China's 7nm chip surprise: Not as worrying as it looks
Should we be worried? Well, size isn't everything
www.theregister.com
Oliko heillä perusteita miksi?
Leaderwolf
Respected Leader
Länsimaiden ruususen unelle on tulossa kohta lapiolla naamaan herätys, niillekin porukoille joita Ukrainan sota ei vielä saanut kuin kylkeä kääntämään. Ei enään kanavoida tylsyyttä aktivistihommiin ja kilpaa turhuuksien ostamiseen mainonnan uhreina kun pitää alkaa keltaista tulvaa patoamaan. Tai katoamaan. Itä nousee, lännen on vastattava. Mutta tapahtuuko se nyt? Vai vasta 2050-2060? Kristallipallo/Palantir olisi hauska vehje nyt.
Kuten eivät uskoneet venäjänkään hyökkäävän.
Sorsa
Luutnantti
Nyt en muista. Radio suomen ohjelma oli. Varmaa areenasta löytyy.
StepanRudanskij
Respected Leader
Siinä rannikolla on muutama muukin saari, jotka jäivät aikoinaan kommunisti-Kiinalta valtaamatta. Joku voisi olla koeponnistukselle sopiva kohde.
Suluttaja
Kapteeni
Lähtisiköhän Yhdysvallat puolustamaan noita saaria enää, tai laittaisiko länsi talous-suhteita manner-Kiinaan poikki?
Antares
Respected Leader
Kiina on kyllä erikoinen maa: yhtäaikaa näyttää tosi vahvalta vaan sitten tuntuu että pinnan alla kytee kokoajan merkkejä heikkouksista (Neuvostoliitto tulee mieleen, toki heidän heikkoudet eivät olleet niin selvästi esillä - eri ajat, saatiin eri tavalla tietoa maan sisältä).
Yksi iso juttu on väestönkehitys sen merkitys tuleville vuosikymmenille. Yi Fuxian on kirjoittanut tästä jo pitkään, mutta keväällä tapahtunut massiivinen tietovuoto vaikuttaisi vahvistavan hänen laskelmiaan:
Toki tuntuu että onko suuresti merkitystä, vaikka todellinen väestömäärä olisi 1,28 miljardia eikä 1,41 miljardia kuten väittävät? Ero on "vain" 130 miljoonaa". Suurempi tekijä on silti se, että väestömäärä lähti laskuun vuonna 2018 eikä 2031 kuten on aikaisemmin ennustettu.
Trendiä ei ole helppo kääntää toiseen suuntaan vaikka alkaisivat tekemään ennätysmäärän lapsia tästä päivästä alkaen. Tänä vuonna syntyvien merkitys alkaa näkyä vasta 18-20 vuoden kuluttua, ehkä myöhemmin (riippuu kuinka pitkään käyvät koulua / missä vaiheessa työllistyvät).
Kiinalla tulee olemaan suuria haasteita ikääntyvän väestönsä kanssa - toki samoja haasteita on hyvin monessa maassa, erityisesti kehittyneissä talouksissa. Moni tännekin kirjoittava varmasti muistaa miten 80-luvulla pelättiin vahvan Japanin nousua: vievät kaikki korkean teollisuuden työt ja kilpailevat hengiltä monet yritykset? Olen nähnyt arvioita että Kiinan tulevaisuus olisi samanlainen kuin mitä Japanilla, tosin he ovat tässä kehityskulussa eri vaiheessa. Enpä tiedä, ehkä moni hakee vain innokkaasti vertailukohtia historiasta?
Minusta tuntuu että tässä Taiwaniin kohdistuvassa agressiossa on vahvasti taustalla viimeaikaisten Kiinan sisäisten levottomuuksien pelko. Haluavat kääntää kansan huomion pois näistä ongelmista, mikäs sen parempi kuin ulkopuolinen vihollinen. Pelosin vierailu ei selitä agressiivista reaktiota. Epäilen myös, mahtavatko hyökätä oikeasti. Tämä näyttää enemmän hätäiseltä joukkojen siirrolta rannikolle kuin hyvin suunnitellulta operaatiolta. Olisi siis "voiman näyttö" ilman todellista iskua. Venäjä kuljetti joukkoja Ukrainan rajalle läpi 2021 vuoden ja viimeiset joukot tuotiin 2022 alussa. Kaikki tehtiin harjoituksen nimissä, tosin sanoo Kiinakin että heillä on harjoitukset käynnissä.
