Kertausharjoituksiin vain 2000 miestä vuosittain

[Tvälups]

Yhdyn veli baikalin mietintöihin todeten, että sen koommin kun sodan nähneet miehet poistuivat pv:n johdosta, on taustaryhmät kuljettaneet laitosta kuin metrin mittaa.

 

[miheikki]

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107314-kertausharjoitusten-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-tulevaisuudessa
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_385_2012_p.shtml

Kertausharjoitusten tulevaisuus

Eduskunnan puhemiehelle

Asevelvollinen kuuluu varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen reserviin. Sodan ajan joukot muodostetaan pääosin reserviläisistä. Niiden valmiutta, suorituskykyä ja reserviläisen omia henkilökohtaisia sotilaallisia tietoja sekä taitoja ylläpidetään pääasiassa kertausharjoitusten avulla. Reservin kertausharjoituksilla on myös merkitystä korkealla olevan maanpuolustustahdon ylläpitämisessä.

Viime vuonna kertausharjoituksiin osallistui 27 061 reserviläistä. Kuluvana ja kahtena seuraavana vuotena Puolustusvoimat suunnittelee kutsuvansa kertausharjoituksiin vain noin 2 000 reserviläistä. Pudotus on huima ja kahdentuhannen lukema historiallisen alhainen. Kertausharjoitukset kohdennetaan lähivuosina lähinnä johtajiin. Kun miehistöä ei harjoiteta, on vaarana, että syntyy huonosti koulutettuja ja motivoituneita sodan ajan joukkoja.

Kertausharjoitusten määrää vähennetään säästösyistä. Vähentäminen ei kuitenkaan tuota ratkaisevia säästöjä. Kertausharjoituksista syntyneet kulut ovat aikaisempina vuosina olleet keskimäärin vain noin 20 miljoonaa eli alle prosentti puolustusbudjetista. Saavutettavat säästöt eivät ole missään suhteessa kertausharjoitusten alasajon aiheuttamiin haittoihin.

Puolustusvoimiin kohdistuvat rajut säästöpaineet heikentävät maanpuolustuksemme tasoa. Nyt onkin tärkeää huolehtia niistä toimenpiteistä, joilla puolustuskykyämme saadaan ylläpidettyä mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kertausharjoitukset muodostavat olennaisen osan Puolustusvoimien rauhanaikaisesta koulutusjärjestelmästä. Ne ovat verraten edullinen tapa vahvistaa puolustuskykyä. Ilman kertausharjoituksia ei yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen perustuva puolustusratkaisumme ole uskottava. Kun vähemmän harjoitellaan, osaamistaso laskee. Ilman kertausharjoituksia yleinen asevelvollisuusjärjestelmä dementoituu.

Näillä näkymin vuodesta 2015 lähtien kertausharjoitukset palautettaisiin tasolle, jonka pitäisi taata reserviläisten laadukas valmius- ja suorituskykyvaatimusten mukainen koulutus. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kolmanneksella pieneneviin sodan ajan joukkoihin suhteutettuna kertausharjoitettavien lukumäärä olisi noin 18 000.

Kertausharjoitusten määrän lisääminen laihojen vuosien jälkeen vähintään mainitulle tasolle on välttämätöntä Puolustusvoimien uskottavan suorituskyvyn ylläpitämisen kannalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus ymmärtänyt reservin kertausharjoitusten merkityksen elinvoimaiselle yleiselle asevelvollisuudelle ja yleensä koko maamme puolustusratkaisulle ja
jos on, miten se aikoo varmistaa, että kertausharjoitusten määrä lähitulevaisuudessa kasvaa asianmukaiselle tasolle?
Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

Kertausharjoitusten määrä tulevaisuudessa
31.5.2012 13:42 Jussi Niinistö

Puolustusministeri Stefan Wallin on antanut vastauksen reservin kertausharjoituksia koskevaan kirjalliseen kysymykseeni. Vastaus on ympäripyöreä, kuten olettaa saattoikin. Tässä vastaus kuitenkin kokonaisuudessaan ja todettakoon samalla, että tunnelin päässä on ehkä sittenkin lähivuosina nähtävissä valoa. Palaan asiaan myöhemmin.

“Puolustusvoimien sodan ajan suorituskyky perustuu henkilöstön osalta reserviläisten osaamiseen. Riittävällä maastovuorokausien, alusvuorokausien ja lentotuntien määrällä luodaan asevelvollisten ja palkatun henkilöstön perusosaaminen. Kertausharjoituksilla ylläpidetään aiemmin luotua perusosaamista, mutta ei lisätä sitä. Mahdollisessa uhkatilanteessa oikea-aikaisella ennakkovaroituksella varmistetaan kertausharjoitusten käynnistäminen ja sodan ajan joukkoihin sijoitetun henkilöstön riittävä koulutusaika uhkaa ja suorituskykyvaatimuksia vastaaviksi.

