Kirkkoherrasta kenttäpiispaksi

Se saarnaushomma onnistuu joka tvälläriltä, mutta kyllä me nuo lääkintätouhut jätetään suosiolla sen alan ammattilaisille.
 
Tvälups kirjoitti:
Se saarnaushomma onnistuu joka tvälläriltä, mutta kyllä me nuo lääkintätouhut jätetään suosiolla sen alan ammattilaisille.
Tuo saarnaus onkin tullut tutuksi varusteita luovuttaessa :angel:
Kait teillä amputointiin vehkeitä piisaa (vasaraa, sahaa, poraa yms. perustyökaluja ja jeesusteippiä, viiksilankaa jos jotain tarttee kuroa umpeen)? ..ihan vaan mekaanista purkutyötä.

Lääkintämies ja lääkärihän tekevät sitä peruslääkintää, sidontaa, leikkauksia ja hoivatoimia .. Mutta nuot rutiinihommat hoitus hyvin tvälau:ltakin, sissi ja jopa pioneeri osaisi sahan ja kirveen käytön.
 
Tvälups kirjoitti:
Se saarnaushomma onnistuu joka tvälläriltä, mutta kyllä me nuo lääkintätouhut jätetään suosiolla sen alan ammattilaisille.

:a-grin:

Vai niin. Jos en ole väärin tulkinnut niin kuinkas sellainen oikein pakana-tvälups saa kunnollista paatosta saarnaansa? Saarnan pitää kuitenkin olla sellainen, että herkimmät itkevät herakin kyynelin ja karskeimmatkin nieleskelevät tyhjää ja räpyttävät silmiään.

Joku täydennyskoulutus tuohonkin pitäisi kehittää.

Mutta asiaan, eihän tässä nyt aivan suunsa mauksi paahdeta. Palvelisiko tämän päivän sotivaa, parasta nuorisoa paremmin joku "nuorisotyöntekijä"-mallinen ravakka karju? Onko joku tällainen "nuorisotyöntekijä" jo lähtökohtaisesti lähempänä nuorisoa kuin väljähtänyt, mummojen tuskia ikänsä kuunnellut eläkettä odottava papin köriläs? Veikkaan, että näin saattaa olla. Mutta olisiko tällainen nuorisoihminen riittävän "puhdasoppinen ja luotettava" armeijan intressejä ajatellen? Intressien, jotka ovat ra- eri kuin sa?

Mikäänhän ei estä tätä nuorisoihmistäkään rukoilla huokasemasta, jos niikseen tulee. "missä on koolla kaksi karitsaa siellä on seurakunta", sanotaan sanassakin.

Viime sotien aikaan toisaalta oli runsaasti pappeja, jotka oikeasti ja tosissaan paneutuivat seurakuntansa hengenelämään, niuhottamatta ruokottomista puheista tai kortinpeluusta, rumista naispuheista jne. ottivat asiat asioina ja olivat lohtuna hyvin monelle sotaan kyrpiintyneelle taistelijalle. Monet järjestelivät esim. perheellisten asioita ja pyrkivät keksimään jos minkälaista apua pulaan joutuneille. Pelastivat asemasodan aikaan yksittäisiä sotilaita hevostelevien upseerien mielivallalta ja nostivat taisteluhenkeä monin tavoin. Osa sitten oli hengettömiä luumuja, jotka olisivat olleet kurjia pappeja siviilissäkin.

Hyvä sotilaspappi tuonee tiettyä tasapainoa Laitokseen, en osaa selittää ajatustani. Olen sitä mieltä, että on hyviä ja oivallisia pappeja ja on papintekeleitä....aivan kuten on hyviä putkimiehiä ja on eestiläisiä putkimiehiä.
 
baikal kirjoitti:
Vai niin. Jos en ole väärin tulkinnut niin kuinkas sellainen oikein pakana-tvälups saa kunnollista paatosta saarnaansa? Saarnan pitää kuitenkin olla sellainen, että herkimmät itkevät herakin kyynelin ja karskeimmatkin nieleskelevät tyhjää ja räpyttävät silmiään.

Kyllä tuommoinen jo onnistuu ase-au:n koulutuksellakin :a-grin:
nimim. kokemusta on!

