Koira mukana harjoituksissa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kathy
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Kathy

Alikersantti
Tiedän jokusen maakuntajoukkolaisen, joilla kulkee oma koira mukana komppanian reeneissä.
Meille on nyt tulossa huskymix tyttöpentu ja aikomuksena olisi aktivoitua maakk:n puolella ensi vuonna, ja rupesin miettimään että minkälainen yhtälö tämä käytännössä nyt tulisi sitten olemaan. Siis pidemmällä tähtäimellä, kun koira on koulutettu jne, eli ei puhuta nyt edes lähivuosista välttämättä.

Kokemuksia? Ajatuksia?
 
Viimeksi muokattu:
Kokemusta yli 8v ajalta. Koira osallistunut n.15-20 harjoitukseen ja tehtäviä olisi vaikka jokaisessa soveltavassa geenissä..Mutta edelleen puuttuu ns. Reservin koiratoiminta ohje, jonka avulla toiminta saataisiin vakiinnutettua.
Koiran kouluttaminen kestää n. 5vuotta, jotta siitä saa toimivan ja monipuolisesti käytettävän. Mielestäni jokaiseen paikallisjoukkueeseen tulee kuulua vähintään 1 koirapartio. Koiralle koulutettava jälki/etsintä ja voimankäyttö/hallinta. Luonnollisesti perus tottelevaisuus on koulutettava ensin. Itse olen joutunut selvittämään ja suunnittelemaan soveltuvan "partio koira koulutuksen". Onneksi olen saanut siihen apuja virkakoirien ohjaajista. Lainsäädäntö rajoittaa siviili koiran koulutusta erikoisetsintään mm.räjähteisiin ja aseisiin. Tämä estää niiden tarpeellisten taitojen opettamista. Joka tapauksessa koira on todella tehokas ja joissain tilanteissa/tehtävissä jopa korvaamaton. Hyviä vinkkejä koulutukseen saa esim. Koiratoimintaohje 1963 kirjasesta jos sellaisen jostain vielä löytää. Ns. Kilpalajit ja niiden kouluttaminen eivät riitä sellaisenaan vaan on sovellettava. Tärkeintä oppia tuntemaan oma koiransa, "lukemaan" koiraansa. Siinä olisi vaikkapa oppaan ainekset.
 
Paras hyöty koirasta kohteen suojauksessa,haltuunotosta, partioinnissa ja tiedustelussa. Luonnollisesti myös jäljityksessä ja kiinniotossa. Voimankäyttö ei tosin ole rauhan aikana sallittu, kuin virka koirilla. Toki suojelua ja taktista suojelua voi oman maali miehen kanssa reenata kunhan suojavarustus OK.
 
Tuota rotuakin mietin, huskyhän ei ole ihan vahvimmasta päästä esim vartiointi- eikä suojelutehtävissä. Reeneissä ei ehkä tule pahemmin harrastettua sitä mikä rekikoiralle olisi luontaisinta, eli se vetäminen (ahkiota? :D), mutta ihan "yhteisen" harrastuksen kannalta esim tuo jäljittäminen saattaisi olla mielekästä puuhaa (virka-apuharjoitukset?). Oma tehtäväni tulisi olemaan todennäköisesti komentojoukkueessa, sekin vaikuttanee siihen että mitä oman koiran kanssa loppujenlopuksi harjoituksissa voi tehdä :) Tyttö on nyt 8 viikkoa, eli aivan kakara vielä, mutta hyvähän se on jo ajoissa tietää mitä kannattaa ruveta reenailemaan noita harjoituksia silmälläpitäen :)
 
Tuota rotuakin mietin, huskyhän ei ole ihan vahvimmasta päästä esim vartiointi- eikä suojelutehtävissä. Reeneissä ei ehkä tule pahemmin harrastettua sitä mikä rekikoiralle olisi luontaisinta, eli se vetäminen (ahkiota? :D), mutta ihan "yhteisen" harrastuksen kannalta esim tuo jäljittäminen saattaisi olla mielekästä puuhaa (virka-apuharjoitukset?). Oma tehtäväni tulisi olemaan todennäköisesti komentojoukkueessa, sekin vaikuttanee siihen että mitä oman koiran kanssa loppujenlopuksi harjoituksissa voi tehdä :) Tyttö on nyt 8 viikkoa, eli aivan kakara vielä, mutta hyvähän se on jo ajoissa tietää mitä kannattaa ruveta reenailemaan noita harjoituksia silmälläpitäen :)
Tiukkapäisyys ja lujuus on tärkeää voimankäytössä mutta motivaatio jäljellä ja Kuonon käytössä. Jälki ja erityisesti ilmaisu esim esineiden ja ihmisten on tärkein. Pelto ja metsäjälkeä kaikissa olosuhteissa kannattaa reenata. Ensimmäiset kaksi vuotta syöttää jäljiltä niin ehdollistuu täysin. Nakkiruudusta jonku kokeneen kouluttajan kanssa on hyvä aloittaa. Itse reenasin n.3 iltaa viikossa ensimmäiset vuodet. Saalis ja lauma vietti tärkeimmät, yleensäkin ns. Voimakas viettinen innokas koira ..ei niinkään rotu.
 
