Koirat (koiranomistajien ketju, ei sotilaspoliisijuttu) :D

[Deleted member 2762]

Tuo on muuten sellainen juttu, mitä minä en ymmärrä yhtään. Että joskus jalostus vie rotua suuntaan, joka tuottaa eläimelle kärsimystä. Siis näitä liian pieniä kalloja aivoihin nähden, ulos pullahtavia silmiä, sairauksia, ei pysty juomaan kunnolla, lyhyttä ikää ja mitä kaikkea. Ja sitten jos otat puheeksi, niin saat kimppuusi sellaisen hyeenalauman että... Ai niin, eihän noitakaan edellä mainittuja ollut missään rodussa...
Sen tajuaisin, jos taustalla olisi joku yksittäinen Frankestein, mutta siinähän on usein iso joukko takana päättämässä.
Partacolliesta on ilmeisesti pystytty jalostamaan paukkuarkuus pois, sellaisen ymmärrän.

Luonteen jalostaminen oikeaan suuntaan ei ole pahasta.
Ihminen on vaan niin turhamainen, että tekee tuota "jalostusta" muka lajin hyväksi. Menee samaan kategoriaan kuin aikoinaan koirien häntien typistys, sitä en ole prkl koskaan ymmärtänyt. Koira viestii niin paljon hännällään, että sehän on puoli mykkä jos häntää ei ole. Muistan naapurin springerspanielin jolta häntä oli typistetty...oli surkea ilmestys muiden koirien kanssa kun ei pystynyt hännällä näyttään fiiliksiään.

 

[Fremen]

Hienoa että tämä ketju on piristynyt! Tässä on muuten meikäläisen Ruttu-tytön faija, Ruttuli menee tosin ilman hihnaa kaikkialle paitsi vilkkaasti liikennöidyille kaduille. Mutta tossa on Brasilianterrieri jota ei ole pahemmin koulutettu, hutsu-avovaimonsakin puri mua nilkkaan kun käytiin ekaa kertaa tsiigaamassa pentuamme .

Jonka kasvattaja oli sattumoisin se linnakundi tv-sarjasta valmista mulle illallinen tjms.

 

[Deleted member 2762]

Hienoa että tämä ketju on piristynyt! Tässä on muuten meikäläisen Ruttu-tytön faija, Ruttuli menee tosin ilman hihnaa kaikkialle paitsi vilkkaasti liikennöidyille kaduille. Mutta tossa on Brasilianterrieri jota ei ole pahemmin koulutettu, hutsu-avovaimonsakin puri mua nilkkaan kun käytiin ekaa kertaa tsiigaamassa pentuamme .

Jonka kasvattaja oli sattumoisin se linnakundi tv-sarjasta valmista mulle illallinen tjms.

Koiristahan jaksaa aina puhua Mullaki oli terrieri mielessä aluksi, mutta vaimo ei lämmennyt. Huvittavaa sinällään, että vaimo ei tykännyt yhtään koirista, oikeastaan pelkäsi. Nyt on julistanut, että ei osaisi ollan ilman koiraa

Millainen brasilianterrieri on luonteeltaan?

 

[Fremen]

Koiristahan jaksaa aina puhua Mullaki oli terrieri mielessä aluksi, mutta vaimo ei lämmennyt. Huvittavaa sinällään, että vaimo ei tykännyt yhtään koirista, oikeastaan pelkäsi. Nyt on julistanut, että ei osaisi ollan ilman koiraa

Millainen brasilianterrieri on luonteeltaan?

