Kieli, kansakunta, identiteetti

adam7

Respected Leader
BAN
Tekijän syyntakeisuus on jo päättynyt ei viitsitä

1239140.jpg
 
Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa.”
Johon leski vastasi tyyliin "Jos hän eläisi et siinä elvistelisi" (mukautettuna päivän kieleen) Skandinaaviksi (ruotsiksi/tanskaksi) tuo keskusteluhan käytiin
 
Johon leski vastasi tyyliin "Jos hän eläisi et siinä elvistelisi" (mukautettuna päivän kieleen) Skandinaaviksi (ruotsiksi/tanskaksi) tuo keskusteluhan käytiin

Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne sisälle.

Maamme kirja, josta tuo keskustelu käy ilmi antaa sen vaikutelman, että keskustelu tosiaan olisi käyty suomeksi, mutta tutustumalla keskustelijoiden taustaan on ilmeistä, että noin ei ollut. Ainoa suomalainen tuosta kolmikosta nimittäin oli arkussa. Ja hyvä niin, tekihän hän melkoisen tempun nuijamiehille.
 
Viimeksi muokattu:
Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne sisälle.[

Maamme kirja, josta tuo keskustelu käy ilmi antaa sen vaikutelman, että keskustelu tosiaan olisi käyty suomeksi, mutta tutustumalla keskustelijoiden taustaan on ilmeistä, että noin ei ollut. Ainoa suomalainen tuosta kolmikosta nimittäin oli arkussa. Ja hyvä niin, tekihän hän melkoisen tempun nuijamiehille.
Ei silloin ollut "suomalaisia". se on suomalaisen historiadeterminismin keksijöiden juttuja.

Silloin maa oli Ruotsi, identiteetti maakunnan mukaan ja kieli kommunikointiväline. Kielen merkitys "kansan" määrittelyssä on saksalaisen nationalismin keksintö ja kieli poliittisena välineenä taas nationalismin työväline standardisointineen.

Silloinkin puhuttiin monia kieliä, mutta ruotsinkieli, tanskankieli ja norjankieli olivat lähempänä toisiansa. Vähän kuin ne eri kommunikointivälineet joista sittemmin on rakennettu "suomenkieli", tosin pääosin länsimurteiden perusteella.

Tässä en tuomitse tai ylistä mitään, vaan totean vain faktat.

Klaus Flemingin tukijoukoista voi kirjoittaa pidempäänkin, mutta tiedätkö ketkä kaksi Ruotsin kuningasta ovat osanneet suomenkieltä?
 
Ei silloin ollut "suomalaisia". se on suomalaisen historiadeterminismin keksijöiden juttuja.

Tuo on historian vääristelyä. Suomalaiset, jotka muodostuvat eri maakunnissa elävistä nykyään jo ison osan ominaispiirteistään hävittäneistä heimoista, ovat olleet kansana olemassa tuolloin aivan samalla tapaa, kuten ruotsalaiset tai venäläiset. Tai englantilaiset.

Silloin maa oli Ruotsi, identiteetti maakunnan mukaan ja kieli kommunikointiväline.

Aivan. Määriytyyhän nykyihmisenkin identiteetti jossain määrin kotiseudun mukaisesti, vaikka ei enää yhtä selkeästi kuin vaikkapa 400 vuotta sitten. Kieli taas on edelleenkin tapa kommunikoida ja siksihän Suomessa opiskellaan vieraita kieliä. Kuten ruotsia ja englantia.

Kielen merkitys "kansan" määrittelyssä on saksalaisen nationalismin keksintö ja kieli poliittisena välineenä taas nationalismin työväline standardisointineen.

Kieli on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on suomen kieli, jota ruotsinkieliset opetelkoot.
- J. V. Snellman

Kansallisvaltioiden kulmakivi on kansa, jota yleensä yhdistää erilaiset asiat, kuten maantieteelliset rajat, kieli, uskonto, kulttuuri, rotu, historia yms. Nationalismi ei ole mikään mörkö, vaan ainoastaan poliittinen näkemys, jonka tarkoituksena on säilyttää erilaiset kansat elinvoimaisina ja ominaispiirteensä säilyttävinä kansakuntina. Siinä ei pitäisi olla mitään kammoksuttavaa.

Snellmanin sinällään oikeasta periaatteesta huolimatta ruotsinkielikin on ihan ok (osin siksi, että se on nykyään vain pieni vähemmistö eikä kansallinen uhka suomenkielelle), mutta ruotsia äidinkielenä puhuvien tulee opetella vastavuoroisesti myös suomea. Ihan kuten somalienkin tulee opetella suomea, jotta heistä voi ehkä joskus tulla suomalaisia. Ei suomenkielen opettelussa mitään erikoista ole, sillä opettelevathan suomalaisetkin vieraista kielistä vähintäänkin jo aiemmin mainittuja ruotsin ja englannin kieltä.

Silloinkin puhuttiin monia kieliä, mutta ruotsinkieli, tanskankieli ja norjankieli olivat lähempänä toisiansa. Vähän kuin ne eri kommunikointivälineet joista sittemmin on rakennettu "suomenkieli", tosin pääosin länsimurteiden perusteella.

