Kirja Etelä-Ossetian konfliktista (RUS vs. Georgia)

Huoltotie Afganistaniin. Pakistan on uhanalainen suunta, Iran on pois kysymyksestä aika lailla... Jäljelle jää Venäjä. Entäpä kun/jos Venäjä ärtymyksestään USA:aa kohtaan lyö sopimusneuvottelut jäihin? Pitää myöntää että noin vuosi kaksi on kulunut kun viimeksi näistä keskusteluista kun niistä kuulin, mutta lienee edelleen mietinnän alla se että Pakistanin tilalle pitäisi saada uusi ja luotettavampi huoltoreitti. Herkullisia speklulaatioita leijui ilmassa siitä että FSB:n karvaiset kädet pääsee käsiksi kaikkeen siihen hys-hys NATO-materiaaliin mikä Venäjän kautta kulkee ja totta kai Venäjä tahtoo turvata NATO-huollon turvallisuuden koska se Venäjän läpi kulkee. :a-kiss:

Tuo olisi yksi mahdollinen juttu taustalla.
 
Second kirjoitti:
Huoltotie Afganistaniin. Pakistan on uhanalainen suunta, Iran on pois kysymyksestä aika lailla... Jäljelle jää Venäjä. Entäpä kun/jos Venäjä ärtymyksestään USA:aa kohtaan lyö sopimusneuvottelut jäihin? Pitää myöntää että noin vuosi kaksi on kulunut kun viimeksi näistä keskusteluista kun niistä kuulin, mutta lienee edelleen mietinnän alla se että Pakistanin tilalle pitäisi saada uusi ja luotettavampi huoltoreitti. Herkullisia speklulaatioita leijui ilmassa siitä että FSB:n karvaiset kädet pääsee käsiksi kaikkeen siihen hys-hys NATO-materiaaliin mikä Venäjän kautta kulkee ja totta kai Venäjä tahtoo turvata NATO-huollon turvallisuuden koska se Venäjän läpi kulkee. :a-kiss:

Tuo olisi yksi mahdollinen juttu taustalla.

Mielenkiintoinen aivoitus ja siinä saattaa hyvinkin olla perää, sillä Venäjä sai käsiinsä ison määrän länsimaista kalustoa johon varmaan liittyi kaiken sorttisia vehkeitä tietokoneista NATO-koodeilla salattuihin radiohin.

Pistän seuraavaksi suomentaen tuon tutkielman palasen nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden spekulaatioista, jos se hieman avittaa siinä mitä täällä nyt mietitään.
 
Sen jälkeen kun Viiden Päivän Sota loppui Elokuussa 2008, mutta ennenkuin Venäjän joukot vetäytyivät kokonaan Georgiasta, Venäjä tunnusti Abkhazian ja Etelä-Ossetia itsenäisiksi valtioiksi. Tästä huolimatta Georgian valtionjohto ei ole luopunut suunnitelmistaan tuoda nuo kaksi aluetta takaisin muotoon - käyttäen voimaa jos on pakko. Joten ainoa keino Venäjällä on heidän suojelemiseksi on pitää alueella tarpeeksi suurta joukkioita, joka pystyy pistämään kampoihin Georgian uudistuneelle sotakoneelle.

Pääjoukkojen kadottua rajan taakse Venäjä on jättänyt alueelle 3800 sotilaan vahvuisen joukon, mutta sopimus takaa heille vapauden lähettää alueelle lisää joukkoja jos näyttää siltä että Georgia aikoo uusia hyökkäyksen. Tämä sopimus on erittäin Etelä-Ossetialle, jonka huonot tiet ja Rokin-maantietunneli muodostavat pullonkaulan alueelle pyrkiville joukoille.

Näiden joukkojen lisäksi alueella päivystää noin tuhannesta tuhanteen viiteensataan FSBn alaisuudessa toimivaa rajavartijaa. Sekä myös vaihteleva kasa erikoisjoukkoja.

Venäjän tukikohdat Abkhaziassa.

Jos Georgia pääsee yllättämään, niin Venäjän ja Abkhazin sotilaat ovat valmiita puolustamaan 60 kilometrin mittaista maakaistaletta Ingurin joen rannalle. Tämä maasto on suhteellisesti tasaista, antaen puolustajalle edun käyttää panssariaseita. Pääkaupungin lisäksi tärkeät tukikohdat ovat sijoitettu rajojen läheisyyteen turvaan Georgian tykistöiskuilta tai maahyökkäyksiltä. Kodorin pato muodostaa ainoan pattikohdan alueella, mutta se on puolustaa pienellä joukolla sillä maa alue padon ympärillä on epäedullista maastoa raskaille koneille. Loppu rajasta kulkee hyvin vuoristoisella alueella, mihin Georgian on hankala lähettää suurta joukkoa jalkaväkeä taikka raskaita koneita.

