Kevyen kranaatinheittimen korvaus

RPG83

Soome Majori
Niin, voisiko olla, että Jääkärikomppania M/2020 pitäisi sisällään kevyen kranaatinheitinjoukkueen sijaan kranaattikonekiväärijoukkueen? Kranaattikonekivääri on ylivertainen suora-ammunta tulituki, mutta sillä ammuttu epäsuora voi olla hyvinkin ongelmallista, koska vaikka kantama riittänee komppanian toiminta-alueelle, niin puusto tuottaa ongelmia kranaateille.


Tietenkin se maksaa, mutta jos rahaa olisi...
0582d2c9.jpg
 
Kyllä KRH kuulostaa minusta edelleen oikealta aseelta komppanian tarpeisiin. Ja KRH on käsittääkseni se vähiten puustosta kärsivä ase. Varmasti KrKK:jä voitaisiin käyttää moneenkin hommaan, mutta jos noiden väliltä pitää valita, niin ottaisin KRH:n.
 
Yksi on yhteen ja toinen toiseen hommaan. Ihanteellisessa tapauksessa toimintaa tukemaan molemmat, mutta käytännössä on ihan hyvä mennä heittimillä.
 
60mm tai 81mm heitin ilman muuta. Krkk on jo itsessään sellainen rohjo, että sillä on käyttöä ainoastaan ajoneuvolavetilla. Ammuskuormasta puhumattakaan. Lisäksi monikäyttöisyys puuttuu täysin kun ei voi savuttaa eikä valaista.
 
Viime sotien aikaan (joita tuijotellaan kyllä liiaksi nykyajoista puhuttaessa) pitivät itänaapurin sotilaat suomalaisten kaikkein vaarallisimpana tekijänä nimenomaan kevyttä kranaatinheittimistöä. Se kun kykeni nopeasti avaamaan tarkan ja voimakkaan epäsuoran tulen lähes joka paikassa kyetessään kulkemaan jalkaväen mukana tai ainakin ampumaetäisyydellä siitä. Pienestä lähtölaukausäänestä johtuen alkoivat kranaatit tippua niskaan melko varoittamatta. En usko taistelukentän kuitenkaan muuttuneen niin paljon, että kevyt krh olisi täysin korvattavissa krkk:lla.
 
Valjaisiin pakattava noin 60 millin heitin, painaa noin 20 kiloa koko paketti, kaksi jasperia kantaa liiveissään ja varusteissaan kranuja, ja krh-partionjohtaja vähän lisää. Neljä miestä siis, suora-ammuntaan pääasiassa ja mukana kulkeva a-tarpeisto ensihätään. Ei paha. Soveltuisi ns. uuteen tst-tapaan kuin tyrä nivukseen. Teho jää nykyisestä aika selvästi, mutta liikkuvuus ihan toista, kumpi paree en tiedä. Lumioloissa kumpikaan ei ole mikään ihmehakki. Mutta tuskin on körkitkään.

Siellä missä cv:t mylläävät niin siellä on suora-ammuntavolyymia kyllä, jos noissa samoissa joukoissa on amosnemoja niin kannettava kevyt heitin paikkaisi pienempää epäsuoran tarvetta kohtuullisesti.
 
Kyllähän tuo 81 mm krh on melkoinen kissanpieru loppujenlopuksi. Kaivautuneeseen viholliseen ei saada oikein minkäänlaista vaikutusta jos ei ihan kohdalle osu ja sirpelevaikutuskin on aika pieni. Suojaamattomaan maaliin ampuessa tietysti ihan jees ja hyvänä puolena se, että helppo kuljettaa painonsa takia ja pystyy nopeaan tulenavaukseen.

