Koira puri sotilaspoliisia – Sotilaspoliisi ampui kuoliaaksi

Nooh, voi olla että termi esitutkinta oli väärä mutta joku sisäinen tutkinta/turvallisuustutkinta asiasta kyllä varmasti käydään. En jaksa uskoa että prikaatin komentaja lukee tapahtumailmoitusta ja toteaa vaan että "jahas, Möttönen ampui sitten jonkun siviilin koiran".

Eihän sen tutkinnan tarvitse muuta kuin todeta että kaikki meni niin kuin pitikin, kuten kirjoitit.
Poliisi on jo todennut, että ei rikosta Sotilaspoliisin puolelta.
"Rikoskomisarion mukaan sotilaspoliisia ei epäillä rikoksesta."
Ja ei tässä ole mitään epäselvää.
"Tämä sai kuitenkin irrotettua koiran otteen, minkä jälkeen koira pyrki lähestymään häntä uudelleen. Tässä yhteydessä sotilaspoliisi käytti virka-asettaan koiran toiminnan pysäyttämiseksi."
 
Miksi helvetissä me kaniskelimme silloin aikoinaan rynkyä ja kovia milloin missäkin väijyssä. Arestilaistakin piti kuljetella aseen kanssa. Silloin sentään elettiin vielä lintukodossa.
Sehän on tämä kun kaikkien taustat tiedetään ja muutenkin ollaan kaikessa maailman parhaita. Riittää kun joku yllyttää pari oikesuskoista asialle jotka pääsevät varuskunta-alueelle riehumaan niin mikä on sen jälkeen meidän NATO uskottavuutemme.
Jos joku nyt oikeasti haluaa hyökätä aseistettuna varuskuntaan, niin se että porttimiehellä on rynkky kannossa ei kyllä eroa nykytilanteesta juuri yhtään millään tavalla. Oikeastaan nykytilanne on kokonaisuuden kannalta parempi, koska hyökkääjät voivat yrittää saada sen varusmiehen antautumaan jolloin ehtii tehdä hälytyksen, siinä missä aseistaunut tapettaisiin suoraan etänä tai ajettaisiin vaan porteista läpi tai varusmiehen päältä.

Toi nyt on kyllä muutenkin kaikkein typerintä argumentaatio "nokun ennenkin tehtiin näin". Ennen varusmiespalvelus koostui suunnilleen siitäm että varusmiehet kantoivat linnakkeilla ämpäreillä vettä saaren puolelta toiselle kun ei ollut varaa mitään fiksumpaa tehdä. Nykyään siellä sentään keskitytään olennaiseen. Kuten ollaan huomattu, nykyisellä uhkaprofiililla on parempi ettei varusmiehillä ole niitä ammuksia vartiotehtävissä kun niitä ei pääsääntöisesti mikään uhkaa. Toinen vaihtoehto on sitten nämä lukuisat perseilyt aseiden kanssa, puhumattakaan tapauksesta Mika Muranen.
 
Jos joku nyt oikeasti haluaa hyökätä aseistettuna varuskuntaan, niin se että porttimiehellä on rynkky kannossa ei kyllä eroa nykytilanteesta juuri yhtään millään tavalla. Oikeastaan nykytilanne on kokonaisuuden kannalta parempi, koska hyökkääjät voivat yrittää saada sen varusmiehen antautumaan jolloin ehtii tehdä hälytyksen, siinä missä aseistaunut tapettaisiin suoraan etänä tai ajettaisiin vaan porteista läpi tai varusmiehen päältä.

Toi nyt on kyllä muutenkin kaikkein typerintä argumentaatio "nokun ennenkin tehtiin näin". Ennen varusmiespalvelus koostui suunnilleen siitäm että varusmiehet kantoivat linnakkeilla ämpäreillä vettä saaren puolelta toiselle kun ei ollut varaa mitään fiksumpaa tehdä. Nykyään siellä sentään keskitytään olennaiseen. Kuten ollaan huomattu, nykyisellä uhkaprofiililla on parempi ettei varusmiehillä ole niitä ammuksia vartiotehtävissä kun niitä ei pääsääntöisesti mikään uhkaa. Toinen vaihtoehto on sitten nämä lukuisat perseilyt aseiden kanssa, puhumattakaan tapauksesta Mika Muranen.
Ja mikäli uhkataso katsottaisiin sellaiseksi että yhteen tai useampaan varuskuntaan kohdistuisi vakava aseellinen uhka ja portinpielessä oleva kantahenkilökuntaa kuuluva sotilaspoliisi on liian vähän niin niitä kovia on kyllä varuskunnassa ihan riittämiin ilman että täytyy edes mistään kalliosuojasta hakea. Näin valmiuden noston yhteydessä niitä voidaan jakaa alkuun ihan riittämiin.
 