Silloinkin puhuttiin noiden mainitsemiesi kielten lisäksi myös suomea. Toki ruotsinkieli oli se, jolla valtakunnan asioita hoidettin jo senkin takia, että suomalaiset kansana olivat osa Ruotsin valtakuntaa ja silloinen eliitti tai hallitseva luokka oli ruotsinkielistä. Ja olihan suurin osa Ruotsin valtakunnan väestöstä ruotsalaisia ja äidinkieleltään ruotsia puhuvia.

Tässä en tuomitse tai ylistä mitään, vaan totean vain faktat.

Jostain syystä vääristelet osaa, mutta perimmäinen kysymys on se, että miksi?

Klaus Flemingin tukijoukoista voi kirjoittaa pidempäänkin, mutta tiedätkö ketkä kaksi Ruotsin kuningasta ovat osanneet suomenkieltä?

Aarno Karimon Kumpujen yöstä mukaan sekä Kustaa II Adolf, että Kaarle XII puhuivat suomea ainakin suomalaisten sotilaidensa kanssa. Mahdollisesti joku muukin on suomea osannut, sillä muodostihan nykyinen Suomi maantieteellisesti, että väestömäärältään melkoisen osan Ruotsin valtakunnasta.
 
Tuo on historian vääristelyä. Suomalaiset, jotka muodostuvat eri maakunnissa elävistä nykyään jo ison osan ominaispiirteistään hävittäneistä heimoista, ovat olleet kansana olemassa tuolloin aivan samalla tapaa, kuten ruotsalaiset tai venäläiset. Tai englantilaiset.



Aivan. Määriytyyhän nykyihmisenkin identiteetti jossain määrin kotiseudun mukaisesti, vaikka ei enää yhtä selkeästi kuin vaikkapa 400 vuotta sitten. Kieli taas on edelleenkin tapa kommunikoida ja siksihän Suomessa opiskellaan vieraita kieliä. Kuten ruotsia ja englantia.



Kieli on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on suomen kieli, jota ruotsinkieliset opetelkoot.
- J. V. Snellman

Kansallisvaltioiden kulmakivi on kansa, jota yleensä yhdistää erilaiset asiat, kuten maantieteelliset rajat, kieli, uskonto, kulttuuri, rotu, historia yms. Nationalismi ei ole mikään mörkö, vaan ainoastaan poliittinen näkemys, jonka tarkoituksena on säilyttää erilaiset kansat elinvoimaisina ja ominaispiirteensä säilyttävinä kansakuntina. Siinä ei pitäisi olla mitään kammoksuttavaa.

Snellmanin sinällään oikeasta periaatteesta huolimatta ruotsinkielikin on ihan ok (osin siksi, että se on nykyään vain pieni vähemmistö eikä kansallinen uhka suomenkielelle), mutta ruotsia äidinkielenä puhuvien tulee opetella vastavuoroisesti myös suomea. Ihan kuten somalienkin tulee opetella suomea, jotta heistä voi ehkä joskus tulla suomalaisia. Ei suomenkielen opettelussa mitään erikoista ole, sillä opettelevathan suomalaisetkin vieraista kielistä vähintäänkin jo aiemmin mainittuja ruotsin ja englannin kieltä.



Silloinkin puhuttiin noiden mainitsemiesi kielten lisäksi myös suomea. Toki ruotsinkieli oli se, jolla valtakunnan asioita hoidettin jo senkin takia, että suomalaiset kansana olivat osa Ruotsin valtakuntaa ja silloinen eliitti tai hallitseva luokka oli ruotsinkielistä. Ja olihan suurin osa Ruotsin valtakunnan väestöstä ruotsalaisia ja äidinkieleltään ruotsia puhuvia.



Jostain syystä vääristelet osaa, mutta perimmäinen kysymys on se, että miksi?



Aarno Karimon Kumpujen yöstä mukaan sekä Kustaa II Adolf, että Kaarle XII puhuivat suomea ainakin suomalaisten sotilaidensa kanssa. Mahdollisesti joku muukin on suomea osannut, sillä muodostihan nykyinen Suomi maantieteellisesti, että väestömäärältään melkoisen osan Ruotsin valtakunnasta.
Lyhyesti: Aarno Karimon "Kumpujen yöstä" on fantasiakirja. Karimo kuuluu näihin jotka keksivät uuden "menneisyyden". Mulla on kirjasarja hyllyssä joten tiedän mistä puhun.

Snellman oli äärimmäisyysmies (vaikka onkin kaukainen sukulaiseni). Aseta Snellmanin jutut suhteeseen Venäjään, niin snaijaat jotain (käytin venäläisperäistä sanaa tahallani).

Karimon jutut ovat roskaa. Johan III, eli Juhana III, Suomen suuriruhtinas ja Kustaa Vaasan poika joka asui pitkiä aikoja Turussa pystyi keskustelemaan suomeksi. Gustav IV Adolf, eli Kustaa IV Adolf , eli Kustaa III:n poika, jolle isä vaati pakkosuomen osasi myös suomea. Noista mainetsimistasi, voit laittaa uskottavan lähteen. Mainitsemanistani en jaksa, koska homma on niin kiistatonta.

