Einomies1
Respected Leader
pstsika kirjoitti:Kyllähän tuo 81 mm krh on melkoinen kissanpieru loppujenlopuksi. Kaivautuneeseen viholliseen ei saada oikein minkäänlaista vaikutusta jos ei ihan kohdalle osu ja sirpelevaikutuskin on aika pieni. Suojaamattomaan maaliin ampuessa tietysti ihan jees ja hyvänä puolena se, että helppo kuljettaa painonsa takia ja pystyy nopeaan tulenavaukseen.
Oli melkoinen pettymys Nipan ake-ammunnoissa, kun kevyet heittimet ampuivat iskua 150 metrin päähän ja myöhemmin tuli tepasteltua maalialueella, joka ei ollut kärsinyt juuri ollenkaan. Äänikin tuossa on paljon vaatimattomampi kuin psv-kanuunassa.
Käyttivätkö taistelukranaattia vai harjoitusammusta? Aikanaan pääsin itse ampumaan suora-ammuntaa krh 71 /81mm ja käytimme siinä 2 eri ammusta joista se keltainen ilman r-ainetta ja yhdellä pienellä panoksella oli perustulitoimintaa varten.
A-alueella pääsimme ampumaan jo HE-ammusta jossa oli jonkin verran r-ainetta, mutta ei juuri sirpaleita. Kouluttaja sanoi että kranaatti on "kova" mutta se EI ole varsinainen tst-ammus jollaisia käytettäisiin tositoimissa. Räjähti kyllä ja lensi sen maksimimatkan kuten tst-ammus mutta muistaakseni todellinen sirpalekranaatti oli vain tositoimia varten. En ole kuitenkaan korhoro joten en tiedä pääsivätkö siellä ampumaan niitä oikeita.
Nykyään vähemmän kaivetaan niitä kuoppia ainakaan naapurin toimesta hyökkäyksessä. Kaivautuminen uudelleen ja uudelleen sopii huonosti nykyaikaiseen hyökkäyssodankäyntiin. Hyvin kevyt heitin silti ruhjoi vihollista talvi/jatkosodassa vaikka vallihaudoissa siellä maattiinkin. Pirullisimpana piirteenä naapurin kuvasivat krh:n kykyä iskeä hautojen pohjalle kun tykistö roimi yleensä laakeasti yli ja alle.
Ääni on vain psykologinen tekijä ja tehokkaammin pelkoa luo haavoittuneiden ja kaatuneiden suuri määrä kuin kova jyske. Jos äänellä mitattaisiin niin silloinhan esim. Musti olisi jalkaväen tehokkain ase ja sitä se ei todellakaan ole.