Sodan jälkeen 131. Itsenäinen Moottoroitu Jalkaväki prikaatista muodosti alueelle pysyvän tukikohdan. Joukko on surullisen kuuluisa menetettyään suuren määrän miehistöstään Groznyn hyökkäyksessä Tammikuussa 1995. Tästä johtuen suurin osa joukosta on nykyään koulutettu rauhanturvatehtäviin. Heidän tukikohtansa on Neuvostoliiton vanha lentokenttä Bomborassa, noin sadan kilometrin päässä Ingurin joella kulkevassa rajassa.

Helmikuussa 2009 he vaihtoivat suuren osan vanhoista t-72Bstä uudempiin t-90A malleihin tuoden kokonaisvahvuudeksi 41. Venäjän päällystö katsoo, että näin suuri kalustomäärä yhdessä prikaatissa pystyy hyvin pistämään kampoihin Georgian uusituille t-72S malleille, vaikkakin heillä on suurempi määrä panssarikalustoa.

Tankkien lisäksi tukikohdassa on 150 BTR-80 vaunua, jotka on määrä vaihtaa tulivoimaisempiin BTR-80A malleihin. Näitä tukemassa on kaksi pataljoonaa 152 mm 2S3 Akatsiya telahaupitsia, yksi pataljoona 122mm BM-21 Grad raketinheitintä, sekä OSA-AKM (SA-8B)), ZSU-23-4 Shilka ja 2S6 Tunguska (SA-19) ilmapuolustus systeemejä.

Näiden muutosten lisäksi Venäjä katsoi tarpeelliseksi pystyttää alueelle tiedustelupataljoonan ja antaa heille käyttöön Strekoza lennokit, joiden kantamatka yltää viiteentoista kilometriin kameroiden antaessa terävä piirtokuvaa reaaliaikaisesti. Heillä on käytössään Dozor-malliset panssaroidut tiedustelu ajoneuvot, jotka pystyvät kantamaan mukaan lennokeita.

Näitä tukemassa on kaksi pataljoonaa S-300PS sijoitettuna Gudautan kaupunkiin ja Agudzeryn kylään, missä he pystyvät antamaan uskottavan ilmapuolustuksen Akbhazian ilmatilaan, sekä suureen alueeseen läntisessä Georgiassa.

Heti tunnustamisen jälkeen Venäjän ylijohto katsoi tarpeelliseksi rakentaa alueelle laivastotukikohdan. Tämän sataman sijoituspaikaksi valittiin Ochamchiran alue, missä Neuvostoliiton aikana sijaitsi prikaatin verran Rannikon Vartijoita. Tämä pieni satama pystyy nykyisessä tilassa ottamaan vastaan pieniä laivoja (up to 85m), joiden syväys on maksimissaan 5 metriä.

Elokuussa 2009 Venäjä aloitti ruoppaamisen, päämääränä tuoda kolmesta viiteen korvettia Mustan Meren laivastosta, sekä 10 alusta FBSn alaisuudessa huolehtimaan merialueen valvonnasta.
 
Venäjän Tukikohdat Etelä-Ossetiassa

Etelä-Ossetia on huomattavasti paljon vaikeampi puolustaa kuin Abkhaziaa. Alueen pääkaupunki, Tsikinvali sijaitsee rajaläheisyyden lisäksi Georgian tykistö pattereiden kantaman sisäpuolella. Tämän lisäksi Leningorin alue on sekä syrjäinen että hankalakulkuisen tien päässä, joka lumien tulessa menee auttamatta tukkoon, jättäen alueella olevien joukkojen huollon helikoptereiden varaan.

Maan on linkitetty Venäjään pitkällä maatietunnelilla, jossa on yksi kaista kumpaankin suuntaan. Talven tullessa Rokin tunneli on usein tukossa vuorilta tulevien lumivyöryjen seurauksena, luoden ongelman miehistötäydennysten saamiseksi alueelle. Toisaalta Etelä-Ossetia on hyvin linkitetty useilla tiellä Georgiaan. Tästä johtuen Georgialaiset pystyvät tuomaan alueelle suurenkin määrään joukkoja hyvin lyhyen ajan sisällä.