Kustaa II Adolf puhui huonosti ruotsia mutta paremmin saksaa ja puolaa. Kaarle tusina puhui kyllä ruotsia, mutta myös saksaa ja latinaa.

--------------------

Minulla ei ole mitään syytä vääristellä mitään.

Olen vain seurannut historiantutkimusta nykyaikaan, enkä ole jämähtänyt jonnekin tarkoitukselliseen historianväääritykseen. Minulla ei myöskään ole syytä väheksyä suomenkielistä tai ruotsinkielistä sukutaustaani.

Tässä maassa ei tarvita kielikiistoja vanhojen tai uusien kielien suhteen.

--------

Ja lopuksi vielä aiheesta:

Tietovuotajasta emme tiedä liikaa, joten parempi olla liikaa tuomitsematta ennen kuin, tiedämme, jos silloinkaan...



EDIT:

Juhana III puhui ruotsia, latina ja saksaa sujuvasti. Tämän lisäksi ranskaa, suomea puolaa ja englantia (oli veljensä puhemiehenä Elisabeth I hovissa ja oppi mm. nurmipalloa (tennistä)).

Ei menneinä aikoina aivot olleet niin rajoittuneita että uusia kieliä ei voinut oppia
 
Viimeksi muokattu:
Ei silloin ollut "suomalaisia". se on suomalaisen historiadeterminismin keksijöiden juttuja.

Silloin maa oli Ruotsi, identiteetti maakunnan mukaan ja kieli kommunikointiväline. Kielen merkitys "kansan" määrittelyssä on saksalaisen nationalismin keksintö ja kieli poliittisena välineenä taas nationalismin työväline standardisointineen.

Silloinkin puhuttiin monia kieliä, mutta ruotsinkieli, tanskankieli ja norjankieli olivat lähempänä toisiansa. Vähän kuin ne eri kommunikointivälineet joista sittemmin on rakennettu "suomenkieli", tosin pääosin länsimurteiden perusteella.

Tässä en tuomitse tai ylistä mitään, vaan totean vain faktat.

Klaus Flemingin tukijoukoista voi kirjoittaa pidempäänkin, mutta tiedätkö ketkä kaksi Ruotsin kuningasta ovat osanneet suomenkieltä?

Suomessahan ei olisi ollut kielisotia ilman toisen osapuolen itsekästä saavitettujen etujen puolustusta, kyseessä oli niin härski peli rotuteorioineen että monet häpesivät ja hylkäsivät äidinkielensä suomen kielen hyväksi.

Meillä kaikilla on ainakin lännessä on sukua molemmista kieliryhmistä ja suurin osa varmasti kokee molemmat yhtä arvokkaiksi puolustaa, mielipiteitä jakaa vain pakkoruotsi.

Suomenkielisiä on mennyt useampi aalto Ruotsiin viimeisen 2000 vuoden aikana kuin toisinpäin, käytännöt saisi yhtenäistää maiden välillä.

Mutta mitä tulee oliko Suomalaista kansakuntaa, niin varmasti oli, muu on Svekomaanista maanisuutta.
Eipä sitä kukaan kyseenalaista Itävalta-Unkarinkaan kohdalla, eivätkä aikanaan Svealaisetkaan.

Kustaa II Adolf vasta otti Suomen lähempään otteeseen, suosittelen lukemaan Tieto-Finlandia ehdokkaan Pohjolan Leijona painotuoreena.

Kansakunta nimeltä Suomi oli kuitenkin jo olemassa, ehkä vielä vasta Hämäläisten ja Pohjalaisten alueilla mutta myöhemmin viimeistään nykyisillä rajoilla asti, tämä on totuus.

Lainaten von Döbelnin puhetta, joka muuten puhui suomea.


Sotilaat! Minä olen kutsunut armeijan kokoon ilmottaakseni, että syyskuun 17 p:nä on tehty Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välillä valmisteleva rauhansopimus. Tämä rauhansanoma lopettaa hävittävän sodan kaikki onnettomuudet. Tuleehan sen olla iloinen viesti, varsinkin kun Ruotsin tyhjentyneet apulähteet eivät salli jatkaa taistelua, jonka alottamiseen on ollut syynä valtiollinen erehdys ja joka kaksi vuotta on sen voimia riuduttanut.



Mutta Suomi viedään Ruotsilta; valtakunnan rajaksi tulee Tornionjoki.



Suomalaiset! Tässä rauhassa menetetään kolmas osa Ruotsin kruunun aluetta; - Ruotsi kadottaa ainiaaksi Suomen ylevän kansakunnan, voimakkaimman tukensa. Eikä siinä kyllin: Ruotsin armeija kadottaa sotavoimansa ytimen ja merkitsevimmän osan. Emämaa on muserrettu, vaipunut suruun ja kaipaukseen korvaamattomista uhrauksista. Mutta viisas Kaikkivalta on säätänyt kohtalomme; ne on siis otettava vastaan kärsivällisesti - nöyrästi.



