Kesä -44 ja Airo
- Viestiketjun aloittaja kaislajääkäri
- Aloitus PVM
Santala
Kersantti
Luettuani U. A. Käkösen Miehityksen varalta - Päämajan tiedustelua 43-45. Olen tullut tulokseen, että Suomen tiedustelu kyllä TIESI ja INFORMOI kasvavassa määrin tulevasta hyökkäyksestä, mutta Paasonen joutui Airon puhuttelun jälkeen KIELTÄMÄÄN tulevasta hyökkäyksestä viittaavat merkinnät viikkoselonteosta (Joka toimitettiin suoraan Marskille). Tätä taustaa vasten Airon toiminta tuntuu suorastaan käsittämättömältä.
Laitan vielä linkin varsin mielenkiintoiseen artikkeliin:
http://seura.fi/sota/sotablogit/martti-turtola/kuka-oli-syyllinen-kesan-1944-katastrofiin/
Laitan vielä linkin varsin mielenkiintoiseen artikkeliin:
http://seura.fi/sota/sotablogit/martti-turtola/kuka-oli-syyllinen-kesan-1944-katastrofiin/
Enigman murtamisen takia USA sai vietyä valtavat määrät kalustoa Neuvostoliitolle. Tiesivät jokaisen sukellusveneen paikan ja rahtilaivat kiersi ne, ja pommarit / sotalaivat tuhosivat ne.
Enigman takia Saksan pohjois-Afrikan armeija ei saanut enää huoltoa. Rommel sitten totesi että bensa loppui, se oli siinä.
Enigman takia pystyi tapahtumaan Normandian maihinnousu, kun Atlantti oli vapaa. Enigman takia tuli Kurskin tappio, kun Britit kertoi kaiken Stalinille.
Koska ei tiedetty että enigma oli paljastunut, niin ei voitu ennustaa sodan lopputulosta. Yksi laite määräsi koko sodan, kaiken. Tuskin USA olisi nukettanut Saksaa, koska Saksa olisi voinut nukettaa USA:a myöhemmin.
Enigman takia Saksan pohjois-Afrikan armeija ei saanut enää huoltoa. Rommel sitten totesi että bensa loppui, se oli siinä.
Enigman takia pystyi tapahtumaan Normandian maihinnousu, kun Atlantti oli vapaa. Enigman takia tuli Kurskin tappio, kun Britit kertoi kaiken Stalinille.
Koska ei tiedetty että enigma oli paljastunut, niin ei voitu ennustaa sodan lopputulosta. Yksi laite määräsi koko sodan, kaiken. Tuskin USA olisi nukettanut Saksaa, koska Saksa olisi voinut nukettaa USA:a myöhemmin.
Vonka
Supreme Leader
Paasosen jälkikäteisjuttuihin suhtaudun hyvin kriittisesti.
Tuossa on Valo Nihtilän antama tilannekatsaus jo helmikuulta 1944, jonka Valo Nihtilä esitteli Mannerheimille:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3048378
Päämajan johtosuhteita voi ja pitäisikin toki tutkia. Hyvin mielenkiintoinen on tuokin liite, jossa joku ottaa jo vuorokauden sisään kantaa Nihtilän uhka-arvioon, vesittää sen osittain ja alkaa kehitellä mielikuvituksellista Laatokan yläpuolista hyökkäystä. Allekirjoituksesta en saa selvää, mutta Mannerheimille tuokin liite tuli:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3048383
hessukessu
Kenraali
Enigman murtaminen on ollut se seikka, joka on ratkaisevimmin vaikuttanut toisen maailmansodan lopputulokseen. Japsithan käyttivät Enigman toisenlaista versiota, joka sekin murrettiin jenkkien toimesta. Saksan tiedustelukin tosi pystyi murtamaan useimmat liittoutuneiden käyttämät salaukset, pl. sodan loppupuolella. Tämä "pieni" fakta halutaan kovasti unohtaa, koska virallinen historiankirjoitus (joka tehtiin 50-60-luvulla toisesta maailmansodasta) ei vielä tiennyt Enigman murtumisesta mitään. Se paljastui vasta 1970-luvun lopussa. Siksi kaikki sotahistoriaa "tuntevat" "asiantuntijat" eivät tajua koko Enigman merkitystä: He ovat lukeneet kirjoituksia ja tietoja ja kertomuksia, joissa ei tiedetä eikä osata mainita Enigman murtumisesta mitään.
