Klemetti Näkkäläjärvi: "Suomi on rasistinen maa, joka suojelee suomalaisuutta ja suomalaista valtiot

[fulcrum]

Joka puolelta Suomea löytyy pitkäaikaisempia jatkumoita asumisessa. Myös saamelaisalueelta. Etelästäkin löytyisi etsittäessä sukuja, jotka ovat syntyneet saamelaisten ryhdyttyä maanviljelijöiksi ja sulauduttua kantaväestöön.

Alkuperäiskansa on eri käsite kuin alkuperäisväestö. Osa eteläsuomalaisista (luultavasti suurin osa, ehkä peräti lähes kaikki) periytyy ainakin jonkun haaran kautta niistä saamelaisista jotka aluetta asuttivat joskus 1000 vuotta sitten. Mitään etnisesti tunnistettavaa ryhmittymää ei kuitenkaan enää ole olemassa, ao. ihmiset eivät yleensä edes tiedä näistä kaukaisista juuristaan. Alkuperäiskansan määritelmään ei kuulu se että on henkilön suku on asunut juuri sillä paikkakunnalla iän kaiket, alkuperäiskansat ovat usein sekä liikkuvia että liikuteltavia. Kyllähän esim Yhdysvalloista löytyy sellaisia alueita joilla reservaatit ovat tuoreempaa tekoa kuin paikallisten valkoisten asuma-alueet.

Periaatteelliselta kannalta KHOn näin raskaskätinen puuttuminen saamelaiskäräjien päätöksiin on hiukan ongelmallinen. Alkuperäiskansan käsitteeseen kuuluu sekä itseidentifikaatio (henkilö tietää kuuluvansa ao. kansaan) että ryhmäidentifikaatio (kansa tietää ketkä kuuluvat siihen). Saamelaiskäräjät on lain mukaan saamelaisten laillinen edustajisto. On huomattavaa että KHOn esimerkkipäätöksissä saamelaiskäräjien hallitus oli yksimielisesti hylännyt hakijat. Hallitukseen kuuluu myös inarinsaamelaisia ja ainakin yksi koltta, joten se ei edusta pelkästään näkkäläjärvimäistä tiukkaa porosaamelaisten linjaa. On hiukan erikoista, eikä mielestäni KHOn tarkoituksen mukaista, että he tulkitsevat lakia näin laajasti väljemmin kuin se instanssi joka on kyseisen lain pääasiallinen tulkitsija. Ryhmäidentifikaatio ei oikein toteudu kun joku ulkopuolinen taho ilmoittaa että "tämä henkilöhän on selvästi osa teidän porukkaa!" Jos saamelaiskäräjät haluaa tulkita lakia tiukasti (vaikka sitten omaksi vahingokseenkin) niin sillä pitää olla siihen oikeus ja mahdollisuus, ja KHO tyytyisi kumoamaan vain hallinnolliset virheet. Noissa esimerkkitapauksissa nähdäkseni ainoastaan yksi on selkeästi hallinnollinen virhe (ironista kyllä tapauksesta annettujen tietojen perusteella juuri tällä henkilöllä näyttää olevan ohuin tosiasiallinen kosketus saamen kieleen ja kulttuuriin).

 

[fulcrum]

Mistä muuten tuo Lapin (korpi?)kommunismi johtuu? Eikai siellä mitään laajaa työväenliikettä ole ollut?

Köyhyydestä. Laajaa proletariaattia ei Lapissa tosiaankaan ollut ennenkuin sotien jälkeen (paitsi ehkä metsätyöläisten joukossa, mutta he eivät olleet kaikki lappilaisia), mutta suurin osa talonpoikaisväestöstä oli hyvin köyhää ja tietenkin valmis tarttumaan mihin tahansa joka lupasi parempia oloja. Samasta syystä erilaiset herätysliikkeet (lestadiolaisuus, korpelalaisuus jne) ovat helposti löytäneet alueelta seuraajia.
Saamelaisten keskuudessa kommunismi ei ole kuitenkaan ollut kovin suosittu. Entisajan pororuhtinaat olivat päinvastoin koko Fennoskandian kovimpia laissez-faire-kapitalisteja.

 

[vlad]

Mistä muuten tuo Lapin (korpi?)kommunismi johtuu? Eikai siellä mitään laajaa työväenliikettä ole ollut?

Jos mennään 1900-luvun alkuvuosikymmenille niin nykyisin tuntemaamme työväkeä oli Lapin suunnalla hyvin rajallisesti, suurelta osin Kemi-Tornio seudulla esim. Kemi yhtiön toimiesta. Tämä perinteinen työväki loi yhden perustan Lapin kommunismin synnylle mutta yhtälailla noihin aikoihin entisiä torppareita ja pienviljelijöitä kiehtoi suuresti punainen aate. 1920-luvulla perustettiin Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen seuraajaksi Sosialistinen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaalijärjestö (STPV), kyseessä oli vasemmistolainen puolueen kaltainen organisaatio. Eduskunnassa ryhmä toimi nimellä Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmä (esim. 1924 vaaleissa se sai 18 edustajaa silloiseen eduskuntaan).

