Kolme saapumiserää?

Onko nyt tosiaan niin, että mielekästä koulutusta ei voi järjestää ilman kantahenkilökuntaa ja ilman että kymmenet tonnit terästä vyöryvät maiseman halki ilmestyskirjan ratsastajina?
Luulisi, että kehittyneet simulaattorit mahdollistaisivat CV:n miehistön harjoittelun ilman valtaisaa kouluttajapanosta? Panssarijalkaväki varmaan voisi harjoitella ryhmän taistelua ilman ylikessun välitöntä valvontaa?
Totta kai voi. Pointtisi? Joukkotuotantokaudellahan tätä tehdään isommassa tai pienemmässä mittakaavassa.

Kuka kouluttaa joukkokoulutuskauden jälkeen sitä panssarijalkaväkiryhmää kun sen johtajat on kotiutuneet? Pojat keskenään ilman aliupseereita? Vastaat että nuoremmat johtajat? Niin mutta kun he ovat kiinni siinä omassa sodanajan joukossa jota tuotetaan saman aikaisesti! Ei liene järkeä ylituottaa johtajia tämän takia...saattaa johtajien laatu muutoin romahtaa. Suosittelen ihan oikeasti nyt tutustumaan nykyiseen JOTU- järjestelmään ennen kun tällaisia heittoja heitellään... Vai menasitko tosiaan että JOTU-järjestelmä roskakoriin ja palataan järjestelmään jossa kuulutetaan sotavalmiiden joukkojen sijaan yksilöitä joista pyritään luomaan joukko kertausharjoituksissa?
Kyllä on upseereissa vikaa jos miehet vain syljeskelevät kattoon päiviä tai viikkoja - kuukausista puhumattakaan.?
Juu upseerit on kaikki turhia eikä osaa työtänsä...joutavat kortistoon kaikki. Tule kertomaan kun olet suunnitellut normien mukaisesti vaikka edes yhden saapumiserän läpiviennit...
Itse koulutin "ylimääräisistä" lääkintämiehistä ilmavalvontaryhmiä, kun lääkintäpalvelujen kysyntä heikkeni yhden palveluserän kotiutuessa.
...ja josta ei ollut mitään hyötyä järjestelmälle kun ei niitä lääkintämiehiä msijoitettu ilmavalvontaryhmiksi vaan lääkintämiehiksi...turhaa koulutusta ja rajallisten voimavarojen hukkaamista. Tähän ei kyllä nykypäivänä ole varaa...

Edit: @RPG83 tätäkin viestiä muokkasin. Pyydän Teidän korkeudeltanne tätä nyt nöyrimmin anteeksi!
 
Viimeksi muokattu:
Vai menasitko tosiaan että JOTU-järjestelmä roskakoriin ja palataan järjestelmään jossa kuulutetaan sotavalmiiden joukkojen sijaan yksilöitä joista pyritään luomaan joukko kertausharjoituksissa?

Käsittääkseni tämän ketjun tarkoitus on pohtia voitaisiinko valmiutta nostaa? Pystyttäisiinkö valmiuden nostaminen suorittamaan saapumiseriä lisäämällä ja pidentämällä hieman varusmiespalvelusta?

Kolmeen saapumiserään on käsittääkseni aikoinaan päädytty sen takia, että puolustusvoimilla on jonkinlainen valmius aloitta toiminta vaikka yhtään reserviläistä ei kutsuttu palvelukseen.

Kun järjestelmä otettiin käyttöön 90-luvulla.

-Venäjällä ei ollut resursseja aloitta mitään peliliikkeitä yllättäen. Nyt on kuten Georgia 2008 ja Krim 2014 osoittavat.

-90-luvun alkupuolella Suomessa oli lama ja koska Venäjän uhka oli pienempi kuin koskaan ja rahaa piti säästää niin kertausharjoituksia ei käytännössä järjestetty.

Nuo kaksi tekijää mahdollistavat sen, että joukkojen koulutusta voitiin optimoida siirtymällä kahteen saapumiserään ja lyhentämällä varusmiespalvelusta.


Nyt maailma on muuttunut ja välittömän toiminnan valmiutta pitäisi varmaan nostaa?

...ja josta ei ollut mitään hyötyä järjestelmälle kun ei niitä lääkintämiehiä msijoitettu ilmavalvontaryhmiksi vaan lääkintämiehiksi...turhaa koulutusta ja rajallisten voimavarojen hukkaamista. Tähän ei kyllä nykypäivänä ole varaa...!

