Keskustelua sotaelokuvista

[Toivo]

Noissa lisenssi-Mersuissa taisi olla itseasiassa Merlin moottorina. Ha-1112 oli versioita myös Hispano-Suiza moottorilla.

Battle of Britain (film) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Battle of Britain on todella hieno elokuva. Nykyään kaiken voisi tehdä digitekniikalla, mutta tuolloin elokuvassa lensi useimmat lentokuntoiset Spitfiret. Mersun osassa oli Hispano Aviación HA-1112 Buchon. Koneiden moottorina oli todellakin R-olls-Royce Merlin 500-45 ja alunperin nelilapainen potkuri, mutta elokuvaa varten ne oli vaihdettu kolmilapaisiksi. Mersun omaperäinen ääni todellakin katosi. Merlin:issä on hyvin erilainen ääni kuin DB koneissa. Elokuvassa oli myös hienosti Heinkel-111 kopioita. CASA 2.111 oli Espanjalainen variantti Heinkel-111 pommarista. Runko oli lähes identtinen Heinkelin kanssa, mutta Saksan kehnon sotaonnen takia moottorit piti hommata muualta ja brittien Bristol Beaufighter koneen moottoripukit Rolls-Roycen myllyn kanssa sopivat kuin nyrkki silmään. Rolls-Roycen Merlin moottoreita myytiiin 1940-luvun lopusta lähtien tonnin painon mukaan hinnoiteltuna.
Itse ainakin pidin kovasti Battle of Britain elokuvasta. Sen ajan (1969) tekniikalla hienosti toteutettu filmi. Kohtaus jossa "Göring" kysyy alaisiltaan, mitä he tarvitsisivat, on legendaarinen. Saksalainen upseeri toteaa " anna meille pari laivuetta Spitfirejä".

 

[tulikomento]

Battle of Britain on todella hieno elokuva. Nykyään kaiken voisi tehdä digitekniikalla, mutta tuolloin elokuvassa lensi useimmat lentokuntoiset Spitfiret. Mersun osassa oli Hispano Aviación HA-1112 Buchon. Koneiden moottorina oli todellakin R-olls-Royce Merlin 500-45 ja alunperin nelilapainen potkuri, mutta elokuvaa varten ne oli vaihdettu kolmilapaisiksi. Mersun omaperäinen ääni todellakin katosi. Merlin:issä on hyvin erilainen ääni kuin DB koneissa. Elokuvassa oli myös hienosti Heinkel-111 kopioita. CASA 2.111 oli Espanjalainen variantti Heinkel-111 pommarista. Runko oli lähes identtinen Heinkelin kanssa, mutta Saksan kehnon sotaonnen takia moottorit piti hommata muualta ja brittien Bristol Beaufighter koneen moottoripukit Rolls-Roycen myllyn kanssa sopivat kuin nyrkki silmään. Rolls-Roycen Merlin moottoreita myytiiin 1940-luvun lopusta lähtien tonnin painon mukaan hinnoiteltuna.
Itse ainakin pidin kovasti Battle of Britain elokuvasta. Sen ajan (1969) tekniikalla hienosti toteutettu filmi. Kohtaus jossa "Göring" kysyy alaisiltaan, mitä he tarvitsisivat, on legendaarinen. Saksalainen upseeri toteaa " anna meille pari laivuetta Spitfirejä".

Hakkaa kuusnolla kaikki tietokonegrafiikat. Kyllä oikea Spitfire on aina oikea Spitfire. 2000-luvun alussa ilmestynyt tsekkileffa Dark Blue World tarjosi myös komeaa lentämistä. Käyttivät mahdollisimman paljon oikeita koneita.

 

[Tornisteri]

Niin, autenttisuutta kohti pyrkimisestä tietysti pisteitä on annettava aina kun voi. Siksikin varmaankin tuo Battle of Britain olikin niin poikkeuksellinen noiden ilmataistelukohtausten yms. lentotoiminnan kuvaamisen suhteen kun ajankohta oli sellainen että lentävää rautaa oli saatavilla kuvauksiin.

Nykyään voisi kuvitella että tuotantokustannukset nousisivat ylettömästi jos lähdettäisiin kuvaamaan aidolla tai sitä kohti pyrkivällä kalustolla edes.

 

[tulikomento]

Paul Verhoevenin sotaleffa Zwartboek ilmaiskatselussa täällä. Miehitetty Hollanti, sakemanneja, vastarintaliike ja tissejä.

Rakuten TV

www.rakuten.tv

Traileri.

