Voi vittu, nehän suorastaan valehtelee.
Keskustellaan sähköstä
- Viestiketjun aloittaja Merten sheriffi
- Aloitus PVM
miheikki
Greatest Leader
Salamavoimaa tuulivoiman rinnalle niin avot.
yle.fi
Salaman sähköenergia lämmittäisi omakotitaloa viikkoja
Suomessa on nähty kesän aikana salamointia keskimääräistä enemmän. Sillä salamamäärällä lämmittäisi jo aika ison osan Satakunnan talouksista.
yle.fi
Mistä voi saada kymppitonnin hankintatukea sadantonnin sähköauton tai hybridin hankintaan?
Trafin mukaan hankintatuki on 2000 euroa alle 50k€ täyssähköauton hankintaan.
Hae sähköauton hankintatukea 1.1.2022 alkaen | Traficom
Täyssähköauton hankintatuen hakuaika on päättynyt 31.12.2022.
www.traficom.fi
Umkhonto
Ylipäällikkö
Se oli eräältä autofoorumilta bongattu väite liittyen siihen, että ko. laitteissa autoveron osuus on luokkaa 2000 € vs. bensiinimoottorisen 15000€. Keskustelussa pohdittiin, että kuka ostaisi tavallista vajaavetoista bensa- tai diesel-autoa kun halvemmalla saa 400 hv plugarin.Mistä voi saada kymppitonnin hankintatukea sadantonnin sähköauton tai hybridin hankintaan?
Trafin mukaan hankintatuki on 2000 euroa alle 50k€ täyssähköauton hankintaan.
Hae sähköauton hankintatukea 1.1.2022 alkaen | Traficom
Täyssähköauton hankintatuen hakuaika on päättynyt 31.12.2022.
Panssari Salama
Respected Leader
Tämä sinällään totta, oman käytettynä ostetun plugarin autoveron peruste on 1,5l/100km kulutus, eikä 6,x litra mikä se on helposti bensalla ajettaessa. Ajan toki sähköllä aina kun mahdollista, korvaa juuri ne lyhyemmät päiväreissut jotka muuten menisi kylmällä koneella. Kääntöpuolella sitten se, että kaksi vuotta vanha käytetty oli edelleen selkeästi kalliimpi kuin saman mallin pränikkä hinnat alkaen bensamalli.
Muoks kulutuksesta vielä, että nyt 12000km ostosta lukien keskikulutus on 2,8l/!00km, sekin koska mökki ja vanhukset kaukana. Päivittäiset bensankulutukset käytännössä nolla kotinurkilla. Päivittäinen lataus ajastimen avulla halvimman sähkön aikana, joka välillä on ollut ilmaista, välillä sitten arvokasta, vaikka aamuyöhön ajastaisi.
Haastattelupäivänä, lokakuun myrskyjen aikaan, tuulen pyörittämät turbiinit tuottivat suomalaiskoteihin ja teollisuudelle reilun 2 300 megawatin teholla sähköä tunnissa.
Se on lähes saman verran kuin ydinvoima, joka tuotti samana päivänä 3 800 megawatin teholla. Yhteensä sähköä syntyi noin 8 500 megawatin teholla.
Jep lähes sama, vaan 1500 MW ero
Avaatko hieman taustoja kommentillesi, niin on helpompi käydä keskustelua tällä palstalla...
Jos viittaat tuohon näsäviisaaseen Twitter-kommenttiin, jossa katsotiin hetkellistä sähköntuotantoa, niin pieleen meni. Se kommentti oli samaa tasoa kuin tammikuun pakkasella lämpömittarin ihmettely ja toteaminen, että ilmastonmuutos on valetta, kun täällä ei olekaan trooppiset kelit.
Jos luit alkuperäisen artikkelin, niin siinä varsin selkeästi avattiin tuulivoiman logiikka ja tuon kommentin taustat. Se on itsestäänselvää, että tuulivoima tuottaa vain silloin kun tuulee - eli koko tehoa ei saada lähellekään maksimikapasiteetilla kaiken aikaa. Dataa meillä on kuitenkin riittävästi todeta, että vuositasolla saadaan tehoja reilu kolmannes tuulivoiman maksimikapasiteetista - ja siihen artikkelissa viitattiinkin: Vuonna 2026, kun tuulivoimaa on rakennettuna noin 14000 MW, ylittää siitä saatava tuotanto (esim. vuositasolla tarkasteltuna) ydinvoiman, jonka kapasiteetti on noin 4500 MW.
Jos haluaa itse seurata tuotantomäärien kehittymistä, löytyy Energiateollisuuden sivuilta tilastoja riittämiin. Tuossa tuorein kuukausiraportti:
Tuosta jos katsoo taulukon "vuoden alusta" ja vertaa lukuja viime vuoteen: vuonna 2021 tuotettiin tuulivoimalla lokakuun loppuun mennessä 6373 GWh, 2022 tuotanto oli jo 9095 GWh.