Lapissa ja Kainuussa järjestö oli puolueorganisaatioista monille maanviljelijöille läheisin ja samaistuttavin vetäen heitä puoleensa perinteisen työväestön ohella. Tämä on varmasti eräs tekijä sille miksi korpikommunismi valtasi alaa Lapissa aikanaan, käytännössä korpimailla eläneille pienviljelijöille aate oli heidän näkökulmasta katsoen ainoa, joka ajoi heidän etua yhtälailla kuin "sorrettujen" työläistenkin.

vlad.

 

[Fremen]

Alkuperäiskansa on eri käsite kuin alkuperäisväestö. Osa eteläsuomalaisista (luultavasti suurin osa, ehkä peräti lähes kaikki) periytyy ainakin jonkun haaran kautta niistä saamelaisista jotka aluetta asuttivat joskus 1000 vuotta sitten.

Pitaa paikkansa, esim. Espoon Nuuksion kansallispuisto on saanut hyvin mahdollisesti nimensa saamen kielen sanasta 'njukca', joka tarkoittaa joutsenta.

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kersti_juva/joutsenten_turvapaikka.9981.blog

ps. kyseinen Kersti Juva muuten kaansi 'Lord of the Ringsin' suomenkielelle, mielestani erittain onnistuneesti.

 

[EK]

Alkuperäiskansa on eri käsite kuin alkuperäisväestö. Osa eteläsuomalaisista (luultavasti suurin osa, ehkä peräti lähes kaikki) periytyy ainakin jonkun haaran kautta niistä saamelaisista jotka aluetta asuttivat joskus 1000 vuotta sitten. Mitään etnisesti tunnistettavaa ryhmittymää ei kuitenkaan enää ole olemassa, ao. ihmiset eivät yleensä edes tiedä näistä kaukaisista juuristaan. Alkuperäiskansan määritelmään ei kuulu se että on henkilön suku on asunut juuri sillä paikkakunnalla iän kaiket, alkuperäiskansat ovat usein sekä liikkuvia että liikuteltavia. Kyllähän esim Yhdysvalloista löytyy sellaisia alueita joilla reservaatit ovat tuoreempaa tekoa kuin paikallisten valkoisten asuma-alueet.

Periaatteelliselta kannalta KHOn näin raskaskätinen puuttuminen saamelaiskäräjien päätöksiin on hiukan ongelmallinen. Alkuperäiskansan käsitteeseen kuuluu sekä itseidentifikaatio (henkilö tietää kuuluvansa ao. kansaan) että ryhmäidentifikaatio (kansa tietää ketkä kuuluvat siihen). Saamelaiskäräjät on lain mukaan saamelaisten laillinen edustajisto. On huomattavaa että KHOn esimerkkipäätöksissä saamelaiskäräjien hallitus oli yksimielisesti hylännyt hakijat. Hallitukseen kuuluu myös inarinsaamelaisia ja ainakin yksi koltta, joten se ei edusta pelkästään näkkäläjärvimäistä tiukkaa porosaamelaisten linjaa. On hiukan erikoista, eikä mielestäni KHOn tarkoituksen mukaista, että he tulkitsevat lakia näin laajasti väljemmin kuin se instanssi joka on kyseisen lain pääasiallinen tulkitsija. Ryhmäidentifikaatio ei oikein toteudu kun joku ulkopuolinen taho ilmoittaa että "tämä henkilöhän on selvästi osa teidän porukkaa!" Jos saamelaiskäräjät haluaa tulkita lakia tiukasti (vaikka sitten omaksi vahingokseenkin) niin sillä pitää olla siihen oikeus ja mahdollisuus, ja KHO tyytyisi kumoamaan vain hallinnolliset virheet. Noissa esimerkkitapauksissa nähdäkseni ainoastaan yksi on selkeästi hallinnollinen virhe (ironista kyllä tapauksesta annettujen tietojen perusteella juuri tällä henkilöllä näyttää olevan ohuin tosiasiallinen kosketus saamen kieleen ja kulttuuriin).

Joo. Lähinnä vastasinkin tuohon lauseeseen pitempiaikaisesta maanviljelyksestä Etelä-Suomessa. Tarkoitin, että joka puolelta Suomea löytyy sukuja, jotka ovat asuneet samoilla pakoilla "aina". Englannissahan löytyi se yksi landepaukku, jonka DNA täsmäsi paikalta tehtyyn kivikautiseen löytöön.

Tuossa porosaamelaisten tulossa viittasin siihen, että osassa saamelaisia(kin) närästää se, että nyt nimenomaisesti porosaamelaisuus on nostettu "oikeaksi" saamelaisuudeksi ja muut jäävät sivuun. Sinänsä en Norjasta muuttaneiden saamelaisuutta kiistä. Eikä kukaan muukaan.