Käsittääkseni lääkintämies ei ole mikään hävittäjälentäjä. Mielestäni järjestelmä jossa miehet saavat neljän viikon lämärikoulutuksen, minkä jälkeen he suorittavat lääkintää joko sairaala-apulaisina tai leireillä sekä ammunnoissa lääkintämiehinä (samanlaista huoltoa suoritetaan kaikissa asevoimissa) ja tuon tarpeen poistuttua heidät koulutetaan sodan ajan tehtäväänsä ilmavalvontamiehiksi on enemmän kuin ok! Jos sodan ajan puolustusvoimissa sitten todetaan, että tarvitaan lisää lämäreitä niin miehet varmaan voidaan ottaa ilmavalvontahommista pois?

Juu upseerit on kaikki turhia eikä osaa työtänsä...joutavat kortistoon kaikki.

Olettepa te upseerit herkkiä! Toisaalta olen jostain lukenut, että tavallinen ihminen voi saada stressireaktion, jos tuntematon ihminen arvostelee? Tietysti jos huomaa itsessään tuollaisia piirteitä niin kannattaa varmaan uutta ammattia valitessa rajata tietyt alat pois esim. hoitoala, palo- ja pelastustoimi, polisii ja turvallisuusala kannattaa suosiolla jättää pois, jos kädet alkaa hikoamaan ja huuto alkaa ensimmäisestä virkkeestä jossa kehdataan epäillä, että hommia voisi jollain muullakin tavalla hoitaa.
 
Käsittääkseni tämän ketjun tarkoitus on pohtia voitaisiinko valmiutta nostaa? Pystyttäisiinkö valmiuden nostaminen suorittamaan saapumiseriä lisäämällä ja pidentämällä hieman varusmiespalvelusta?.
Tähän kysymykseen olen mielestäni vastannut omalta osaltani aikaisemminkin. Toistan: Hyvin toimivaa JOTU-systeemiä ei kannata sotkea vaan valmiutta kannattaa nostaa kertauttamallla joukkoja reservistä.
Kolmeen saapumiserään on käsittääkseni aikoinaan päädytty sen takia, että puolustusvoimilla on jonkinlainen valmius aloitta toiminta vaikka yhtään reserviläistä ei kutsuttu palvelukseen.
Toistan edelleen myös esille tuomani pointin että palveluksessa olevilla varusmiehillä ei ole valmiuden kannalta mitään merkitystä. Edelleen toistan kysymykseni mikä vika on nykyisessä valmiudessa? Kuten PV:n komentajakin on julkisuudessa todennut meillä on aivan riittävä valmius jo nyt.
Kenraali Lindberg kirjoitti:
Kun toimintaympäristömme on muutostilassa, suomalainen sotilas ei voi katsoa toiseen suuntaan. Kuluneen vuoden aikana olemme säätäneet tiedusteluamme ja valmiuttamme tilanteen edellyttämällä tavalla. Olemme hereillä, olemme valmiina, olemme toimintakykyisiä!
Kenraali Lindberg: Turvallisuus- ja puolustusympäristömme on muutoksessa

Käsittääkseni lääkintämies ei ole mikään hävittäjälentäjä. Mielestäni järjestelmä jossa miehet saavat neljän viikon lämärikoulutuksen, minkä jälkeen he suorittavat lääkintää joko sairaala-apulaisina tai leireillä sekä ammunnoissa lääkintämiehinä (samanlaista huoltoa suoritetaan kaikissa asevoimissa) ja tuon tarpeen poistuttua heidät koulutetaan sodan ajan tehtäväänsä ilmavalvontamiehiksi on enemmän kuin ok! Jos sodan ajan puolustusvoimissa sitten todetaan, että tarvitaan lisää lämäreitä niin miehet varmaan voidaan ottaa ilmavalvontahommista pois?.
Edelleenkin toistan että et tunnu tuntevan nykyistä joukkotuotanto systeemiä ja sen tavoitteita. Ei lääkintämiehistä ole tarkoitus kouluttaa ilmavalvontamiehiä tai muitakaan 2.tehtävän miehiä. Tarkoitus on tuottaa suorituskykyisiä joukkoja johon kuluu osana myös lääkintämiehiä. Nykyään kaikki resurssit tullisi laitaa siihen että mies/nainen täyttää paikkansa mahdollisimman hyvin osana tuotettavaa joukkoa. JOS henkilö jatkosijoitetaan ja tarvitaan jokin muu taito kun se lääkintämiehentaito se tulee sitten kouluttaa suunnitelmallisesti eikä jonkun oto hommana ilman että se esim. päätyy millään tavalla henkilön henkilöasiakirjoihin...hienoa jos sinä sait jotain siitä pyyteettömästä, mutta turhasta työstä jota teit kun koulutit lääkintämiehille ilmavalvontaa yksikössäsi. Järjestelmä ei siitä millään tavoin hyötynyt; sitä sinun koulutustasi ei varmaankaan merkitty miehille sopivuus koodina asevelvollisten rekistereihin joten ei niitä miehiä olisi edes teoriassa voinut sijoittaa muihin kun muihin tehtäviin mihin miehille on merkattu sopivuus kun ei siitä kukaan tiedä! Siksi se oli turhaa. Ja tyhjän kouluttamiseen meillä ei ole nykyisillä resursseilla varaa! Ehkä 80/90-luvuilla, mutta ei enään tänä päivänä.