fulcrum
Greatest Leader
ULTRAlla oli suuri merkitys, muttei sentään ihan noin suuri. Enigmasta oli monta versiota ja laitteita ja koodeja päivitettiin välistä, koodinmurrossa oli paikoin suuriakin 'pimeitä' vaiheita, joitain Enigman versioita ei murrettu ollenkaan. Lisäksi maavoimat luonnollisesti käyttivät paljon maalinjoja joita ei Enigmalla voinut lukea.
ULTRAsta oli hyötyä Välimerellä, mutta Italian laivaston omia koodeja britit eivät saaneet murrettua. Rommelin hyökkäys hyytyi pitkiin huoltoreitteihin ja satamien pieneen kapasiteettiin, ei siihen etteivätkö italialaiset olisi saaneet Afrikkaan löpöä toimitettua.
aj77
Greatest Leader
Joo ei ollut kyllä Eningman ansiota pelkästään. Engimaan laitettiin lisää ratasta välillä ja taas oltiin pimennossa.Sukellusveneet tuhottiin kehittyneellä kaikuluotain tekniikalla. Vuoden 42 toukokuussa tapahtui ihmeellinen käänne. Ilonpäivät oli kerralla ohitse kun vain pari merellä ollutta sukellusvenettä palasi satamaan. Sitten rakennettiin puuristi torniin jonka piti havaita tutkasignaalit. Myöhemmin osoittautui että se itseasiassa paljasti veneen aseman vielä paremmin. Sakut oli aina askeleen jäljessä tuossa hommassa. Rauta-arkut on loistava kirja.
Rommelin löpöön vaikutti kuitenkin kaikkein eniten prioriteetti. Ei mikään muu. Jos se olisi ollut ykkösprioriteetti niin Aatu olisi vienyt vaikka itse sen löpön sinne. Mutta ei kiinnostanut. barbarossa kiinnosti enemmän.
Vonka
Supreme Leader
Itse kuulun niihin, jotka eivät syytä Mannerheimia tai Airoa, vaan kesän 1944 patalaiskaa IV AK:n esikuntaa. Päämaja tiesi tasan tarkkaan - siis myös Mannerheim - että se tulee ja että se tulee Kannaksella. Tässä paperi operatiiviselta osastolta kuukautta ennen kuin alkoi jytistä:
fulcrum
Greatest Leader
Olen samaa mieltä. Noita dokkareita pikavilkaistuani niistä saa käsityksen ettei Päämaja ollut niin tietämätön kuin mitä monesti esitetään. Airo on saattanut henk.koht arvella venäläisten hyökkäävän mieluummin Syvärin rintamalla, muttei todellakaan kokonaan ohittanut Kannaksen suunnan uhkaa. Päämaja esitti huolensa Kannaksen huonosta valmiudesta useammin kuin kerran.
Ihmetellä hiukan täytyy, miksi ja kenen toimesta tällainen tulkinta on moniin historiankirjoihin päässyt.
Ihmetellä hiukan täytyy, miksi ja kenen toimesta tällainen tulkinta on moniin historiankirjoihin päässyt.
Vonka
Supreme Leader
A.F. Airo ei ollut jääkäri, kuten ei Mannerheimkaan. Taavetti Laatikainen, IV AK:n komentaja, oli jääkäri ja hänen mainettaan ovat jotkut jääkäriveljet ehkä suojelleet.
Eniten kesän 1944 alkuvaiheen tapahtumien osalta kritiikkiä Laatikaiselle on antanut K. L. Oesch. Hän suomi myös Aladar Paasosta, joka taas heitti pallon kohti Airoa. Siitä kai se sekavuus tulee: paskanpuhumisesta, jota sitten tutkijat siteeraavat sen mukaan, mitä hahmoa fanittavat ja mitä eivät. Paasonen on kuitenkin selvästi valehdellut, Airo vaiennut ja Laatikainen selitellyt. Uskoisin Oeschin olevan aika lähellä totuutta klassikossaan Suomen kohtalon ratkaisu Karjalan kannaksella. Järkyttävän tervepäinen kirja vuodelta 1956 eli vielä, kun asiat muisti ja kirjoitetut käskyt olivat käden ulottuvilla. Sitä oikein miettii, mihin tarpeeseen uudet "tulkinnat" tulivat.
