en ole pakista syönyt yhtään mitään. En siviilissä enkä puolustusvoimien hommissa.

Suoraan sanottuna pakit ilman pakkipusseja on oikeissa kenttäoloissa terveysriski. Enkä tarkoita nyt mitään näitä intin harjoitusalueita, joissa on lämmitetyt ja vesijohdolla varustetut rakennukset pakkien pesuun. Pakki on yli 100 vuotta vanha kapine ja kuten kaikki tietävät yli 100 vuotta vanhat autot, aseet, puhelimet, lääkkeet sekä elektronikka ovat yhtä hyviä kuin uudemmat tuotteet.
 
No kait suosikki olis noppasoppa. Ja riittäväpakin pesu on sitä kun saa suurimmat sattumat pois pakista ja kesällä kuumentaa riittävästi sen jälkeen. Toki jos pitää enemmän kun viikon syödä pakista niin sitten pitää myös kiinnittää enemmän huomiota hygieniaan
 
Pakki on yli 100 vuotta vanha kapine ja kuten kaikki tietävät yli 100 vuotta vanhat autot, aseet, puhelimet, lääkkeet sekä elektronikka ovat yhtä hyviä kuin uudemmat tuotteet.

Pakki on monikäyttöinen järjestelmä joka toimii erittäin paskana keitto- paisto ja ruokailuastiana. Sen ainoa hyvä puolu on että sitä voidaan käyttää näihin kaikkiin tarkoituksiin, se on halpa ja varusmiehen kestävä.
 
Ei ole intin hernekeiton voittanutta. :)
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Hernesoppa varmaan. Kenttäkeittimen tuotoksia tuli lähinnä varusmiehenä maisteltua, kertauksiinhan ruoka tulee milloin mistäkin. @Ingsoc sanoikin mikä pakissa mättää. Jossain ra harjoituksissa pakkeja voidaan puunata ja niiden pesuun kuskata kuumaa vettä tarvittavat määrät, mutta sodan aikana tilanne saattaa hyvinkin olla sellainen, että pahvilautanen on parempi. Nykyihminen ei ole tottunut kovin epähygienisiin oloihin ja joku 10 prosentin sairastuvuus vain sen takia, että halutaan syödä pakista, mutta joukko ei pysty tai jaksa pestä astioitaan kunnolla, kuulostaa melko turhalta tappiolta. Logistiikan kannalta lienee helpompi kuljetella paperilautasia, kuin vaikkapa litra kuumaa vettä per pakki pesua varten. Olettaen tietysti, että lautasia on saatavilla.
 
Esim 100 pakkipussin rulla vie vähemmän tilaa kuin pahvilautaset eli n. 3cm x 20cm. Sen verran tilaa varmaan jokaiselt löytyy repusta tai reisitaskusta.
 
Pakkipussi ei kuitenkaan poista pakin suurinta ongelmaa, eli sitä että se on täysin kelvoton ruoka-astiaksi. Ei kukaan täysjärkinen syö normaalioloissakaan sellaisesta astiasta, jota ei saa kunnolla lusikoitua tyhjäksi ilman, että rystyset on ruuassa. Lisäksi pakkipusseja käytettäessä on kuitenkin raahattava mukana sitä pakkia.

Olen itse kanniskellut pahvilautasten lisäksi mukanani syvää muovilautasta ja peltimukia, ja nekin hakkaavat pakin ruokailuvälineinä mennen tullen.
 
Pakkipussi ei kuitenkaan poista pakin suurinta ongelmaa, eli sitä että se on täysin kelvoton ruoka-astiaksi. Ei kukaan täysjärkinen syö normaalioloissakaan sellaisesta astiasta, jota ei saa kunnolla lusikoitua tyhjäksi ilman, että rystyset on ruuassa. Lisäksi pakkipusseja käytettäessä on kuitenkin raahattava mukana sitä pakkia.

Ei retkeillessä ja vaelluksilla ole tullut oikeastaan yhtään pakin käyttäjää vastaan tällä vuosikymmenellä.

No ehkä tuo pakki spedeily on Suomen armeijan versio venäläisten kärsimysrepusta tai joidenkin armeijoiden kenkälankki leikeistä. Yleensä homma kruunataan sillä, että pakkipussien käyttö kielletään. Ilmeisesti kuitenkaan kuuman veden kuljettaminen lämpöastioissa ei vaadi minkäänlaisia resursseja ja joidenkin kouluttajien mielestä kasvattavaa kun kaikille ei sitä pesuvettä riitä.