Viimeksi muokattu:
Tiukkapäisyys ja lujuus on tärkeää voimankäytössä mutta motivaatio jäljellä ja Kuonon käytössä. Jälki ja erityisesti ilmaisu esim esineiden ja ihmisten on tärkein. Pelto ja metsäjälkeä kaikissa olosuhteissa kannattaa reenata. Ensimmäiset kaksi vuotta syöttää jäljiltä niin ehdollistuu täysin. Nakkiruudusta jonku kokeneen kouluttajan kanssa on hyvä aloittaa. Itse reenasin n.3 iltaa viikossa ensimmäiset vuodet. Saalis ja lauma vietti tärkeimmät, yleensäkin ns. Voimakas viettinen innokas koira ..ei niinkään rotu.

Mulla ei oo ollu aiemmin huskyä, mut motivointi ja asian pitäminen muuten mielenkiintoisena lienee aika olennaista, näin ainakin olen kuullut (= ei pääse tylsistymään jatkuviin toistoihin tms mihin vois törmätä ehkä jossain tokossa tms?). Täytyy noita pelto-ja metsäjälkiä ruveta reenailee jahka likka on kotiutunut :)
 
Husky ei kyllä sovi ainakaan miksikään kiinniotto- tai voimankäyttökoiraksi. Korkeintaan nuolee vihreän miehen kasvoja jos saa kiinni ja pyytää rapsutuksia. Jäljitykseenkin on vähän niin ja näin kun vietit ovat kuitenkin enemmän metsästyksessä ja etenkin vetämisessä.
 
Minulla ei ole kovin paljoa kokemusta eikä ymmärrystä aiheesta, mutta sotken kuitenkin keskustelua... (kuten yleensä).

Olen tuon Korpisissin koiran tavannut muutamia kertoja harjoituksissa ja muutenkin. Itselläni on ollut silloin tällöin joku metsästyskoira.

Mielestäni sotakoiran ei tarvitse olla mikään verenhimoinen tappaja, eikä edes voimakkaasti suojeleva. Sotilailla on aseet joilla pystyy suojautumaan. Mitkä ominaisuudet koiralla on ihmistä parempia? No hajuaisti ja kuulo. Miksi siis ei kouluttaisi itseään ja koiraansa näiden ominaisuuksien hyväksikäyttöön? Eli juuri kuten Korpisissi on tehnyt.

Koira lienee parhaimmillaan silloin kun se ilmaisee vihollisen läsnäolon ennen kuin ihmiset pystyvät havaitsemaan mitään (kuulo ja osin hajut) sekä pystyy ilmaisemaan mistä ja minne vihollinen on kulkenut (hajuaisti).

Siviilissä jossa koiranomistaja ei saa kantaa/käyttää asetta on koiran suojeluominaisuuksista enemmän hyötyä suhteessa jäljitysominaisuuksiin. Siis tietysti "ihmispahiksia vastaan".

Rodulla ei varmaankaan ole kovin suurta merkitystä. No ehkä ian lapaseksi tunnettu rotu saattaa olla huono. Samoin koiran on hyvä olla maastokelpoinen. Lämmin turkki ja sitkeä luonnoltaan. En tiedä minkälainen husky on hajuaistiltaan ja jäljestäjänä.

Korpisissi varmaan opastaa mielellään henkilökohtaisestikin innokasta maakin sotakoirakouluttajaa...
 