Oli melkoinen pettymys Nipan ake-ammunnoissa, kun kevyet heittimet ampuivat iskua 150 metrin päähän ja myöhemmin tuli tepasteltua maalialueella, joka ei ollut kärsinyt juuri ollenkaan. Äänikin tuossa on paljon vaatimattomampi kuin psv-kanuunassa.
 
pstsika kirjoitti:
Kyllähän tuo 81 mm krh on melkoinen kissanpieru loppujenlopuksi. Kaivautuneeseen viholliseen ei saada oikein minkäänlaista vaikutusta jos ei ihan kohdalle osu ja sirpelevaikutuskin on aika pieni. Suojaamattomaan maaliin ampuessa tietysti ihan jees ja hyvänä puolena se, että helppo kuljettaa painonsa takia ja pystyy nopeaan tulenavaukseen.

Oli melkoinen pettymys Nipan ake-ammunnoissa, kun kevyet heittimet ampuivat iskua 150 metrin päähän ja myöhemmin tuli tepasteltua maalialueella, joka ei ollut kärsinyt juuri ollenkaan. Äänikin tuossa on paljon vaatimattomampi kuin psv-kanuunassa.

:a-cool::a-smiley:
 
noska kirjoitti:
Viime sotien aikaan (joita tuijotellaan kyllä liiaksi nykyajoista puhuttaessa) pitivät itänaapurin sotilaat suomalaisten kaikkein vaarallisimpana tekijänä nimenomaan kevyttä kranaatinheittimistöä. Se kun kykeni nopeasti avaamaan tarkan ja voimakkaan epäsuoran tulen lähes joka paikassa kyetessään kulkemaan jalkaväen mukana tai ainakin ampumaetäisyydellä siitä. Pienestä lähtölaukausäänestä johtuen alkoivat kranaatit tippua niskaan melko varoittamatta. En usko taistelukentän kuitenkaan muuttuneen niin paljon, että kevyt krh olisi täysin korvattavissa krkk:lla.

Ja Saksalaiset tuottivat jenkeille suurimmat tappiot nimenomaan KRH:lla.

Tuossa toisissa viesteissä on valiteltu noiden heittimien heikkoa tehoa, niin olisiko mitään, jos hankittaisiin herätesytyttimiä? Ja jos vielä markkinoilta löytyisi, niin sellaisia, että saavat herätteen lumestakin. KRH:lla ei ole juuri tarkoitus multaa pöllyyttää, vaan sirpaleet tekevät työn, joten hersyjä voisi olla puolet. Ei kuitenkaan kaikki, koska joskus ammutaan metsään ja jos se sytytin ottaa herätteen puun oksasta, niin se räjähtää aivan liian aikaisin.
 
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
Viime sotien aikaan (joita tuijotellaan kyllä liiaksi nykyajoista puhuttaessa) pitivät itänaapurin sotilaat suomalaisten kaikkein vaarallisimpana tekijänä nimenomaan kevyttä kranaatinheittimistöä. Se kun kykeni nopeasti avaamaan tarkan ja voimakkaan epäsuoran tulen lähes joka paikassa kyetessään kulkemaan jalkaväen mukana tai ainakin ampumaetäisyydellä siitä. Pienestä lähtölaukausäänestä johtuen alkoivat kranaatit tippua niskaan melko varoittamatta. En usko taistelukentän kuitenkaan muuttuneen niin paljon, että kevyt krh olisi täysin korvattavissa krkk:lla.

Ja Saksalaiset tuottivat jenkeille suurimmat tappiot nimenomaan KRH:lla.

Tuossa toisissa viesteissä on valiteltu noiden heittimien heikkoa tehoa, niin olisiko mitään, jos hankittaisiin herätesytyttimiä? Ja jos vielä markkinoilta löytyisi, niin sellaisia, että saavat herätteen lumestakin. KRH:lla ei ole juuri tarkoitus multaa pöllyyttää, vaan sirpaleet tekevät työn, joten hersyjä voisi olla puolet. Ei kuitenkaan kaikki, koska joskus ammutaan metsään ja jos se sytytin ottaa herätteen puun oksasta, niin se räjähtää aivan liian aikaisin.