Toisaalta yleensä maat eivät kasaa merkittäviä sotajoukkoja toisten maiden rajalle huvin ja urheilun vuoksi. Kallista lystiä. Jossain vaiheessa kun joukkoja on tarpeeksi, tulee kiusaus lähteä kokeilemaan. Kun joukot on kerran koottu niin olisi tyhmää olla kokeilematta. Toki "kokeilun" todellinen hinta voi sitten yllättää ikävästi ja myöhemmin kaduttaa (arvaan Putinin katuvan hyökkäystä Ukrainaan 0vaan vaikea perääntyä kun on aloitettu).
En usko hetkeäkään että tässä olisi taustalla Venäjän ja Kiinan yhteinen sopimus hyökkäyksestä samaan aikaan. Muutama huurupää on tuollaista höpöttänyt jo vuosien ajan, vaan en usko että Kiina lähtisi moiseen mukaan. He tekevät itse päätöksensä Venäjästä riippumatta.
Yksi iso juttu on väestönkehitys sen merkitys tuleville vuosikymmenille. Yi Fuxian on kirjoittanut tästä jo pitkään, mutta keväällä tapahtunut massiivinen tietovuoto vaikuttaisi vahvistavan hänen laskelmiaan:
Toki tuntuu että onko suuresti merkitystä, vaikka todellinen väestömäärä olisi 1,28 miljardia eikä 1,41 miljardia kuten väittävät? Ero on "vain" 130 miljoonaa". Suurempi tekijä on silti se, että väestömäärä lähti laskuun vuonna 2018 eikä 2031 kuten on aikaisemmin ennustettu.
Trendiä ei ole helppo kääntää toiseen suuntaan vaikka alkaisivat tekemään ennätysmäärän lapsia tästä päivästä alkaen. Tänä vuonna syntyvien merkitys alkaa näkyä vasta 18-20 vuoden kuluttua, ehkä myöhemmin (riippuu kuinka pitkään käyvät koulua / missä vaiheessa työllistyvät).
Kiinalla tulee olemaan suuria haasteita ikääntyvän väestönsä kanssa - toki samoja haasteita on hyvin monessa maassa, erityisesti kehittyneissä talouksissa. Moni tännekin kirjoittava varmasti muistaa miten 80-luvulla pelättiin vahvan Japanin nousua: vievät kaikki korkean teollisuuden työt ja kilpailevat hengiltä monet yritykset? Olen nähnyt arvioita että Kiinan tulevaisuus olisi samanlainen kuin mitä Japanilla, tosin he ovat tässä kehityskulussa eri vaiheessa. Enpä tiedä, ehkä moni hakee vain innokkaasti vertailukohtia historiasta?
Minusta tuntuu että tässä Taiwaniin kohdistuvassa agressiossa on vahvasti taustalla viimeaikaisten Kiinan sisäisten levottomuuksien pelko. Haluavat kääntää kansan huomion pois näistä ongelmista, mikäs sen parempi kuin ulkopuolinen vihollinen. Pelosin vierailu ei selitä agressiivista reaktiota. Epäilen myös, mahtavatko hyökätä oikeasti. Tämä näyttää enemmän hätäiseltä joukkojen siirrolta rannikolle kuin hyvin suunnitellulta operaatiolta. Olisi siis "voiman näyttö" ilman todellista iskua. Venäjä kuljetti joukkoja Ukrainan rajalle läpi 2021 vuoden ja viimeiset joukot tuotiin 2022 alussa. Kaikki tehtiin harjoituksen nimissä, tosin sanoo Kiinakin että heillä on harjoitukset käynnissä.
Toisaalta yleensä maat eivät kasaa merkittäviä sotajoukkoja toisten maiden rajalle huvin ja urheilun vuoksi. Kallista lystiä. Jossain vaiheessa kun joukkoja on tarpeeksi, tulee kiusaus lähteä kokeilemaan. Kun joukot on kerran koottu niin olisi tyhmää olla kokeilematta. Toki "kokeilun" todellinen hinta voi sitten yllättää ikävästi ja myöhemmin kaduttaa (arvaan Putinin katuvan hyökkäystä Ukrainaan 0vaan vaikea perääntyä kun on aloitettu).
En usko hetkeäkään että tässä olisi taustalla Venäjän ja Kiinan yhteinen sopimus hyökkäyksestä samaan aikaan. Muutama huurupää on tuollaista höpöttänyt jo vuosien ajan, vaan en usko että Kiina lähtisi moiseen mukaan. He tekevät itse päätöksensä Venäjästä riippumatta.