Luonnemääritelmän ensimmäinen sana ainakin suomenkielisessä versiossa on: epäluuloinen. Eli todella varautunut vieraita ihmisiä kohtaan, mutta ei aggressiivinen. Lyhyt, hälyttävä haukku uhkaaville äänille/ ihmisille, tukkii kyllä käskystä turpansa. Saalistusvietti korkea jopa terrierien joukossa, ei ole luotettava pienempien eläinten seurassa. Kiintynyt isäntäperheeseen, mutta ei sylikoira. Hyvä minkin ja supin yms. lajien tuhoamiseen, riittävän aggressiivinen. Erittäin koulutettava koira, käytetään mm. sirkuskoirina Venäjällä koska oppivat nopeasti uusia asioita ja ovat reilu 10-kiloisina suht käsiteltäviä.
Olin työttömänä kun Ruttu tuli meille joten oli päivisin aikaa ja opetin sille parikymmentä lelua nimeltä, jotka koiruli nouti tunnollisesti ja innolla. Suunnilleen siihen loppu multa into... todella helposti koulutettava koira, ei ollenkaan kovapäinen niinkuin kummitädin mäyräkoirat yms. Mutta vaatii paljon aktiviteettia, taipumusta tuhmuuksiin jos turhautuu.

Kulkee ilman hihnaa mun kanssa lähes kaikkialle, jos on paljon autoja ja mopoja/ HIIHTÄJIÄ niin laitan varmuuden vuoksi hihnaan. Tuntee kyllä käskyt "EI TIELLE", "POIS TIELTÄ NYT", mut silti.

Paras ystävä mulle on toi pieni Ruttuli.

 

[Deleted member 2762]

Luonnemääritelmän ensimmäinen sana ainakin suomenkielisessä versiossa on: epäluuloinen. Eli todella varautunut vieraita ihmisiä kohtaan, mutta ei aggressiivinen. Lyhyt, hälyttävä haukku uhkaaville äänille/ ihmisille, tukkii kyllä käskystä turpansa. Saalistusvietti korkea jopa terrierien joukossa, ei ole luotettava pienempien eläinten seurassa. Kiintynyt isäntäperheeseen, mutta ei sylikoira. Hyvä minkin ja supin yms. lajien tuhoamiseen, riittävän aggressiivinen. Erittäin koulutettava koira, käytetään mm. sirkuskoirina Venäjällä koska oppivat nopeasti uusia asioita ja ovat reilu 10-kiloisina suht käsiteltäviä.
Olin työttömänä kun Ruttu tuli meille joten oli päivisin aikaa ja opetin sille parikymmentä lelua nimeltä, jotka koiruli nouti tunnollisesti ja innolla. Suunnilleen siihen loppu multa into... todella helposti koulutettava koira, ei ollenkaan kovapäinen niinkuin kummitädin mäyräkoirat yms. Mutta vaatii paljon aktiviteettia, taipumusta tuhmuuksiin jos turhautuu.

Kulkee ilman hihnaa mun kanssa lähes kaikkialle, jos on paljon autoja ja mopoja/ HIIHTÄJIÄ niin laitan varmuuden vuoksi hihnaan. Tuntee kyllä käskyt "EI TIELLE", "POIS TIELTÄ NYT", mut silti.

Paras ystävä mulle on toi pieni Ruttuli.

Vaikuttaa omalla tavallaan vaativalta rodulta Miten suhtautuu lapsiin?
Paljon olet kyllä koiralle asioita opettanut, selkeästi koirasi on tosi hyvä oppimaan asioita En muista mikä "tavallisen" koiran "sanasto" on mutta vaikuttaa että Ruttu osaa keskivertoa paremmin

 

[JR49]

Luonnemääritelmän ensimmäinen sana ainakin suomenkielisessä versiossa on: epäluuloinen. Eli todella varautunut vieraita ihmisiä kohtaan, mutta ei aggressiivinen. Lyhyt, hälyttävä haukku uhkaaville äänille/ ihmisille, tukkii kyllä käskystä turpansa. Saalistusvietti korkea jopa terrierien joukossa, ei ole luotettava pienempien eläinten seurassa. Kiintynyt isäntäperheeseen, mutta ei sylikoira. Hyvä minkin ja supin yms. lajien tuhoamiseen, riittävän aggressiivinen. Erittäin koulutettava koira, käytetään mm. sirkuskoirina Venäjällä koska oppivat nopeasti uusia asioita ja ovat reilu 10-kiloisina suht käsiteltäviä.
Olin työttömänä kun Ruttu tuli meille joten oli päivisin aikaa ja opetin sille parikymmentä lelua nimeltä, jotka koiruli nouti tunnollisesti ja innolla. Suunnilleen siihen loppu multa into... todella helposti koulutettava koira, ei ollenkaan kovapäinen niinkuin kummitädin mäyräkoirat yms. Mutta vaatii paljon aktiviteettia, taipumusta tuhmuuksiin jos turhautuu.