Joissain tehtävissä koira on lähes korvaamaton. Ja monessa tehtävässä hyvä koira vastaa, kuka osaa sanoa, hyvin monen ihmisen panosta. Husky on valintana käsittääkseni valtavirrasta poikkeava. Toisaalta huskylla on koiran nokka ja koiran korvat, haukkuminen siitä voitaneen kitkeä olemattomiin, jos halutaan? Töppöset ovat hyvää tekoa ja koira on edelleen perustervettä kantaa. Husky taitaa muuten leimautua omistajaansa aika vahvasti ja nopeasti, miten on?
 
Minulla ei ole kovin paljoa kokemusta eikä ymmärrystä aiheesta, mutta sotken kuitenkin keskustelua... (kuten yleensä).

Olen tuon Korpisissin koiran tavannut muutamia kertoja harjoituksissa ja muutenkin. Itselläni on ollut silloin tällöin joku metsästyskoira.

Mielestäni sotakoiran ei tarvitse olla mikään verenhimoinen tappaja, eikä edes voimakkaasti suojeleva. Sotilailla on aseet joilla pystyy suojautumaan. Mitkä ominaisuudet koiralla on ihmistä parempia? No hajuaisti ja kuulo. Miksi siis ei kouluttaisi itseään ja koiraansa näiden ominaisuuksien hyväksikäyttöön? Eli juuri kuten Korpisissi on tehnyt.

Koira lienee parhaimmillaan silloin kun se ilmaisee vihollisen läsnäolon ennen kuin ihmiset pystyvät havaitsemaan mitään (kuulo ja osin hajut) sekä pystyy ilmaisemaan mistä ja minne vihollinen on kulkenut (hajuaisti).

Siviilissä jossa koiranomistaja ei saa kantaa/käyttää asetta on koiran suojeluominaisuuksista enemmän hyötyä suhteessa jäljitysominaisuuksiin. Siis tietysti "ihmispahiksia vastaan".

Rodulla ei varmaankaan ole kovin suurta merkitystä. No ehkä ian lapaseksi tunnettu rotu saattaa olla huono. Samoin koiran on hyvä olla maastokelpoinen. Lämmin turkki ja sitkeä luonnoltaan. En tiedä minkälainen husky on hajuaistiltaan ja jäljestäjänä.

Korpisissi varmaan opastaa mielellään henkilökohtaisestikin innokasta maakin sotakoirakouluttajaa...

KIM on oikeilla jäljillä, kuten meillä koira ihmisillä on tapana sanoa. Kuten aiemmin kirjoitin, rauhan aikana ei siviilikoiria käytetä voiman käyttötarkoitukseen. Sotakoiratkin pois luettuna ns. Spol-koirat ovat koulutettu pääasiassa kuonon käyttöön ja ilmaisuun. Koiraa käytetään kiiniotossa lähinnä jäljitykseen. Rodulla on merkitystä enempi jos haetaan mahdollisimman monikäyttöistä ja varmatoimista Virkakoiraa. Tosin paimenkoirat ovat parhaiten soveltuvia ja tietysti myös labbikset erikoisetsinnässä.

Omasuojana tiukempi koira on varmempi. Esim. Rakennuksiin sisälle mentäessä malikka tai voimakas sakemanni, kuten rotikkakin luovat turvallisuuden tuntua. Psykologista vaikutusta ei saa väheksyä. käskytys " Seis. Puolustusvoimat .. Seis tai käytön koiraa" tehoaa paremmin kun on oh.. Ryhdikkäämpi koira.
 
Viimeksi muokattu:
Joissain tehtävissä koira on lähes korvaamaton. Ja monessa tehtävässä hyvä koira vastaa, kuka osaa sanoa, hyvin monen ihmisen panosta. Husky on valintana käsittääkseni valtavirrasta poikkeava. Toisaalta huskylla on koiran nokka ja koiran korvat, haukkuminen siitä voitaneen kitkeä olemattomiin, jos halutaan? Töppöset ovat hyvää tekoa ja koira on edelleen perustervettä kantaa. Husky taitaa muuten leimautua omistajaansa aika vahvasti ja nopeasti, miten on?
Miettikääpä rakennus ryhmän haltuunottoa ja tarkastusta Pimeässä. Koira on korvaamaton monessa tilanteessa ja esim Kohteen suojaamisessa. Vastaa ainakin kahta ryhmää. Partiointi on huomattavasti tehokkaampaa koiran kanssa ja koiralla saa tiedustelutietoa jopa hajuihin perustuvaa, johon ihminen ei kykene.
 