Rambo
Majuri
Miksi Taiwan hiertää Kiinan ja Yhdysvaltojen välejä ja miksi Nancy Pelosin vierailu on niin merkittävä asia? Etsimme vastaukset kolmeen kysymykseen
Nancy Pelosin mahdollinen Taiwanin-vierailu on kiristänyt Yhdysvaltojen ja Kiinan välejä. Kyseessä olisi ensimmäinen edustajainhuoneen puhemiehen tekemä vierailu Taiwaniin sitten vuoden 1997.
ido59
Majuri
@Bloomberg: This Is How China Could Hit Back Over Pelosi’s Taiwan Visit
muutama poiminta:
Neither Xi nor Biden have an interest in triggering a conflict that could do even more economic damage at home, and the call last week indicated they were preparing for their first face-to-face meeting as leaders in the coming months.
But the bellicose rhetoric and growing animosity in both countries adds to pressure on Xi to take a strong response, particularly as he prepares for a twice-a-decade party meeting later this year at which he’s expected to secure a third term in office.
1. Bigger Warplane Incursions
With daily incursions into the island’s air defense identification zone already the norm, the People’s Liberation Army would need to send in either a particularly large or unusual series of flights. China could keep this level of aggression up for days, or weeks, depleting the resources of Taiwan’s already stretched Air Force as it seeks to drive away the planes.
2. Flying Warplanes Over Taiwan
sending a deep or extended sortie across Taiwan Strait’s median line, a buffer zone the US established in 1954 that Beijing doesn’t recognize, would put pressure on Taiwan’s military by requiring its planes to stay in the air.
3. Missile Test Near Taiwan
The summer of 1995 saw one of China’s most provocative responses to an exchange between Washington and Taipei, when Beijing test-fired missiles into the sea near the island. The move was part of China’s protests against President Bill Clinton’s decision to let Taiwan’s first democratically elected president, Lee Teng-hui, visit the US.
4. Economic Pain
China is Taiwan’s largest trading partner. Beijing could leverage that advantage by sanctioning exporters, slapping a boycott on some Taiwanese goods or restricting two-way trade.
5. Diplomatic Protest
That could mean recalling China’s US Ambassador Qin Gang.
6. Seize an Island
Beijing has military options other than mounting a risky invasion across the 130-kilometer (80-mile) Taiwan Strait -- such as seizing one of the smaller outlying islands held by the government in Taipei, although though this form of provocation is highly unlikely. Still, such an action also carries diplomatic risks for Beijing. Seizing an island under Taiwan’s control could trigger the US to add more sanctions on China and alarm neighboring countries in Asia, many of which also have territorial disputes with Beijing.
muutama poiminta:
Neither Xi nor Biden have an interest in triggering a conflict that could do even more economic damage at home, and the call last week indicated they were preparing for their first face-to-face meeting as leaders in the coming months.
But the bellicose rhetoric and growing animosity in both countries adds to pressure on Xi to take a strong response, particularly as he prepares for a twice-a-decade party meeting later this year at which he’s expected to secure a third term in office.
1. Bigger Warplane Incursions
With daily incursions into the island’s air defense identification zone already the norm, the People’s Liberation Army would need to send in either a particularly large or unusual series of flights. China could keep this level of aggression up for days, or weeks, depleting the resources of Taiwan’s already stretched Air Force as it seeks to drive away the planes.
2. Flying Warplanes Over Taiwan
sending a deep or extended sortie across Taiwan Strait’s median line, a buffer zone the US established in 1954 that Beijing doesn’t recognize, would put pressure on Taiwan’s military by requiring its planes to stay in the air.
3. Missile Test Near Taiwan
The summer of 1995 saw one of China’s most provocative responses to an exchange between Washington and Taipei, when Beijing test-fired missiles into the sea near the island. The move was part of China’s protests against President Bill Clinton’s decision to let Taiwan’s first democratically elected president, Lee Teng-hui, visit the US.
4. Economic Pain
China is Taiwan’s largest trading partner. Beijing could leverage that advantage by sanctioning exporters, slapping a boycott on some Taiwanese goods or restricting two-way trade.
5. Diplomatic Protest
That could mean recalling China’s US Ambassador Qin Gang.
6. Seize an Island
Beijing has military options other than mounting a risky invasion across the 130-kilometer (80-mile) Taiwan Strait -- such as seizing one of the smaller outlying islands held by the government in Taipei, although though this form of provocation is highly unlikely. Still, such an action also carries diplomatic risks for Beijing. Seizing an island under Taiwan’s control could trigger the US to add more sanctions on China and alarm neighboring countries in Asia, many of which also have territorial disputes with Beijing.