Kertauksista luistaminen

Kapiainen

Respected Leader
karvanalle kirjoitti:
Samoin, niitä lääkäreitä jotka katsovat jotain muuta kuin omia joukkojaan ei välttämättä kiinnosta asia sen pidemmälle.
Oma näkökulmani tulee siitä että useimmiten tarkastan "omia" joukkoja, jolloin hylsy tulee mistä tahansa reserviläisen ominaisuudesta jonka johdosta kyseinen yksilö laskisi joukon suorituskykyä turhan paljon. Motivaatio on suorituskyvyssä erittäin tärkeä osa-alue. Mutta tosiaan, näitä epäsuorasti motivaatioon liittyviä hylsyjä tulee huomattavan vähän.
Et voi olla tosissasi?!?!?!
Lääkärin homma on lääkärin homma ja se pitää hoitaa, eikä "siinä sivussa" alkaa tekemään muiden hommia omasta aloiteesta.
Joukon kantahenkilökuntaan kuuluva johtaja voi karsia joukostaan pois sellaisia sotilaita, jotka eivät hänen mielestään syystä tai toisesta sovellu joukkoon. Lääkärin ei pidä alkaa tätä hommaa tekemään ohi joukon sijoitetun johtajan, vaan keskittyä tekemään oma hommansa..eli tarkastaa reservin sotilaan terveydentila ja arvioida sitä taustaa vasten hänen kykynsä suoriutua palveluksesta. Yksikään ammattisotilas ei ole tähän mennessä kyseenalaistanut lääkärin tekemiä arvioita..mutta jos lääkärien tapa hoitaa hommaansa on tuo kuvaamasi, niin ehkä olisi syytä alkaa jossain määrin kyseenalaistamaan..
 

karvanalle

Korpraali
skärdis kirjoitti:
Sotilas se on lääkärikin ja sotilaan tehtävänä on toteuttaa esimiestensä antamat käskyt tinkimättömästi ja parhaan kykynsä mukaan! Ei siihen sovi ryhtyä mitään omia sooloiluja vetämään.
Tottakai. Juuri siksi esimerkiksi lääkäri voi ammattitaidollaan ja kokemuksellaan päättää onko jonkun fyysinen tai psyykkinen suoritustaso sellainen että se ei palvele joukkoa. Juuri tämän palvelun PV kertaustarkastuksissa haluaa - ja saa. Kantahenkilökunnan on kovin vaikea sanoa asiaan mitään erityisiä ohjeita, koska sotapojilla ei ole kompetenssia, eikä edes oikeutta arvioida niitä asioita joihin tarkastuksessa otetaan kantaa. Tarkastuksessa arvioidaan kokonaisvaltaisesti onko henkilö kykenevä tehtäväänsä; tällaiseen kysymykseen on harvoin yksiselitteistä vastausta ja todellisessa elämässä nämä kriteerit ovat tehtävä- ja henkilökohtaisia. Oma tulkintani on se että joukolle haitallinen tai tehtäväänsä kykenemätön henkilö poistetaan jos hänelle ei löydy sopivaa tehtävää.

Jos tuollainen käskyjen noudattamatta jättäminen hyväksytään lääkäriltä, niin onko se sallittua vain lääkintämajurille ja sitä suuremmille sotilasarvoille? Sopiiko lääkärin koulutuksen hankkineen ilmavoiminen alikessun toimia samoin entä jääkäri-lääkärin?

Entäs muut tehtävät? Onko mielestäsi sallittua, että tykistössä palveleva reservin majuri toteuttaa annetut käskyt eri tavalla vain siksi, että oma fiilis kertoo sen olevan parempi toimintatapa?
Käsitit asian väärin. Kyse ei ole sooloilusta eikä missään tapauksessa käskyjen noudattamattajättämisestä. Annettu käsky on "tarkasta onko miehistö terveytensä puolesta kykenevä tehtäväänsä", ja se toteutuu. Monesti harjoituksissa on mukana kavereita jotka psyykeensä tai kuntonsa puolesta juuri ja juuri selviytyvät viikon mittaisesta rauhanajan harjoituksesta. Tällaiset kaverit olisivat SA-tilanteessa - ja joskus jo harjoitustilanteessakin - vaaraksi, ja siten heidät on hyvä poistaa joukosta varhaisessa vaiheessa.