Saatesanoin: asia menee tutkintaan...amen!
 
Edelleenkin, erillisiä sotilaspappeja ei tarvita vaan tehtävät voidaan ulkoistaa rahapulaansa vinkuville paikallisseurakunnille.
 
Tvälups kirjoitti:
Edelleenkin, erillisiä sotilaspappeja ei tarvita vaan tehtävät voidaan ulkoistaa rahapulaansa vinkuville paikallisseurakunnille.

Sinänsä aina mielenkiintoista kun järjestelmässä itse palvellut (Tvälups) alkaa rajusti arvostelemaan toista ammattiryhmää tyyliin "tarpeeton". Ymmärrän toki sen, että kahvikeskusteluissa saatetaan kyseenalaistaa toisten työt, mutta sen julkinen esittäminen on jo toinen juttu.
 
rehti kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Edelleenkin, erillisiä sotilaspappeja ei tarvita vaan tehtävät voidaan ulkoistaa rahapulaansa vinkuville paikallisseurakunnille.

Sinänsä aina mielenkiintoista kun järjestelmässä itse palvellut (Tvälups) alkaa rajusti arvostelemaan toista ammattiryhmää tyyliin "tarpeeton". Ymmärrän toki sen, että kahvikeskusteluissa saatetaan kyseenalaistaa toisten työt, mutta sen julkinen esittäminen on jo toinen juttu.

Kuka tässä maassa saa arvostella julkisten organisaatioiden toimintaa, ellei ammattilaiset saa arvostella sisäpiiriläisinä, eikä muut kansalaiset ulkopuolisina?
 
Tvälups kirjoitti:
Edelleenkin, erillisiä sotilaspappeja ei tarvita vaan tehtävät voidaan ulkoistaa rahapulaansa vinkuville paikallisseurakunnille.

Se on tietenkin asia, jota valtionhallinto voisi miettiä. Saavutetaanko sillä säästöjä ja miten se toimii? Tarkoitan lähinnä sitä, että onko se niille varuskuntiin "korvamerkityille" papeille pakkopulla vai ovatko he aidosti kiinnostuneita työstään. En tieteenkään tiedä, miten asia on tänä päivänä, mutta oletaisin että sotilaspapin ammattiin suuntautunut pappishenkilö on aidosti kiinnostunut työstä sotilaiden parissa. Papin homma on mielestäni juurikin sellainen, missä pitää olla aitoa kiinnostusta ja oikeanlaista "paloa" siihen. Monessa ulkoistetussa hommassa yleensä palvelu huononee. Jossain määrin niitä pappeja siellä PV:ssäkin tarvitaan. Kuinka paljon ja keitä he ovat? Se onkin hyvä kysymys.
 
JOKO kirjoitti:
Kuka tässä maassa saa arvostella julkisten organisaatioiden toimintaa, ellei ammattilaiset saa arvostella sisäpiiriläisinä, eikä muut kansalaiset ulkopuolisina?

Meillähän on ollut maan tapana, että epäkohdista vaietaan, hölmöilyt lakaistaan maton alle, eikä etenkään vaihtoehdoista keskustella. Tuolla perinteellä on oma vankka kannattajakuntansa. Ulkopuoliset vaiennetaan vetoamalla heidän asiantuntemuksensa puutteeseen,sisäpiiri määrätään hiljaiseksi ja kas kummaa, onkin saavutettu tavoitetila, eli vaihtoehdottomuus ja yhden kiistämättömän totuuden malli.

Asiasta olen Tvälupsin kanssa samaa mieltä. Kirkko pitäisi yleensäkin määrätä purkamaan lonkeronsa sieltä, mihin se ei välttämättä kuulu, koululaitos ja puolustusvoimat malliesimerkkeinä. Varuskunnissa voisi tietysti edelleen järjestää hartauksia yms. mutta osanotto rajattaisiin vapaaehtoisiin ja vapaa-ajalle.
 