Uusien alueellisten pataljoonien sisään oma kranaattikonekivääkomppania voisi olla mielenkiintoinen ratkaisu. Komppaniaa voisi alistaa hyvinkin pieninä osina tukemaan komppanioiden puolustustaistelua

Komppanioissa säilisi silti 81mm krh kalusto.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
Viime sotien aikaan (joita tuijotellaan kyllä liiaksi nykyajoista puhuttaessa) pitivät itänaapurin sotilaat suomalaisten kaikkein vaarallisimpana tekijänä nimenomaan kevyttä kranaatinheittimistöä. Se kun kykeni nopeasti avaamaan tarkan ja voimakkaan epäsuoran tulen lähes joka paikassa kyetessään kulkemaan jalkaväen mukana tai ainakin ampumaetäisyydellä siitä. Pienestä lähtölaukausäänestä johtuen alkoivat kranaatit tippua niskaan melko varoittamatta. En usko taistelukentän kuitenkaan muuttuneen niin paljon, että kevyt krh olisi täysin korvattavissa krkk:lla.

Ja Saksalaiset tuottivat jenkeille suurimmat tappiot nimenomaan KRH:lla.

Tuossa toisissa viesteissä on valiteltu noiden heittimien heikkoa tehoa, niin olisiko mitään, jos hankittaisiin herätesytyttimiä? Ja jos vielä markkinoilta löytyisi, niin sellaisia, että saavat herätteen lumestakin. KRH:lla ei ole juuri tarkoitus multaa pöllyyttää, vaan sirpaleet tekevät työn, joten hersyjä voisi olla puolet. Ei kuitenkaan kaikki, koska joskus ammutaan metsään ja jos se sytytin ottaa herätteen puun oksasta, niin se räjähtää aivan liian aikaisin.

Uusien alueellisten pataljoonien sisään oma kranaattikonekivääkomppania voisi olla mielenkiintoinen ratkaisu. Komppaniaa voisi alistaa hyvinkin pieninä osina tukemaan komppanioiden puolustustaistelua

Komppanioissa säilisi silti 81mm krh kalusto.

Taitaa olla jossakin PST -ohjuskomppanian jälkeen tärkeysjärjestyksessä. Mutta jos rahoitus saadaan, niin miksikäs ei. Jotenkin kyllä luulen, että "rahoitus" saadaan vasta kun nuo aseet saadaan sotasaaliina...
 
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
Viime sotien aikaan (joita tuijotellaan kyllä liiaksi nykyajoista puhuttaessa) pitivät itänaapurin sotilaat suomalaisten kaikkein vaarallisimpana tekijänä nimenomaan kevyttä kranaatinheittimistöä. Se kun kykeni nopeasti avaamaan tarkan ja voimakkaan epäsuoran tulen lähes joka paikassa kyetessään kulkemaan jalkaväen mukana tai ainakin ampumaetäisyydellä siitä. Pienestä lähtölaukausäänestä johtuen alkoivat kranaatit tippua niskaan melko varoittamatta. En usko taistelukentän kuitenkaan muuttuneen niin paljon, että kevyt krh olisi täysin korvattavissa krkk:lla.

Ja Saksalaiset tuottivat jenkeille suurimmat tappiot nimenomaan KRH:lla.

Tuossa toisissa viesteissä on valiteltu noiden heittimien heikkoa tehoa, niin olisiko mitään, jos hankittaisiin herätesytyttimiä? Ja jos vielä markkinoilta löytyisi, niin sellaisia, että saavat herätteen lumestakin. KRH:lla ei ole juuri tarkoitus multaa pöllyyttää, vaan sirpaleet tekevät työn, joten hersyjä voisi olla puolet. Ei kuitenkaan kaikki, koska joskus ammutaan metsään ja jos se sytytin ottaa herätteen puun oksasta, niin se räjähtää aivan liian aikaisin.