Monella reservin upseerilla ja aliupseerilla on muuten kummallinen kuva siitä että heidän aikanaan juurikaan ilman kantahenkilökunnan tukea kouluttamat joukot olivat todella hyviä laadultaan...mutta ei se asia kyllä ihan näin ole. Ainakin nykyisillä mittauksilla suorituskyvystä paljastuu erot joukkojen välillä ja aika usein sen heikomman joukkueen/jaoksen kohdalla voidaan nähdä yhtenä syynä huonoon suoritukseen s,e että sillä joukolla oli vähiten/nuorinta/kokemattominta henkilökuntaa koulutustehtävissä ja enemmän vastuuta koulutuksesta nuorilla varusmiesjohtajilla...

Olettepa te upseerit herkkiä! Ja kaikkea muuta asiaan kuulumatonta paskaa.
Eiköhän sitten tämäkin ollut tässä. En viitsi kanssasi keskustella tämän enempää...

Väki täällä väittää olevansa maanpuolustuksen asialla, mutta kumman paljon tuntuu olevan tarve päästä haukkumaan niitä jotka kuitenkin tekevät maanpuolustustyötä ammatikseen. Ei ihmetytä, että tänne ennen enemmänkin kirjoitelleet kapiaiset ovat suurelta osin kaikonneet.
 
Viimeksi muokattu:
3. Naisten asevelvollisuutta ei tule - yhdelläkään puolueella ei ole munaa mennä tuollaista edes ehdottamaan. Lisäksi naisten sotakelpoisuutta on suuresti liioiteltu - tutkimukset Yhdysvalloista ja Israelista puhuvat omaa karua kieltään.
Norjassa ja Israelissa on yleinen asevelvollisuus myös naisille. Sopisi meillekin, kun nuo feministit kovasti vaativat sukupuolista tasa-arvoa kaikkialla kaiken aikaa ruikuttaen ja parkuen.
 
Norjassa ja Israelissa on yleinen asevelvollisuus myös naisille. Sopisi meillekin, kun nuo feministit kovasti vaativat sukupuolista tasa-arvoa kaikkialla kaiken aikaa ruikuttaen ja parkuen.

Norjassa ei ole naisten asevelvollisuutta. Naisilla on velvollisuus osallistua kutsuntoihin, mutta ketään ei määrätä palvelukseen vastoin tahtoaan. Eikä norjassa myöskään nykyisin pakoteta miehiä palvelukseen. (Kuka tahansa voi ilmoittautua sivariksi - sivarista kieltäytymistä ei ole lailla rangaistu. Ei palvelusta + ei rangaistusta = Palvelus on käytännössä täysin vapaaehtoista.)

Kai sitten Ranskassakin on asevelvollisuus kun ainakin vielä muutama vuosi sitten siellä järjestettiin "kutsunnat". Miehet katsovat muutaman filmin ranskan asevoimista ja sen jälkeen kysytään kuka haluaa palvella. Vapaaehtoiset voivat sitten mennä palvelemaan palkkaa vastaan asevoimiin. = Ammattiasevoimat
 
Kyse on koulutuksen laadusta ja tehokkuudesta. Kyllähän aina voidaan"koulutella", mutta mielestäni asevelvolliset (res ml.) ansaitsevat parasta mahdollista koulutusta ja se tarkoittaa peruskoulutettua ammattisotilasta - Mielummin vastuukouluttajana vielä kokenutta sellaista joka voi ohjata nuorempia kehittymään kouluttajina ja kehittää koulutusta.