  • Tykkää
Reactions: OTL
Olen vähän hämmentyneenä seurannut tätä keskustelua. Itselleni on selvää, että hyökkäävän, isokokoisen koiran saa ampua (jos sen voi tehdä muita vaarantamatta).

Itse en ole ikinä ampunut aggressiivista koiraa, mutta olen monta kertaa varautunut sellaisen ampumiseen ja varoittanut omistajaa että jos koira hyökkää, siltä lähtee henki.
Ei pidä lähteä eskaloimaan tilannetta ampumalla. Väkivalta ei ole ikinä ratkaissut mitään. Neuvottelupöydässä koiran kanssa saadaan lopulta tie rauhaan. Pikkaisen joudutaan antamaan periksi. Eli vähän voi jalasta tai kädestä purra. Mutta tällä estetään ettei kaikkia jäseniä purra. En ole ikinä käyttänyt hymiöitä enkä käytä.
 
Joo, ei pidä ylittää koiran asettamia punaisia linjoja. Käännetään vain toinen poski, ja sen jälkeen vielä persposki; kyllä se jossain vaiheessa väsyy...
 
Ehkäpä koirasta voisi lohduksi tehdä rukkaset professorille. Hän voisi talviaamuina lämmitellä käsiään niissä työmatkoillaan ja ehkä opiskelijoille kertoa vuosien päästäkin tarinaa, miten nämä kintaat kerran kävivät Upinniemen varuskunnassa.
 
Ehkäpä koirasta voisi lohduksi tehdä rukkaset professorille. Hän voisi talviaamuina lämmitellä käsiään niissä työmatkoillaan ja ehkä opiskelijoille kertoa vuosien päästäkin tarinaa, miten nämä kintaat kerran kävivät Upinniemen varuskunnassa.
Eikö siitä voisi tehdä quadkopteria kissan tapaan?
 
Koiraa ulkoiluttanut professori oli todennäköisesti ainoastaan (käytännön asioissa) vähän lapsellinen hölmö, mutta tilanteen kulku on sellainen, että se taatusti kiinnostaa mm. Venäjällä: tuntematon ihminen lähestyi varuskunta-aluetta, tämä havaittiin ja vastaan lähetettiin sotilaspoliisi. Poikkeavassa tilanteessa sotilaspoliisi ei epäröinyt turvautua aseeseen ja reagoida havaittuun uhkaan. Sotilaspoliisilta oppikirjamainen erinomainen suoritus!
 
Viimeksi muokattu:
Asuin joskus melko levottomassa sijainnissa, johon jouduin useamman kerran poliisia paikalle soittamaan. Vapaana olevien ja hyökkäilevien koirien takia. Kertaalleen yövuoroon lähtiessä, koira tuli päälle ottaen kiinni tarjoamaani vasempaan käteen. Oikealla sitten vetelin ns. päin näköä. Koira lähti haneen onnekseni. Omistajat päihdepäissään uhkauksia huutelivat.

Tuon jälkeen oli pitkään kannossa veitsi, nopeasti esiin saatavilla. Omistajilla koirat moneen kertaan vaihtuivat. Roduissa vaikutti pääpaino olevan ns. suojeluluonteisilla. Mitään moraalista punnintaa ei ole tarvinnut käydä siinä, puolustanko itseäni ison koiran käydessä kiinni. Terästä olisi seuraava yrittäjä saanut sisäänsä.
 