 

[tulikomento]

Alkuperäinen 70-luvun Inglorius Bastards.

 

[tulikomento]

Klassinen ilmasotaleffa Twelve O'clock High.

 

[tulikomento]

Nettivälkkeestä löytyi Glory. Tämän katsoin viimeksi joskus 90-luvulla.

Glory | Netflix

Ensimmäinen pelkistä afroamerikkalaisista koostuva rykmentti kohtaa syrjintää ja verenvuodatusta käydessään Konfederaation armeijaa vastaan Yhdysvaltain sisällissodassa.

www.netflix.com

 

[KymJP1/96]

Kohtaus jossa "Göring" kysyy alaisiltaan, mitä he tarvitsisivat, on legendaarinen. Saksalainen upseeri toteaa " anna meille pari laivuetta Spitfirejä".

Adolf Galland tuon tokaisi ja oli myös kyseisen filmin neuvonantajana. Veti herneenpalon nenään kun eivät käyttäneet elokuvassa oikeaa nimeä vaan keksivät tilalle mielikuvitushahmon.

Tekniikka kehittyy ja nykyään varmaan voisi tehdä aika aidontuntuisen leffan ilman alkuperäistä kalustoa. Joku Suomalainen ohjaaja voisi ottaa kopin ja tehdä leffan vaikka Illusta tai Luukkasesta. Tosin sitten on pelkona, että siellä on iänikuiset Janne Katajat ja Aku Hirviniemet rooleissa ja väkisin kyhätään jotain ihmissuhdetta taustalle, että Pamela Tolat ja kumppanitkin saa ruutuaikaa.

 

[Sigma957]

Adolf Galland tuon tokaisi ja oli myös kyseisen filmin neuvonantajana. Veti herneenpalon nenään kun eivät käyttäneet elokuvassa oikeaa nimeä vaan keksivät tilalle mielikuvitushahmon.

Tekniikka kehittyy ja nykyään varmaan voisi tehdä aika aidontuntuisen leffan ilman alkuperäistä kalustoa. Joku Suomalainen ohjaaja voisi ottaa kopin ja tehdä leffan vaikka Illusta tai Luukkasesta. Tosin sitten on pelkona, että siellä on iänikuiset Janne Katajat ja Aku Hirviniemet rooleissa ja väkisin kyhätään jotain ihmissuhdetta taustalle, että Pamela Tolat ja kumppanitkin saa ruutuaikaa.

Eipä ole tullut vielä vastaan yhtään kohtausta elokuvassa/sarjassa, jossa 2. ms:n koneet näyttävät likimainkaan aidoilta cgi:nä toteutettuna. Tehdään vaikka replikoilla. Siihen ei vaan suomalaiset alan rahat riitä.

Sen sijaan todennäköisesti kohtuuresurssein olisi toteutettavissa esimerkiksi Petrovski Jam -elokuva. Tai vaikkapa "Hyökkäyksen edellä" tai "Kaukopartio Hokki" -elokuvat.

 

[tulikomento]

Eipä ole tullut vielä vastaan yhtään kohtausta elokuvassa/sarjassa, jossa 2. ms:n koneet näyttävät likimainkaan aidoilta cgi:nä toteutettuna. Tehdään vaikka replikoilla. Siihen ei vaan suomalaiset alan rahat riitä.

Sen sijaan todennäköisesti kohtuuresurssein olisi toteutettavissa esimerkiksi Petrovski Jam -elokuva. Tai vaikkapa "Hyökkäyksen edellä" tai "Kaukopartio Hokki" -elokuvat.

Mikko Niskasen Sissit on yhä ainoa (?) kaukopartiointia käsittelevä sotaelokuva.

 

[tulikomento]

Adolf Galland tuon tokaisi ja oli myös kyseisen filmin neuvonantajana. Veti herneenpalon nenään kun eivät käyttäneet elokuvassa oikeaa nimeä vaan keksivät tilalle mielikuvitushahmon.

Tekniikka kehittyy ja nykyään varmaan voisi tehdä aika aidontuntuisen leffan ilman alkuperäistä kalustoa. Joku Suomalainen ohjaaja voisi ottaa kopin ja tehdä leffan vaikka Illusta tai Luukkasesta. Tosin sitten on pelkona, että siellä on iänikuiset Janne Katajat ja Aku Hirviniemet rooleissa ja väkisin kyhätään jotain ihmissuhdetta taustalle, että Pamela Tolat ja kumppanitkin saa ruutuaikaa.