Ydinvoima tuotti toki reilu 20000 GWh, joten vielä ei olla lähellekään samoja lukuja, mutta tuulivoimaa tosiaan rakennetaan nyt hurjaa vauhtia, esim. tänä vuonna maksimikapasiteettia rakennetaan enemmän kuin OL3:n verran. Ensi vuonna samoin, ja tahti vain kiihtyy...
Viimeksi muokattu:
viimeinen mohikaani
Majuri
Tuulivoima on hyvä ja sillä säästetään polttoainetta mutta se ei voi korvata muuta kapasiteettia. Lisäksi tuulivoiman osuuden kasvaessa, lisääntyy myös siihen liittyvät ongelmat: tuotantoa ei voi suunnitella eikä sähköä voi varastoida merkittäviä määriä ja siihen päälle vielä verkon stabiilisuusongelmat. Keskimääräisten lukujen katselu on vähän sama kuin nukkuminen talvella puolijoukkueteltassa: jalat palaa ja pää jäätyy mutta keskimäärin on oikein mukavaa.
Joo'o se on hieno homma että myllyt tuottaa vuositasolla vaikka kuinka paljon, mutta mitäs kun esim. viimekuussa taisi olla kolmisen viikkoa kun ne ei tuottaneet juuri mitään. Tuo yhtälö ei käytännössä oikein toimi ennenkuin sille tuotetulle sähkölle on joku varastointitapa.
Tuulisähkölle pitäisi olla rakennettua varakapasiteettia jossain saatavilla, muutoin täällä pohjolassa tulee välillä vilu tai vaihtoehtoisesti teollisuus seisoo.
No eihän ne nyt muuta olemassaolevaa kapasiteettia ole pois purkamassa!
Jos teollisuus ei seiso tälläkään hetkellä, niin en usko, että tilannetta haittaa se, että tuulivoimaa rakennetaa nykytuotantomuotojen LISÄKSI useamman OL3:n verran.
Tälläkin palstalla kun on jatkuvaa valitusta korkeista sähkönhinnoista, niin luulisi, että se olisi vain plussaa, jos sähkön hinta painuu nollaan tai pakkasen puolelle EDES silloin kun vähänkin enempi tuulee..
Siitä toki olen samaa mieltä, että järkevän varastoititavan löytäminen helpottaisi tilannetta vielä merkittävästi enemmän.
Et tainnut edes lukea viestiäni - ihan turhaan takerrut tuohon 2 päivää vanhaan twiittiin, joka esitti sen hetkisen tilanteen.
Tämän viestini kirjoitushetkellä tuulivoima tuottaa 16% suomen tuotannosta, ydinvoima 30%:
Tuotanto on tänään ollut korkeammallakin - esim. vuorokauden vaihtuessa tuulivoiman tuotanto ylitti selkeästi ydinvoiman.
Ja ennen kuin joku ehtii kommentoimaan, kokonaiskulutus oli tuolloin samaa suuruusluokkaa kuin nyt päivälläkin.
Tuolta voit itse seurata tilannetta: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
En tiedä onko rakennettu, harkittu tai ajateltu tuulivoiman - ja ehkä aurinkovoimankin - käyttötavaksi sellaista, että ne pumppaisivat vettä takaisin vesivoimalaitosten yläpuolelle. Siinä olisi hyvällä hyötysuhteella toimiva energiavarasto. Luulisin, että monissa voimalaitoksissa olisi kapasiteettia lisätä tuotantoa, ja kyse on usein veden riittävyydestä. Ei tarvitsisi ihan niin paljon tulvittaa yläpuolta, kun yritetään säästää vettä kuivemman jakson varalle.
Tuulivoimaloita ei tarvitsisi kytkeä verkkoon lainkaan, eivätkä ne aiheuttaisi ongelmaa kantaverkon pystyssä pysymiselle. Ehkä kauempana toimivat tuulivoimalat voisivat toimia verkon yli. Tuossa edellä linkkasin jutun, jossa Fingrid rakentaa energialähteettömän tahtikoneen, vain ja ainoastaan tuulivoiman takia. Sen kustannukset pitäisi periä tuulisähkön hinnassa, mutta tuskin tulee tapahtumaan vaan kaikki maksavat sitä, ja tuuliala kerää voitot.
Tuulivoimaloita ei tarvitsisi kytkeä verkkoon lainkaan, eivätkä ne aiheuttaisi ongelmaa kantaverkon pystyssä pysymiselle. Ehkä kauempana toimivat tuulivoimalat voisivat toimia verkon yli. Tuossa edellä linkkasin jutun, jossa Fingrid rakentaa energialähteettömän tahtikoneen, vain ja ainoastaan tuulivoiman takia. Sen kustannukset pitäisi periä tuulisähkön hinnassa, mutta tuskin tulee tapahtumaan vaan kaikki maksavat sitä, ja tuuliala kerää voitot.
vehamala
Kenraali
Tuulivoima on hieno ideana. Onkohan jossain selvitetty paljonko Suomessa on investoitu siihen ja paljonko ovat tuotantokustannukset.