Kyse voi olla esimerkiksi diagnosoimattomista eri asteisista psyykehäiriöistä, päihdeongelmista, unihäiriöistä, tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista.... jotka yksinään tehtävästä riippuen eivät välttämättä suoraan johtaisi hylkyyn, mutta yhdistettynä huonoon motivaatioon on älytöntä koeponnistaa selviytyykö kaveri tehtävässään vai huomataanko soveltumattomuus siinä vaiheessa kun muutaman valvotun yön jälkeen telttakaveri saa kuulan kalloonsa. Vallan mukana tulee myös vastuu: jos olen arvioinut palvelukseen kelpaavaksi tyypin joka vaikkapa harjoituksessa eskaloituvan univaikeutensa seurauksena ajaa kertauksen päätteeksi miehistönkuljetusvaunun järveen, osavastuu on minun - miksi rasittavaan harjoitukseen pääsi tyyppi joka ei normaalioloissakaan pysty nukkumaan? Siksi haluan huolehtia siitä että omissa joukoissa on kavereita jotka - niin pitkälle kuin itse osaan arvioida - ovat stressin allakin kykeneviä tehtäviinsä.

Lääkärin lausunnon "voima" ei ole sotilasarvosta kiinni. Jääkärilääkäri voi pätevällä perusteella hyllyttää vaikka kenraalin. Käytännössä hyllytyskriteerit täyttävä kenraali hankkinee todistuksensa tutulta sotilaslääkäriltä konjakkipullon hinnalla.
 

Hejsan

Alokas
BAN
Tuota kun tiivisti kertaa ne tärkeimät joukot siis valmiusprikaatien, onko se joka toinen vuosi niitä kutsutaan kertamaan?
 

Kapiainen

Respected Leader
karvanalle kirjoitti:
Juuri siksi esimerkiksi lääkäri voi ammattitaidollaan ja kokemuksellaan päättää onko jonkun fyysinen tai psyykkinen suoritustaso sellainen että se ei palvele joukkoa. Juuri tämän palvelun PV kertaustarkastuksissa haluaa - ja saa. Kantahenkilökunnan on kovin vaikea sanoa asiaan mitään erityisiä ohjeita, koska sotapojilla ei ole kompetenssia, eikä edes oikeutta arvioida niitä asioita joihin tarkastuksessa otetaan kantaa.
Olen eri mieltä!
On päivänselvää, että ammattisotilaalla ei ole kompetenssia arvioida tarkastettavan terveydentilaa..mutta yhtä vähän lääkärillä on loppujenlopuksi kompetenssia arvioida tarkastettavan kykyä toimia joukon osana MUILTA kuin yksiselitteisesti terveydentilaan liittyen.
Lääkärin homma on varmistua tarkastuksessa siitä, että kaverin terveydentila on sellainen, että hänet voi harjoitukseen ottaa..sen pidemmälle ei lääkärin kompetenssi kyllä riitä!

Ylipaino voisi olla hyvä esimerkki tästä. Lääkärin paukut ei välttämättä riitä arvioimaan jonkun ylipainoisen kaverin mahdollisuuksia selviytyä tehtävästään..eikä varsinkaan sitä, mihin tehtävään tämä ylipainoinen kaveri kenties voidaan uudellensijoittaa. Hyvinkin "iso" kaveri voidaan sijoittaa tehtävään, jossa hän voi olla hyödyksi.
Nythän tilanne on "karvanallen" esimerkin mukaisesti se, että tarkastukseen tulee reilusti ylipainoinen kaveri, jonka sijoitus on jääkärijoukkueenjohtaja. On täysin selvää, ettei hän selviydy ylipainonsa takia siitä tehtävästä..mutta lääkärillä ei useimmiten ole tuon taivaallista käsitystä siitä, mihin muihin tehtäviin tämä kaveri voidaan ylipainonsa takia sijoittaa, siten että hänestä on hyötyä.