Making of -dokkarissa ohjaaja Guy Hamilton muistaakseni kertoi miten Galland halusi elokuvan esittävän sankaruutta ja ritarillisuutta taivaan sinessä. Hamilton sitten totesi Gallandille että mites se kun te saksalaiset ammuitte laskuvarjon varassa olevia miehiä ?

 

[Panssari Salama]

Making of -dokkarissa ohjaaja Guy Hamilton muistaakseni kertoi miten Galland halusi elokuvan esittävän sankaruutta ja ritarillisuutta taivaan sinessä. Hamilton sitten totesi Gallandille että mites se kun te saksalaiset ammuitte laskuvarjon varassa olevia miehiä ?

Britit tekivät kyllä täysin samaa Ranskan taivaiden alla 1940...

 

[KymJP1/96]

Making of -dokkarissa ohjaaja Guy Hamilton muistaakseni kertoi miten Galland halusi elokuvan esittävän sankaruutta ja ritarillisuutta taivaan sinessä. Hamilton sitten totesi Gallandille että mites se kun te saksalaiset ammuitte laskuvarjon varassa olevia miehiä ?

Göring taisi tuota taisi ehdottaa ja Galland + muut tuosta pöyristyivät ja ehdottomasti kieltäytyivät. Ei se tietenkään sitä tarkoita, etteikö joku niin olisi tehnyt tunnekuohussa ja aatteellisuudessaan. Menee tietysti jo pahasti ohi aihepiirin, mutta jenkit tuota harrastivat enemmänkin Saksan taivaalla ilman tunnontuskoja. On sitä joissakin tapauksissa yritetty selittää sillä kuinka joku Saksalainen olisi tehnyt samaa. Todisteita kyllä on, että jenkkien komentajat tuota käskivät tehdä ja sitä sitten myös noudatettiin.

Jos sotaelokuvista puhutaan, niin pitkästä aikaa kaivoin hieman kevyemmän teoksen DVD-hyllystä ja laitoin pyörimään. Eli sellainen klassikko kuin Kellyn sankarit jos nyt joku ei muka tunnista, niin alla traileri. Onhan siinä omat haasteensa kaltaisilleni faktoista tarkoille friikeille, mutta leffana viihdyttävä ja menee omilla listoillani sinne sotaelokuvien A-luokkaan. Yrittivät sentään tehdä Tiikeristä Tiikerin näköistä, eikä vaan iskeä sinne jotain Pattonia tai T-34 kun "tankki mikä tankki".

Edit.... En näköjään kauhean ajantasalla pysy, kun juuri edellisellä sivulla keskusteltu Kellyn sankareista .... No hyvästä leffasta ei voi liikaa jauhaa!

 

[Panssari Salama]

^ Kulttielokuva, ansaitusti

 

[Falangi]

Tämä vaikuttaa lupaavalta. Uutta sisällissotaa ameriikassa. Tulossa Suomessakin teattereihin.

Kommenteista poimittua:

They better hurry getting this into cinemas before it's on the news!

 

[tulikomento]

Paul Verhoevenin sotaleffa Zwartboek ilmaiskatselussa täällä. Miehitetty Hollanti, sakemanneja, vastarintaliike ja tissejä.

Rakuten TV

www.rakuten.tv

Traileri.

Iskin DVD-soittimeen noin 15 vuoden tauon jälkeen toisen Verhoevenin sotaelokuvan. Soldaat van Oranje on kaikin puolin kelpo sotajännäri, joka kunnioittaa kaikkia parhaimpia korkkariperinteitä. Perustuu kylläkin ihan tositapahtumiin.

 

[Kongo-Müller]

Nettivälkkeestä löytyi Glory. Tämän katsoin viimeksi joskus 90-luvulla.

Glory | Netflix

Ensimmäinen pelkistä afroamerikkalaisista koostuva rykmentti kohtaa syrjintää ja verenvuodatusta käydessään Konfederaation armeijaa vastaan Yhdysvaltain sisällissodassa.

www.netflix.com

Minun suosikkileffa,varsinkin 90-luvun alussa;Morgan Freeman esittelee yhdessä kohdassa Enfield 1853 muskettia,omaan asekaappiin täytyi hommata samanlainen.Myöhemmin sillä tuli ammuttua muutama mitali SM-kisoissa.

 

[miheikki]

 

[tulikomento]

Katso liite: 96567

Kubrick muistaakseni ohjeisti tyyliin: "Älä näyttele. Ole oma itsesi."

 

[tulikomento]

BBC:n dokudraama vuodelta 1989. Aiheena Arthur "Bomber" Harris.