Kulkee ilman hihnaa mun kanssa lähes kaikkialle, jos on paljon autoja ja mopoja/ HIIHTÄJIÄ niin laitan varmuuden vuoksi hihnaan. Tuntee kyllä käskyt "EI TIELLE", "POIS TIELTÄ NYT", mut silti.

Paras ystävä mulle on toi pieni Ruttuli.

Muistaakseni mainitsit joskus, että koulutusvaiheessa nameja kului kuin Taipaleessa kk-vöitä.

Ja @Woodsman , koirien hännän typistämisestä täsmälleen samaa mieltä. Ei ole kuin pari viikkoa, kun katselin rotikkaa (hännällistä), ja ajattelin, että hyvännäköinen koira, miksi ennen piti typistää.

 

[Fremen]

Vaikuttaa omalla tavallaan vaativalta rodulta Miten suhtautuu lapsiin?
Paljon olet kyllä koiralle asioita opettanut, selkeästi koirasi on tosi hyvä oppimaan asioita En muista mikä "tavallisen" koiran "sanasto" on mutta vaikuttaa että Ruttu osaa keskivertoa paremmin

Suhtautuu lapsiin hyvin, en tiedä miksi kun niitä ei itsellä ole. Sama juttu pentukoirien kanssa, hyvin välitön ja lähes "suojelevainen" suhtautuminen (huom. kyseessä ei ole iso koira, vaan noin 11kg painava nelivuotias narttu).
Osaa "OIKEA", "VASEN" ja jotain käsimerkkejä... lähinnä "suoraan" ja "pysähdy" (tarkkailee meikäläistä metsässä senverran että käsimerkitkin onnistuu). Vihellykset on "seis" ja "tänne", sekä "TÄNNE NYT!" koska kyse on kuitenkin terrieristä .

 

[Deleted member 2762]

Suhtautuu lapsiin hyvin, en tiedä miksi kun niitä ei itsellä ole. Sama juttu pentukoirien kanssa, hyvin välitön ja lähes "suojelevainen" suhtautuminen (huom. kyseessä ei ole iso koira, vaan noin 11kg painava nelivuotias narttu).
Osaa "OIKEA", "VASEN" ja jotain käsimerkkejä... lähinnä "suoraan" ja "pysähdy" (tarkkailee meikäläistä metsässä senverran että käsimerkitkin onnistuu). Vihellykset on "seis" ja "tänne", sekä "TÄNNE NYT!" koska kyse on kuitenkin terrieristä .

Meillä koira tunnistaa myös nuo käsimerkit, pysähtyy poluilla aina risteykseen ja katsoo, että minne päin osoitan.
Pysyykö terrieri metsässä kuinka lähellä?

 

[Fremen]

Muistaakseni mainitsit joskus, että koulutusvaiheessa nameja kului kuin Taipaleessa kk-vöitä.

Ja @Woodsman , koirien hännän typistämisestä täsmälleen samaa mieltä. Ei ole kuin pari viikkoa, kun katselin rotikkaa (hännällistä), ja ajattelin, että hyvännäköinen koira, miksi ennen piti typistää.

Oikein muistit, valitettavasti meikäläisen kantarelli-koira -projekti epäonnistui totaalisesti. Olen nyt sitä mieltä että koira sienimetsällä on äärimmäisen paska idea... lähinnä johtuen omasta tyhmyydestä: kun tulin siihen tulokseen että Rutusta tulee kantarelli- yms. sienikoira, aloitin paistamalla vähän sieniä normaalisuolaisessa voissa (jota hän rakastaa, lempiherkkunsa!) ja sitten vähensin kypsiä sieniä, lisäsin raakoja ja jonain tavoitetilana oli silloin että hän rakastaisi raakoja sieniä.
Eipä onnistunut.
Tosin, nykyään jos löydän omat sienipaikkani ja valelen ne voisulalla, Ruttu on nyt koulutettu löytämään ne tikkana!