Joten Venäjällä ei ollut mitään muuta keinoa kuin pystyttää alueelle pysyvän tukikohdan 693sen Moottoroidulle Jalkaväki Rykmentille. Rykmentin komennuksen alaisuudessa on 41 t-72B panssaria, yli 150 BMP-2 rynnäkköpanssaria, 2 pataljoonaa varustettuna 152 mm 2s3 telahaupitseilla, sekä yksi pataljoona varustettuna BM-21 Grad raketinheittimillä. Heidän ilmatorjunnasta vastaa BUK-M1 (SA-11) ja 2s6M Tunguska systeemit. Näiden lisäksi ylijohto katsoi antaa heille UAV lennokit rajanvalvontaa.

Koska alue on pysyvästi Georgian seurauksessa, Venäjän ylijohto katsoi aiheelliseksi pystyttää alueelle neljä pienempää tukikohtaa. Näistä ensimmäinen sijaitsee Tsikinvalista Louteeseen Rauhanturvaajien kompleksissa. Toinen on sijoitettuna Djavaan, Ugardan kylän liepeille, missä insinöörit katsoivat tarpeelliseksi päällystää tarpeeksi aluetta kymmenestä viiteentoista helikopterille. Kolmas Leningoriin ja neljäs Znauriin.

Suurin ongelma alueella olevilla joukoilla on, että he ovat joutuneet asumaan teltoissa yli vuoden. Tästä johtuen Venäläiset ovat ruvenneet rakentamaan pysyviä parakkeja, ja muita rakennuksia jotta he saisivat sotilaalliset loikkaukset loppumaan Georgian puolelle.
 
Mitähän muuten USA tuossa Georgia-kaupassa sai vastineeksi?
 
baikal kirjoitti:
Mielestäni Venäjällä on joku "sovittu oikeus" handlata entisten alusmaidensa asioita mieleiseensä suuntaan, ja se sopimus täytyy olla tehty jenkkien kanssa, tuskin siihen on muilta mitään kysyttykään.
Saattaa olla kyse myös sikäli yhteisestä rintamasta, että Venäjälläkin varmasti seurataan suht tarkkaan aran vatsapuolen islamistista elämänmenoa.

Minä sanoisin, että se "sovittu oikeus" on syntynyt vastapalveluksena siitä, että Venäjä ei ota kantaa USA:n toimiin lähi-idässä ja muualla Arabi-/ Islamilaisessa maailmassa.
Kyllähän USA:lla on ollut viimeisen noin 10 vuoden aikana täysin "vapaat kädet" toimia siten, ettei Venäjä ole ottanut oikeastaan mitään kantaa noihin toimiin..ja jos joskus onkin, niin sitten se on (lausunnoillaan) tukenut USA:n toimia. Sama on toiminut myös toisinpäin tuo samaisen ajanjakson. Venäjä on voinut toimia lähialueillaan hyvinkin kovin ottein, eikä USA ole ottanut mitään kantaa..tai sitten on lausunnoillaan tukenut noita toimia. Ääri-Islam on kai se yhteinen tekijä, joka antaa oikeutuksen sekä USA:lle, että Venäjälle toimia siten kuin ne toimivat..näin on saatu molemmille ikäänkuin yhteinen vihollinen. Kun Arabi räjäyttää pommin USA:ssa..on USA:lla "lupa kostaa"....kun Arabi räjäyttää pommin Venäjällä..on Venäjällä "lupa kostaa". Ja siinä sivussa molemmat ajavat muita omia intressejään.
 
juhapar kirjoitti:
Mitähän muuten USA tuossa Georgia-kaupassa sai vastineeksi?

Olen samaa pohtinut. Se voi olla joku juttu, joka nähdään vasta tuonnempana. Ei liene kaukaa haettua, jos epäilee sen liittyvän vaikkapa Iran-järjestelyihin?
 
baikal kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Mitähän muuten USA tuossa Georgia-kaupassa sai vastineeksi?

Olen samaa pohtinut. Se voi olla joku juttu, joka nähdään vasta tuonnempana. Ei liene kaukaa haettua, jos epäilee sen liittyvän vaikkapa Iran-järjestelyihin?