Bodyguard kirjoitti:
Se on tietenkin asia, jota valtionhallinto voisi miettiä. Saavutetaanko sillä säästöjä ja miten se toimii? Tarkoitan lähinnä sitä, että onko se niille varuskuntiin "korvamerkityille" papeille pakkopulla vai ovatko he aidosti kiinnostuneita työstään. En tieteenkään tiedä, miten asia on tänä päivänä, mutta oletaisin että sotilaspapin ammattiin suuntautunut pappishenkilö on aidosti kiinnostunut työstä sotilaiden parissa. Papin homma on mielestäni juurikin sellainen, missä pitää olla aitoa kiinnostusta ja oikeanlaista "paloa" siihen. Monessa ulkoistetussa hommassa yleensä palvelu huononee. Jossain määrin niitä pappeja siellä PV:ssäkin tarvitaan. Kuinka paljon ja keitä he ovat? Se onkin hyvä kysymys.

Ainakin esihistoriallisena aikana, eli 80-luvulla sotilaspapit olivat kyllä erittäin asiallista porukkaa. Itsellä ei tarvetta tullut, mutta voin kuvitella, että ainakin kaikki omalle kohdalle osuneet olivat hyvin helposti lähestyttäviä ja oikealla asenteella liikenteessä. Murheisiinsa sai varmasti apua, kellä sellaisia oli.

Miksi hommaan pitää sekoittaa uskonto, onkin sitten eri asia. Ehkä tässä järjestelyssä on se hyvä puoli, että uskonnon "varjolla" saadaan yksi sosiaalipuolen virka lisää. Ei siis välttämättä ihan pelkkää kurjuutta.
 
Hande kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Se on tietenkin asia, jota valtionhallinto voisi miettiä. Saavutetaanko sillä säästöjä ja miten se toimii? Tarkoitan lähinnä sitä, että onko se niille varuskuntiin "korvamerkityille" papeille pakkopulla vai ovatko he aidosti kiinnostuneita työstään. En tieteenkään tiedä, miten asia on tänä päivänä, mutta oletaisin että sotilaspapin ammattiin suuntautunut pappishenkilö on aidosti kiinnostunut työstä sotilaiden parissa. Papin homma on mielestäni juurikin sellainen, missä pitää olla aitoa kiinnostusta ja oikeanlaista "paloa" siihen. Monessa ulkoistetussa hommassa yleensä palvelu huononee. Jossain määrin niitä pappeja siellä PV:ssäkin tarvitaan. Kuinka paljon ja keitä he ovat? Se onkin hyvä kysymys.

Ainakin esihistoriallisena aikana, eli 80-luvulla sotilaspapit olivat kyllä erittäin asiallista porukkaa. Itsellä ei tarvetta tullut, mutta voin kuvitella, että ainakin kaikki omalle kohdalle osuneet olivat hyvin helposti lähestyttäviä ja oikealla asenteella liikenteessä. Murheisiinsa sai varmasti apua, kellä sellaisia oli.

Samanlaisia kokemuksia mulla oli esiesihistoriallisena aikana, eli 70-luvulla. Muutama tuttukin sai heiltä aitoa apua, mistä ( ainakin sivusta katsottuna ) oli hyötyä. Auttoi jaksamaan.
Mulla oli muuten lukion viimeisinä vuosina uskonnonopettajana kenttärovasti ( tuli joskus tunnille virkapuvussa ). Ei pitänyt kokeita, mutta mun uskonnonnumero pomppas 9, kun kerran kävin pyytämässä tuntia vapaaksi, syynä kutsunnat.
 
Kirkkoon kuulumattomilla varusmiehillä suoritetaan mm. siivouspalvelua muiden osallistuessa kirkonmenoihin... Asiaa on vaikea käsitellä muuten kuin rangaistuksena.

Khk:n osalta kirkkoon kuulumattomuus tuo vapautuksen mm. paraatipalveluksesta, ja vaikka paraati onkin sotilaan juhlaa niin tosiasiassa senkin ajan voi käyttää hyödyllisemmin. Sitä miksi kirkkoon kuulumattomia henkilökunnan jäseniä ei käytetä ohjaamassa noiden pakana-varusmiesten toimintaa, saa vastata joku koulutuspuolesta vastaava taho.
 
JOKO kirjoitti:
Kuka tässä maassa saa arvostella julkisten organisaatioiden toimintaa, ellei ammattilaiset saa arvostella sisäpiiriläisinä, eikä muut kansalaiset ulkopuolisina?