Saamelaiskäräjien päätöksissä herättää paljolti närää se, että pieni porukka päättää, keitä saamelaisiin kuuluu. Kopioin Wikiä:
"Virallisesti Suomessa määritellään saamelaiseksi henkilö, joka itse pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että

1. hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2. hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3. ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa."

KHO:n päätöstä en ole lukenut, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan saamelaiskäräjät on hylännyt hakemuksia, joissa yksi tai useampi (jopa kaikki) ehdoista täyttyy.

En ole sen kummemmin kivittämässä saamelaisia (joiden kohtelu takavuosina on sekä yksilö- että virallisella tasolla ollut ihan perseestä), mutta mielestäni Näkkäläjärvi vetää (tässäkin) asiassa mutkia vähän suoraksi.

 

[fulcrum]

Joo. Lähinnä vastasinkin tuohon lauseeseen pitempiaikaisesta maanviljelyksestä Etelä-Suomessa. Tarkoitin, että joka puolelta Suomea löytyy sukuja, jotka ovat asuneet samoilla pakoilla "aina". Englannissahan löytyi se yksi landepaukku, jonka DNA täsmäsi paikalta tehtyyn kivikautiseen löytöön.

Tuossa porosaamelaisten tulossa viittasin siihen, että osassa saamelaisia(kin) närästää se, että nyt nimenomaisesti porosaamelaisuus on nostettu "oikeaksi" saamelaisuudeksi ja muut jäävät sivuun. Sinänsä en Norjasta muuttaneiden saamelaisuutta kiistä. Eikä kukaan muukaan.

Saamelaiskäräjien päätöksissä herättää paljolti närää se, että pieni porukka päättää, keitä saamelaisiin kuuluu. Kopioin Wikiä:
"Virallisesti Suomessa määritellään saamelaiseksi henkilö, joka itse pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että

1. hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2. hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3. ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa."

KHO:n päätöstä en ole lukenut, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan saamelaiskäräjät on hylännyt hakemuksia, joissa yksi tai useampi (jopa kaikki) ehdoista täyttyy.

Kyllä on, mutta nämä edellytykset ovat aika tulkinnanvaraisia:
1. Vanhoista kirkonkirjoista on joskus aika vaikea selvittää henkilön äidinkieltä. Joskus se on merkitty väärin, joskus kaksikieliselle henkilölle on merkitty se jota hän on käyttänyt juuri silloin (eli yleensä suomi) vaikka hänen äidinkielensä olisi ollut saame. Saamelaiskäräjät on ottanut tiukan linjan siihen että yksityishenkilöiden todistukset eivät sellaisenaan omaa riittävää todistusvoimaa.
2. Verokirjoja on olemassa ainakin 1500-luvulta asti. Silloin sinne merkityltä lappalaiselta voi löytyä nyky-Suomesta tuhansia jälkeläisiä. Lain tulkinta on yleensä tässä sitten ollut se että vuoden 1875 maakirjoja vanhempia dokumentteja ei enää hyväksytä osoitukseksi saamelaisesta syntyperästä. -Miettikääpä nyt itse, montako sukulaista osaatte nimetä jotka olivat elossa 1850-luvulla? Itse ehkä hämärästi yhden. Tässä on tosin se ongelma että Lapinmaan ulkopuolella eläviä saamelaisia ei enää saanut kirjoihin merkitä lappalaisiksi n. vuoden 1850 jälkeen, joten heitä ei kirjoista tuolla perusteella löydy. Kokonaisharkintaa käyttäen on voitu hyväksiä vanhempiakin esi-isiä, ei kuitenkaan yleensä vanhempia kuin 1825 maakirjassa.
3. Kuten yllä - jos ao. henkilö on jo kuollut voi olla vaikea osoittaa että hän olisi täyttänyt em. kriteerit esimerkiksi kieliyhteyden perusteella.

On totta että saamelaisten sisällä on jonkun verran erimielisyyksiä siitä kuinka tiukasti näitä pitäisi soveltaa. Suomessa on tiukempi saamelaismääriltemä kuin Ruotsissa tai Norjassa: Norjassa hyväksytään käytännössä omalla ilmoituksella ja harvoin ketään hylätään. Atlantin takana jotkut intiaaniheimot hyväksyvät hyvin kaukaisiakin sukulaisia, esimerkiksi 1/64 verenperintö (yksi viiden polven takainen esivanhempi) voi jo riittää joillekin heimoille.