Ja ammattisotilaidenkin kokemuspiirillä on rajansa riippuen koulutustaustasta ja palvelusvuosista. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa tukevissa aselajeissa oli jalkaväkitaitojen osaaminen kateissa. Tykkimiesten vetämän kissanpolkuammunnan jälkeen jääkäritaustaista aliupseerioppilasta ihmetytti, että mennäänkö sotaankin kymmenen patruunan kanssa hitaasti laahustamaan ja laskemaan osumia tauluista. Puolustustaistelun koulutus oli lähinnä käskyrunkojen opettelua. Tasapuolisuuden vuoksi kiväärimiehillä oli omat haasteensa viestilaitteiden ja varsinkin laajemman järjestelmän kanssa.

RUK ja AuK pohjalta voi toki kouluttaa yhtä ja toista, mutta yhden palvelusvuoden jälkeen kokemukset varsinkin yksikkö-joukkoyksikkötason tempuista ovat ainutkertaisia, vaikka kalusto ja yksilötason suoritukset olisivatkin automaatiotasolle asti harjoiteltuja.
 
Realismia on sekin, että nykyisin 12 kuukauden miehistöpalvelus ei kuskeja lukuunottamatta houkuta ketään. Lisäksi esim. joissakin aselajeissa on perinteisiä miehistön erikoistehtäviä muutettu aliupseeritehtäviksi jotta niihin saataisiin rekrytoitua miehiä. (En näe kauhean järkevänä, että esim. merivoimat järjestää aukin veneenkuljattajille, siinä on sitten 10 päivää johtamiskoulutusta ja loput merenkulkua ja veneenohjaamista. Ainoa johtaminen mitä tuo kuski tekee on matkustajien komentaminen istumaan ja pukemaan pelastusliivit päälle. Sitäpaitsi veneenkuljettaja on "pomo" vaikka olisikin vain matruusi.)

Vanha 8/11kk palvelusaikajärjestelmä tuntuu 6/12kk -systeemin käyneen näkökulmasta aika epäloogiselta. Tarinat entisajoilta kertovat melkoisesesta tyhjäkäynnistä. Eikö kahden eri miehistöerän samanaikaisesta palveluksessa olosta seurannut järjestyshäiriöitäkin, kun oli mopoja ja vanhoja? Oman saapumiserän 12 kk palvelevalla miehistöllä oli uudessakin järjestelmässä joskus vaikeuksia ottaa käskyjä vastaan varusmiesesimiehiltä.

Nykyään alkaa olla aika paljon joukkoja, joissa miehistötehtäviinkin sijoitettavat koulutetaan aliupseereiksi 12kk palvelusajalla. Näitä ovat ainakin kansainvälinen valmiusjoukko, laskuvarjojääkärit, erikoisrajajääkärit, sukeltajat, lentomekaanikot ja lisäksi on pienempiä osastoja. Noillahan on selkeästi jo kykyä joihinkin tehtäviin palvelusaikansa jälkimmäisellä puoliskolla.
 
Eikö ole sama romuttaa koko palveluseräsysteemi?

Perustetaan kolme koulutuskeskusta esim Vekaralle, Kajaaniin ja Sodankylään, jossa ammattialiupseerit vetävät nonstoppina 10 viikon taistelijan peruskurssia.

Kutsunnoissa tehdään syyni ja otetaan rulliin, annetaan määräys että 24 ikävuoteen mennessä täytyy olla taistelijan peruskurssi suoritettu.

Kurssin päätteeksi annetaan sijoitus jos sellainen on antaa, taistelija siirtyy sodanajan joukkoon koulutettavaksi tehtäväänsä.

Koulutus jatkuu joko yksilökursseina PV:n laitoksissa tai MPKY:ssä ja joukko-osaston harjoituksissa siihen asti kunnes sijoitus päättyy.

Kiinteistön tarve vähenee, kantahenkilökunnan tarve vähenee -> kustannukset pienenee.
 
Miten arvon foorumilaiset näkevät asian. Tulisiko Suomen puolustusvoimissa jälleen ottaa käyttöön kolmen saapumiserän järjestelmä? Kolme saapumiserää kun on ollut viimeeksi käytössä vuonna 1993.

Muistaakseni yksi perustelu kahden saapumiserän käyttöönotolle oli aikoinaan se, että kylmän sodan jälkeen ei enää tarvita samalla tavalla valmiutta kuin aikaisemmin. Kahden saapumiserän käytöllä käsittääkseni säästettiin rahaa (vähemmän harjoituksia ja tarvittiin vähemmän majoitustiloja). Kaksi saapumiserää mahdollisti ilmeisesti myös hiukan tehokkaan johtamiskoulutuksen varusmiesjohtajille.