Sotilaat! Toverit! Veljet! Te, jotka äsken päättyneen sodan aikana niin uskollisesti ja miehekkäästi, huolimatta vihollisjoukkojen lukuisuudesta ja odottamattomasta hyökkäyksestä, aseiden aineellisella voimalla olette vihollisen voittaneet Siikajoella, Revonlahdella, Pulkkilassa, Lapualla, Kauhajoella, Alavudella, Ätsärissä, Lapväärtissä, Nummijärvellä, Juuttaalla ja Iisalmella y.m.; - te, jotka omin neuvoin otitte takaisin puolet Suomea - te, jotka monikertainen ylivoima vihdoin pakotti jättämään Suomen rajan, - te olette sittemmin sitkeästi taistelleet emämaan ruotsalaisen turpeen puolesta - te täällä olijat, kalliit jäännökset ylevästä Suomen kansakunnasta ja sen urhoollisesta sotaväestä - teille minun tulee, ja sen minä teenkin, liikutetuin sydämin julistaa kuninkaan, valtiosäätyjen, Ruotsin kansan, Ruotsin armeijan, esimiesteni, tovereitteni, omani -- kaikkien vilpitön kiitollisuus.



Kuninkaan armollinen suosio - valtiosäätyjen hellä hyväntahtoisuus - Ruotsin kansan ihailu - Ruotsin armeijan kunnioitus - esimiesteni ystävyys - tovereitteni tunnustus - oma harras ystävyyteni - teitä kohtaan on se uhri, joka teille pyhitetään ja minun kauttani tarjotaan.



Suomalaiset! Veljet! Suuria ovat urotyönne, ja se kiitollisuus, jota teille kaikkien puolesta lausun, on yhtä suuri. Sen tulkitsemiseen tarvittaisiin kaunopuhujan kaikki kyky; - mutta minä olen sotilas. - Sotilas! Mikä ylevä nimitys, kun se on minulla teiltä - teidän puolestanne - ja teidän kanssanne. Ottakaa siis vastaan liikutetun sydämen kaunistelemattomat ajatukset; ja te ruotsalaiset joukot, jotka tällä surullisella hetkellä olette läsnä, olkaa elävinä todisteina ruotsalaisen emämaan rajattomasta kiitollisuudesta.



Ruotsalaiset! Olkaa ylpeitä siitä, että olette nähneet nämä suomalaiset rippeet! Muistakaa heitä! Kunnioittakaa heitä! - Katsokaa heidän kuihtuneita ruumiitaan, heidän kalpeita kasvojaan, - niissä on merkkejä heidän uskollisista, vaikkapa hyödyttömistä ponnistuksistaan synnyinmaansa vapauttamiseksi kuluneina vuosina!



Ja te suomalaiset! Tullessanne takaisin synnyinseuduillenne, ilmaiskaa siellä Ruotsin kansan kiitollisuus kansakunnallenne. Tietäkää, että vaikka palaatte kulunein vaattein, läpiammutuin tai katkotuin jäsenin, kuitenkin viette mukananne rehellisen soturisielun kallisarvoisen kaunistuksen. Ruotsalaisen emämaan vihollisia ei teistä voi koskaan tulla, siitä olen varma; mutta pysykää kaikkina aikoina sen ystävinä! Jos uuden ylivallan voima estäisi toiveitanne ja tahtonne täyttämistä, niin antakaa siunauksenne tulla emämaalle sydämen ja ajatuksen hiljaisella kielellä! Muistuttakaa tätä lapsillenne! Suvusta sukuun me siunaamme teitä - kunnioitamme teitä!



Yhtä pyydän teiltä: Kun lähestytte niitä paikkoja, missä olemme voittaneet vihollisemme, ja kun siellä näette viheliäisen sorakummun, joka peittää kaatuneet toverimme, suokaa silloin heidän tomulleen siunauksen huokaus; - he ovat kuolleet sankareina - ja heidän tuhkaansa vartioitsevat kunnian haamut. Te tunnette ihmissydämen moninaiset oikut, sen taipumuksen äkisti valita tunteilleen esineitä, joita se ei luule koskaan unhottavansa; mutta tuskin on kulunut muutama viikko, kun huikentelevaisuus on tehnyt toisen vaalin. Sillä aika muuttaa kaikki - sen mukana unohtuu kaikki. Mutta sen minä vakuutan teille ja sen te itsekin tulette huomaamaan, että soturiliitto, joka on solmittu taisteluissa - vaaroissa - veressä ja kuolemassa, ei koskaan hajoa. Niinpä siis te ja me olemme varmoja toistemme rakkaudesta; soturiveljeys kestää elonajan loppuun, ja se kiitollisuus, jota teille olen julistanut ja nyt julistan, on tähän yhteiseen liittoomme erottamattomasti yhdistetty.



Suomalaiset! Veljet! Jos näitä sanojani voisi vahvistaa verikyynelillä silmistäni, virtaisivat ne nyt - ja jokainen pisara vakuuttaisi teille kunnioitustani - ja ystävyyttäni!!



Voidaan lopettaa paskanjauhaminen tähän tai sitten pitää kysellä onko joku agenda levitellä paskaa esi-isien haudoille.
 
Voidaan lopettaa paskanjauhaminen tähän tai sitten pitää kysellä onko joku agenda levitellä paskaa esi-isien haudoille.

