Reserviläiseessä on juttua kirjasta:
21.10.2020
Reserviläiset ovat Helena Immosen esikoisromaanissa modernin konfliktin keskiössä
Petri Mulari
Helena Immonen työskentelee Puolustusvoimien viestintätehtävissä ja on kirjoittanut paljon Ruotuväkeen. Esikoisromaani Operaatio Punainen kettu käsittelee aihepiiriä, joka on hänelle varsin tuttu.
Paavo Airo
Kun tunnuksettomat ”vihreät miehet” valtaavat Gotlannin, kutsuu Ruotsi Suomen avukseen. Takaisinvaltaus sujuu yhteisvoimin melko vaivattomasti, mutta tämä on vasta alkua. Seuraa konflikti, jollaista Pohjolassa ei ole nähty sitten toisen maailmansodan. Suomalaiset reserviläiset ovat merkittävässä roolissa konfliktissa. Näistä palasista rakentuu Helena Immosen esikoisromaani Operaatio Punainen kettu, joka julkaistiin tänä syksynä.
Immonen halusi romaanissaan tuoda esille poikkeustilan vaikutuksia ja muutoksia reserviläisten ja heidän perheidensä elämään. Psykologinen näkökulma on vahvasti esillä.
– Halusin painopisteen olevan reserviläisissä ja skenaariosta mahdollisimman realistisen. Pyrin käsittelemään inhimillisiä elementtejä, enkä kirjoittamaan kirjaa, jossa ihmiset ovat koneita. Toivoisin lukijan pohtivan, miten tällainen kriisi voisi vaikuttaa juuri omaan elämään, oli hän reserviläinen tai joku muu. Tahdoin käydä aihetta läpi yksilöiden tunteiden kautta, en mitenkään glorifioida kriisiä, Immonen kertoo.
Kirjassa sisarukset Riina ja Joni käsketään ensimmäisten joukossa rintamalle. Useat päähenkilöt ja sivuroolit tekevät tarinasta monisävyisen mutta selkeästi hahmotettavan. Venäläistenkään sotilaiden ajatuksia konfliktista ei unohdeta.
– Isoimmat vaikeudet kirjoittamisessa liittyivät siihen, että tarinassa käsitellään taktista tasoa Jonin ja Riinan kautta, operatiivista tasoa Mikaelin ja Pääesikunnan kautta sekä strategistakin tasoa presidentin ja valtiollisen puolen kautta. Paljon tapahtuu, ja kaiken punominen yhteen järkeväksi kokonaisuudeksi oli vaikeinta.
Presidentti Sauli Niinistö ja poliitikot ovat kirjassa omilla nimillään, sotilaat puolestaan ovat täysin fiktiivisiä hahmoja keksityillä nimillä. Puolustusvoimien viestinnässä työskentelevä ja reserviupseerikoulutuksen saanut Immonen sanoo monien hahmojen saaneen vaikutteita hänen omista kokemuksistaan, mutta yksikään ei ole täysin kuin hän itse.
Immosen isoisän Kaarlo Kuritun sodassa kirjoittama runo on upotettu tarinaan. Vaarin kuoleman jälkeen löytynyt runo on vaikuttanut paljon kirjoitusprosessiin, vaikka Aaverykmentissä palvellut Kurittu ei eläessään koskaan puhunutkaan sodasta.
– Runo on ollut tärkeä. Se tuli hieman yllättäenkin, että hän oli kirjoittanut sellaisen. Mummonikin palveli lottana, mutta ei hänkään niistä asioista puhunut. He elivät onnellista elämää, ja heistä on hyviä muistoja. Mutta siinä mielessä vaarin kokemukset eivät ole vaikuttaneet minuun, että ei hän niistä koskaan itse puhunut.
Toimittajataustainen Immonen on kirjoittanut paljon Puolustusvoimien uutislehteen Ruotuväkeen. Hän on saanut vuosien varrella monipuolisen kuvan maanpuolustuksesta, mutta tukeutui myös paljon asiantuntijoihin kirjoittaessaan kirjaa.
Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kalustoa kuvaillaan tarinassa useiden hahmojen kautta, mutta Immonen kertoo halunneensa välttää liikaa teknohifistelyä.
– Esimerkiksi Gabriel-pintatorjuntaohjuksen toimintaa halusin selostaa muutamalla lauseella, että se aukeaa kaikille lukijoille. Halusin tuoda tekniikkaakin esille, mutta siten, että se on helposti ymmärrettävää.
Immonen kertoo haaveilleensa kirjailijan urasta 6-vuotiaasta alkaen. Esikoiskirja syntyi erikoiseen aikaan, johon on mahtunut poikkeusoloja ja valmiuslain käyttöä.
– Kirjan tekeminen on ollut iso homma, kun olen ollut samalla töissä ja äitiyslomallakin. Kun olen kaksi vuotta vuodattanut verta, hikeä ja kyyneleitä paperille, olen jännittänyt kirjan vastaanottoa. Palautteissa ihmiset ovat kertoneet paljon konkreettisia asioita esimerkiksi psykologisesta puolesta. Välillä olen ihan mykistynyt, miten paljon näin lyhyessä ajassa on tullut palautetta.
Immonen kertoo kollegojensakin ottaneen kirjan lähtökohtaisesti hyvin vastaan ja antaneen hyvää palautetta.
Vaikka Operaatio Punainen kettu kuvaa konfliktia siinä mielessä realistisesti, että kuvatun kaltaisia asioita voisi oikeasti tapahtuakin, ei Immonen halua nostattaa kenenkään karvoja pystyyn tarinallaan.
– Toivon kirjan herättävän ajatuksia reserviläisyydestä ja maanpuolustuksesta ylipäätään. En halua missään nimessä pelotella tai lietsoa paniikkia.
Immosen seuraavaksi ilmestyvä kirja on huomattavasti kevyempää sorttia. Lapsille suunnattu seikkailusatu Näkymätön Milanna ilmestyy maaliskuussa 2021.
Operaatio Punaisen ketun mahdollisen jatko-osan juonikuvio on muodostumassa Immosen mielessä, mutta sitä hän ei ole vielä ehtinyt kirjoittaa yhtään.
– Viitisen vuotta olen kirjoittanut tavoitteellisesti kirjojen käsikirjoituksia. Katsotaan, miten ne tulevat pöytälaatikosta julki.
Kuka?
Helena Immonen
Syntynyt 1986.
Esikoiskirjailija, jonka sotaa käsittelevä romaani Operaatio Punainen kettu ilmestyi syksyllä.
Työskentelee Puolustusvoimien viestintätehtävissä.
Suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen Kainuun prikaatissa saapumiserässä 2/2005. Palveli sissiradistina ja kävi AUK:n. Reserviläisenä yleni vänrikiksi vuonna 2016 käytyään aliupseerista upseeriksi -kurssin.
