Kevyen kranaatinheittimen korvaus

Syyllistyimpä tuossa taas ajatteluun ja päätin kysyä raadilta mielipidettä, että pitäisikö teidän mielestä meillä olla vaikkapa tuollainen edellä mainitussa viestissä oleva heitin joukkuetasolla? Komppania tasolla meillä on jo heittimiä, mutta olisiko käyttöä yhdelle putkelle joukkuetasolla, joka ampuisi ilman bipodia ja olisi tarkoitettu lähinnä valaisuun ja savuttamiseen? Eli hieman samaan tyyliin kuin britit käyttivät niitä heidän 51 millisiä. Ymmärtääkseni tarkoitus olisi tukea savuttamalla hyökkäävää osastoa, eikä ole tarpeen kysyä savua komppanialta tai ylempää, joilla olisi muutakin tekemistä suurimman osan ajasta.

Kuvassa on ilmeisesti jenkki mariini kanniskelee M224 heitintä ja kyseinen heitin on "handheld" moodissa, mutta kyseiseen heittimeen on kyllä saatavilla bipodikin.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:6th_Marine_Rgt._on_patrol_in_Marja_2010-02-22_2.jpg

Putki ja vastinlevy painavat 9 (7+2) kiloa.
 
Syyllistyimpä tuossa taas ajatteluun ja päätin kysyä raadilta mielipidettä, että pitäisikö teidän mielestä meillä olla vaikkapa tuollainen edellä mainitussa viestissä oleva heitin joukkuetasolla? Komppania tasolla meillä on jo heittimiä, mutta olisiko käyttöä yhdelle putkelle joukkuetasolla, joka ampuisi ilman bipodia ja olisi tarkoitettu lähinnä valaisuun ja savuttamiseen? Eli hieman samaan tyyliin kuin britit käyttivät niitä heidän 51 millisiä. Ymmärtääkseni tarkoitus olisi tukea savuttamalla hyökkäävää osastoa, eikä ole tarpeen kysyä savua komppanialta tai ylempää, joilla olisi muutakin tekemistä suurimman osan ajasta.

Kuvassa on ilmeisesti jenkki mariini kanniskelee M224 heitintä ja kyseinen heitin on "handheld" moodissa, mutta kyseiseen heittimeen on kyllä saatavilla bipodikin.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:6th_Marine_Rgt._on_patrol_in_Marja_2010-02-22_2.jpg

Putki ja vastinlevy painavat 9 (7+2) kiloa.


En pidä mielekkäänä. Kasvillisuus rajoittaa käyttöä turhan usein. Lisäksi putki on kohtuuttoman painava. Mieluummin kertasingon tapaisia kapistuksia. Erillistä laukaisuputkea ei silloin tarvita, koska ammuksen suojaputki toimii laukaisulaitteena. Ammuksen mittaisen putken pitäisi tarjota riittävä tarkkuus savuille ja valoammuksille. Olalta laukaistavana se olisi kohtuullisen helposti tähdättävissä latvusten välistä haluttuun suuntaan.
 
Noista meidän kvkrh-vippalaudoista: onkohan nuo heikot tulokset kp-ammunnoissa harjoitusammuksen syytä? Itse sain krh-koulutusta suora-ammuntaan ja kun menimme ampuma-alueelle roiskimaan kovilla kranaateilla niin joukkueenjohtaja sanoi että kyseinen a-tarvike ei r-aineesta huolimatta ole se VARSINAINEN sota-ajan kranaatti. Olisiko sota-murkulassa enemmän sirpaleita?
 
Noista meidän kvkrh-vippalaudoista: onkohan nuo heikot tulokset kp-ammunnoissa harjoitusammuksen syytä? Itse sain krh-koulutusta suora-ammuntaan ja kun menimme ampuma-alueelle roiskimaan kovilla kranaateilla niin joukkueenjohtaja sanoi että kyseinen a-tarvike ei r-aineesta huolimatta ole se VARSINAINEN sota-ajan kranaatti. Olisiko sota-murkulassa enemmän sirpaleita?