 

[EK]

Kyllä on, mutta nämä edellytykset ovat aika tulkinnanvaraisia:
1. Vanhoista kirkonkirjoista on joskus aika vaikea selvittää henkilön äidinkieltä. Joskus se on merkitty väärin, joskus kaksikieliselle henkilölle on merkitty se jota hän on käyttänyt juuri silloin (eli yleensä suomi) vaikka hänen äidinkielensä olisi ollut saame. Saamelaiskäräjät on ottanut tiukan linjan siihen että yksityishenkilöiden todistukset eivät sellaisenaan omaa riittävää todistusvoimaa.
2. Verokirjoja on olemassa ainakin 1500-luvulta asti. Silloin sinne merkityltä lappalaiselta voi löytyä nyky-Suomesta tuhansia jälkeläisiä. Lain tulkinta on yleensä tässä sitten ollut se että vuoden 1875 maakirjoja vanhempia dokumentteja ei enää hyväksytä osoitukseksi saamelaisesta syntyperästä. -Miettikääpä nyt itse, montako sukulaista osaatte nimetä jotka olivat elossa 1850-luvulla? Itse ehkä hämärästi yhden. Tässä on tosin se ongelma että Lapinmaan ulkopuolella eläviä saamelaisia ei enää saanut kirjoihin merkitä lappalaisiksi n. vuoden 1850 jälkeen, joten heitä ei kirjoista tuolla perusteella löydy. Kokonaisharkintaa käyttäen on voitu hyväksiä vanhempiakin esi-isiä, ei kuitenkaan yleensä vanhempia kuin 1825 maakirjassa.
3. Kuten yllä - jos ao. henkilö on jo kuollut voi olla vaikea osoittaa että hän olisi täyttänyt em. kriteerit esimerkiksi kieliyhteyden perusteella.

On totta että saamelaisten sisällä on jonkun verran erimielisyyksiä siitä kuinka tiukasti näitä pitäisi soveltaa. Suomessa on tiukempi saamelaismääriltemä kuin Ruotsissa tai Norjassa: Norjassa hyväksytään käytännössä omalla ilmoituksella ja harvoin ketään hylätään. Atlantin takana jotkut intiaaniheimot hyväksyvät hyvin kaukaisiakin sukulaisia, esimerkiksi 1/64 verenperintö (yksi viiden polven takainen esivanhempi) voi jo riittää joillekin heimoille.

Joo. Samasta asiasta puhutaan. Mutta vähän toistemme ohi. Itse ymmärrän ja pitkälle hyväksyn nuo kriteerit, mutta en väitettyjä tapauksia, joissa sisaruksista toinen täyttää kriteerit ja toinen ei, yms. Ylipäänsä osa saamelaisaktiiveista jaottelee erittäin herkästi ihmiset vuohiin ja lampaisiin, mitä ajattelumallia vierastan, asiassa kuin asiassa. Olkoonkin, että saamelaisia on kohdeltu väärin vuosien saatossa.

Mutta jääköön tämä osaltani tähän.

 

[adam7]

Alkuperäiskansa on eri käsite kuin alkuperäisväestö. Osa eteläsuomalaisista (luultavasti suurin osa, ehkä peräti lähes kaikki) periytyy ainakin jonkun haaran kautta niistä saamelaisista jotka aluetta asuttivat joskus 1000 vuotta sitten. Mitään etnisesti tunnistettavaa ryhmittymää ei kuitenkaan enää ole olemassa, ao. ihmiset eivät yleensä edes tiedä näistä kaukaisista juuristaan. Alkuperäiskansan määritelmään ei kuulu se että on henkilön suku on asunut juuri sillä paikkakunnalla iän kaiket, alkuperäiskansat ovat usein sekä liikkuvia että liikuteltavia. Kyllähän esim Yhdysvalloista löytyy sellaisia alueita joilla reservaatit ovat tuoreempaa tekoa kuin paikallisten valkoisten asuma-alueet.

Periaatteelliselta kannalta KHOn näin raskaskätinen puuttuminen saamelaiskäräjien päätöksiin on hiukan ongelmallinen. Alkuperäiskansan käsitteeseen kuuluu sekä itseidentifikaatio (henkilö tietää kuuluvansa ao. kansaan) että ryhmäidentifikaatio (kansa tietää ketkä kuuluvat siihen). Saamelaiskäräjät on lain mukaan saamelaisten laillinen edustajisto. On huomattavaa että KHOn esimerkkipäätöksissä saamelaiskäräjien hallitus oli yksimielisesti hylännyt hakijat. Hallitukseen kuuluu myös inarinsaamelaisia ja ainakin yksi koltta, joten se ei edusta pelkästään näkkäläjärvimäistä tiukkaa porosaamelaisten linjaa. On hiukan erikoista, eikä mielestäni KHOn tarkoituksen mukaista, että he tulkitsevat lakia näin laajasti väljemmin kuin se instanssi joka on kyseisen lain pääasiallinen tulkitsija. Ryhmäidentifikaatio ei oikein toteudu kun joku ulkopuolinen taho ilmoittaa että "tämä henkilöhän on selvästi osa teidän porukkaa!" Jos saamelaiskäräjät haluaa tulkita lakia tiukasti (vaikka sitten omaksi vahingokseenkin) niin sillä pitää olla siihen oikeus ja mahdollisuus, ja KHO tyytyisi kumoamaan vain hallinnolliset virheet. Noissa esimerkkitapauksissa nähdäkseni ainoastaan yksi on selkeästi hallinnollinen virhe (ironista kyllä tapauksesta annettujen tietojen perusteella juuri tällä henkilöllä näyttää olevan ohuin tosiasiallinen kosketus saamen kieleen ja kulttuuriin).