Jopa fiktio on tullut mukaan peliin. Ilmari Turjan näytelmässä ja televisiosarjassa 1970-luvulla Mannerheim vain kiukutteli ja Airo johti sotaa. Tällaisena monet heidät näkevät vieläkin.
Samaa mieltä Vongan kanssa. Paasosella tuntuu olleen sama luonnevika, kuin esim. Midwayn taistelusta kuulun kirjan kirjoittaneella Fuchidalla. Eli tosiasiat eivät kuulu hyvään tarinaan. Tietysti tiedustelumies on jo toimensa mukaisesti osittainen paatunut valehtelija.
(OT: Fuchidan kirja osoitettiin paskapuheeksi jo 70-luvulla Japanin virallisen sotahistorian moniosaisessa opuksessa, mutta lännessä kieli/kulttuurimuurin takia vasta kirjassa Shattered Sword lopullisesti. Jos Midway ja Japanin/USA:n laivasto kiinnostaa, tuo kirja on ehdoton.)
Oeschin versio tapahtumista on tod.näk. lähinnä. Airo sai mielestäni ansaitsematonta paskaa, varmasti tiesi kaikista asioista, mutta jälkeenpäin tiukasti kieltäytyi puhumasta. Marskille lojaali mies.
(OT: Fuchidan kirja osoitettiin paskapuheeksi jo 70-luvulla Japanin virallisen sotahistorian moniosaisessa opuksessa, mutta lännessä kieli/kulttuurimuurin takia vasta kirjassa Shattered Sword lopullisesti. Jos Midway ja Japanin/USA:n laivasto kiinnostaa, tuo kirja on ehdoton.)
Oeschin versio tapahtumista on tod.näk. lähinnä. Airo sai mielestäni ansaitsematonta paskaa, varmasti tiesi kaikista asioista, mutta jälkeenpäin tiukasti kieltäytyi puhumasta. Marskille lojaali mies.
En tiedä missä määrin tässä tulee perpektiivi erot vastaan että kuka syyttää ketäkin (toki jääkärimafia on varmasti ollut olemassa). Sen muistan Airosta että hän aika herkästi reagoi Marskin sen hetkisiin mielentiloihin ja -44 voidaan jo kysyä että oliko Marski liian vanha ja väsynyt. Voi olla että muisti tekee nyt tepposta mutta aivan Valkeasaaren hyökkäyksen kynnyksellä, vain päiviä aiemmin, tärkeää tietoa venäläisten selkeistä hyökkäysvalmisteluista torppasi Airoon kun hän epäili että nyt on parempi odottaa parempaa aikaa ja ilmoittaa Marskille vasta sitten kun ukko on paremmalla tuulella... Taisi käydä sitten niin että hyökkäyksen käynnistyminen ja sijainti tuli ainakin Marskille yllätyksenä. Tästä risut Airolle ja Marskille toki myös.
Voi olla kyllä että muistan pahasti väärinkin, mutta en kyllä myönnä! PRKL
Voi olla kyllä että muistan pahasti väärinkin, mutta en kyllä myönnä! PRKL
Luulen että emme tiedä Airon aitoa mielipidettä,. Hän tuki nimittäin Marskia. Ja Marski uskoi että Stavka toimii rationaalisesti. Suomeen hyökkääminen 1944 ei ollut rationaalista, ja sen Stavka huomasi itsekin myöhemmin, kun keskeytti hyökkäyksen, ja siirsi ne joukot Berliinin kilpajuoksuun.
Marski tiesi että Saksan tappio olisi helpottanut Suomen painostusta ja hyökkäyksessä olisi voinut olla 10x voima. Oli ehkä Suomen onni, että hyökkäsivät.