Olisiko kyseessä kuitenkin vain vanhempaa erää olevia kranaatteja. Harjoituksissa kannattaa käyttää varaston vanhimpia ampumatarvikkeita. Sotatilanteessa taas kannattaa aloittaa parhaalla (eli yleensä uusimmalla) ampumatarvikkeella. 90-luvulla vielä ainakin jossakin harjoituksessa ammuimme sodan aikaista 81 krh kranaattia.
 
Kiväärikranaatit?

...ovat karmeata kakkaa. Vaikutusalue pieni ja osuminen yhtään kauemmas (yli 100m) täysin arpapeliä. Noita tulee ammuttua silloin tällöin ja tuntuu ettei niillä oikein tee mitään paitsi jos pitää esim. puhkaista vieressä olevan talon seinä takana olevan vainolaisen rankaisemiseksi. Siihen saattaa osuakin. Sittenkin vaikutus taitaa olla mitä on. Kaiken lisäksi ovat vittumaisia ammuttavia kovan rekyylin vuoksi.

Mielestäni kevyt heitinjoukkue on edelleen relevantti, mutta sen tehokasta käyttöä (erityisesti tulenavauksen nopeus) varten jalkaväellä on oltava soveltuvia kiikareita nopeaan koordinaattien ottoon sekä hyvät viestivälineet koordinaattien välittämiseen heitinjoukkueelle. Enkä nyt tarkoita pelkkää karttaa, mittalevyä ja 60-luvun radiota vaan kunnollisia välineitä joukkuetasolla, esim:

http://www.vectronix.ch/html/en/products/handheld_equipment/thermal_imagers

http://www.vectronix.ch/html/en/pro...vector_21_the_typical_forward_observer_device (liitettävä GPS:ään maalin koordinaattien ottoa varten)

+nykyaikaiset radiot ja viestipäätteet joilla tulikomennot voi lähettää tiedostona suoraan laskimeen.
 
Kummasti noilla keposilla tulee vaikutusta lyhytkannalla tai koordinaatilla jopa wanhan liiton menetelmillä. Toki raskas olennaisesti vaikuttavampi, mutta oman näpin alla oleva epäsuora on todella hyvä juttu.

Toki röyhkeä hyökkääjä ajaa keposten tulessa jalkauttamatta luukut kiinni eteenpäin. Sitten voi tarjota vaikka kessiä puolisokealle ja jalkaväen suojaamattomalle vaunulle.
 
En pidä mielekkäänä. Kasvillisuus rajoittaa käyttöä turhan usein. Lisäksi putki on kohtuuttoman painava. Mieluummin kertasingon tapaisia kapistuksia. Erillistä laukaisuputkea ei silloin tarvita, koska ammuksen suojaputki toimii laukaisulaitteena. Ammuksen mittaisen putken pitäisi tarjota riittävä tarkkuus savuille ja valoammuksille. Olalta laukaistavana se olisi kohtuullisen helposti tähdättävissä latvusten välistä haluttuun suuntaan.

Tämä keskustelun suunta pääsi unohtumaan. Olisin tuosta jatkanut sellaisella, että olisiko täysin mahdotonta, että joukkueeseen lisättäisiin neljäs ryhmä. Eli tämä nelonen olisi joukkueen raskasaseryhmä, aseistuksena se em. heitin, vaikkapa Carl Gustav -sinko, ja se joukkueen ITKK. CG siis sen laajan ammusvalikoiman takia. Tuo ei siis menisi 3+3+3 jaolla vaan enemmänkin 2+2+5, kun kolme ukkoa ei taida pärjätä itkon kanssa. Ja sikäli kun mahdollista, niin loppujoukkue kantaa lisää ammuksia heittimeen ja CG:iin.
 