Puolustusvoimille asetetuista säästövelvoitteista sekä menopaineista johtuen puolustusvoimat joutuu sopeuttamaan toimintansa tasoa ja supistamaan materiaalihankintoja tulevina vuosina. Toiminnan osalta supistamiset vaikuttavat maastovuorokausien, alus- ja lentotoiminnan sekä kertausharjoitusten määrään madaltaen perusosaamisen tasoa. Madallettu perusosaamisen taso ei, jatkuessaan pidempään, riitä turvaamaan ja ylläpitämään sodan ajan joukkojen suorituskykyä. Puolustusvoimauudistuksella turvataan suorituskykyvaatimusten mukainen perusosaamisen taso kehittämällä koulutusjärjestelmää, asevelvollisten informaatiopalveluita, verkko-opiskelua, joukko-osastojen koulutus- ja harjoitteluedellytyksiä (erityisenä kohteena simulaattorikoulutuksen lisääminen). Lisäksi uudistus mahdollistaa kertausharjoitusten laadun parantamisen sekä reserviläisten osaamisen ja vapaaehtoisuuden hyödyntämisen ja joukkojen omaehtoisen toiminnan tukemisen.

Puolustusvoimien uusi organisaatio ja toimintatapa otetaan kokonaisuutena käyttöön vuoden 2015 alussa. Näin varmistetaan uudistuksen vaikuttavuus ja turvataan puolustusvoimien toimintaedellytykset. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus laskee vuoden 2015 alussa enintään 230 000 sotilaaseen. Kertausharjoitusten volyymi määräytyy uudistuksen jälkeisen sodan ajan joukkojen rakenteen ja koulutustarpeiden mukaisesti. Vuodesta 2016 alkaen puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 18 000 reserviläistä. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys korostuu erityisesti tulevien menoleikkausten aikana. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön jatkuminen ja toiminnan kehittyminen on puolustusvoimille ensiarvoisen tärkeää. Kosketuspinta eri toimijoihin turvataan aluetoimistoihin ja joukko-osastoihin perustavalla riittävällä, maankattavalla verkostolla. Uudessa järjestelmässä reserviläisille kyetään tarjoamaan nykyistä monipuolisempi ja tarkoituksenmukaisempi tehtäväkenttä. Uudistuksella puolustusvoimien toiminta kyetään palauttamaan tasolle, jolla turvataan asevelvollisten laadukas koulutus sekä joukkojen päivittäinen toiminta valmius- ja suorituskykyvaatimusten mukaisesti.”

 

[commando]

Eli vuodesta 2016 alkaen jokainen kertaa keskimäärin alle kerran 13 vuodessa ja koska sodan ajan joukko on niin pieni niin kertymä jossa kuraporras vaihtuu on alle 10 vuotta joten valtaosa reservistä jää ilman minkäänlaista koulutusta silti koska paremmat joukot saavat enemmän kertausta. Eipä tuossa paljon luvatakaan koska "toiminta kyetään palauttamaan" ja jo palautustaso on surkea. Vaikka vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolesta liputetaan niin samaan aikaan siihen osallistuminen tehdään koko ajan vaikeammaksi mm. ampumaratoja sulkemalla, aselakeja kiristämällä ja leimaamalla reserviläisiä ja metsästäjiä epänormaaleiksi jo aivan hallituspuolueiden kansanedustajien tasolta mm. "pussihousukaartilaisiksi".

Vuosittain koulutetaan täysin turhaa miehiä jotka ovat reservissä sijoitettuna vain muutamia vuosia tai eivät ollenkaan kunnes paremmat korvaavat heidät muutamassa vuodessa joten heidän 6-12 kk:n ilmainen palvelus valtiolle on aika turhana nähtävänä. Samaan aikaan iän vuoksi hyväkuntoisia ja osaavia 30-40-vuotiaita miehistön jäseniä potkitaan sodan ajan sijoituksista pois tuoreempien joukkojen tilalta. Aika tuhlausta tulee olemaan. Jos sodan ajan joukko on niin pieni kuin 230 000 niin silloin olisi edullisempaa siirtyä valikoivaan asevelvollisuuteen jolloin ei tarvitse kouluttaa vuosittain turhia tupsuniskoja (ylimääräisiä kustannuksia) joita ei sijoiteta ja jotka ovat pois maksamasta veroja (jos maksavat).