Esi-isistä puheenollen.

Isoisän isoisän isoisä Fredrik oli niitä vähiä jäljellä olevia suomalaisia sotilaita, jotka olivat tuonne (Uumajaan) saakka pysyneet rivissä. Häneen myöskin päättyi sukupolvia kestänyt sotilaspalvelus Ruotsin armeijan ratsuväessä. Hänen isänsä, isoisänsä ja isoisoisänsä ehtivät myöskin palvella Ruotsin riveissä. Anders eli Fredrikin isoisä palveli Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä Suuren Pohjan sodan aikana ja oli Armfeltin mukana Norjan tuntureilla, mutta selvisi elossa karoliinien kuolonmarssista. Palattuaan lopulta takaisin Suomeen 1722 hän otti ja meni naimaan 17- vuotiaan Marian (*), teki liudan lapsia ja eli 85- vuotiaaksi. Kaikenmaailman vittuilut tsuhnista tai juurettomista suomalaisista ovat hölynpölyä minulle ennen kuin sanoja itse osoittaa oman syntyperänsä.

*Minun isoisän isoisän isoisän isoäiti.
 
Voidaan lopettaa paskanjauhaminen tähän tai sitten pitää kysellä onko joku agenda levitellä paskaa esi-isien haudoille.
Kuka levittää paskaa? Minä sanon että kunnioitetaan esi-isiä riippumatta kielistä, taustoista tai edes poliittisista mielipiteistä (eikä mulla ole yhtään kapinallista suvuissa).

Kunnioitetaan kaikkia ihmisiä riippumatta kielestä, uskonnosta tai muista zydeemeistä. Olemme kaikki ihmisiä. Yhteiskuntamme voima on että voimme elää yhdessä. Viholliskuvia luodaan Kremlissä. Meidän ei tule langeta samaan ansaan.

Hyvää jatkoa sinulle.
 
Esi-isistä puheenollen.

Isoisän isoisän isoisä Fredrik oli niitä vähiä jäljellä olevia suomalaisia sotilaita, jotka olivat tuonne (Uumajaan) saakka pysyneet rivissä. Häneen myöskin päättyi sukupolvia kestänyt sotilaspalvelus Ruotsin armeijan ratsuväessä. Hänen isänsä, isoisänsä ja isoisoisänsä ehtivät myöskin palvella Ruotsin riveissä. Anders eli Fredrikin isoisä palveli Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä Suuren Pohjan sodan aikana ja oli Armfeltin mukana Norjan tuntureilla, mutta selvisi elossa karoliinien kuolonmarssista. Palattuaan lopulta takaisin Suomeen 1722 hän otti ja meni naimaan 17- vuotiaan Marian (*), teki liudan lapsia ja eli 85- vuotiaaksi. Kaikenmaailman vittuilut tsuhnista tai juurettomista suomalaisista ovat hölynpölyä minulle ennen kuin sanoja itse osoittaa oman syntyperänsä.

*Minun isoisän isoisän isoisän isoäiti.

Itse myös jäljitän suoran isälinjan 1500-luvun ratsutilaan, kaikissa sodissa on palveltu myös, se oli muuten aatelia kunnes kirjat lyötiin kiinni kaiken maailman sakemannien tieltä.

Kuningas antoi uusia maita jostakin hyvästä palveluksesta Venäjällä, 30 vuotiseen sotaan lähti jo kaksi Hakkapeliittaa ensimmäisessä erässä, toinen ainakin oli oma poika.

Epäilen että sinulla voi mennä suvun värikäs seikkailu maailmalla tuonne historian kirjoituksen ulottumattomiin, nuo hommat kulki suvussa, suosittelen geenien testaamista.
 
Kuka levittää paskaa? Minä sanon että kunnioitetaan esi-isiä riippumatta kielistä, taustoista tai edes poliittisista mielipiteistä (eikä mulla ole yhtään kapinallista suvuissa).

Kunnioitetaan kaikkia ihmisiä riippumatta kielestä, uskonnosta tai muista zydeemeistä. Olemme kaikki ihmisiä. Yhteiskuntamme voima on että voimme elää yhdessä. Viholliskuvia luodaan Kremlissä. Meidän ei tule langeta samaan ansaan.

Hyvää jatkoa sinulle.

Väitit että kansakuntaa ei ollut olemassa kunnes joku sakemanni keksi sen.
 
Itse myös jäljitän suoran isälinjan 1500-luvun ratsutilaan, kaikissa sodissa on palveltu myös, se oli muuten aatelia kunnes kirjat lyötiin kiinni kaiken maailman sakemannien tieltä.

Kuningas antoi uusia maita jostakin hyvästä palveluksesta Venäjällä, 30 vuotiseen sotaan lähti jo kaksi Hakkapeliittaa ensimmäisessä erässä, toinen ainakin oli oma poika.

Epäilen että sinulla voi mennä suvun värikäs seikkailu maailmalla tuonne historian kirjoituksen ulottumattomiin, nuo hommat kulki suvussa, suosittelen geenien testaamista.