Homma pelaa mainiosti niin kauan kuin lääkäri malttaa olla lääkäri, eikä ala osailemaan yhtään sen enempää.

Hieman kärjistäen lääkärin homma on varmistaa, että kaveri voi terveytensä puolesta ottaa kamat vastaan ja liittyä joukkoonsa.. Se, mitä siitä eteenpäin tapahtuu, ei ole lääkärin murhe.
 

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
Miten herkästi aletaan rukkaamaan kokoonpanoja yksilöiden osalta? Eli paikalle marssii 130-kiloinen karju, joka on jjj ja todetaan, että ei hemmetti, ei tule mitään. Mihin esim. tuo vänrikki sijoitetaan? Tai paikalle marssii hyvän matkaa alkoholisoitunut nuorukainen, joka nenä suonikkaana jalat ja kädet vapisten seisoo kyllä rivissä, mutta joukon johtaja toteaa jo päältä, että ei helkatti. Tai nivelvikaa poteva liikenneonnettomuudessa aikanaan loukkaantunut sotilas? Paiskooko komppanianpäällikkö näillä pataljoonan lääkäriä, että mitä hittoa sinä tänne näitä laitat vai alkaako päällikkö katsella hommia näille kruunun jalokiville?

Jos nyt pataljoonankomentajan asemasta asiaa katsoisi niin karrikoiden tilanne voisi olla tämä: lääkäri vapauttaa 16 asevelvollista oman harkintansa mukaan, pataljoonan pastori 6 oman harkintansa mukaan ja prikaatin psykologi 11 edelleen oman harkintansa mukaan. Sitten kolme komppanianpäällikköä paiskoo "akanat" pois jyvien seasta ja sitä rataa.....ei homma voi näin mennä mitenkään! Jos olisin pataljoonankomentaja niin saattaisin kiinnostua ainakin jonkin verran siitä, että 65 sotilasta on paiskattu siviiliin heti kättelyssä "oman harkinnan mukaan".
 

karvanalle

Korpraali
Kapiainen kirjoitti:
Ylipaino voisi olla hyvä esimerkki tästä. Lääkärin paukut ei välttämättä riitä arvioimaan jonkun ylipainoisen kaverin mahdollisuuksia selviytyä tehtävästään..eikä varsinkaan sitä, mihin tehtävään tämä ylipainoinen kaveri kenties voidaan uudellensijoittaa. Hyvinkin "iso" kaveri voidaan sijoittaa tehtävään, jossa hän voi olla hyödyksi.
Nythän tilanne on "karvanallen" esimerkin mukaisesti se, että tarkastukseen tulee reilusti ylipainoinen kaveri, jonka sijoitus on jääkärijoukkueenjohtaja. On täysin selvää, ettei hän selviydy ylipainonsa takia siitä tehtävästä..mutta lääkärillä ei useimmiten ole tuon taivaallista käsitystä siitä, mihin muihin tehtäviin tämä kaveri voidaan ylipainonsa takia sijoittaa, siten että hänestä on hyötyä.
Tapauksissa joissa tyyppi ei selviä terveydellisistä syistä tehtävässään, mutta voisi selvitä jossain muussa tehtävässä konsultoidaan tietenkin joukon johtajaa - yhteistyön skappareiden kanssa pitää tietysti pelata. Samoin tilanteessa jossa ei ole ihan selvää mitä johonkin tehtävään kuuluu.

En puhu nyt mistään ylipainon kaltaisista suorituskyvyn rajoitteista, vaan ensisijaisesti psykiatrisista (osa)syistä epävakaaseen suorituskykyyn. Jotkut tyypit vaan eivät sovellu mihinkään pyssyhommaan. Jos suorituskykyä rajaa jokin tekijä josta voi puhua ei-terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, osana päätöksentekoa on tietysti joku sotapäällikkö.