Tässä maassa pätee tämän maan laki. Käytännössä esität että valitusoikeus poistettaisiin. Sekin kuuluu lakiin jota referoit, aiheesta.

 

[Vonka]

Tämä Pauliina Feodoroffin posti kannattaa lukea, jotta pääsee vähän juuri tämän tapauksen resiinaan mukaan

https://www.facebook.com/pauliina.feodoroff/posts/10153034842517105

Ainakin yksi toissapäivänä äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleihin saanut henkilö on perusteluissaan vedonnut vuoden 1739 maakirjojen lappalaismerkintään. Suurimmalla osaa lappilaisista voi olla yksi esivanhempi merkitty verokirjoihin lappalaiseksi. Kulttuuriltaan he kuitenkin saamelaisten silmissä edustavat Lapin uudisasutuksesta seurannutta lappilaista kulttuuria. Suomen kaltaisessa valtiossa lappilaisilla ei pitäisi olla vaikeuksia ylläpitää ja kehittää heidän omaa kulttuuriaan ja kieltään. Jos KHO kuitenkin näkee heidät kulttuurillisesti saamelaisina, tulisi Suomen valtion samalla laajentaa saamelaisten kotiseutualuetta ulottumaan myös kyseisten sukujen perinteisille maa-alueille.

 

[fulcrum]

Tässä maassa pätee tämän maan laki. Käytännössä esität että valitusoikeus poistettaisiin. Sekin kuuluu lakiin jota referoit, aiheesta.

En esitä. KHOn kuuluu nimensä mukaisesti oikaista HALLINNOLLISET virheet. Noista listatuista esimerkkitapauksista ainakin kolme neljästä on sellaisia joissa KHO on päätynyt vain tulkitsemaan lakitekstiä väljemmin kuin saamelaiskäräjät. Tällainen tulkinta ei kuulu KHOn mandaattiin. Asiaa on avattu enemmänkin tuolla, kohdissa 3 & 4.
KHO on lähtenyt tulkitsemaan lakia "rajatapaukset yksityishenkilön eduksi" -periaatteella, joka on sinänsä ihan hyvä ja ihmisläheinen, muttei KHOn tehtäväkuvauksen mukainen.

https://www.facebook.com/pauliina.feodoroff/posts/10153034842517105

Ainakin yksi toissapäivänä äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleihin saanut henkilö on perusteluissaan vedonnut vuoden 1739 maakirjojen lappalaismerkintään. Suurimmalla osaa lappilaisista voi olla yksi esivanhempi merkitty verokirjoihin lappalaiseksi. Kulttuuriltaan he kuitenkin saamelaisten silmissä edustavat Lapin uudisasutuksesta seurannutta lappilaista kulttuuria. Suomen kaltaisessa valtiossa lappilaisilla ei pitäisi olla vaikeuksia ylläpitää ja kehittää heidän omaa kulttuuriaan ja kieltään. Jos KHO kuitenkin näkee heidät kulttuurillisesti saamelaisina, tulisi Suomen valtion samalla laajentaa saamelaisten kotiseutualuetta ulottumaan myös kyseisten sukujen perinteisille maa-alueille.

Feodoroffin mainitsema henkilö tosin puhuu täydellistä saamea ja hänen asuessaan Norjassa muut saamelaiset pitivät häntä saamelaisena, joten häntä ei sentään pelkästään tuon maakirjamerkinnän perusteella hyväksytty.
Ao. henkilö on helppo tunnistaa tapauksen tiedoista, en lainkaan ihmettele että Näkkäläjärvi hermostui hänen hyväksynnästään...

Kyseistä "lappalaiskriteeriä" sovelletaan YLEENSÄ vain vuoden 1875 maakirjoihin asti, kieliperusteella voi ulottua noin samoihin aikoihin (vaikka se käy tietysti vuosi vuodelta vaikeammaksi). Joissain poikkeustapauksissa voidaan mennä vanhempiin aikoihin, tämä johtuu mm. siitä että Lapinmaan ulkopuolella asuvia saamelaisia ei saannut enää n. 1850 jälkeen merkitä kirjoihin lappalaisiksi. 1800-luvulla muutti Lapin eteläisempiin osiin paljon saamelaisia poronhoidon perässä. Vuoden 1962 laskennassa näitä ns. raitiosaamelaisia ei juuri huomioitu, vaikka silloin oli ainakin vielä elossa hyvinkin paljon henkilöitä jotka tänä päivänä olisi ilman muuta hyväksytty vaaliluetteloon. Osa näistä valittajista on juuri näiden "raitiolappalaisten" jälkeläisiä.