Nyt taas elämme aikakautta jolloin valmiuden merkitys korostuu. Epäilen, että kolmen saapumiserän käyttöönotto on huomattavasti kustannustehokkaampi menetelmä kuin sopimussotilaiden makuuttaminen Santahaminassa?

Itse muistelen että 98 vuosi olisi ollut tämä kahden saapumiserän ensimmäinen vuosi.
 
Selkeys ja samat johtajat ovat toki tekijöitä jotka puoltavat kahden saapumiserän järjestelmää. Kahden saapumiserän heikkous on kuitenkin se, että huomattavan osan vuodesta ei ole olemassa oikeastaan minkäänlaista valmiutta. Aikaisemminhan esim. jääkäriprikaateilla oli käytännössä kokoajan valmius heittää kehiin kokonainen pataljoona. (Voi tietysti olla, että muistan väärin?)

Muistelen myös että paljon koulutettavia menee ns. hukkaan tukitehtäviin tuossa kolmen saapumiserän järjestelmässä.
 
8 kk:n systeemi ei tuo mitään järkevää. 6/12kk (5,5/11,5kk) systeemin idea on joukkotuotannon tarve. Joukko koulutetaan viimeiset 4kk (3,5kk) yhdessä jolloin samat omat sodanajan johtajat kouluttavat ja johtavat omaa sodanajan joukkoaan. Eron huomaa kun verrataan joukkotuotettua yksikköä KH:ssa ja "perinteistä" joukkoa KH:ssa. Miehistön 8kk:n palvelusajan haasteita voi hahmottaa esim vertaamalla nykyisiin 8,5kk tehtäviin; joukko-tuotanto loppuu 5,5kk kohdalla kun sijoitettavat joukon johtajat kotiutuvat...sen jälkeen jääkärit kikkailevat keskenään eikä resurssit riitä järjestämään mitään järkevää jatkokoulutusta kun minkäänlaisia edes ryhmätason harjoitteita (joukkueesta puhumattakaan) ei saada aikaan ilman sijoitettuja johtajia. Nykyään 8,5kk palvelevat sotilaspoliisit ja lääkintämiehet viettävät viimeiset 3kk varuskunnallisissa palvelutehtävissä joka ei kyllä herrojen ja rouvien taitotasoa juuri lisää. Tosin jonkunhan nuo "palvelutehtävätkin" on hoidettava, mutta itse muuttaisin SPOL ja LÄÄKM miehistönkin palvelusajaksi 11,5kk nykyisen 8,5kk:n sijaan mikä mahdollistaisi joukko-tuotantovaiheen sijoittamisen palvelusajan loppuun eikä keskelle.

Kahden saapumiserän mallissa palvelleena lämärinä voisin rohjeta sanoa että aikoinaan Kainuun Prikaatin varuskuntasairaalan lääkintähuoltoupseerit kyllä pitivät yllä pientä harjoittelua. Tosin kyse oli enemmän herrojen omaa puuhailua, kuin työn vaatima velvollisuus.

Sinäänsä tuona aikanahan olisi ollut mahdollista järjestää lisää koulutusta jne.

Kun joukkueen tai ryhmän lääkintämies tarvitsee mielestäni erilaiset taidot kuin esimerkiksi pataljoonan tasolla toimiva.

Nythän oletettiin että samalta kurssilta tulisi hyvät tekijät molempiin hommiin.
 
Käsittääkseni tämän ketjun tarkoitus on pohtia voitaisiinko valmiutta nostaa? Pystyttäisiinkö valmiuden nostaminen suorittamaan saapumiseriä lisäämällä ja pidentämällä hieman varusmiespalvelusta?

Kolmeen saapumiserään on käsittääkseni aikoinaan päädytty sen takia, että puolustusvoimilla on jonkinlainen valmius aloitta toiminta vaikka yhtään reserviläistä ei kutsuttu palvelukseen.

Kun järjestelmä otettiin käyttöön 90-luvulla.

-Venäjällä ei ollut resursseja aloitta mitään peliliikkeitä yllättäen. Nyt on kuten Georgia 2008 ja Krim 2014 osoittavat.

-90-luvun alkupuolella Suomessa oli lama ja koska Venäjän uhka oli pienempi kuin koskaan ja rahaa piti säästää niin kertausharjoituksia ei käytännössä järjestetty.