 

[baikal]

Jos ns. lähialue säilyy suht rauhallisena, niin en usko edes huonosti, että vuonna 2016 tyydyttäisiin mihinkään välitilaan. Väenotto on käsittääkseni hyvin "valikoivaa" tuolloin ja edelleen oletan, olemme kytkeytyneet monin sitein erilaisiin kv-toimintoihin, mitä emme vielä edes osaa arvata.

Monelleko olisi yllätys, jos muutaman vuoden kuluttua käytäisiin uusi kierros varuskuntien ja laitosten suhteen?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Jos ns. lähialue säilyy suht rauhallisena, niin en usko edes huonosti, että vuonna 2016 tyydyttäisiin mihinkään välitilaan. Väenotto on käsittääkseni hyvin "valikoivaa" tuolloin ja edelleen oletan, olemme kytkeytyneet monin sitein erilaisiin kv-toimintoihin, mitä emme vielä edes osaa arvata.

Monelleko olisi yllätys, jos muutaman vuoden kuluttua käytäisiin uusi kierros varuskuntien ja laitosten suhteen?

Eihän tuo voi olla mikään yllätys sillä pv edustaja (ja olisiko ollut itse nykyinen presidenttikin) lausui tämän Kontioranta vs. Draksvik hässäkän yhteydessä että esim. Draksvikin kohtaloa (siirtoa Upinniemeen) tullaan arvioimaan uudestaan 2015, ei liene varmaan yllätys että nyt oman esikuntansakkin menettävät varuskunnat ovat tässä yhteydessä varmaan uudestaan arvionnin kohteena...

 

[skärdis]

Eikös sen pitänyt olla virallisestikin niin, että nyt otettiin vain pieni hengähdystauko ja varuskuntien lakkautukset jatkuvat parin vuoden kuluttua uudella kierroksella?

Dragsvikissä toivotaa hartaasti RKP:läistä puolustusministeriä, Sodankylässä uskotaan kepuun ja Niinisalossa ollaan luovuttu toivosta.

 

[OldSkool]

Eli vuodesta 2016 alkaen jokainen kertaa keskimäärin alle kerran 13 vuodessa ja koska sodan ajan joukko on niin pieni niin kertymä jossa kuraporras vaihtuu on alle 10 vuotta joten valtaosa reservistä jää ilman minkäänlaista koulutusta silti koska paremmat joukot saavat enemmän kertausta. Eipä tuossa paljon luvatakaan koska "toiminta kyetään palauttamaan" ja jo palautustaso on surkea. Vaikka vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolesta liputetaan niin samaan aikaan siihen osallistuminen tehdään koko ajan vaikeammaksi mm. ampumaratoja sulkemalla, aselakeja kiristämällä ja leimaamalla reserviläisiä ja metsästäjiä epänormaaleiksi jo aivan hallituspuolueiden kansanedustajien tasolta mm. "pussihousukaartilaisiksi".

Vuosittain koulutetaan täysin turhaa miehiä jotka ovat reservissä sijoitettuna vain muutamia vuosia tai eivät ollenkaan kunnes paremmat korvaavat heidät muutamassa vuodessa joten heidän 6-12 kk:n ilmainen palvelus valtiolle on aika turhana nähtävänä. Samaan aikaan iän vuoksi hyväkuntoisia ja osaavia 30-40-vuotiaita miehistön jäseniä potkitaan sodan ajan sijoituksista pois tuoreempien joukkojen tilalta. Aika tuhlausta tulee olemaan. Jos sodan ajan joukko on niin pieni kuin 230 000 niin silloin olisi edullisempaa siirtyä valikoivaan asevelvollisuuteen jolloin ei tarvitse kouluttaa vuosittain turhia tupsuniskoja (ylimääräisiä kustannuksia) joita ei sijoiteta ja jotka ovat pois maksamasta veroja (jos maksavat).

commando:lta hyvä pahaenteinen havainto. Tuota "kehitystä" ja kertausharjoitusten heikkoa kohdalleosumista kun alkaa poliitikot ja ns johto joskus vuonna 2020 katselemaan, niin looginen johtopäätöshän on että järjestelmä on kallis ja tehokkuus heikko. Jos vastaus on, että sodan ajan joukko on liian iso, niin sitä aletaan supistaa ja tehostaa, ja baikal-nostradamus ennusteet pamahtaakin todeksi. Mikä on se raja jonka jälkeen Yleiseen ja Todelliseen asevelvollisuuteen ei ole paluuta?