 

[Tetra]

Kun Klemetti on nyt saarnannut suomalaisten rasismista ja siitä miten on väärin "suojella suomalaisuutta", niin odottaisin samaa suhtautumista saamelaisuuteen. Joku vaatimus että poronhoito on rajoitettava vain saamelaisille on kusipäisyyttä. Ehdotan ratkaisuksi vastaanottokeskuksen perustamista saamelaiskylille, jotta saavat suvaitsevaisuuskasvatusta.

 

[adam7]

En esitä. KHOn kuuluu nimensä mukaisesti oikaista HALLINNOLLISET virheet. Noista listatuista esimerkkitapauksista ainakin kolme neljästä on sellaisia joissa KHO on päätynyt vain tulkitsemaan lakitekstiä väljemmin kuin saamelaiskäräjät. Tällainen tulkinta ei kuulu KHOn mandaattiin. Asiaa on avattu enemmänkin tuolla, kohdissa 3 & 4.
KHO on lähtenyt tulkitsemaan lakia "rajatapaukset yksityishenkilön eduksi" -periaatteella, joka on sinänsä ihan hyvä ja ihmisläheinen, muttei KHOn tehtäväkuvauksen mukainen.

KHO ratkaisee viimeisenä instannsina hallintoriidat. On aika erikoinen väite että siihen ei kuuluisi laintulkinta. Laintulkinta ei ole vain tekstin lukemista, vaan myös oikeusjärjestelmän keskeisten periaatteiden hahmottamista. Koita nyt ymmärtää, että KHO on pienellä kokemuksellaan tullut eri tulokseen kuin sinä haluaisit, ja painottanut tosiaan eri asioita kuin sinä painottaisit.

Sulla on kolme vaihtoehtoa: 1) Hankkiutua KHO:hon päättämään asiaa. 2) saada lainmuutos aikaan 3) Euroopan ihmisoikeuistuomioistuin.

Tosin en usko että tuomioistuin lähtisi yksityishenkilön etua horjutamaan.

Varsinaisesti en lähde tuonne materiaaliselle puolelle selvittämään, Feodoroffin tai muunkaan osalta.

 

[fulcrum]

KHO ratkaisee viimeisenä instannsina hallintoriidat. On aika erikoinen väite että siihen ei kuuluisi laintulkinta. Laintulkinta ei ole vain tekstin lukemista, vaan myös oikeusjärjestelmän keskeisten periaatteiden hahmottamista. Koita nyt ymmärtää, että KHO on pienellä kokemuksellaan tullut eri tulokseen kuin sinä haluaisit, ja painottanut tosiaan eri asioita kuin sinä painottaisit.

Mutta lain rajatapausten tulkinta ei ole HALLINNOLLINEN asia. Saamelaiskäräjät ei tee virhettä, jos se tulkitsee annettuja lakipykäliä tiukasti. Se voi olla kyseenalaista politiikkaa, muttei virhe jos kriteerejä sovelletaan johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. KHO on sen sijaan lähtenyt korjaamaan tulkintaa löysempään. Se ei ole hallinto-oikeutta vaan politiikkaa.

Ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä antaa jollekin taholle itsehallintoa, ja sitten jyrätä itsehallinnon mandaatilla tehdyt päätökset sillä perusteella ettei me näistä nyt tykätäkään. Se on luvalla sanoen, varsin neuvostohenkistä näennäisautonomiaa.

Sulla on kolme vaihtoehtoa: 1) Hankkiutua KHO:hon päättämään asiaa. 2) saada lainmuutos aikaan 3) Euroopan ihmisoikeuistuomioistuin.

Kohta 3) tuleekin luultavasti vastaan, ja vahva odotus on että KHO tulee saamaan pyyhkeitä. Noin laajamittainen päätösten korjailu on erittäin poikkeuksellista.

 

[adam7]

Mutta lain rajatapausten tulkinta ei ole HALLINNOLLINEN asia. Saamelaiskäräjät ei tee virhettä, jos se tulkitsee annettuja lakipykäliä tiukasti. Se voi olla kyseenalaista politiikkaa, muttei virhe jos kriteerejä sovelletaan johdonmukaisesti ja tasapuolisesti. KHO on sen sijaan lähtenyt korjaamaan tulkintaa löysempään. Se ei ole hallinto-oikeutta vaan politiikkaa.

Ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä antaa jollekin taholle itsehallintoa, ja sitten jyrätä itsehallinnon mandaatilla tehdyt päätökset sillä perusteella ettei me näistä nyt tykätäkään. Se on luvalla sanoen, varsin neuvostohenkistä näennäisautonomiaa.

Kohta 3) tuleekin luultavasti vastaan, ja vahva odotus on että KHO tulee saamaan pyyhkeitä. Noin laajamittainen päätösten korjailu on erittäin poikkeuksellista.