Ei pidä lähteä eskaloimaan tilannetta ampumalla. Väkivalta ei ole ikinä ratkaissut mitään. Neuvottelupöydässä koiran kanssa saadaan lopulta tie rauhaan. Pikkaisen joudutaan antamaan periksi. Eli vähän voi jalasta tai kädestä purra. Mutta tällä estetään ettei kaikkia jäseniä purra. En ole ikinä käyttänyt hymiöitä enkä käytä.
Kuuleman mukaan eräs ulkomainen presidenttiehdokas on luvannut lopettaa koiran ja spollen välisen konfliktin kuukauden sisään, jos tulee valituksi. Koiraa hän uhkasi merijalkaväellä sekä ampumisella, mikäli ei jätä spollea rauhaan. Spollelta hän uhkasi viedä patruunat pistoolista ja Pedigreet ruokakiposta, ellei anna koiran purra pari kertaa kunnolla käteen. Tämä olisi kuulemma hyvä diili molemmille ja tappaminen loppuisi heti.
 
Ikävä tapaus kuitenkin, koiraa tässä eniten suren. Kyllä tästä on PV:n sisällä myös esitutkinta tehtävä ja vähimmän haitan periaatteen harkinta arvioitava. Voidaan vedota henkeen ja terveyteen kohdistuvaan uhkaan mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan varsinainen hyökkäys oli jo loppunut ja laukaus on kohdistunut paikallaan olleeseen koiraan. Olisiko pistoolin sijasta voinut käyttää kaasuasetta? Luotiaseen käyttö tilanteessa, jossa toinen ihminen on ollut uutisen mukaan vain muutaman metrin päässä, (ehkä jopa etusektorissa?) tullaan varmasti myös tutkimaan tarkkaan.

Ei, jos on vartiotehtävässä, joka on kiireellinen tai tärkeä, niin tehtävän suorittamista vaikeuttavan/estävän eläimen saa lopettaa ampumalla, vaikka vartiotehtävää suorittavaan ei kohdistuisikaan hätävarjelua vaativaa uhkaa:

23 c §​

Sotilaan, sotilasesimiehen ja turvamiehen ampuma-aseen käyttö​

Vartio- tai päivystystehtävää suorittava, rikoslain 45 luvun 27 §:ssä tarkoitettu sotilas voi käyttää ampuma-asetta vain silloin, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa pysäyttämiseksi ole käytettävissä.

--

Tämän pykälän 1 tai 2 momentissa säädetyn lisäksi ampuma-asetta voidaan käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi.
--
Tällaisessa tehtävässä sotilaspoliisin tehtävänä on tarkistaa tunnistamattoman sotilasalueella kävijän kulkulupa pikimmiten, ja jos koira on tulossa siihen väliin, niin silloin sen voi ampua, ainakin jos vartioitava kohde on tärkeä tai tunkeilija yrittää mahdollisesti livistää. Nyt oli tietysti myös hätävarjeluperuste.
 
Säälin koiraa, sai maksaa omistajansa hölmöilystä. Yritti suojella laumaansa. Eihän se koira tajua tilannetta, omistajan velvollisuus on pitää koira aisoissa. Yksinkertaista.

Noita suojelurotuisia koiria näkee esim Imatralla paljon vapaana. Siinä on hauska yrittää taluttaa omaa koiraa. Pari kertaa lapsena on käynyt siellä niin että majoneesiparivaljakko (belgianpaimenkoirat siis) on rynninyt taluttamaani koiraan kiinni, eikä siinä ole lapsi voinut tehdä yhtään mitään kuin juosta hakemaan aikuisia paikalle. Onneksi molemmilla kerroilla ei lähtenyt henki koirasta, mutteipä samalle kauhukaksikollekaan mitään tehty.
 
Sepä se, koirat tekevät joskus niin, kun vietit käskevät.

Tulee mieleen omakin koira lapsuudesta. Oli hyvin koulutettu, ei haukkunut vastaan tulevia koiria, eikä vetänyt niitä kohti. Ja jos olinkin väärään paikkaan menossa, niin pysähtyi käskettäessä. Porojen peräänkään ei lähtenyt, joten pidimme vapaana... kunnes se sitten kerran talvella lähti porojen perään ja sitä sai sitten tuntikaupalla hakea.