Joo, kaukaisimmat jotka tiedän nimeltä ovat myös syntyneet 1500-luvulla. Mitä tarkoitat geenien testauksella? Meinaatko, että voi olla esi-isien sotaretkillä alulle panemia kaukaisia sukulaisia ja heidän jälkeläisiä ympäri Eurooppaa? :D
 
Joo, kaukaisimmat jotka tiedän nimeltä ovat myös syntyneet 1500-luvulla. Mitä tarkoitat geenien testauksella? Meinaatko, että voi olla esi-isien sotaretkillä alulle panemia kaukaisia sukulaisia ja heidän jälkeläisiä ympäri Eurooppaa? :D

Esimerkiksi juuri 30 vuotisen sodan hetelmiä tai sitten suoran esi-isän veljiä, serkkuja tai lapsia sinne jäänyt muissa seikkailuissa, nuo geenit ovat nyt sellainen uusi tapa selvittää missä on liikuttu ja koska.

Voin kertoa että niitä löytyy esimerkiksi paljon viikinkiajalta liikkuneista aina englannista idäntielle tuonne volgalle, siis ajoitus tehtään mutaatiot laskemalla ja ajoitus tarkentuu koko ajan.
Ja suora isälinja näkyy aina, ei ole väliä kuinka monta tuhatta vuotta on kulunut, DNA ei valehtele, historian kirjoitus voi.
 
Väitit että kansakuntaa ei ollut olemassa kunnes joku sakemanni keksi sen.


Ei se ole väite. Tutustu herroihin Rosseau, Herder ja varsinkin herraan nimeltä Hegel, tai oikeammin heidän filosofioihinsa. Sieltä löydät "kansakunnan".

----

Saksanmaa on vaikea paikka. Lutherin opit, mainittujen herrojen opit (vaikka Rosseau oli ranskalainen) Marxin ja Engelin opit ovat aiheuttanet pientä hässäkkää. meilläkin.
 
Ei se ole väite. Tutustu herroihin Rosseau, Herder ja varsinkin herraan nimeltä Hegel, tai oikeammin heidän filosofioihinsa. Sieltä löydät "kansakunnan".

----

Saksanmaa on vaikea paikka. Lutherin opit, mainittujen herrojen opit (vaikka Rosseau oli ranskalainen) Marxin ja Engelin opit ovat aiheuttanet pientä hässäkkää. meilläkin.

Taidat puhella nyt kansallisvaltiosta, kansakuntia on ollut aina ja ne jakavat etnisyyden ja kulttuurin, niitä on ollut aina.
Kansallisvaltio nousi tarpeesta ajaa oman kansakunnan asiaa, se on vain työkalu, ei itsessään hyvä eikä paha.
Monikulttuuriset imperiumit synnyttivät tarpeen kansallisvaltiolle, ne ovat todellakin kansojen sulatusuuni ja kansoilla on tapana nousta sulatusta vastaan.

Voidaan pyöritellä käsitteitä vaikka kuinka kauan mutta monesta lähteestä löydät suomalaiset omana itsestään tietoisena kansana mainittavan ennen kuin herrojen kirjoitukset kiersivät Suomen tuvissa. :rolleyes:

On varmasti olleet pojat pihalla kun von Döbeln piti puhettaan ja horisi kansakunnasta. :D

Kannattaa jättää se Hbl lukematta jos tuota linjaa siellä jatketaan, kirjoittelisivat tarinoita mahinnousuista Ruotsin rannikolle kesällä -44.
 
Tässä maassa ei tarvita kielikiistoja vanhojen tai uusien kielien suhteen.

Ei kieliasiaa tule missään tapauksessa vaieta kuoliaaksi! Rauhaa olisi voitu tarjota ruotsinkielistenkin osalta jo kauan kauan sitten, mutta kieliriita haluttiin unohtaa vasta sitten, kun suomenkieliset sen olivat jo voittaneet. Svekomaanit ovat 150-200 vuoden aikana tehneet niin paljon pahaa kansankielen, siis suomen, aseman hankaloittamiseksi, että nyt kun vihdoin fennomaanit ovat päässeet tai pääsemässä niskan päälle ja ruotsinkielinen vähemmistö on kutistunut mitättömään n. 5% väestöstä, niin työ tulee tehdä kerralla loppuun ja ajaa ruotsinkielen asema "toisena kotimaisena" siihen asemaan, mikä sillä todellisuudessakin on. Ensimmäinen tai toinen vieras kieli.
 
Maanpuolustuksen kannalta välttämätön asia, josta on mitä kummallisimpia käsityksiä johtuen erilaisista historiakäsityksistä. Eilen on yön älymystö mähissyt tietovuotajaketjussa aamuneljään.

Pieni alustus siitä, miten pikkukuninkaiden ja kyläpäälliköiden hajanaisista riista- ja pyyntikulttuureista siirryttiin maanviljelyyn ja yhden kuninkaan alaisuuteen ja mitä sitten tapahtui.