Uusien alueellisten pataljoonien sisään oma kranaattikonekivääkomppania voisi olla mielenkiintoinen ratkaisu. Komppaniaa voisi alistaa hyvinkin pieninä osina tukemaan komppanioiden puolustustaistelua

Komppanioissa säilisi silti 81mm krh kalusto.

Taitaa olla jossakin PST -ohjuskomppanian jälkeen tärkeysjärjestyksessä. Mutta jos rahoitus saadaan, niin miksikäs ei. Jotenkin kyllä luulen, että "rahoitus" saadaan vasta kun nuo aseet saadaan sotasaaliina...

Kokeilin nopeasti katsoa mitä moiset maksavat, mutta en nyt löytänyt.

Miten lie käynyt 30mm venäläisille kranaattikonekivääreille? Stenattiinko ne vai onko ne varastojen kätköissä.

Jos uuteen alueelliseen taisteluosastoon lisäisi tuollaisen kranaattikonekivääärikomppanian á 9 kpl aseita, niin eihän hankittavaa olisi kuin 234 asetta.

Toisaalta kun puutteita on paljossa muussakin niin,,
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Miten lie käynyt 30mm venäläisille kranaattikonekivääreille? Stenattiinko ne vai onko ne varastojen kätköissä.

Stenattu. Syytä stenaamiseen ei kerrottu. Ainoastaan epämääräistä vihjailua aseen turvallisuudesta. (No toki yksi reserviläinen onnistui tappamaan aseella itsensä mutta vika oli sepissä eikä sysissä.)
 
Mosuri kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Miten lie käynyt 30mm venäläisille kranaattikonekivääreille? Stenattiinko ne vai onko ne varastojen kätköissä.

Stenattu. Syytä stenaamiseen ei kerrottu. Ainoastaan epämääräistä vihjailua aseen turvallisuudesta. (No toki yksi reserviläinen onnistui tappamaan aseella itsensä mutta vika oli sepissä eikä sysissä.)

Aiheen ohihan tässä mennään mutta tuo stenaaminen on kyllä vähän tympiää.

Joissain aseissa ymmärrettävää, mutta monesti ei

Itsehän olisin 90-luvulla varustanut jalkaväkiprikaatit DDR pohjaisella kalustolla, ja sitten jääkäriprikaatit eurooppalaisella ylijäämäkalustolla.

Nyttenkin voisi rohkeammin hankkia itärautaa uusille alueellisille ja paikallisjoukoille
 
Mosuri kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Miten lie käynyt 30mm venäläisille kranaattikonekivääreille? Stenattiinko ne vai onko ne varastojen kätköissä.

Stenattu. Syytä stenaamiseen ei kerrottu. Ainoastaan epämääräistä vihjailua aseen turvallisuudesta. (No toki yksi reserviläinen onnistui tappamaan aseella itsensä mutta vika oli sepissä eikä sysissä.)
Muutama sata Plemyaa korvattiin muutamalla kymmenellä H&K:n tuotteella.
Trendi on kautta linjan sama, kaiken pv:n kaluston suhteen.
 
Tvälups kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Miten lie käynyt 30mm venäläisille kranaattikonekivääreille? Stenattiinko ne vai onko ne varastojen kätköissä.

Stenattu. Syytä stenaamiseen ei kerrottu. Ainoastaan epämääräistä vihjailua aseen turvallisuudesta. (No toki yksi reserviläinen onnistui tappamaan aseella itsensä mutta vika oli sepissä eikä sysissä.)
Muutama sata Plemyaa korvattiin muutamalla kymmenellä H&K:n tuotteella.
Trendi on kautta linjan sama, kaiken pv:n kaluston suhteen.

Sehän se,, Luulisi että rinnakkain voisi pitää kahta eri järjestälmää. Luulisi että ei olisi huollonkaan kannalta hankalaa
 
Meininki on sama kuin esim. Irakissa: liittouma hävitti Saddamin hankkimat aseet ja nyt irakilaiset saavat ostaa lännestä vastaavia tilalle.
 