Perusteltu arvostelu on mielestäni kaikkien oikeus. Sisäpiiristä tulevan arvostelun ongelma on mielestäni tietynlainen oman itsensä ylentäminen. Kyllähän me kaikki tiedetään omissa organisaatioissamme kuinka tärkeitä/taitavia/korvaamattomia juuri me ollaan, mutta ne muut, ne muut. Siinä vaiheessa kun osapuolet sitten julkisesti alkavat näykkiä toisiaan ollaan jo aika kaltevalla pinnalla. Voisihan tietysti vaikka merivoimain komentaja ladata täyslaidallisen ilmavoimia vastaan ja päinvastoin, mutta lopputulos voisi olla kokonaisuuden eli maanpuolustuksen kannalta aika ankea.
Sisäpiiriläisten arvostelu voisi olla vaikka oman työnsä tai vertaistensa arvostelua. Ylempiään tai muita ammattiryhmiä on niin helppo arvostella.

Toisaalta kannattaa miettiä, mikä on arvostelun tarkoitus. Parantaako se yhteisön toimintaa, onko se vain räksyttämistä vai onko siitä koko organisaatiolle jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse kuvittelisin tällä palstalla kirjoittavien olevan kohtuuullisen maanpuolustushenkisiä henkilöitä. Kuitenkin, kuten olen aikaisemminkin sanonut, monen kirjoittajan lähtökohta tuntuu olevan esim se, että kaikki Patrian tuotteet ovat huonoja ja kalliita, suunnilleen lahjoman kautta markkinoituja. Ketä tälläinen palvelee, ei ainakaan maanpuolustusta?

Kokonaan toinen asia on se, että mielestäni kirkon tosiaan saisi eriyttää valtiosta täysin. Maanpuolustuksessa, koulussa ja kaikessa muussakin. Pointtini tässä vaan on jotain ihan muuta.
 
Tvälups kirjoitti:
Kirkkoon kuulumattomilla varusmiehillä suoritetaan mm. siivouspalvelua muiden osallistuessa kirkonmenoihin... Asiaa on vaikea käsitellä muuten kuin rangaistuksena.

Khk:n osalta kirkkoon kuulumattomuus tuo vapautuksen mm. paraatipalveluksesta, ja vaikka paraati onkin sotilaan juhlaa niin tosiasiassa senkin ajan voi käyttää hyödyllisemmin. Sitä miksi kirkkoon kuulumattomia henkilökunnan jäseniä ei käytetä ohjaamassa noiden pakana-varusmiesten toimintaa, saa vastata joku koulutuspuolesta vastaava taho.

Kirkkoon kuulumattomia ei saa rangaista siitä, että heillä on erilainen vakaumus. Mutta myöskään kirkkoon kuuluvia ei saa rangaista siitä, että kuuluvat kirkkoon. Koska maassamme ( ainakin vielä ) on yleinen asevelvollisuus, velvoittaa se mielestäni PV:n huolehtimaan kaikista palveluksessaan olevista. Niin kirkkoon kuuluvista kuin siihen kuulumattomistakaan. Siksi myös kirkollisia palveluksia pitää PV:ssä olla saatavilla. Mikä on se oikea määrä ja aika, siihen en osaa ottaa kantaa. Mutta ketään ei saa syrjiä eikä rangaista vakaumuksestaan.
Tietysti sitten voidaan kysyä, saavatko esim. islaminuskoiset ( heitäkin alkaa jo vm-palveluksessa olla ) tai budhalaiset tai juutalaiset ym. tarvitsemansa uskonnolliset palvelut? Toki, kun käytetään järkeä, niin heille ne voidaan järjestää ulkoistettuna. Ovat kuitenkin prosentuaalisesti sen verran pieniä ryhmiä.
 
Minulla ei ainakaan ole pahaa sanottavaa siitä ainoasta sotilaspastorista, jonka juttuja olen palveluksen puitteissa joutunut kuuntelemaan. Sen oloinen ihminen, että jos papille jotain murhetta olisi ollut kerrottavaksi ja tuohon juttuun uskoisi, niin hänelle olisi voinut mennä avautumaan. Helposti lähestyttävä ja luotettavan sekä lämpimänoloinen mies. Ja hän sanoi myös, ettei tarvitse olla uskovainen, jotta papille voi puhua.
Ihan eri kastia kuin ne papit joiden joikaamista ja loitsuja olen siviilissä kuullut. Siviilissä on paljon leipäpappeja.