Suomi ja Ruotsi eivät olleet kansallisvaltioita vuonna 1000, eikä sellaisia ollut muuallakaan. Paavin hallintovalta tuli ensin Sveanmaalle, ja pohjoiset osat taipuivat 150 vuoden riitelyn jälkeen. Sen jälkeen kirkko rantautui Suomeen ja alkoi kantaa veroa ja luetteloida sekä hallita ihmisiä tällä puolella. Suomessa oli aivan samantyylinen pikkuheimojen kulttuuri kuin oli ollut Sveanmaalla ja Göötanmaallakin ennen kuin svealaiset yhdstyivät Upsalan ylikuninkaan alaisuuteen. Eurooppalainen valtaus tehtiin tänne ikään kuin tyhjään organisoimattomaan tilaan.

Suomenkielisten identiteetti oli osin kieli-identiteetti jo ennen Hegeliä, mutta ei kohottavassa kansallisromanttisessa mielessä. Tämä seuraa automaattisesti papiston ja virkamiehistön puhuessa vierasta kieltä. Kestää tietenkin todella kauan ennen kuin rannikkoseudun vaikutus tuntuu Hämeessä - eihän se se tunnu siellä oikein vieläkään. Voimakkaimmin kirkko ja papisto vievät uutta kulttuuria - joka ei edes ole alun alkaen mikään ruotsalaisuus vaan sinnekin tuontitavaraa.

Yksikään sivistyskieli ei voi kehittyä ilman ulkokielten vaikutusta. Suomi tuli aikanaan aloittamaan matkan kansankielestä kirjoituspöytäkieleksi vahvojen ruotsalaisuuksien (Agricola) myötä. Ruotsalaisuuksia tosin korvattiin uudissanoilla kansallisromantiikan aikana. Vielä 1800-luvun alkupuolella mentiin "restauranttiin" tai "biblioteekkiin" ja yliopistossa "studeerattiin botaniikkia". Noin niin kuin suomeksi. Lönnrot oli täysin suomenkielisestä perheestä, ja korvasi pahimpia sanamuukalaisuuksia.

Moni korvattu sana jäi käyttöön pitkäksi aikaa. Esim. "hushållerska" korvattiin jo 1800-luvulla, mutta Niinistökin puhui vielä "huushollin pidosta" maanpuolustuspuheessaan.

Suomenkielinen sivistys luotiin 1800-luvulla. Siihen asti "sivistys" oli ruotsinkielistä. Vanhaan aikaan sivistys oli luku- ja kirjoitustaitoa. Sivistys ei ollut tarjolla kansan valtavalle enemmistölle. Vuosisatoja Ruotsin itäinen puoli toimi tärkeänä veronkannon kohteena, kun läntinen osa, Ruotsi, vaurastui. Luonnollisesti myös länsiosaa verotettiin rankasti, ei se yksin Turun asia ollut. Oli kuntia, jotka joutuivat toimittamaan tynnyrikaupalla vaikkapa lahnankieliä Tukholmaan. On siinä pyytämistä. Mutta eniten Suomesta tarvittiin sotilaita, joilla tuota suurvalta-asemaa tehtiin. Voimakkaimmillaan Ruotsi oli kuningatar Kristiinan kaudella 1600-luvulla. Siitä se tähti alkoi laskea, ja 1700-luvulla "suomalaistuneet" ruotsinkieliset halusivat jo kapinoida pois kuninkaan alta.

Verraten varhain ruotsia ensisijaisesti puhuva väestö alkoi mieltää itsensä irti kuninkaasta, ja alkoi identifioitua uudella tavalla, vaikkakaan tuolloin ei puhuttu suomenruotsalaisista. Sen sijaan juuri ruotsinkieliseltä puolelta alkoivat ne toimenpiteet, jotka johtivat suomalaisuusliikkeen syntyyn. Tähän johtivat ajan muodit, filosofiat ja valtavirtaukset mutta myös se, että suomalaisten omaleimaisuus oli (äidinkielestä riippumatta) erkaantunut ruotsalaisuudesta eikä venäläiseksi ollut kiinnostusta ryhtyä.

Snellman ymmärsi varmasti, että itsemääräämisoikeuden ja suuremman itsenäisyyden saavuttamiseksi oli luotava suomenkielinen sivistys. Vaikka kirkollisissa teksteissä jonkinlainen Agricola-suomi oli otettu käyttöön, 1800-luvulle tultaessa Suomi oli kansakuntana täysin hädänalaisessa tilassa: ei suomenkielisiä kouluja, kirjastoja, teattereita, kirjallisuutta eikä oikeutta käyttää suomea virallisena kielenä.

Kun Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta, siitä tuli samalla ensimmäistä kertaa oma valtiollinen yksikkö. Tällöin Snellman, Lönnrot ja kumppanit alottivat projektin, jonka aikana luotiin suomen kieli sivistyskielenä. Eikä tsaari pannut vastaan. Päinvastoin. Lönnrotin aikana kehitettiin 200 000 suomen sanaa (Agricola oli käyttänyt n. 8000 sanaa). Luotiin kasviopin, laki- ja lääketieteen sanastot. Ennen Lönnrotin työtä yliopistossa ei olisi voinut opiskella suomeksi, kun ei tarvittavia sivistyskäsitteitä kielessä ollut.