Kyllä on pakki kätevä kun sen saa kaminankylkeen ja ties minne. Sen takia varmaan porukat söi hernekeitot kylmänä, vaikka lämmin kamina on peräti noin metrin päässä. Jokainen kun tiesi, että kyllä se hernekeitto maistuu hyvältä lämpimänä, mutta harva viitsii käyttää puolituntia nukkumisaikaa pakin puhdistamiseen. Seuraavassa ruuanjakelussa kun saatoit jäädä ilman ruokaa jos vääpelin tai lääkintämiehen mielestä pakki oli likainen.

Pakista on hankala syödä ja sen kunnolliseen puhdistamiseen tarvitsee litra kaupalla lämmintä vettä ja astianpesuharjan. Nykyaisilla astiolla riittää muutama desi lämmintä vettä ja pyyhkäisy vaikka karhunkielellä. Toisaalta mitä se sellainen syöminen maastossa on jos hihoissa ei ole ruokaa ja pakin kanssa kiirettä.
 
Pakki on itseasiassa hyvä kalu, kun tietyt asiat ovat silmänaloissa.

Esinnä se on korkealaitaisena lähes läikyttämätön kapine, siinä on hyvä kantoripa ja sen voi sulkea kannella. Pimeässä touhutessa nämä tekijät korostuvat raskaasti. Koettakaas jollain Partioaitan muovilautasella touhuta syömistä nokan alle jakopaikalta syömispaikalle....pimeässä, väsyneenä, sohjossa, kannokossa.....oletan, että lusikkaa kaivaessa on noin 52-prosenttia ateriasta jäänyt jo matkalle.

Kenttäoloissa tarpeeksi luja. Toimii nuotioastiana tai sen voi lämmittää vaikka toholla.....toimii tarvittaessa hyvänä suljettuna säiliönä, jossa kulkee paperiin tai kankaaseen käärittynä muut syömävehkeet, hiilitabletit, hammaslankaa:cool: ja vaikka tulitikkuja.
 
Ei retkeillessä ja vaelluksilla ole tullut oikeastaan yhtään pakin käyttäjää vastaan tällä vuosikymmenellä.
Ei olla sitten nähty.
kunnolliseen puhdistamiseen tarvitsee litra kaupalla lämmintä vettä ja astianpesuharjan.
Kunnollisuudesta en tiedä, mutta riittävän puhtaaksi sen saa, kun on puoli pakillista lämmintä vettä sekä havuja ja/tai soraa. Huuhteluun käy kylmäkin vesi.
No ehkä tuo pakki spedeily on Suomen armeijan versio venäläisten kärsimysrepusta tai joidenkin armeijoiden kenkälankki leikeistä.
Pikkuasioista ruikuttava pullamössösukupolvi:( . Toista se oli ennen :salut::rolleyes:
 
Se mikä Suomen puolustusvoimissa on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana yleisesti on se, että toimintakyvyn ylläpidosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulutusta.

Erkki taitaa kuulua siihen sukupolveen jolle tärkeintä oli leikkiminen havuilla, hiekalla ja varmasti ylpein hetki oli se, kun oli ensin kastellut sekä päällä olevat vaatteet ja ne repussa olevatkin oli kastunut kun kouluttaja oli erikseen kieltänyt suojaamasta kangasrepussa olleita kamoja muovikassilla. Sitten on istuttu ylpeänä ripulipaska housussa kuumeisena traktorin lavalla, vahvasti vaikuttuneena omasta staminasta.
 
Viimeksi muokattu:
Se mikä Suomen puolustusvoimissa on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana yleisesti on se, että toimintakyvyn ylläpidosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulutusta.

Erkki taitaa kuulua siihen sukupolveen jolle tärkeintä oli leikkiminen havuilla, hiekalla ja varmasti ylpein hetki oli se, kun oli ensin kastellut sekä päällä olevat vaatteet ja ne repussa olevatkin oli kastunut kun kouluttaja oli erikseen kieltänyt suojaamasta kangasrepussa olleita kamoja muovikassilla. Sitten on istuttu ylpeänä ripulipaska housussa kuumeisena traktorin lavalla, vahvasti vaikuttuneena omasta staminasta.

Ja herroilta toimintakyky varmaan romahtaa jonkun pakin takia. Justiinsa juu. Ja pakin tiskaus on jotain korkeampaa tiedettä..ei hitto. En todellakaan ihannoi jotain askeettisuutta tai muuten kämäisiä oloja, mutta jotenkin tässä tehdään asioista vaikeampia kuin ne ovat. Eikä pakki mikään ihanteellinen ratkaisu ole, mutta on siinä puolensa. Ja pitihän minun pikkuisen provosoida:rolleyes:
 
Back
Top