Suomi olisi toki voinut olla valmistautuneempi, eli ne Nihtilän (tai jonkun) vaatimat paremmat linnoitteet, sitten se yhden pohjoisemman divisioonan siirto, mistä oli päätetty jo kuukausia aikaisemmin, ja moni muu pikku asia. Onneksi tuli ne singot Saksasta viime tipassa.
Marski tiesi että Saksan tappio olisi helpottanut Suomen painostusta ja hyökkäyksessä olisi voinut olla 10x voima. Oli ehkä Suomen onni, että hyökkäsivät.
Suomi olisi toki voinut olla valmistautuneempi, eli ne Nihtilän (tai jonkun) vaatimat paremmat linnoitteet, sitten se yhden pohjoisemman divisioonan siirto, mistä oli päätetty jo kuukausia aikaisemmin, ja moni muu pikku asia. Onneksi tuli ne singot Saksasta viime tipassa.
Pyllyvaltteri
Alikersantti
hnekns, että
Toinen oleellinen asia on koko kannaksen puolustussuunnitelma : Airo( :kin ) uskoi, että pääasemassa pystyttäisiin torjumaan puna-armeijan suurhyökkäys, vaikka jopa saksalaiset- Adolfia lukuunottamatta suosittelivat syvää puolustusasemaa ja vastaiskuihin perustuvaa taktiikkaa. Tosiasiassa realistisin paikka puolustusasemalle oli siellä, missä hyökkäys lopulta pysäytettiin eli tienhaara -tali- taipale akselilla, tosin tämä ajatus olisi kuitenkin ollut jo sisäpoliittisestikin mahdoton ja joka tapauksessa keväällä 44 liian myöhäistä toteuttaa, koska linnoittamisien resurssit olivat olleet Maaselässä.
Eli jos joukkojen ja linnoittamisen painopiste on ollut 2vuotta väärässä paikassa, panssaritorjunta- aseet pidetään varikoissa & jätetään äijät kouluttamatta. Tykistönvetokalusto vetää auroja pelloilla ja iso osat äijistä on maanviljelyslomilla, armeijakunnan komentaja saunoo ja tykistökomentaja jemmailee sopimattomia ilmakuvia, päämajassa tiedustelupäällikkö tekee päämajamestarin käskystä tiedustelutiedoista tosiasioihin nähden lähes absurdin analyysin ettei vanha herra vaan hermostu, niin ei se ihme ole, että 20000 ukkoa ravaa hetken päästä henkensä kaupalla kohti saimaata. Ainoa porukka mikä oli rytinään valmistautunut oli ilmavoimat, mutta parilla kymmenellä mersulla ei paljon strategista iskua heiluteta.
Nojaa. Toisaalta päämaja - Marski makuuttivat paria divisioonaa Maaselän suunnalla,( ilmeisesti taustalla oli ajatus Itä-Karjalan pitämisestä neuvotteluvalttina rauhanneuvotteluissa) vaikka itärintaman yleiskehityksen takia ne olisi ilman muuta pitänyt tuoda länsikannakselle. Mihin niiden tuominen viime tipassa onnistui, kun venäläiset, jostain käsittämättömästä syystä, eivät sitä ilmavoimalla estäneet. Panssaridivisioona sentään siirrettiin ajoissa.Itse kuulun niihin, jotka eivät syytä Mannerheimia tai Airoa, vaan kesän 1944 patalaiskaa IV AK:n esikuntaa. Päämaja tiesi tasan tarkkaan - siis myös Mannerheim - että se tulee ja että se tulee Kannaksella. Tässä paperi operatiiviselta osastolta kuukautta ennen kuin alkoi jytistä:
Toinen oleellinen asia on koko kannaksen puolustussuunnitelma : Airo( :kin ) uskoi, että pääasemassa pystyttäisiin torjumaan puna-armeijan suurhyökkäys, vaikka jopa saksalaiset- Adolfia lukuunottamatta suosittelivat syvää puolustusasemaa ja vastaiskuihin perustuvaa taktiikkaa. Tosiasiassa realistisin paikka puolustusasemalle oli siellä, missä hyökkäys lopulta pysäytettiin eli tienhaara -tali- taipale akselilla, tosin tämä ajatus olisi kuitenkin ollut jo sisäpoliittisestikin mahdoton ja joka tapauksessa keväällä 44 liian myöhäistä toteuttaa, koska linnoittamisien resurssit olivat olleet Maaselässä.