Lönnrot piti ensimmäisen kerran luennon suomeksi aloittaessaan suomen kielen ja kirjallisuuden professorina Castrénin jälkeen - vaikka häntä oli kielletty (suomen kielen professori Castrén ei luennoinut suomeksi). Ja kun Forsmanin komitea ehdotti keisarille suomen ottamista tasaveroisena kielenä ruotsin rinnalle, keisari suostui ja antoi kieliasetuksen 1863. Se oli murros. 1870-1880-luvuilla meillä oli suomenkielinen teatteri, suomenkielinen kirjallisuus, suomenkielisiä kouluja (joita svekomaanit, kuten Kothén, jarruttelivat kaikin voimin), suomenkieliset opiskelivat yliopistossa ja virkamiesten piti tehdä suomen tutkinto.

Kaikki se, mitä ei saatu aikaan 700 vuodessa Ruotsissa, tehtiin reilussa 50 vuodessa Venäjän suuriruhtinaskunnassa. Tästä syystä Aleksanterin patsas vielä komeilee Senaatintorilla.

On turha spekuloida sillä, miten kauan olisi kestänyt saada kansan enemmistölle jonkinlaiset oikeudet omaan kieleen maakunnassa. On muistettava, että ruotsinkielisten joukossa oli 1800-luvulla paljon fennomaaneja, jotka pyrkivät parantamaan suomen kielen ja kansan enemmistön asemaa. Snellman tuskin suomea osasi, mutta taisteli suomalaisen sivistyksen puolesta. Joka tapauksessa olisi kestänyt liian kauan, jotta Suomi olisi voinut itsenäistyä vuonna 1917. Eräs tutkija (Pentti Anttonen) sanoikin, että ilman Kalevalaa itsenäisyys 1917 olisi ollut mahdoton. Meillä ei olisi ollut suomenkielistä keskiluokkaa.

Miksi sitten venäläisviha syntyi? Varsinainen ns. ryssäviha alkoi 1899 helmikuun manifestista. Venäläistämistoimet katsottiin petokseksi, ja niitä vastaan käytiin vastarintaan. Kahdesta sortokaudesta toinen olisikin lopettanut meidät kokonaan. Ensimmäinen maailmansota pelasti meidät täysvenäläisiltä pakkotoimilta.

Vain parisataa metriä on ensimmäisen Aleksanterin patsaalta portaikkoon, jossa sattui kenraalikuvernööri Bobrikoviin Eugen Schaumanin luoti.

Mitä kieleen tulee, homma itsenäisessä Suomessa kippasi nyt toisinpäin. 1920-luvulla kieliasetuksessa turvattiin lähinnä ruotsinkielisten oikeudet. Minusta tämä tausta pitää jokaisen ymmärtää ja sen myötä ymmärtää ruotsin kieli arvokkaana osana omaleimaista suomalaisuutta. Vaikka itse olen suomenkielinen, puhun ja luen mielelläni ruotsia.

Se siitä. Tultiin uuteen aikaan. Sisällissodan jälkeen Tarton rauhassa solmitut rajat näki jokainen reaalipoliitikko epätyydyttäviksi Venäjän kannalta, ja Mannerheim sanoikin talvisodasta, että se oli vain "vapaussodan jatkoa", jolloin kansan täytyi joko lunastaa olemassaolonsa oikeutus tai menettää se.

Kansallisromantiikan jälkilaineissa uudella ajalla suomalaisia myös kasvatettiin sotaan: kouluissa Runebergin avulla ja kasarmilla itsenäisen Suomen aloittelevan armeijan harjoituksissa ja suojeluskuntien työllä. Ylioppilaista tuli vänrikkejä. Mutta suurimman osan rivimiehen kärsimyksestä ja lujuudesta kantoi suomalainen työmies ja pienviljelijä. Moni oli punaisten poika.

Tänä päivänä meillä on oikeastaan (laajalla enemmistöllä) 150 vuotta sivistystä, ja siihen mahtuu sekaan sisällissota, talvisota, jatkosota, Lapin sota ja sekä oikeiston että vasemmiston kumousyritykset.

Sitten siihen mahtuu melkein viisikymmentä vuotta YYA-aikaa, jolloin radiossa soi hyljeksittyjen maansa pelastaneiden veteraanien korviin partisaanimusiikki, risuparrat sanovat kadulla, että mitäs menitte. Sitten romahtaa Neuvostoliitto ja osa pankkijärjestelmää, jonka kansa pelastaa yhteisellä ponnistuksella Viinasen ruoskan alla. Sitten juoksemme Euroopan unioniin ja euroon, jossa saksalaisten ja ranskalaisten pankkien sijoitukset nyt pelastettiin osaksi Suomen kansan voimin ja Katainen sai komissaarinpaikan.

Maassa on myös n. 60 000 venäjänkielistä ja 15 000 somalin kielen puhujaa.

Samalla pitäisi päättää tulevaisuuden puolustuksen suuntaviivoista.

Onnea. :)
 
Viimeksi muokattu:
@pstsika @Talvela @adam7

Mielenkiintoista vääntöä. Siirrän keskustelun paremmin otsikkoon sopivaan aihepiiriin. Pyrkikää kuitenkin pitämään se kaikkein terävin kieli piilossa, jotta keskustelua ei kenenkään muun tarvitse suitsia.
Kiitokset @Vonka
 
Back
Top