Uskonnon merkitykseen en sen tarkemmin ota kantaa. Liian henkilökohtainen juttu, vaikken itse siihen uskokaan, vaan olen tapakristittty.
 
Pv:n kenraalikunta höpisee "ydintoiminnot säilytetään" -mantraa. Samaan aikaan laitos ulkoistaa huollon.
Täten täytyy ymmärtää, että koska henkistä huoltoa ei voida ulkoistaa (esim. seurakunnille), on se näitä ydintoimintoja kun taas mm. asealan kouluttaminen/osaaminen ei ole.
 
Tvälups kirjoitti:
Pv:n kenraalikunta höpisee "ydintoiminnot säilytetään" -mantraa. Samaan aikaan laitos ulkoistaa huollon.
Täten täytyy ymmärtää, että koska henkistä huoltoa ei voida ulkoistaa (esim. seurakunnille), on se näitä ydintoimintoja kun taas mm. asealan kouluttaminen/osaaminen ei ole.

Aseala, kuten myös muukin PV:n huolto, on osa PV:n ydintoimintoja. Niitä ei saa ulkoistaa. Aseala, sotilaslääketiede ja muutama muukin huoltoala on enemmän noita ydintoimintoja kuin esim. henkinen huolto ( kirkollinen ala ). Kuitenkin myös kirkollisessa työssä PV:ssa verrattuna siviilipuoleen on jonkinlainen ero. PV ympäristönä on jo erilainen kuin siviiliympäristö ja se asettaa omat vaatimuksensa siellä työskenteleville. Siksi siellä pitäisikin olla oma henkilöstönsä, vähintään "superviser" asemassa. Mielellään suorittajanakin.
Taidanpa olla PV:n ulkoistamisintoa vastustava. Tosin minä en sille mitään voi, mutta mieleipiteeni voin ilmaista.
 
Bodyguard kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Pv:n kenraalikunta höpisee "ydintoiminnot säilytetään" -mantraa. Samaan aikaan laitos ulkoistaa huollon.
Täten täytyy ymmärtää, että koska henkistä huoltoa ei voida ulkoistaa (esim. seurakunnille), on se näitä ydintoimintoja kun taas mm. asealan kouluttaminen/osaaminen ei ole.

Aseala, kuten myös muukin PV:n huolto, on osa PV:n ydintoimintoja. Niitä ei saa ulkoistaa. Aseala, sotilaslääketiede ja muutama muukin huoltoala on enemmän noita ydintoimintoja kuin esim. henkinen huolto ( kirkollinen ala ). Kuitenkin myös kirkollisessa työssä PV:ssa verrattuna siviilipuoleen on jonkinlainen ero. PV ympäristönä on jo erilainen kuin siviiliympäristö ja se asettaa omat vaatimuksensa siellä työskenteleville. Siksi siellä pitäisikin olla oma henkilöstönsä, vähintään "superviser" asemassa. Mielellään suorittajanakin.
Taidanpa olla PV:n ulkoistamisintoa vastustava. Tosin minä en sille mitään voi, mutta mieleipiteeni voin ilmaista.

Vaan kun ne muut poislukien piruntorjunta on aikalailla jo ulkoistettu.


BTW meillä ei joutunut siivouspalveluun ym piruntorjuntaharjoitusten ajaksi,vaan saatiin oleskella ihan vapaasti kasarmissa.
 
Onkos PV:llä yhtään Kenttä/Varusmiesimaamia. Esim yhä useammat Somalitaustaiset maahanmuuttajat suorittavat varusmiespalvelustaan ja kukas se heidän henkisen huoltonsa hoitaa?
 
Creidiki kirjoitti:
Onkos PV:llä yhtään Kenttä/Varusmiesimaamia. Esim yhä useammat Somalitaustaiset maahanmuuttajat suorittavat varusmiespalvelustaan ja kukas se heidän henkisen huoltonsa hoitaa?

70 NEITSYTTÄ ..vai mitensemeni :a-grin:
 
Back
Top