Monesti keskustelua on käyty tyyliin: "Tällä kaverilla on keskittymisongelma. Sopiiko hän sinusta tämmöisen tykin ampujaksi vai löytyykö jotain muuta?" - ja sotapäällikkö vastaa jotain, esimerkiksi että otetaan nyt kumminkin tehtävään ja sovitaan että tyyppiä seurataan vähän tarkemmin.

Niiltä osin kun lääkärillä ei ole kompetenssia pitää tietysti tehdä yhteistyötä. Minusta on tosi mukavaa jos ja kun yhteispeli skappareiden kanssa pelaa näissä jutuissa: johtajat voivat luottaa siihen että heiltä kysytään mielipidettä silloin kun tarvitsee.
 

Kapiainen

Respected Leader
karvanalle kirjoitti:
Tapauksissa joissa tyyppi ei selviä terveydellisistä syistä tehtävässään, mutta voisi selvitä jossain muussa tehtävässä konsultoidaan tietenkin joukon johtajaa - yhteistyön skappareiden kanssa pitää tietysti pelata. Samoin tilanteessa jossa ei ole ihan selvää mitä johonkin tehtävään kuuluu.

En puhu nyt mistään ylipainon kaltaisista suorituskyvyn rajoitteista, vaan ensisijaisesti psykiatrisista (osa)syistä epävakaaseen suorituskykyyn. Jotkut tyypit vaan eivät sovellu mihinkään pyssyhommaan. Jos suorituskykyä rajaa jokin tekijä josta voi puhua ei-terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, osana päätöksentekoa on tietysti joku sotapäällikkö.
Näinhän se pitäISI olla..mutta meneekö homma käytännössä näin?
Meinaan vaan, että aika harvassa taitaa olla sellainen kh, että lääkärillä ja ammattisotilaalla olisi loppujenlopuksi aikaa käydä em. kaltaista keskustelua yksittäisestä reserviläisestä.
Tämä johtaa tietysti siihen, että lääkäri tekee helposti, periaatteessa siis liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, asioista joihin hänen asiantuntemuksensa ei riitä. Toisaalta lääkäri tekee sen olosuhteiden pakosta - toisaalta varmasti usein myös siksi, että se on helpoin tie hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä.
No, tämä on tietysti enemmän järjestelmän virhe kuin lääkärin, se on selvä.
Olennaista kuitenkin olisi, ettei kukaa tekisi sellaisia päätöksiä, joihin ei asiantuntemus riitä.
Olennaista kuitenkin joukon kannalta olisi saada jokainen sellainen reserviläinen sisään harjoitukseen kuin vain suinkin on järkevästi terveyden puolesta mahdollista. Tämä sen vuoksi, koska harjoituksen aikana kuitenkin sijoituksia tarkistetaan, miehiä sijoitetaan uudelleen jne. Näinollen siis olisi tärkeää saada jokainen mies harjoitukseen mukaan, jolloin sitten joukon ammattisotilaisiin kuuluvat johtajat voivat arvioida alaisiaan ja heidän sopivuuttaan eri tehtäviin koko harjoituksen ajan.

Ei tässä mitään suurta ongelmaa ole ollut.
 