Tvälups kirjoitti:
Meininki on sama kuin esim. Irakissa: liittouma hävitti Saddamin hankkimat aseet ja nyt irakilaiset saavat ostaa lännestä vastaavia tilalle.

Ainut ero taitaa olla vain siinä että Suomeen ei taideta ostaa mitään uutta tilalle.

Minkähän kokoisista puutteista puhutaan kun puhutaan 90-luvun jääkäriprikaatien varustamisen jääneen kesken?
 
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
Viime sotien aikaan (joita tuijotellaan kyllä liiaksi nykyajoista puhuttaessa) pitivät itänaapurin sotilaat suomalaisten kaikkein vaarallisimpana tekijänä nimenomaan kevyttä kranaatinheittimistöä. Se kun kykeni nopeasti avaamaan tarkan ja voimakkaan epäsuoran tulen lähes joka paikassa kyetessään kulkemaan jalkaväen mukana tai ainakin ampumaetäisyydellä siitä. Pienestä lähtölaukausäänestä johtuen alkoivat kranaatit tippua niskaan melko varoittamatta. En usko taistelukentän kuitenkaan muuttuneen niin paljon, että kevyt krh olisi täysin korvattavissa krkk:lla.

Ja Saksalaiset tuottivat jenkeille suurimmat tappiot nimenomaan KRH:lla.

Tuossa toisissa viesteissä on valiteltu noiden heittimien heikkoa tehoa, niin olisiko mitään, jos hankittaisiin herätesytyttimiä? Ja jos vielä markkinoilta löytyisi, niin sellaisia, että saavat herätteen lumestakin. KRH:lla ei ole juuri tarkoitus multaa pöllyyttää, vaan sirpaleet tekevät työn, joten hersyjä voisi olla puolet. Ei kuitenkaan kaikki, koska joskus ammutaan metsään ja jos se sytytin ottaa herätteen puun oksasta, niin se räjähtää aivan liian aikaisin.

Hämärästi muistelen jossakin lasketun jopa, että yksittäisistä aseista eniten toisen maailmansodan tappioita tuottanut vempele. Miten lienee laskettu esim. Kiinan tai NL:n osalta? Sen sijaan jenkkitappiot on varmasti tarkkaan tilastoitu.

Isoisä (tosin täällähän ei kokemuspohjaiseen tietoon luoteta, ellei se ole nettifoorumilta poimittu) tarinoitsi, että kevyt heitin oli kaikkein ikävin yksittäinen vastustaja. Tykin lähtölaukauksen kuuli, suorasuuntaustykiltä pystyi suojautumaan ja jv-miestä saattoi ampua takaisin. Heittimen lähtölaukausta ei (yleensä) kuullut, tuli oli yllättävää ja tarkkaa. Siispä suojautuminen tapahtui vasta ensimmäisistä iskemistä. Lisäksi pysty putoamiskulma oli ikävä. Samankaltaisia kertomuksia löytyy myös kirjallisuudesta.

Kolme oli kuulema pahaa:
1) Keskitys. Muuta et voi kuin odottaa määräämättömän ajan, kuoletko vai et.
2) Hyökkäyksen toisena portaana oleminen. Kun ensimmäisen portaan kaatuneita ja haavoittuneita vietiin ohi ja itse tiesi joutuvansa kohta samaan paikkaan, ei ollut kovin herkku hetki.
3) Vartio syksypimeässä Rukajärven korvessa. Lehti puussa, ei lunta, pimeä kuin mörön perseessä, keskellä Vienan korpea. Oma mielikuvitus alkoi tehdä tepposia ja siltä on hankala päästä karkuun.
 
Meni ohi huomauttiko joku tästä, mutta esim jenkeillä tuo kuuluu pataljonan KK-joukkueeseen, eikä sillä korvata kranun heittimiä.
Toisaalta Kanadalaiset tietääkseni jossain vaiheessa ainakin harkitsivat 60mm heitimen korvaamista tuolla.
 
Back
Top