Vastaus voi löytyä lähempää. Veikkaan Kaspian öljyä. Venäjä on voinut vaikka etukäteen kertoa että tavoitteena on vain Abhasia ja Etelä-Ossetia + Georgian asevoiman 'kuohiminen' mutta lännelle tärkeä Baku-Tbilisi-Ceyhan putkilinja ja Keski-Aasian öljyvarojen valuminen länteen saa jatkua. Venäjähän ei valloittanut koko Georgiaa, ja jos olisi sen tehnyt niin se olisi tainnut merkitä samaa kuin porttikieltoa Keski-Aasian öljyvaroihin USA:lle ja Euroopalle. Sellaista temppua USA ei olisi voinut jättää noteeraamatta. Eiköhän tässä ole suurvaltojen välillä tälläinen 'elä ja anna elää'-asetelma tai vanhakantainen etupiiriajattelu vallalla. En niin kovasti hämmästyisi vaikka aikanaan kassakaapista paljastuisi Molotov-Ribbentropin tapainen Kaukasuksen etupiirijaon paaluttava sopimus.
 
Heikkilä kirjoitti:
baikal kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Mitähän muuten USA tuossa Georgia-kaupassa sai vastineeksi?

Olen samaa pohtinut. Se voi olla joku juttu, joka nähdään vasta tuonnempana. Ei liene kaukaa haettua, jos epäilee sen liittyvän vaikkapa Iran-järjestelyihin?

Vastaus voi löytyä lähempää. Veikkaan Kaspian öljyä. Venäjä on voinut vaikka etukäteen kertoa että tavoitteena on vain Abhasia ja Etelä-Ossetia + Georgian asevoiman 'kuohiminen' mutta lännelle tärkeä Baku-Tbilisi-Ceyhan putkilinja ja Keski-Aasian öljyvarojen valuminen länteen saa jatkua. Venäjähän ei valloittanut koko Georgiaa, ja jos olisi sen tehnyt niin se olisi tainnut merkitä samaa kuin porttikieltoa Keski-Aasian öljyvaroihin USA:lle ja Euroopalle. Sellaista temppua USA ei olisi voinut jättää noteeraamatta. Eiköhän tässä ole suurvaltojen välillä tälläinen 'elä ja anna elää'-asetelma tai vanhakantainen etupiiriajattelu vallalla. En niin kovasti hämmästyisi vaikka aikanaan kassakaapista paljastuisi Molotov-Ribbentropin tapainen Kaukasuksen etupiirijaon paaluttava sopimus.

Samoilla linjoilla minäkin, veit melkein "sanat suustani". Öljy on (edelleen) semmoinen strateginen tuote, jonka "eteen" tehdään melkein mitä vaan.
 
Georgian sodanjälkeinen tila

Kesällä 2008 Georgian asevoimien vahvuus oli kokonaisuudessaan 32 000 henkeä, joista 22 000 palveli maavoimien alaisuudessa. He olivat jakaneet miehistön viiteen jalkaväen prikaatiin, tykistö prikaatiin, pioneeri prikaatiin (jota oltiin vielä lapsenkengissä), erikois operaatio rykmentti, seitsämään itsenäiseen pataljoonaan (yhdistetty tankki, moottoroitu jalkaväki, sotapoliisi, lääkintämiehet, kommunikaatio, radio tiedustelu ja logistiikka) ja ilmapuolustus pataljoona.

Huomattavaa on myös, että 5. jalkaväki prikaati ei ollut saanut loppuun 12 viikon koulutusta, ja se että parhaiten koulutettu ensimmäinen jalkaväki prikaati oli lähes kokonaisuudessaan palvelemassa Irakissa.

Nykyhetkellä Georgian Puolustusministeriö ilmoittaa kokonais vahvuudeksi 37 800 henkeä, kun toiset lähteet ilmoittavat vahvuuden olevan välillä 36 000 ja 36 600 henkeä, joista maavoimien alaisuudessa palvelee noin 23 000 sotilasta. Toisaalta virallinen lähde itsepintaisesti pitää joukkojen määrän 20 500 sotilaassa, sillä he eivät laske mukaan uusia yksiköitä kuten esimerkiksi vastaluotu Anti-Tank pataljoona.

Toisin kuin Elokuussa 2008 Georgian kaikki voimat ovat nyt rajojen sisällä, mutta toisaalta he ovat keskustelleet USAn kanssa mahdollisuudesta lähettää 900 päisen taisteluosaston Afganistaniin. Samaan aikaan he ovat uudelleen järjestelleet maan puolustuksen. Esimerkiksi he ovat lähettäneet uuden 2.n tykistöprikaatin ja 5.nen jalkaväkiprikaatin vahvistamaan 2.n ja 3.n prikaatteja Abkahazian rajan läheisyydessä.