Kapiainen

Respected Leader
baikal kirjoitti:
Miten herkästi aletaan rukkaamaan kokoonpanoja yksilöiden osalta? Eli paikalle marssii 130-kiloinen karju, joka on jjj ja todetaan, että ei hemmetti, ei tule mitään. Mihin esim. tuo vänrikki sijoitetaan? Tai paikalle marssii hyvän matkaa alkoholisoitunut nuorukainen, joka nenä suonikkaana jalat ja kädet vapisten seisoo kyllä rivissä, mutta joukon johtaja toteaa jo päältä, että ei helkatti. Tai nivelvikaa poteva liikenneonnettomuudessa aikanaan loukkaantunut sotilas? Paiskooko komppanianpäällikkö näillä pataljoonan lääkäriä, että mitä hittoa sinä tänne näitä laitat vai alkaako päällikkö katsella hommia näille kruunun jalokiville?
Käytännössä joukon johtajalla on hyvin suuret mahdollisuudet vaikuttaa joukkonsa kokoonpanoon..hän voi muodostaa vaikka koko joukon kokoonpanon uudelleen, jos niin haluaa..tosin tietenkin niistä miehistä mitä hänen joukkoonsa kuuluu. Joukossa on aina "ylimääräisiä" miehiä juuri siitä syystä, että joukko saadaan kokoon, vaikka miehiä olisi sairaana/ muuten poissa.
Jos tarkastellaan esimerkkisi mukaista tilannetta niin homma voisi mennä vaikkapa näin:
Todetaan, että tämä 50kg lisämassaa kerännyt, nyt siis 130kiloinen joukkueenjohtaja ei selviydy tehtävistään. Hänen tilalleen otetaan toinen kaveri..useimmiten varalisästä toinen vänrikki, mutta miksei harkinnan mukaan myös joku varajohtajana toiminut aliupseeri. Sen jälkeen keskustellaan pataljoonankomentajan kanssa, löytyisikö tälle kaverille sopiva tehtävä pataljoonasta. Useimmiten löytyy..ja usein se "vaihtomieskin" saattaa löytyä suoraan siitä toisesta tehtävästä. Tehtävät siis vaihtuvat päittäin. Ei se siis välttämättä aiheuta mitään erityistä hankaluutta jos ja kun miesten ominaisuuksissa on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat heidän kykyynsä toimia tehtävässään.
 

skärdis

Respected Leader
Kapiainen kirjoitti:
Meinaan vaan, että aika harvassa taitaa olla sellainen kh, että lääkärillä ja ammattisotilaalla olisi loppujenlopuksi aikaa käydä em. kaltaista keskustelua yksittäisestä reserviläisestä.
Onko tosiaan niin, ettei sotavaltion lääkäreillä ole potilastietojen salassapitovelvollisuutta?

Voin kuvitella, ettei jostain mielenterveydellisistä ongelmista kärsivää juurikaan ilahduta se, että luottamukselliseksi kuvittelemansa keskustelut ilmoitetaan heti perään esimiehelle. Sille samassa pitäjässä asuvalle puolitutulle reserviläispiireistä tutuksi tulleelle esimiehelle.

Kapiainen kirjoitti:
Ei tässä mitään suurta ongelmaa ole ollut.
Niin kenen kannalta asiaa tulkinnet? Siinäkö, että lääkärit hölöttävät potilastietoja upseerikerholla vai siinä, että osa reserviläisistä todetaan kruununraakeiksi?
 

Kapiainen

Respected Leader
skärdis kirjoitti:
Niin kenen kannalta asiaa tulkinnet? Siinäkö, että lääkärit hölöttävät potilastietoja upseerikerholla
Jos malttaisit lukea mitä kirjoitin, olisit varmaan huomannut että noin en sanonut?!
Lääkärin ei tarvitse hölöttää potilastietoja sen enempää kuin lain puitteissa on mahdollista. Edellä mainittu vuoropuhelu käydään ennenkaikkea ammattisotilaan suunnasta lääkärille päin. Ei siis niinpäin, että lääkäri avaa reserviläisen terveysongelmat perinjuurin sotilaalle, vaan niinpäin että sotilas kertoo lääkärille havaintonsa ja kysyy lääkärin mielipidettä asiaan.
Ylipäätään meillä (Suomessa) olisi ehkä syytä pohtia uudelleen terveystietojen jakamisen laajuus välillä lääkäri - viranomainen. Väitän, että tällä hetkellä lääkärien tietoon jää paljon sellaista tietoa, joka hänen pitäisi pystyä tarvittaessa jakamaan jonkun muun tahon kanssa, mutta jota lääkäri voi lain takia jakaa..vaikka kuinka haluaisi ja kokisi tarpeelliseksi.
Tämä ei koske lähellekään vain lääkärin ja armeijan välistä suhdetta, vaan on huomattavasti laajempi kysymys, joka pitäisi avata ja pohtia uudelleen.
 