 

[Fremen]

Meillä koira tunnistaa myös nuo käsimerkit, pysähtyy poluilla aina risteykseen ja katsoo, että minne päin osoitan.
Pysyykö terrieri metsässä kuinka lähellä?

Katse-etäisyys + 5-10 metriä, suunnilleen sääntönä.

 

[Deleted member 2762]

Oikein muistit, valitettavasti meikäläisen kantarelli-koira -projekti epäonnistui totaalisesti. Olen nyt sitä mieltä että koira sienimetsällä on äärimmäisen paska idea... lähinnä johtuen omasta tyhmyydestä: kun tulin siihen tulokseen että Rutusta tulee kantarelli- yms. sienikoira, aloitin paistamalla vähän sieniä normaalisuolaisessa voissa (jota hän rakastaa, lempiherkkunsa!) ja sitten vähensin kypsiä sieniä, lisäsin raakoja ja jonain tavoitetilana oli silloin että hän rakastaisi raakoja sieniä.
Eipä onnistunut.
Tosin, nykyään jos löydän omat sienipaikkani ja valelen ne voisulalla, Ruttu on nyt koulutettu löytämään ne tikkana!

Minulla on ollut samanlainen haave mutta oma koira ei prkl perusta sienistä yhtään, marjat kyllä kelpaa... nytkin söi itsensä kipeäksi raaoilla hilloilla

 

[Fremen]

Minulla on ollut samanlainen haave mutta oma koira ei prkl perusta sienistä yhtään, marjat kyllä kelpaa... nytkin söi itsensä kipeäksi raaoilla hilloilla

Jep, itsellä sama kokemus puolukkametsällä viime kesänä... puolet marjatertuista olivat valmiiksi "koemaistettuja" . Eli marjoja rikki ja loput koiran kuolassa...

 

[Deleted member 2762]

Jep, itsellä sama kokemus puolukkametsällä viime kesänä... puolet marjatertuista olivat valmiiksi "koemaistettuja" . Eli marjoja rikki ja loput koiran kuolassa...

Meillä koira söis pihalta karviaiset, omenat, mustaherukat, mansikat, porkkanat ja herneet jos ei olis se osa aidattuna

 

[JR49]

Illan naurukimara.
Vaimo oli koiran kanssa lenkillä, ja meni urheilukentän sivuitse. Sen yllä lenteli yksinäinen lokki. No koira tietenkin heti juoksemaan perään, kun lokki erehtyi liian matalalle. Juoksi toiseen reunaan. Lokki otti korkeutta ja tuli sitten uudelleen matalalle. Koira juoksee taas perässä, onhan se jokin mielenkiintoinen elukka, jota jahdata. Tätä jatkui niin kauan, että partis kävi istumaan ja lepäämään.
Kummallakin taisi olla hauskaa leikissä . Meillä on nyt lokki lenkittäjänä , itse päästään vähemmällä.

 

[Deleted member 2762]

Illan naurukimara.
Vaimo oli koiran kanssa lenkillä, ja meni urheilukentän sivuitse. Sen yllä lenteli yksinäinen lokki. No koira tietenkin heti juoksemaan perään, kun lokki erehtyi liian matalalle. Juoksi toiseen reunaan. Lokki otti korkeutta ja tuli sitten uudelleen matalalle. Koira juoksee taas perässä, onhan se jokin mielenkiintoinen elukka, jota jahdata. Tätä jatkui niin kauan, että partis kävi istumaan ja lepäämään.
Kummallakin taisi olla hauskaa leikissä . Meillä on nyt lokki lenkittäjänä , itse päästään vähemmällä.

Meillä koira ihastui metsoihin kun sattu kevät hangilla hormoonien sokaisema ukkometso vastaan Piti kyllä kiskoa koira pois siitä tilanteesta, sen verran kärtynen oli vanha herra. Onneksi ei päässyt nokkimaan pentua... mutta siitä jäi kiinnostus metsäkanalintuihin, nyt ne huomataan varmasti

 

[Erkki]

Minkälainen tuo Schapendoe on?