Eli jos joukkojen ja linnoittamisen painopiste on ollut 2vuotta väärässä paikassa, panssaritorjunta- aseet pidetään varikoissa & jätetään äijät kouluttamatta. Tykistönvetokalusto vetää auroja pelloilla ja iso osat äijistä on maanviljelyslomilla, armeijakunnan komentaja saunoo ja tykistökomentaja jemmailee sopimattomia ilmakuvia, päämajassa tiedustelupäällikkö tekee päämajamestarin käskystä tiedustelutiedoista tosiasioihin nähden lähes absurdin analyysin ettei vanha herra vaan hermostu, niin ei se ihme ole, että 20000 ukkoa ravaa hetken päästä henkensä kaupalla kohti saimaata. Ainoa porukka mikä oli rytinään valmistautunut oli ilmavoimat, mutta parilla kymmenellä mersulla ei paljon strategista iskua heiluteta.
Olisiko hyökkäys pysähtynyt jos puolustusta olisi ollut vain Tali-Ihantalassa. Kyllähän jokainen läpimurto ja vastaisku olivat niitä joiden avulla vähitellen hyökkääjän voima kului loppuun.
Maatalouslomat olivat kyllä aika pakolliset. Suomi ei ollut omavarainen elintarvikkeista, joten seuraavan sadon riittäminen on ollut pakko varmistaa.
Prkele kun en muista missä kirjassa on väitetty että etulinjan joukot olivat antaneet sellaisen kuvan päämajaan että päätaisteluaseman olisi pitänyt kestää vaika mitä. Tiedä sitten olisiko se kestänyt neuvostorynnistyken talvisodan taidoilla ja kyvyillä
Vonka
Supreme Leader
Koko matka Valkeasaaresta Suomenvedenpohjaan on yhtä hietakangasta. Asemat tehtiin hyökkäysvaiheen jälkeen vihollisen nenän alla. Ongelma oli saada se valuva hiekka pysymään missään. Joku keksi pajuista ym. vitsaskimput, joilla sidottiin kaivauksien seinämiä. Asemat olivat heikot ja matalat. Kamalaa ajatella, että joku siinä juoksuhiekassa on vielä kompuroinut hiekan ja vitsasten seassa ja puolustautunutkin. Eivät kaikki juosseet. Kävin muutama vuosi sitten kävelemässä siellä ja tonkimassa paikkoja.
Tutkin Päämajan sanomaliikennettä muutamia päiviä ennen suurhyökkäystä. 6.6. alkaa liittoutuneiden invaasio Normandiassa, ja Mannerheim ja Airo ovat varmoja hyökkäyksestä. Samana päivänä annetaan joillekin yhtymille käsky valmistautua kahteen vaihtoehtoiseen suuntaan, Kannaksen tai Maaselän suuntiin.
7.6. - 8.6. ei erikoista.
9.6. IV AK ilmoittaa 250 lentokoneen pommittaneen etulinjaa, mikä jatkunut tykistökeskityksellä ja pienillä hyökkäyksillä. 2 sisäänmurtoa, jotka selvitetty illalla. Ahvenanmaalla operaatio Tanne Westin vuoksi ollut Erillinen Jääkäripataljoona 6 määrätään Kannakselle.
10.6. aamulla alkaa rumputuli, josta IV AK ilmoittaa, mutta ei sisäänmurron laatua ja määrää. Aina hereillä ollut Valo Nihtilä pitää Mannerheimille operatiivisen tilannekatsauksen klo 15:00. Nihtilän käynnin jälkeen klo 15:50-15:55 Mannerheim määrää PsD:n linjalle Kivennapa-Kyyrölä-Muolaa (VT-linjan taakse) ja 4.D:n Kannakselle omaksi resevikseen sekä 20.Pr:n ja 3. Pr:n Kannakselle sekä vahvistamaan Kannaksen hävittäjäsuojaa. Hän määrää pommittajat pommittamaan painopistesuunnassa.