Sluiba

Korpraali
Terve taas! kertaukset takana ja oli kyllä todella hieno viikko.Ei mistään tetsauksista tietoakaan ja porukka oli todella hyvä, lähinnä vitsejä juteltiin yms.Voisin jopa lähteä uudestaan!
 

Hejsan

Alokas
BAN
Sluiba kirjoitti:
Terve taas! kertaukset takana ja oli kyllä todella hieno viikko.Ei mistään tetsauksista tietoakaan ja porukka oli todella hyvä, lähinnä vitsejä juteltiin yms.Voisin jopa lähteä uudestaan!
Terve!!!
Hyvää että menit sinne!!!! 10 pistettä sulle!!! :a-smiley:
Millä vehkeelä sait ampua?
 

Sluiba

Korpraali
Ei muuta ammuttu kun rynkyllä 150 metrin taulut.Ei ollu mikään varsinainen sotaharjoitus, siksi olikin rentoa meininkiä hyvässä seurassa.Turhaan maalailin piruja seinille, täysin erillainen harjoitus oli nyt kuin viimeksi jossain korvessa hevonvitun kuusessa.
 

Hejsan

Alokas
BAN
Okidoki!

Tuota nostiiko harjoitus isäänmaalisuuta ja maanpuolustus tahtoa? :)
 

Hejsan

Alokas
BAN
Jos tahtoa on kyllä ryssät pysäihtetään!!!

Kato tätä :a-smiley:

 

Lunni

Eversti
Kapiainen kirjoitti:
Edelleen kannattaa myös muistaa, että lähes aina kyseessä on LYKKÄYS, ei vapautus..joten jos sen asian pystyy sillä hetkellä luistamaan, on se kohta edessä uudelleen.
Tässä suhteessa armeija on melkein kuin verottaja..se ei unohda..sen varaan ei kannata laskea jos luistaa haluaa.
Noinhan tuo on omien kokemusten eli KH:issa skappareiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella mennyt. Eli pois potkitut/päästetyt ovat sitten saaneet uuden käskyn uudella sijoituksella, joka ei välttämättä ole mukavampi taikka mielenkiintoisempi kuin se alkuperäinen.

Ja noihin terveystietojen julkituloon; ei niitä saa käsiinsä kuin ne kelle asia kuuluu mutta kyllä se tieto valuu alaspäin. Esim. Ihan leppoisassa illanvietossa kouluttajan kanssa kysytään mitäs sille ja sille oikein tapahtui voi saada yllättävän paljon tietoa henkilön päihde-/psyykeongelmista. Ei mitään tarkkaa mutta riittävän tarkkaa. Toivottavasti sitten kaikki jotka tällaista tietoa saavat suhtautuvat siihen kuin mihin tahansa muuhun luottamukselliseen tietoon eivätkä levittele heille kuulumatonta asiaa eteenpäin.

Kaikkien ihmisten päihde- tai muut pääkopan sisäiset ongelmat ei näy heti ulospäin mutta se viikko vähän karummassa olosuhteissa tuppaa tuoda nämä esille.
 

SJ

Greatest Leader
Lahjoittaja
Sluiba kirjoitti:
Ei muuta ammuttu kun rynkyllä 150 metrin taulut.Ei ollu mikään varsinainen sotaharjoitus, siksi olikin rentoa meininkiä hyvässä seurassa.Turhaan maalailin piruja seinille, täysin erillainen harjoitus oli nyt kuin viimeksi jossain korvessa hevonvitun kuusessa.
No, kerrohan nyt ne mielenkiintoiset jutut, eli oletko yhä ohjusmies, vai mitä teetättivät? Itse muuten kävin taannoin kertaamassa ja touhu oli silloinkin aika saman tyylistä, kun olin lämärinä eräässä huoltokomppaniassa.
 