Ajokoirani paras kaveri on tuollainen. Ystävystyivät jo pentuina, ja ovat sitä edelleen yhdentoista vuoden jälkeen, vaikka ovat molemmat uroksia ja usein muille uroksille vihaisia. Hieman samaa näköä on toisen tuttuni koirassa, joka on Polski owczarek nizinny:

 

[Deleted member 2762]

Ajokoirani paras kaveri on tuollainen. Ystävystyivät jo pentuina, ja ovat sitä edelleen yhdentoista vuoden jälkeen, vaikka ovat molemmat uroksia ja usein muille uroksille vihaisia. Hieman samaa näköä on toisen tuttuni koirassa, joka on Polski owczarek nizinny: Katso liite: 15680

Samaa näköä tuossa on kuin Partacolliessa tai Schapendoessa. Voin vain kuvitella tuota turkkia metsäreissun jäljiltä Meillä omasta koirasta varisee vieläkin viime lauantain suoseikkailun jäänteitä vaikka turkki on harjattu kertaalleen sen jälkeen.

 

[Erkki]

Samaa näköä tuossa on kuin Partacolliessa tai Schapendoessa. Voin vain kuvitella tuota turkkia metsäreissun jäljiltä Meillä omasta koirasta varisee vieläkin viime lauantain suoseikkailun jäänteitä vaikka turkki on harjattu kertaalleen sen jälkeen.

Oikeassa olet tuon turkin suhteen. Muutaman kerran olen käyttänyt tätä Polskikoiraa metsässä ja tullut siihen tulokseen, etten haluaisi omalle koiralleni noin epäkäytännöllistä turkkia. Muuten se on kyllä mukava koira, tosin valikoi kyllä ystävänsä, mutta minut se kelpuutti.

 

[Deleted member 2762]

Oikeassa olet tuon turkin suhteen. Muutaman kerran olen käyttänyt tätä Polskikoiraa metsässä ja tullut siihen tulokseen, etten haluaisi omalle koiralleni noin epäkäytännöllistä turkkia. Muuten se on kyllä mukava koira, tosin valikoi kyllä ystävänsä, mutta minut se kelpuutti.

Oman koiran turkkia oli pakko tassuista ja mahan alta vähän lyhentää, poloinen ei osaa olla ilman metsäkömyämistä ja jos päästää turkin siihen pituuteen mihin se kasvaa, niin roskien määrä on uskomaton.

 

[JR49]

Oikeassa olet tuon turkin suhteen. Muutaman kerran olen käyttänyt tätä Polskikoiraa metsässä ja tullut siihen tulokseen, etten haluaisi omalle koiralleni noin epäkäytännöllistä turkkia. Muuten se on kyllä mukava koira, tosin valikoi kyllä ystävänsä, mutta minut se kelpuutti.

Joo, epäkäytännöllinen on. Paimennuslinjan partikset, joita käytetään oikeissa töissä lampaiden kanssa, ajellaan jokseenkin lyhytkarvaisiksi. Mekin ollaan aina alkukesästä jo pari vuotta vedetty sille lyhyt kesäturkki. Ilmeisesti jalostus on suosinut hyvin pörhäkkää turkkia, oma kokemus 90-luvun yksilöstä ja tuttjen kommentit vahvistavat, että nykyisillä on "tiukempi" turkki kuin 20 vuotta sitten syntyneillä.
Mutta tottumiskysymys toki. Kun harjaa joka päivä, niin ei suurempia ongelmia.
Lisäksi tuollainen turkki on hyvin kuuma helteellä. Joten siksikin ollaan lyhennetty, ettei tarvitse autoreissilla lämpöhalvausta pelätä.

------------------
Koiratarina:
Kaksi kotijänistä istuvat lunkisti tiellä 40 metrin päässä. Sekös meidän koiraa harmittaa, kun ei pääse perään. Eivät mokomat edes korvia heiluttele, vaikka kuinka haukkuu