Nuo kaksi tekijää mahdollistavat sen, että joukkojen koulutusta voitiin optimoida siirtymällä kahteen saapumiserään ja lyhentämällä varusmiespalvelusta.


Nyt maailma on muuttunut ja välittömän toiminnan valmiutta pitäisi varmaan nostaa?


Käsittääkseni lääkintämies ei ole mikään hävittäjälentäjä. Mielestäni järjestelmä jossa miehet saavat neljän viikon lämärikoulutuksen, minkä jälkeen he suorittavat lääkintää joko sairaala-apulaisina tai leireillä sekä ammunnoissa lääkintämiehinä (samanlaista huoltoa suoritetaan kaikissa asevoimissa) ja tuon tarpeen poistuttua heidät koulutetaan sodan ajan tehtäväänsä ilmavalvontamiehiksi on enemmän kuin ok! Jos sodan ajan puolustusvoimissa sitten todetaan, että tarvitaan lisää lämäreitä niin miehet varmaan voidaan ottaa ilmavalvontahommista pois?


Olettepa te upseerit herkkiä! Toisaalta olen jostain lukenut, että tavallinen ihminen voi saada stressireaktion, jos tuntematon ihminen arvostelee? Tietysti jos huomaa itsessään tuollaisia piirteitä niin kannattaa varmaan uutta ammattia valitessa rajata tietyt alat pois esim. hoitoala, palo- ja pelastustoimi, polisii ja turvallisuusala kannattaa suosiolla jättää pois, jos kädet alkaa hikoamaan ja huuto alkaa ensimmäisestä virkkeestä jossa kehdataan epäillä, että hommia voisi jollain muullakin tavalla hoitaa.


Valmiuden nostamiseen itse käyttäisin vähän erilaisia keinoja.

1. Palkataan jokaiseen valmiusprikaatiin ja Santahaminaan yksi sopimussotilaskomppania. Lyhyt ja rajoitettu palvelusaika. Ja nämä sotilaat sijoitetaan vuoden plaveluksen jälkeen komppanioina valmiusprikaateihin ja PK-seudun torjuntapataljooniin. 9 vuoden kierrolla valmarit ovat saaneet todella terävän kärjen.

2. Sinulla ja minulla on vähän erilainen käsitys lääkintämiehistä. Itse en lääkintämiehenä toiminut ihan suoraan sairaala apulaisena. Toki noissakin mainitsemissasi hommissa piti pyörähtää kun työvuorolista käski. Enemmän itselläni on kokemusta esim. LKP-varastojen rassaamisesta, pataljoonatason lääkintäjoukkueesta, ambulanssin kuskaamisesta jne. Toki lääkinnällinen koulutus olisi voinut olla valikoidulle porukalle vielä syvempää. Esim. lääkintäkorppi kurssi 3-4 viikkoa.

En itsekkään oikein keksi mikä hyöty olisi tehdä lämäreistä ilmavalvontamiehiä. Enemmän olisi hyötyä opettaa EA-taitoja jos kerran PV:n sodan-ajan etua haetaan. Tietysti luku sinäänsä on joukkue ja ryhmätasolla toimivat lämärit joiden kannattaa osata ja tietää kuinka edellä mainitut porukat toimivat.
 
Edit: @RPG83 tätäkin viestiä muokkasin. Pyydän Teidän korkeudeltanne tätä nyt nöyrimmin anteeksi!

Luulin jo pariinkin otteeseen päästyn liennytyksen aikakauteen, mutta nähtävästi koepalloja tulee yhä edelleen. En sitten tiedä, miten reagoida. No, ainakin tiedän, miten ei pidä reagoida. :)

Ps. Mahtaako @TomTom olla säädellyt jotain erikoisjuttuja, kun tuokaan lainauksen tägäys ei koskaan näkynyt "Ilmoituksissa"?
 
Kahden saapumiserän mallissa palvelleena lämärinä voisin rohjeta sanoa että aikoinaan Kainuun Prikaatin varuskuntasairaalan lääkintähuoltoupseerit kyllä pitivät yllä pientä harjoittelua. Tosin kyse oli enemmän herrojen omaa puuhailua, kuin työn vaatima velvollisuus.
Lääkintähuoltoupseereja ei enää juuri ole...varuskuntasairaalat ovat nykyään hoitajatätien temmellyskenttä ja se loppukin koulutus on lähes hävinnyt siltä loppupalvelusajalta. Osa kenttäsairaanhoitajista yrittää, mutta kun viimeisetkin LÄÄKHUPS:t katoavat loppuu tämäkin vähä; Pääsääntöisesti niiden jo +35v palvelleiden Ylihoitajien kannalta ne kenttäsairaanhoitajatkin voivat tehdä normaaleja sairaanhoitajan duunia kun eivät ole leireillä eikä kouluttaa turhaan "jo valmiita lääkintämiehiä"... Tämä jos mikä on ns. "hanurista"!