Toimitin aikaisempaan kertauskutsuun lääkärintodistuksen, jossa kerrottiin, että minulla eivät ole kaikki inkkarit kanootissa. Kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, ahdistuksesta ja siihen liittyvästi unettomuudesta sekä itsetuhoisuudesta. Olen hakenut vaivoihini ammattiapua. Välillä tilanne on ollut sen verran vimmattu, etten ole uskaltanut kämpästäni ulos. Välillä taas olen seissyt kaiteen äärellä tai kiskojen juilivaa vinkunaa kuunnelle oman elämäni ja yleensä elämän perusasioita pohtien. Käytännössä en ole saanut vuosikausiin mitään aikaan, vaikka yrittänyt olen. Koska ihmisten ilmoille meneminen on vaikeaa, ei arkikaan oikein lutviudu.

Eniten minua viimeksi arvelutti taipumukseni paniikkihepuliin. Pakenen sydän ronskisti pamppaillen ahdistavia tilanteita hätäpäin aina kun mahdollista, mutta jos en pääse pakenemaan, niin toinen vaihtoehto on aggressio. En tahtoisi seistä ladattu rynkky kädessä, kun silmissäni mustenee ja aivoni viestittävät, että ainoa tapa selvitä on hyökätä.

Nyt tuli taas kertauskutsu. Huomaan tilani parantuneen. Potkaisin oveen reiän ja heitin Arabian seinään, mutta sain tunteeni hallintaan. Havahduin jopa huvittumaan sattumasta. Yleensä ottaen itsetuhoisuuteni ja ahdistuneisuuteni on kuitenkin edelleen silmiin pistävää. Toimintakykyäni olen saanut jonkin verran takaisin, kunhan huolehdin siitä, että stressiä on niukalti eikä ulkoista painetta pääse syntymään. Vähäisetkin vaatimukset johtavat varjon vajaatoimintaan. Minun on tarkattava, ettei ulkoista painetta kehity.

Menen siis ilmeisesti taas hakemaan lääkäristä todistuksen, ettei hissini yllä kattoterassille saakka. Sluibaamisesta ei ole kysymys. Voisin ponnistaa vaativalle hiihtosissikselle, jolle ei raahattaisi aseita, jolla ei käytettäisi sotilasasuja, jolla ei olisi auktoriteettiasemia ja jolla otettaisiin miehestä mittaa ryhmähengessä. Metsäelämässä on elämänmaku ja mieli. Sosiaalisiin hierarkioihin ei mieleni kuitenkaan vedä. Ajatuskin siitä vie unet ja herättää houkutuksen ratkaista ahdistus oman käden kautta.

Kummastuttaa, että halukkaille ei järjesty kertauspaikkoja, mutta tällainen jo vuosia yli kolmikymppinen puolihullu halutaan kertaamaan. Mahdan minä olla tärkeä mies. Tosiasiassa olen arvoton paska. Luulisi Puolustusvoimainkin sen jo tajunneen. Kai siellä luetaan pykäliä eikä käytetä tervettä järkeä. Vittu.
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
Eli tekeminen ei pelota vaan ahdistusta tuottaa se "väkipakolla järjestelmän osaksi joutuminen"? Pelkistinkö nyt liikaa?

Eli olitko viimeksi kertauksissa vai saitko vapautuksen lääkärintodistuksen avulla? Koska mikäli ymmärsin oikein: Nyt tullut kertauskäsky on seurausta edellisestä lykkäyksestä. Edellä tässä ketjussahan tuli ilmi että "vapautus" on vain lykkäys (kunnes asiat ovat paremmassa mallissa).

Jos tilanne on niin huono, kuin mitä selkeästi sen kerrot olevan, suosittelen ihan omana itsenäni (en ole lääkäri tai asiantuntija) edelleen lääkärintodistuksen hakemista.

EDIT: Samperin hymiöt...
 
Top