Ahvenanmaalla saksalaisten kaappaushyökkäyksen varalta ollut ErJP 6 määrätään heti Kannakselle prikaatinsa (RvPr) yhteyteen. Myös erillisiä patteristoja ja kenttätykistörykmenttejä määrätään Kannakselle.
Klo 16:38 Mannerheim käskee evakuoida koko VT-linjan etumaaston Valkeasaaresta alkaen. Klo 17:10 Mannerheim määrää Ratsuväkiprikaatin ja 3.Dn miehittämään VT-linjan eteläsiiven ja pitämään sen.
Vaikuttaa siltä, että Nihtilän käynnin jälkeen ainakin alkaa tapahtua.
Tutkin Päämajan sanomaliikennettä muutamia päiviä ennen suurhyökkäystä. 6.6. alkaa liittoutuneiden invaasio Normandiassa, ja Mannerheim ja Airo ovat varmoja hyökkäyksestä. Samana päivänä annetaan joillekin yhtymille käsky valmistautua kahteen vaihtoehtoiseen suuntaan, Kannaksen tai Maaselän suuntiin.
7.6. - 8.6. ei erikoista.
9.6. IV AK ilmoittaa 250 lentokoneen pommittaneen etulinjaa, mikä jatkunut tykistökeskityksellä ja pienillä hyökkäyksillä. 2 sisäänmurtoa, jotka selvitetty illalla. Ahvenanmaalla operaatio Tanne Westin vuoksi ollut Erillinen Jääkäripataljoona 6 määrätään Kannakselle.
10.6. aamulla alkaa rumputuli, josta IV AK ilmoittaa, mutta ei sisäänmurron laatua ja määrää. Aina hereillä ollut Valo Nihtilä pitää Mannerheimille operatiivisen tilannekatsauksen klo 15:00. Nihtilän käynnin jälkeen klo 15:50-15:55 Mannerheim määrää PsD:n linjalle Kivennapa-Kyyrölä-Muolaa (VT-linjan taakse) ja 4.D:n Kannakselle omaksi resevikseen sekä 20.Pr:n ja 3. Pr:n Kannakselle sekä vahvistamaan Kannaksen hävittäjäsuojaa. Hän määrää pommittajat pommittamaan painopistesuunnassa.
Ahvenanmaalla saksalaisten kaappaushyökkäyksen varalta ollut ErJP 6 määrätään heti Kannakselle prikaatinsa (RvPr) yhteyteen. Myös erillisiä patteristoja ja kenttätykistörykmenttejä määrätään Kannakselle.
Klo 16:38 Mannerheim käskee evakuoida koko VT-linjan etumaaston Valkeasaaresta alkaen. Klo 17:10 Mannerheim määrää Ratsuväkiprikaatin ja 3.Dn miehittämään VT-linjan eteläsiiven ja pitämään sen.
Vaikuttaa siltä, että Nihtilän käynnin jälkeen ainakin alkaa tapahtua.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Kyllähän sitä väkisinkin tulee mieleen että kun historiankirjoja on sodan jälkeen alettu kirjoittamaan, Marski oli jo kuollut, Airo vaiti eikä Nihtilä tai useimmat muutkaan Päämajan keskeiset henkilöt hirveästi asioista juorunneet. Rintamakomentajat ovat sitten omin päin voineet esittää asiat historioitsijoille niinkuin halusivat ja kiillottaa omaa kilpeään. Tämä on liki yleismaailmallinen ilmiö - huomattavin esimerkki Saksa.
Hauskaa että Sardaukar mainitsi Fuchidan, luin äskettäin hänestä vähän. Uskomaton tapaus: mies oli maailmansodan eräissä tärkeimmissä taisteluissa paraatipaikalla ja selvisi vielä sodasta hengissä, tarjoten historioitsijoille aivan ainutlaatuisen mahdollisuuden ensi käden tietoihin. Mitä hän tekee: satuilee muistelmansa täyteen ties mitä höpöjuttuja ja seikkailuja. Päätyi muistaakseni sitten saarnaajaksi jenkkilään...