Oma mallini Lääkintämiesten koulutuksen kehittämiseen mukailee nykyistä kuljettajakoulutusta; Miehistötehtävä 11,5kk, P-kauden jälkeen valitaan LÄÄKM-kurssille. 4-6 vkoa kurssia ja sitten jatkokoulutuskausi (eli se sairaalassa päivystys- ja ampumaleireillä varotoimissa toimimiskausi) 10-12 vko. Kun nuorempi saapumiserä on saatu E-kaudelle ja SA-joukko muodostetaan LÄÄKM:t sijoitetaan JOTU-joukkonsa mukaan ja saavat kenttäsairaanhoitajien johdolla kenttälääkintäkoulutusta tehtävä tasansa (J/K/TSTOS) mukaan.

Kohta alkaa tietysti huuto että "mistä muka saadaan riittävästi halukkaita palvelemaan 12kk miehistötehtävään"...no täytyy sanoa että ei ne LÄÄKM:t kyllä nytkään ole vapaaehtoisia yli 5,5kk:n palveluun (muutamia todella harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta) vaan kyllä ne siihen määrätään...varusmiesten suussa 8,5kk LÄÄKM on ns. tyhjin arpa ei 5,5kk mutta ei myöskään ajokorttia tai johtajakoulutusta... Ja lisäksi mielestäni voitaisiin porkkanaksi varsin hyvin määrittää opintokokonaisuuksia joita voisi hyväksi lukea terveydenhuoltoalan koulutuksessa tai etu valinnoissa koulutukseen terveydenhoitoalalla - tämä voisi parantaa halukkuutta koska vaikka lähihoitajakoulutukseen pääseekin lähes kuka vaan on sairaanhoitaja ja ensihoitajakoulutukseen tunkua eivätkä läheskään kaikki halukkaat pääse sisään.
 
Viimeksi muokattu:
Palkataan jokaiseen valmiusprikaatiin ja Santahaminaan yksi sopimussotilaskomppania. Lyhyt ja rajoitettu palvelusaika. Ja nämä sotilaat sijoitetaan vuoden plaveluksen jälkeen komppanioina valmiusprikaateihin ja PK-seudun torjuntapataljooniin. 9 vuoden kierrolla valmarit ovat saaneet todella terävän kärjen.
Tämä olisi paras ratkaisu. Samalla nämä joukot voidaan ilmoittaa NRF/EUBG pooliin...kun olemme NATO:n jäseniä tämä on luonnollinen tie luoda NATO:n vaatimat nopeasti muiden maiden tueksi/kriisinhallintaoperaatoihin lähetettävät joukot...tässä on vain yksi mutta: raha.
 
Viimeksi muokattu:
1. Palkataan jokaiseen valmiusprikaatiin ja Santahaminaan yksi sopimussotilaskomppania.

Ei ole mahdotonta, etteikö PV:n komentajallkin olisi ollut mielessään jotain tämänsuuntaista, kun hän maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan peräänkuulutti parempaa valmiutta. Ainakin minusta tuo jos mikä toisi valmiutta.
 
Lääkintähuoltoupseereja ei enää juuri ole...varuskuntasairaalat ovat nykyään hoitajatätien temmellyskenttä ja se loppukin koulutus on lähes hävinnyt siltä loppupalvelusajalta. Osa kenttäsairaanhoitajista yrittää, mutta kun viimeisetkin LÄÄKHUPS:t katoavat loppuu tämäkin vähä; Pääsääntöisesti niiden jo +35v palvelleiden Ylihoitajien kannalta ne kenttäsairaanhoitajatkin voivat tehdä normaaleja sairaanhoitajan duunia kun eivät ole leireillä eikä kouluttaa turhaan "jo valmiita lääkintämiehiä"... Tämä jos mikä on ns. "hanurista"!