Lue nyt KHO:n tehtävät
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061265

Katsoin hiukan tuota tilannetta, ja Suomi ei ole saattanut voimaan tuota YK:n alkuperäiskansahässäkkää, joten kotimaisella oikeussäännöillä mennään.

Onko onko järkeä vai ei ei ole relevantti asia. Lain mukaan mennään. Jos KHO:lla on toimivalta tutkia materiaaliset päätökset, niin on.

Tuossa kolmoskohdassa vedin lonksalta, ja tuskin käräjät pääsisivät tuonne EIT:hen. No nyt käräjät ovat inlmoittaneet menevänsä YK:n ihmisoikeuskomiteaan asiasta. Väite siellä olisi siis että Vinlantia on rikkonut saamelaiskäräjien jäsenten ihmisoikeuksia päättämällä vastoin tämän elimen hallinnon päätöstä. Kun muutakaan valitustietä ei ole käräjien päätöksestä, se olisi hakijoiden ihmisoikeuden vaastaista, ettei päätöksestä voisi valittaa.

http://yle.fi/uutiset/saamelaiskarajat_valittaa_ykn_ihmisoikeuskomiteaan_khon_ratkaisusta/8350920
https://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Human_Rights_Committee

En kyllä anna paljoankaan chaansseja komitealle.Se nyt vain on niin.

 

[adam7]

@fulcrum

Luin ne tapaukset ja asiallisesti KHO perustelee päätöksensä. Siinä ensimmäisessä valittaja kertoo tästä karusta mafiaelimestä joka haluaa pitää vallan itsellään. Noista muista ja olettaen 79 kappaleesta julkaisemattomia tämä on jopa uskottavaa.

 

[crane]

Näin lappilaisena näen tuon saamelaisten touhun ikäänkuin heidän omana suljettuna klubinaan, johon he saavat päättää kuka kuuluu ja kuka ei.
Ei väliä onko esivanhemmat ollu saamelaisia tai ei, he päättäävät, että oletko saamelainen vaiko et ole. Kinuavat lisää erillisvapauksia itellensä sillä perusteella ko ovat "alkuperäiskansaa", nojooo onko Klemetti sen enempää enää alkuperäiskansalainen ko miekään, jonka 4 tai 5 sukupolvea on jo asunu näilä nurkilla.
Tyhjänpäivästä lässytystä tuo saamelaiskäräjähommaki. Suomalaisia met kaikki olemma, tulemma sitte mistä ikinä ko kuiteski olemma asunu täällä jo iät ja ajat.

 

[Rauhantekijä]

Ensiksikin ehdotan että tämän säikeen otsikko muuttuu muotoon: "Saamelaisuus osana Suomea vai erillään?". Perustelen ehdotusta sillä. että siihen ehkä mahtuu laajemminkin saamelaiskultturin aiheita kuin vain mitä Näkkis on yhdessä uutisessa laukaissut. @Bushmaster, onnistusko tällainen muutos?

Sitten varsinainen asiani. YLE esittelee uusimmassa artikkelissaan aktiiveja jotka toimivat saamelaiskulttuurin puolesta kullekin omalla tavallaan. Jokainen kykynsä mukaan. Kiinnitin artikkelissa huomiota siihen, kuinka saamelaiset paheksuvat tyylittömyyden tajua, mikä näkyy Lapin markkinoinnissa. Itsekin olen lähtökohtaisesti samaa mieltä, että asujen ulkonäöstä ja tavoista tulisi kysyä opastus saamelaisilta, eikä rakentaa turisteille suunnattua kuvaa sen mukaan miltä Lappi halutaan näyttää pääkaupunkilaisen projektisuunnittelijan silmin tai lisäämällä sitä mitä turisti odottaa virheellisen markkinoinnin seurauksena näkevänsä.

Saamenmaahan on syntynyt uusi saamelaisliike, jossa toimii joukko eri alojen aktivisteja sekä taiteilijoita. Laiti puhuu ilmiöstä orgaanisena liikkeenä, joka ei ole järjestäytynyt. Ryhmä on onnistunut herättämään näyttelyillään ja performansseillaan suomalaisen valtamedian kiinnostuksen saamelaisten asioihin. Laiti puhuu Kiasman viime kevään saamelaiskohusta. Se sai alkunsa, kun museon kokoelmanäyttelyssä oli esillä Jenni Hiltusen videoteos Grind. Siinä taiteilija käyttää epäaitoa saamenpukua eli feikkigáktia tanssijan asusteena. Teos nousi laajemman keskustelun aiheeksi, kun kaksi taiteilijaa älähti siitä Helsingin Sanomien mielipidesivulla. Kirjoittajat kokivat, että Kiasma siunasi teoksella symbolisesti alkuperäiskansojen kulttuurisen hyväksikäytön Suomessa. Laitin mielestä saamelaiset onnistuivat muuttamaan ulostulollaan julkista mielipidettä. Saamelaisuutta käytetään surutta esimerkiksi Lapin matkailun markkinoinnissa. Kyse ei ole Laitin mukaan siitä, etteivät saamelaiset haluaisi antaa mitään kulttuuristaan toisten käytettäväksi. – Kyse on siitä, että valta saamelaiskulttuuriin on jollain muulla. Meillä ei ole mitään sanomista turismiin eikä kanssamme neuvotella. Kyllä se suututtaa, Laiti sanoo. Hän toivoo, että saamelaiset pääsisivät pikku hiljaa suomalaisten kanssa samoihin neuvottelupöytiin tasavertaisina kumppaneina. Toiveena on saada kokoon ohjekirja saamelaiskulttuurin käytölle. Sellaista suunnitellaan jo Saamelaiskäräjillä Lapin turismin käyttöön.