Tämä keskustelun suunta pääsi unohtumaan. Olisin tuosta jatkanut sellaisella, että olisiko täysin mahdotonta, että joukkueeseen lisättäisiin neljäs ryhmä. Eli tämä nelonen olisi joukkueen raskasaseryhmä, aseistuksena se em. heitin, vaikkapa Carl Gustav -sinko, ja se joukkueen ITKK. CG siis sen laajan ammusvalikoiman takia. Tuo ei siis menisi 3+3+3 jaolla vaan enemmänkin 2+2+5, kun kolme ukkoa ei taida pärjätä itkon kanssa. Ja sikäli kun mahdollista, niin loppujoukkue kantaa lisää ammuksia heittimeen ja CG:iin.

Justhan joukkueeseen lisättiin neljäs ryhmä. Kaikki ryhmät ovat tosin keskenään samanlaisia.
 
Justhan joukkueeseen lisättiin neljäs ryhmä. Kaikki ryhmät ovat tosin keskenään samanlaisia.

Ja minä kun muistelin, että nelijako alkoi vasta komppania tasolta...

Jostakin olin katsovinani, että joukkueen koko olisi 35 ukon verran plus kuskit, eli 9+9+9+3+5+ kuskit.
 
Oikeassa olet, muistelin väärin - kolme ryhmää plus sälät on joukkueessa. 36 tarkka eli 3*9 +3 +3 +3.

Jaa? Onko tulenjohtopartiota pienennetty? Ei sillä, etteikö se olisi ihan mahdollista, kalusto kun kehittyy, niin tarvitsee vähemmän ukkoja kantamaan ne.
 
Jep, tuon linkitetyn Parkatin jo klassiseksi muodostuneen artikkelin mukaan (jossa esitetyt kokoonpanot kuulemma VOIVAT vielä muuttua) ne 3+3+3 ovat johto, tulenjohto ja kuskit, kolme kutakin.
 
2_zps98b18a76.jpg


7_zps8ca5d752.jpg


8_zps98edfca1.jpg


http://www.militaryphotos.net/forum...Feb-9th-2014&p=7026407&viewfull=1#post7026407
 
Ylläoleva pitäisi ehdottomasti olla peräkärryn päällä tai veneessä, tai pick-upissa. Pakut ja kuorma-autot on liian korkeita, näkyy kauas.
Ja talvella värkki pitäisi teipata vaaleammaksi.

Kyllä surettaa kun aikanaan tämmöisetkin aseet romutetaan, vaikka optiikka ei kulu käytössä. Tuommoinen kaukoputki ei ole halpa.
 
Olisiko kyseessä kuitenkin vain vanhempaa erää olevia kranaatteja. Harjoituksissa kannattaa käyttää varaston vanhimpia ampumatarvikkeita. Sotatilanteessa taas kannattaa aloittaa parhaalla (eli yleensä uusimmalla) ampumatarvikkeella. 90-luvulla vielä ainakin jossakin harjoituksessa ammuimme sodan aikaista 81 krh kranaattia.
Suuret pahoitteluni kun postaan vanhaan ketjuun. :(

Nykyään ainakin ammutaan melkein kaikkialla kevyen heittimen vanhaa A-tarviketta, en nyt muista miltä vuodelta oli.. Mutta maybe 70-80luku?

Näissä vanhoissa kranaateissa käytetään sitten kahta erillaista lisäpanosjärjestelmää:
- Vanha lisäpanos, menee klassisesti pyrstöön kiinni. Ongelma: Varomääräysten takia, näitä saa ampua kerta/min. <-- Tällä tulee tarkinta jälkeä, jos vanhalla ammutaan.
- HASP, eli HarjoitusSarjaPanos: Uudenmallinen panos, kiinnitetään pyrstön yläpuolelle. Muistaakseni ei sen suurempia aikarajoitteita. <-- Tämä käyttäytyy todella omituisesti, ja käytös on täysin satunnaista (Välillä osuu, välillä ei sinne päinkään...)

En itse ole vielä päässyt kokeilemaan tätä "Uutta A-tarviketta", mutta ehkä 2025 kertaamassa sitten ;)
 
Back
Top