Oma mallini Lääkintämiesten koulutuksen kehittämiseen mukailee nykyistä kuljettajakoulutusta; Miehistötehtävä 11,5kk, P-kauden jälkeen valitaan LÄÄKM-kurssille. 4-6 vkoa kurssia ja sitten jatkokoulutuskausi (eli se sairaalassa päivystys- ja ampumaleireillä varotoimissa toimimiskausi) 10-12 vko. Kun nuorempi saapumiserä on saatu E-kaudelle ja SA-joukko muodostetaan LÄÄKM:t sijoitetaan JOTU-joukkonsa mukaan ja saavat kenttäsairaanhoitajien johdolla kenttälääkintäkoulutusta tehtävä tasansa (J/K/TSTOS) mukaan.

Kohta alkaa tietysti huuto että "mistä muka saadaan riittävästi halukkaita palvelemaan 12kk miehistötehtävään"...no täytyy sanoa että ei ne LÄÄKM:t kyllä nytkään ole vapaaehtoisia yli 5,5kk:n palveluun (muutamia todella harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta) vaan kyllä ne siihen määrätään...varusmiesten suussa 8,5kk LÄÄKM on ns. tyhjin arpa ei 5,5kk mutta ei myöskään ajokorttia tai johtajakoulutusta... Ja lisäksi mielestäni voitaisiin porkkanaksi varsin hyvin määrittää opintokokonaisuuksia joita voisi hyväksi lukea terveydenhuoltoalan koulutuksessa tai etu valinnoissa koulutukseen terveydenhoitoalalla - tämä voisi parantaa halukkuutta koska vaikka lähihoitajakoulutukseen pääseekin lähes kuka vaan on sairaanhoitaja ja ensihoitajakoulutukseen tunkua eivätkä läheskään kaikki halukkaat pääse sisään.

Omana aikans oli sellainen tilanne että porukka pettyi kun eivät päässeet lämärikurssille.

Porukan nohevimmat eivät olleet sotilaallisesti särmimmästä päästä. Enemmän sitä boheemia itsenäistä suorittajaa.

Toki minua voi hämätä se että omassa kokemudpiirissä olleissa saapumiserissä oli vpkn aktiiveja, partiolaisia, sprn aktiiveja, lähihoitajaksi opiskelleita jne.

Joo olen huomannut että kuninkaaliset lääkintähuoltoupseerit ovat kadonneet. Nämä herrat meillä pitivät sitten ylimääräistä koulutusta sen verran että meillä oli jonkin sortin kokemus samoista lääkintäasioista kuin Lahden käyneillä.

Kyllähän me osallistuttiin myös seuraavan saapumiserän mukana harjotuksiin. Mutta kun porukka harjottelee ryömimistä, niin ei siitä opi perustamaan komppanian sidontapaikkaa hyökkäyksessä.


Kirjoitettu matkspuhelimella
 
Tämä olisi paras ratkaisu. Samalla nämä joukot voidaan ilmoittaa NRF/EUBG pooliin...kun olemme NATO:n jäseniä tämä on luonnollinen tie luoda NATO:n vaatimat nopeasti muiden maiden tueksi/kriisinhallintaoperaatoihin lähetettävät joukot...tässä on vain yksi mutta: raha.

Ite mietin vain että meillähän olisi suht valmiina noille koulutusohjelmat noiden poolien kautta.

Lisäisköhän jonkun asevelvollisiis porukan koulutustasoa jos saisivat simulaattoreilla sotia tollasta komppaniaa vastaan
 
Lisäisköhän jonkun asevelvollisiis porukan koulutustasoa jos saisivat simulaattoreilla sotia tollasta komppaniaa vastaan
No yksi suurimmista ongelmista loppusodissa on realistisen vastustajan taikominen (puhumattaakaan erinäköisistä E-kauden pienimmistä rähinöistä) siitä puolivillasesta aliupseerikoulusta ja jos hyvä tuuri käy niin juuri kortit saaneista kuskeista ei kummoseksi mekanisoiduksi vastustajaksi taikouduta...
 
No yksi suurimmista ongelmista loppusodissa on realistisen vastustajan taikominen (puhumattaakaan erinäköisistä E-kauden pienimmistä rähinöistä) siitä puolivillasesta aliupseerikoulusta ja jos hyvä tuuri käy niin juuri kortit saaneista kuskeista ei kummoseksi mekanisoiduksi vastustajaksi taikouduta...

Näin vähän itsekkin koin aikoinaan tilanteen. Vaikka kuinka kuulee tarinoita lyödyistä aukkikoululaisprikaateista.

Kyllähän siinä olisi eri maku taistella Repoveden lähellä kun päälle painas osasto jolla olis jo taitoa runnoa vastustajaa
 
Back
Top