Husky ei kyllä sovi ainakaan miksikään kiinniotto- tai voimankäyttökoiraksi. Korkeintaan nuolee vihreän miehen kasvoja jos saa kiinni ja pyytää rapsutuksia. Jäljitykseenkin on vähän niin ja näin kun vietit ovat kuitenkin enemmän metsästyksessä ja etenkin vetämisessä.
Saalis vietti on se ratkaiseva sekä jälki että voimankäyttö tilanteissa. Voiman käytössä korostuu suojeluvietti. Nämä luontaiset vietti on monessa ns. Näyttelylinjassa kuoletettu pois elikkä jalostettu pilalle. Hyvästä metsästys koirasta voi saada hyvän myös muuhun käyttöön. Miina ja räjähdekoiria on monen rotuisia. Partio koiralla on oltava hyvä fysiikka ja kestävyys pidempi aikaisiin suorituksiin. Lisäksi tarvitaan maavainuista ja ilmavainuista käyttö tilanteen mukaan. Ensin kannattaa kouluttaa vain maa jälkeen, myöhemmin kun jäljitys sujuu voidaan ottaa ilmavainun käyttö. Monipuolista koiraa voi käyttää vaikka mihin. Haukkuminen on joskus tarpeen ja joskus ei saa. Kuulovartiossa hiljaa useita tunteja kun ympärillä tapahtuu koko ajan, kysyy kärsivällisyyttä myös ohjaajalta.
 
Viimeksi muokattu:
Meidän pentu on aika haukkumattomista vanhemmista, mikä me laskettiin plussaksi kun löytyy myös tuo norjanharmaa joka on sit varsin kovaääninen (vanhemmat kovia karhu-ja hirvikoiria). Jälkimmäinen sopisi kyllä erittäin hyvin esim vartiointihommiin, mutta irti en kyllä viitsisi esim metsässä päästää kun sillä on myös niin vahvasti verissä toi ajaminen. Ryhtiä ja asennetta löytyy, mutta olisiko varsinainen vartiohommiin kouluttaminen pitänyt aloittaa aiemmin, pojalla ikää nyt 2,5v?

Tuo meidän huskytyttö on ainakin varsin rohkea, ja ilmeisesti kiintynyt muhun jo nyt. Mutta vartio-tai suojelukoiraksi siitä tuskin on, se rakastaa kaikkea ja kaikkia ja toivottaisi vihollisen vaan tervetulleeksi jos sellaiseen törmäisi :D Husky me valittiin lähtökohtaisesti muilla perusteilla kuin sillä että saako siitä hyvän "sotakoiran", mutta tuumasin että kerta se meille pentuna tulee niin miksikäs siitä ei kouluttaisi samantien kaveria myös niihin hommiin. Ei taida tosiaan huskyjä kovin montaa sotakoirana tjsp olla, enkä nyt tuolta tytöltäkään ihmeitä odottaisi, lähinnä et jos silloin tällöin edes pääsisi pyörimään mukana ja jos menee hyvin niin miksei useamminkin :)

Mitä huskyn maastokelpoisuuteen tulee, niin Siperiastahan ne on kotoisin eli ei tartte ainakaan villapaitaa pukea päälle kun lähdetään ulos ;)
 
Viimeksi muokattu:
Meidän pentu on aika haukkumattomista vanhemmista, mikä me laskettiin plussaksi kun löytyy myös tuo norjanharmaa joka on sit varsin kovaääninen (vanhemmat kovia karhu-ja hirvikoiria). Jälkimmäinen sopisi kyllä erittäin hyvin esim vartiointihommiin, mutta irti en kyllä viitsisi esim metsässä päästää kun sillä on myös niin vahvasti verissä toi ajaminen. Ryhtiä ja asennetta löytyy, mutta olisiko varsinainen vartiohommiin kouluttaminen pitänyt aloittaa aiemmin, pojalla ikää nyt 2,5v?