YLE artikkeli kokonaisuudessaan http://yle.fi/uutiset/3-9436741

Mitäs mieltä?


.

 

[Bushmaster]

Ensiksikin ehdotan että tämän säikeen otsikko muuttuu muotoon: "Saamelaisuus osana Suomea vai erillään?". Perustelen ehdotusta sillä. että siihen ehkä mahtuu laajemminkin saamelaiskultturin aiheita kuin vain mitä Näkkis on yhdessä uutisessa laukaissut. @Bushmaster, onnistusko tällainen muutos?

Sitten varsinainen asiani. YLE esittelee uusimmassa artikkelissaan aktiiveja jotka toimivat saamelaiskulttuurin puolesta kullekin omalla tavallaan. Jokainen kykynsä mukaan. Kiinnitin artikkelissa huomiota siihen, kuinka saamelaiset paheksuvat tyylittömyyden tajua, mikä näkyy Lapin markkinoinnissa. Itsekin olen lähtökohtaisesti samaa mieltä, että asujen ulkonäöstä ja tavoista tulisi kysyä opastus saamelaisilta, eikä rakentaa turisteille suunnattua kuvaa sen mukaan miltä Lappi halutaan näyttää pääkaupunkilaisen projektisuunnittelijan silmin tai lisäämällä sitä mitä turisti odottaa virheellisen markkinoinnin seurauksena näkevänsä.



YLE artikkeli kokonaisuudessaan http://yle.fi/uutiset/3-9436741

Mitäs mieltä?


.

Siitä vaan...ihan miten vaan parhaaksi näette... Mutta ajatus tämän postauksessa oli mulla se että miten "suvaitseva, tasa-arvoinen oikeusvaltio" kuin Suomi hoitaa näissä asioissa leiviskäänsä..?

 

[Laamanator]

Ensiksikin ehdotan että tämän säikeen otsikko muuttuu muotoon: "Saamelaisuus osana Suomea vai erillään?". Perustelen ehdotusta sillä. että siihen ehkä mahtuu laajemminkin saamelaiskultturin aiheita kuin vain mitä Näkkis on yhdessä uutisessa laukaissut. @Bushmaster, onnistusko tällainen muutos?

Sitten varsinainen asiani. YLE esittelee uusimmassa artikkelissaan aktiiveja jotka toimivat saamelaiskulttuurin puolesta kullekin omalla tavallaan. Jokainen kykynsä mukaan. Kiinnitin artikkelissa huomiota siihen, kuinka saamelaiset paheksuvat tyylittömyyden tajua, mikä näkyy Lapin markkinoinnissa. Itsekin olen lähtökohtaisesti samaa mieltä, että asujen ulkonäöstä ja tavoista tulisi kysyä opastus saamelaisilta, eikä rakentaa turisteille suunnattua kuvaa sen mukaan miltä Lappi halutaan näyttää pääkaupunkilaisen projektisuunnittelijan silmin tai lisäämällä sitä mitä turisti odottaa virheellisen markkinoinnin seurauksena näkevänsä.



YLE artikkeli kokonaisuudessaan http://yle.fi/uutiset/3-9436741

Mitäs mieltä?


.

Suomessa ei oman maan markkinointi ulkomaille, brändin rakentaminen ja matkailunedistäminen ole muutenkaan ollut mikään erityinen menestystarina. Kaikkien ponnistelujen lopputulemana Suomi on ulkomailla joko täysin nevari, tai sitten vähän hassu maa kaukana kaikesta, kiskurimaisen kallis ja ruoka pahaa. Jos vaihtoehtona on viikon loma roodoksella tai lantsarottella, niin Suomen osalta päätös on ei jatkoon.

 

[Rauhantekijä]

Mutta ajatus tämän postauksessa oli mulla se että miten "suvaitseva, tasa-arvoinen oikeusvaltio" kuin Suomi hoitaa näissä asioissa leiviskäänsä..

Ajattelin hakukoneen toimintaa. Jos otsikossa on sana "saamelaisuus" se löytyy otsikkohaulla sujuvasti, muuten tuloksena on suutari. Ota otsikosta Näkkis pois ja laita Saamelaisuus tilalle, siinä olis yks vaihtoehto.
Eikös sulla ole mahdollisuus modata otsikko?