Näillä palveluskoirilla on kyllä sellainen ikävä piirre, että ne vain käyvät kimppuun, kuten tässäkin tapauksessa. Isäni oli kerran kävelyttämässä pystykorvaa, kun naapuritalon raollaan olevasta ovesta pamahti iso musta koira pystykorvan kimppuun. Otti tappo-otteen niskasta ja retuutti, päästi irti vasta kun omistaja tuli kiinni. Pystykorvalla oli sitten suht. pitkä repeämä niskassa. Jälkimainingeissa sanottiin mm. "kun se on aina ollut niin kiltti koira."

Ei niihin voi luottaa, tavallinen tallaaja ei varmasti testaa ja tiedä miten koira käyttäytyy missäkin tilanteessa. Jos näitä susikoiria ja vastaavia isoja koiria, joilla on vahva suojeluvietti, on joku pakko pitää irti alueella jossa voi olla muita (metsä on mm. sellainen paikka), niin voisiko sillä silloin pitää sitä kuonokoppaa. Halpa ja toimiva ratkaisu.

Tässä kävi hyvin, paikalle sattuneella henkilöllä oli kyky suojella itseään. Jos olisi ollut joku muu, niin olisi voinut tulla henkilövahinkoja.
Olipa tuossa rakavuosina itselläkin tilanne tämmösen susikoiran kanssa, että pikkasen pelotti. Kävelin vauvaa työnnellen metsätiellä kun yhden mökin pihasta paukas tämmönen kiinni vsunuihin haukkui ja murisi siellä olevaa vauvaa aivan raivona. Kilometrin seurasi, onneksi raivoaminen väheni sitä mukaa kun mökki loittoni.

En hetkeäkään epäile, etteikö kyseessä olisi ollut "kiltti ja kaikille mukava perhekoira joka pysyy kyllä pihapiirissä", mutta tuskin tuota oli vauvan vaunujen kanssa testattu.
 
Minua on taapero- ja pienenä tarhaikäisenä purrut selkään eräs terrieri, joka oli mustasukkainen isännästään, jonka sylissä olin kesämökin pihassa istunut. Muistan näistä tapauksista jälkimmäisen kerran, toinen kerrottu minulle suusanallisesti: vapaana ollut koira tuli haukkumaan, minä pelästyneenä juoksin karkuun ja koira viettinsä mukaan puri selkääni. Kyllähän tuollaisesta höykyyksestä jää tietty koirakammo. Vaikka tapauksista on yli 45 vuotta, suhtaudun yhä kunnioittavasti ärhentelevään koiraan, enkä todellakaan ole edes harkinnut koiran hankkimista. Kaverini sakemannia voin toki hieman taputella tottuakseni, mutta eipä se luontevaa vieläkään ole.

Omasta mielestäni jäin kuitenkin tuosta em. terrieristä ”voitolle”, sillä viimeinen kohtaamisemme tapahtui alakouluikäisenä marjametsällä, jossa olimme mökkinaapureista tietämättä samalla alueella. Siinä se taas oli, se kirottu piski! Minä yksin marjaämpäreineni ilman näköetäisyyttä muihin ihmisiin, ja koira alkoi vanhasta muistista rähistä minulle. Tein äkkiä päätöksen että nyt tämä loppuu, ja annoin parhaan jalkapallopotkuni suoraan koiran kylkeen, ja se juoksi karkuun, emmekä enää sen jälkeen tavanneet nokitusten.

Jos olisin ollut kyseisen sotilaspoliisin asemassa, olisin myöskin ampunut. Minua ei enää pureksita.
 
Viimeksi muokattu:
Poliisi on jo todennut, että ei rikosta Sotilaspoliisin puolelta.
"Rikoskomisarion mukaan sotilaspoliisia ei epäillä rikoksesta."
Ja ei tässä ole mitään epäselvää.
"Tämä sai kuitenkin irrotettua koiran otteen, minkä jälkeen koira pyrki lähestymään häntä uudelleen. Tässä yhteydessä sotilaspoliisi käytti virka-asettaan koiran toiminnan pysäyttämiseksi."

En ihan tiedä miten "pyritään lähestymään", mutta alkuperäinen kertomus puremisesta kädestä, ottaen huomioon koiran koon ja tulleet vahingot, luottamus tarinoinnin totuudenmukaisuuteen ei ole täydellinen.
 
Back
Top