Tuo meidän huskytyttö on ainakin varsin rohkea, ja ilmeisesti kiintynyt muhun jo nyt. Mutta vartio-tai suojelukoiraksi siitä tuskin on, se rakastaa kaikkea ja kaikkia ja toivottaisi vihollisen vaan tervetulleeksi jos sellaiseen törmäisi :D

Mitä huskyn maastokelpoisuuteen tulee, niin Siperiastahan ne on kotoisin eli ei tartte ainakaan villapaitaa pukea päälle kun lähdetään ulos ;)

En tunne huskien viettielämää mutta sakemannin suojelu vietti kehittyy vasta 2v joten aiemmin ei kannata kouluttaa kuin puruleikkejä. Voi olla koiralle jopa haitaksi jos liian paljon liian nuorena.. Jälki kiinnostusta voi herätellä jo 8vko ikäiselle pennulle. Aloitus tamppaamalla metrin ala ja sirottelemalla siihen nakkeja. Nakkiruuduksi sitä sanotaan. Muutaman viikon päästä aloitetaan jalkaterän mittaista suoraa jälkeä muutama metri. Siitä pikkuhiljaa pidennetään askelväliä koiran kasvaessa mutta jokaiseen jälkeen herkku. Tätä jatketaan 2vuotiaaksi ja sitten harvennetaan ruokaa nyssäköiksi matkan varrella. Koira pitää täysin ehdollista jälkeen ruoan ja herkkujen avulla. Pikkuhiljaa aloitetaan esine yms ihmisen jättämien esineiden ilmaisu. Koira palkitaan jokaisesta kiinnostuksesta, ei vain selvästä ilmaisusta kuten istumisesta. Tämä on tärkeää jatkon kqnnalta kun tiedustellaan. Jäljelle tehdään kaikkea jäynää kun koira osaa perusteet. Samalla opetellaan lukemaan koiran käytöstä jäljellä ja partioreitillä. Varsinainen jälkeä työtehtäviä on harvinaisempaa kuin alue partiointi jossa selvitellään alueelle tulot ja lähdöt sekä mahdolliset vieraat esineet. Näistä käytännön jutuista voisin pitää muutaman päivän..viikon luennon, mitä omasta koirasta olen oppinut.

Kun perusteet koira osaa, heti soveltavaa reenausta harjoituksissa. Koira näkyy oppivan myös ihmisten toiminnasta ja hakeutuu omaan rooliinsa esim tunnustelijana tai miinaharavana sirotekentässä tai raunioetsinnässä ilman mitään koulutusta juuri siihen etsintään. Sissin jäljillä oikein nauttii kun saa penkoa tauko paikkoja ja väijytys alueita, saatikka tukikohtaan osatessaan :) taikka väijytyksen paljastaessaan.
 
Viimeksi muokattu:
Omasta mielestäni kaikille koirille tulisi opettaa perus tottelevaisuus sen lisäksi myös kuonon käyttö. Koirat nauttii laumassa kun on tehtäviä. Laiskat koirat ovat omistajiensa näkösiä. Jokaisella koiralla on omat taipumuksensa ja vahvuutensa, niitä pitää koulutuksella tukea ja vahvistaa. Laiskoja tai ongelmaisia koiria ei ole, on vain ymmärtämättömyyttä hihnan päissä.
 
Viimeksi muokattu:
Btw. Täällä kanarialla on oma koirarotunsa, sangen ärhäkkä ja kiivas luontonen mutta hyvänoloinen vartiokoira. Tuo tuli todettua kun patikoitsin hieman enemmän syrjäswudulla ja hieman jututin koiraa. Piti lähteä karkuun kun aasi rupesi huutamaan ja sitä ei kestä pirukaan.

Noh.. Näitä kanrian koiria muistaakseni käyttivät sotakoirina kun alkuperäisväestö soti espanjalaista valloittajaa vastaan. Kesti yli 100 vuotta kunnes saivat saaret kokonaan hallintaan, osin silloinkin petoksen kautta.

Lieneekö Suomessa yhtään kappaletta näitä kanarian sotakoiria?
Kouluttamalla voisi tulla hyviä kun fysiikkakin hyvännäköinen, lihaksikas hieman malikkaa muistuttava..
 
Ottamatta mitään kantaa omien koirien kouluttamiseen sotakoiriksi, muuten kuin toteamalla, että kehityskelpoinen idea, jota kannattaa tutkiskella tarkemmin:

Tästä tulee nyt vähän sellainen kuva, että MAAKK on jonkinlainen harrastuskerho, jossa voit puuhata niitä kivoja juttuja, mitä tekee mieli. Näin ei valitettavasti tule olemaan, kyse on SA-joukosta jossa sinulla tulee olemaan tietty koulutuksen/halukkuuden/kyvykkyyden mukainen SA-tehtävä. Nähdäkseni ainoa tapa pitää koira mukana toiminnassa on, että sinusta koulutetaan sotakoiranohjaaja, koirastasi sotakoira ja saat luvan käyttää omaa koiraasi harjoituksissa/tehtävissä, mitä en näe ihan suoralta kädeltä mahdolliseksi. Muussa tapauksessa sinut sijoitetaan johonkin tehtävään ja sitä hoitaessasi et yksinkertaisesti ehdi ja pysty huolehtimaan koirastasi tai toimimaan sotakoiraohjaajan tehtävissä oman toimesi ohella. Kenties ainoa sovellus, jossa tämä yhtälö voisi toimia on se, että saat koirinesi sijoituksen virka-apujoukkueen kokoonpanoon. Itse lähtisin vetämään nykyisillä normeilla koiran ja oman yksityisomistuksessa olevan aseen välille yhtäkuinmerkkiä, mitä tulee harjoituksiin mukaan ottamiseen. Jokin vähän vasemmalla kädellä hoidettu krieghundi sotkee vaan hommat täysin ja on aikalailla hyödytön, jopa haitallinen toiminnalle. Sotakoira ja -ohjaaja on erikoistunut työkalu, tietynlainen ase ja voimankäyttöväline, ei lelu.

Täysin eri asia taas on, jos lähdet esimerkiksi MPK:n kautta ajamaan tämmöistä reserviläisten ja heidän koiriensa sotakoirakoulutusohjelmaa.
 
Höpöhöpö, ei tarkoituksena ollut antaa sellaista kuvaa että MAAKK olisi joku pilipalikerho, sitäpaitsi koiraharrastuskerhoja löytyy muualtakin. MPK on enemmänkin sitten sitä varten että voi "puuhailla niitä kivoja juttuja, mitä tekee mieli", koiran kanssa tai ilman (oon jokusen kerran niissäkin nähnyt omia koiria)

Rupesi vaan kiinnostamaan nämä omat koirat harjoituksissa kun niitä selvästikin on jokunen aina mukana ollut, että miten homma on toiminut, mitä ovat tehneet.. Pahemmin en ole törmännyt keskusteluun aiheesta aiemmin. Siksi otin puheeksi nimenomaan nuo maakk:n virka-apureenit, ja mahdollisesti koiran käytön etsintähommissa :) Ja kuten myös totesin, oma tehtäväni ei ole sellainen jossa koiraa millään tavalla edes tarvitsisi (ei siis tiedustelu, vartio, suojelu tms).
 
Viimeksi muokattu:
Tästä tulee nyt vähän sellainen kuva, että MAAKK on jonkinlainen harrastuskerho, jossa voit puuhata niitä kivoja juttuja, mitä tekee mieli. .

Silläkin uhalla että saan taas kaikkien reserviläisaktiivien vihat päälleni, niin totean tämänkin osoittavan nykyisen MPK ja MAAKK toiminnan tässä muodossaan tulleen tiensä päähän; "kaiken kivan harrastaminen" maanpuolustuksen nimissä on mennyt itse asian ohi jo aikapäiviä sitten. Homma on saatava pian puolustusvoimien alaiseksi ja kantahenkikökunnan johtoon. Kuten olen aikaisemminkin sanonut mallia voisi ottaa vaikka Ruotsista.
 
Silläkin uhalla että saan taas kaikkien reserviläisaktiivien vihat päälleni, niin totean tämänkin osoittavan nykyisen MPK ja MAAKK toiminnan tässä muodossaan tulleen tiensä päähän; "kaiken kivan harrastaminen" maanpuolustuksen nimissä on mennyt itse asian ohi jo aikapäiviä sitten. Homma on saatava pian puolustusvoimien alaiseksi ja kantahenkikökunnan johtoon. Kuten olen aikaisemminkin sanonut mallia voisi ottaa vaikka Ruotsista.

Sen verran poikkean alkuperäisestä aiheesta, kyllähän tuossa on pointtiakin. Hyvänä esimerkkinä "MPK:n järjestämä kuusenkerkkäkurssi, tehdään hilloa kuusenkerkistä" (kurssi ei koskaan toteutunut, yllättäen), mitä tekemistä sillä on maanpuolustuksen kanssa ööö? Tosin mpknn käyttäminen vapaaehtoisten harjoitusten kouluttajana säästää aikamoisia summia pv:n rahoja kun ei kantahlökunnalle tartte maksaa viikonlopun ajalta palkkoja kuin korkeintaan kurssin valvojalle.

Mutta tosiaan, itseäni kiinnostaa ne mahdollisuudet (tai mahdottomuudet, you name it) koiran kanssa, mitä tulee maanpuolustukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top