Hauskaa että Sardaukar mainitsi Fuchidan, luin äskettäin hänestä vähän. Uskomaton tapaus: mies oli maailmansodan eräissä tärkeimmissä taisteluissa paraatipaikalla ja selvisi vielä sodasta hengissä, tarjoten historioitsijoille aivan ainutlaatuisen mahdollisuuden ensi käden tietoihin. Mitä hän tekee: satuilee muistelmansa täyteen ties mitä höpöjuttuja ja seikkailuja. Päätyi muistaakseni sitten saarnaajaksi jenkkilään...
Pyllyvaltteri
Alikersantti
Oliko Ahvenanmaalla Tanne westin takia erjp4 ? Oliko päämajassa jo tuolloin tiedustelutietoa em. suunnitelmasta.Vähän epäilen, koska tanne ostkin tuli yllätyksenä. Helsingin valtaukseen kyllä varauduttiin, muistaakseni kenraali Häglundin osastolla.
Vonka
Supreme Leader
Ei mikään nelonen vaan kuutonen. Olen kirjoittanut aikaisemminkin tästä.
Alkutalvesta 1944 saksalaiset olivat jo Narvan - Peipsjärven tasalla. Samaan aikaan Suomen hallitus tunnusteli erillisrauhamahdollisuuksia. Tieto vuoti "pienestä piiristä" Saksaan liki reaaliajassa.
Sotilastiedustelumme epäili tai tiesi saksalaisten suunnittelevan jotain Ahvenanmaata varten juuri tätä tilannetta varten. Saarilta voitaisiin sulkea Saksan tarvitseman rautamalmin kuljetus Ruotsin pohjoisrannikon satamista Itämeren eteläosiin ja toiseksi saarilta voisi valvoa Suomenlahtea. Neuvostoliiton hyökkäys oli epätodennäköinen, sillä laivasto oli miinojen takana pussin perällä.
Hitler antoi 16.2. 1944 käskyn Ahvenanmaan ja Suursaaren miehittämisestä, mikäli Suomi vaihtaisi suuntaa. Tämä on Saksasta dokumentoitua jälkikäteistietoa, sillä meillä ei ole sitä kriittisintä radiotiedusteluaineistoa eikä kertojia. Koottuna heillä oli Tanskassa jalkaväkidivisioona ja yksi laskuvarjorykmentti. Sotatoimelle annettiin nimeksi Tanne West.
Joka tapauksessa jotain joko aavisteltiin tai tiedettiin. Vastatoimet aloitettiin ja käskyt salattiin.
Puolustuksesta vastasi Saaristomeren Rannikkoprikaati (eversti Niilo Heiro). Vajaasti miehitetyt kiinteät rannikkolinnakkeet eivät sinne asti yltäneet. Ahvenanmaalle päätettiin lähettää yksi liikuntakykyinen pataljoona, joka siirtyi sitten osaksi Merivoimia. Se alistettiin siis Väinö Valveelle. Lisäpanostusta sitten tarpeen mukaan.
Saarille lähetettiin Lempaalasta rintamavastuusta Mesterjärvelle reserviin siirretty Ratsuväkiprikaatin ErJP6. Komentaja evl Peitsara ei tiennyt vielä kuormatessa, mikä oli päämäärä. Hän soitti Päämajan operatiiviselle osastolle ja tivasi purkausasemaa. "Se selviää perillä", oli vastaus. Peitsara kysyi vielä, otetaanko polkupyörät vai sukset vai molemmat. Vastaus oli: "Ottakaa ruotsalais-suomalaiset sanakirjat". Tästä komentaja päätteli, ettei pidä kysellä liikoja. Vaikka pian hän sitten huomasi, että sanakirjoja olisi tarvittu.
Kuormaus Turun satamassa pisti miehet huhuamaan. Mentiin kahdella aluksella ja ilmatorjunta-aseistuksessa olleet jäänmurtajat avustivat. Miehet pelkäsivät, että heitä viedään vaihtomiehiksi Saksaan. Mitään ei kerrottu.
Rannikkoprikaati oli tiedustellut ryhmitysalueet. Kun aamulla pyörät oli purettu laivasta, pataljoona polki uneliaan kaupungin läpi pohjoiseen. Yhtä helppoa kuin Tanskan valloitus, paitsi että täällä ei oltu tietysti miehittäjinä.