Ja nyt hurjan lisärakentamisen aikana olisi myös hyvä tietää paljonko valtion varoista subventoidaan ja kenen investointeja ja tuotantoa.
Vähän on tullut tunne, että pääasia on saada valtavasti lisää kapasiteettia, kustannukset eivät kiinnosta.
Ja nyt hurjan lisärakentamisen aikana olisi myös hyvä tietää paljonko valtion varoista subventoidaan ja kenen investointeja ja tuotantoa.
Vähän on tullut tunne, että pääasia on saada valtavasti lisää kapasiteettia, kustannukset eivät kiinnosta.
Onhan noita ajatuksia esitetty - viimeksi oli T&T-lehdessä elokuussa puheenvuoro aiheesta: https://www.tekniikkatalous.fi/uuti...ratkaisu/39602ce9-9fe8-4a28-859b-3c50c5563d7c
Kyllähän Fingrid joutuu jatkuvasti tekemään toimia sähköverkon toimintakyvyn ylläpitämiseksi ihan joka puolella. Näistä maksetaan kaikki osamme sähkön siirtomaksuissa, joista osa menee kantaverkon palvelumaksuina eteenpäni Fingridille.
Esim. siihen pitää varautua että OL3:n tuotanto tippuu häiriötilanteen myötä äkillisesti pois verkosta ja sitä varten Fingrid on kartoittanut sähkönkäyttäjistä joukon, jotka ovat valmiita tiputtamaan kuormansa automaattisesti pois verkosta tällaisen häiriötilanteen syntyessä. Pelkästään tästä osallistumisesta em. järjestelyyn, eli valmiudesta tiputtaa kuorma, maksaa Fingrid tuolle joukolle yli miljoona euroa vuodessa: https://www.fingrid.fi/kantaverkko/...-kantaverkkoon/olkiluoto-3n-jarjestelmasuoja/
Käsittääkseni Norjassa tätä ainakin tehdään. Kun on ylituotantoa niin pumput päälle, korkeuserojahan siellä riittää.
Onhan tuo tuulivoiman teknologian kehitys ollut todella nopeaa. Muutamassa vuodessa on edistytty paljon ja pystytään tekemää sähköä kilpailukykyisesti. Kun se roottorin lapa on 240 metrissä
(Näsinneula 168 m), niin onhan noi nyt hämmästyttäviä laitoksia.
Suurin tuulivoiman tuottajamaa on ylivoimaisesti Kiina.
Ei Suomessa subventoida tuota tuulivoimaa enää mitenkään. Markkinatalouteen tuo perustuu.
(Näsinneula 168 m), niin onhan noi nyt hämmästyttäviä laitoksia.
Suurin tuulivoiman tuottajamaa on ylivoimaisesti Kiina.
Ei Suomessa subventoida tuota tuulivoimaa enää mitenkään. Markkinatalouteen tuo perustuu.
Viimeksi muokattu:
Niin toivottavasti ei pureta ja korvataan myös vanhentuvat ydinvoimalat uusilla kun sen aika tulee. Teollisuus ei seisonut ja sähkökatkot kiertäneet vain sen ansiosta kun kaapelit Ruotsista siirsi megawatteja sen mitä mahtuu. Mites jos esim. helmikuussa sattuu skandinaviaan -28 kelit ja ei satu tuulemaan, silloin ei auta vaikka tuulivoiman teoreettinen vuosikapasiteetti ois mitä. No toivottavasti OL3 on silloin pyörimässä niin sattuu yhteiskuntaan edes hiukan vähemmän.
Tuulivoimaa tuettiin alkuun syöttötariffijärjestelmällä, mikä takasi tuulivoiman tuottajille tietyn hinnan sähköstään ts. poisti investointiriskiä.
Tuosta järjestelmästä kuitenkin luovuttiin jo vuonna 2017 eli nämä uudet voimalat rakennetaan markkinaehtoisesti ilman tukia ja niissä riskejä ovat vähentäneet isojen sähkönkäyttöjien kanssa tehdyt pitkäaikaiset ostosopimukset.
Ennen vuotta 2017 rakennettuja voimaloita on mukana syöttötariffijärjestelmässä vuoteen 2029 asti (määrä siis vähenee hiljalleen ja painuu nollaan tuohon mennessä), eli vuosittain kyllä tuetaan edelleen osaa voimaloista ko. järjestelmän kautta JOS sähkön hinta on matalalla. Pääasia kuitekin on, että uusien voimaloiden investoinnit eivät tuohon perustu.