Sodan aikana Venäläiset kommandot pystyvät tekemään melkein mitä vaan ilman että he kokivat juuri minkäänlaista vastarintaa. Nykytilanteessa esimerkiksi Potin tai kenttätukikohtien valtaukset eivät tulisi enää kysymykseen, sillä Georgia on panostanut koulutukseen ja siihen, että he pystyvät liikuttamaan suuren määrän joukkoja hyvin lyhyen ajan sisällä ongelma alueille.

Ainoana miinuksena on. että konfliktin jälkeen Georgian ylijohto katsoi tarpeelliseksi hajottaa Tankki pataljoonan ja pistää pioneeri-yksiköt hyllylle. Toisaalta he ovat kompensoineet näitä kasvattamalla kadettien määrää entisestään.

Ennen sotaa ja sodan aikana heillä oli 500-650 sotilasta saamassa upseerikoulutusta, mutta tänä päivänä tuo joukko on kasvanut lähelle 850ä. Tämä kasvu on saanut aikaan sen, että heille on tullut pulaa miehistöön saapuvista alokkaista, mutta ne jotka nyt astuvat palvelukseen saavat entistä parempaa koulutusta entisen sijalta.
 
southossetiaconflict17.jpg


- Mitä? Et pitäis tehdä jotain. Älä nyt...

Samaan aikaan kun aktiivimiehistön koulusta on tehostettu, Georgian johto katsoi että heidän on myös panostettava reserviin, sillä konfliktin aikana reservi ei saanut aikaiseksi yhtään mitään. Syitä tähän voidaan hakea vähäisistä upseereista, huonosta koulutuksesta ja alhaisesta moraalista. Eli samaan aikaan kun aktiivi miehistö taisteli henkensä pitimiksi, heillä ei ollut yhtään toisen rivin miehistöä antamassa tukea taikka tekemässä operaatiota takalinjoissa.

Miten he tämän vahvistuskoulutuksen ovat saaneet aikaiseksi on avoin kysymys, mutta niistä vähäisistä tiedoista mitä julkisuuteen on vuotanut, nykyinen koulutus on haarautunut kolmeen. Ensimmäisenä komponenttina on henkilökohtainen koulutus, toisena aktiivinen osallistuminen, kolmannen muodostuessa Kansalliskaartista. Vaikkakin kyseessä on reservien koulutus, Georgian johto katsoi myös tarpeelliseksi muodostaa politiikan jolla ne jotka eivät uusi sopimustaan siirtyvät siirtyvät automaattisesti kahteen reservi-prikaatiin.

Tämä joukko on joidenkin tietojen mukaan noin 2000 hengen kokoinen, ja on hyvinkin mahdollista, että jossain vaiheessa on Georgian johto voi katso tarpeelliseksi kasvattaa tätä entisestään. Mutta heidän on myös otettava huomioon se että nykyisessä tilassa aktiivi-aika armeijan leivissä on suhteellisen pitkä, joten on hyvinkin mahdollista, että siinä vaiheessa kun joku poistuu reserviin, niin he poistuvat kokonaan palveluksesta.

Tällä hetkellä reservin koulutusohjelma on pituudeltaan 220 päivää, mukaan luettuna 45 päivän koulutus lopun 155 päivän jäädessä palveluspäiviksi rykmenttien alaisuudessa.
 
ctg kirjoitti:
Helmikuussa 2009 he vaihtoivat suuren osan vanhoista t-72Bstä uudempiin t-90A malleihin tuoden kokonaisvahvuudeksi 41. Venäjän päällystö katsoo, että näin suuri kalustomäärä yhdessä prikaatissa

Toisin sanoen venäläiset toivat siis 7. tukikohtaan normaalin venäläisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin panssaripataljoonan.

Tankkien lisäksi tukikohdassa on 150 BTR-80 vaunua

Snippasin listaa, mutta tuosta puuttuvat tykistöohjukset (Totška-U, joita naapuri ampui esim. Groznyin torille ja Georgian energiansiirtoinfrastruktuuria vastaan).

Heti tunnustamisen jälkeen Venäjän ylijohto katsoi tarpeelliseksi rakentaa alueelle laivastotukikohdan.

Ja tätä pidän itse (enkä ole yksin ajatuksissani) yhtenä syynä miksi Venäjä Georgiaan lähti. Ukraina kun harkitsi Mustanmeren laivaston Sevastopolin tukikohdan vuokrasopimuksen terminoimista olikohan nyt 2017, ja TšF tarvitsee uuden tukikohdan. (Ja ennen kuin joku kysyy: toinen syy on halu hallita Kaukasuksen energiankuljetusinfrastruktuuria, eli niitä Georgian läpi kulkevia putkia)
 
Back
Top