Koodien purku ja salaustekniikat, toinen maailmansota

[EK]

Lahinna kenttapuhelin/parikaapeli -comboa... aika vaikea hakkeroida jos et istu puna-smurffina meidan linjojen takana.
Lisaksi sotakoirien kaytto lahetteina (se metallikapseli kaulassa), yms. epakonventionaaliset suomalaiset viritykset. Olisi kiinnostavaa kuulla mita muuta noihin viesti-protokolliin keksittiin varsinkin Ita-Karjalassa/ Maaselalla?

Paitsi, että puhelinkaapelit "vuotivat" maahan ja niitä voitiin kuunnella viemällä omat johdot viereen. Tätä tehtiin sekä itärintamalla saksalaisten ja neuvostoliittolaisten kesken että meillä molempien osapuolten toimesta. Sinänsähän tuolla ei kovin suuria sotasalaisuuksia saanut selville, mutta esim. joukkojensiirtoja, joskus jopa suoria käskyjä tehtävistä (paikallistasolla).

 

[EK]

Sain eilisen lukemisen perusteella sellaisen kuvan että tavallaan me molemmat olimme sekä oikeassa että väärässä.

Olin väärässä tuon murtamisen ajankohdan ja tavan suhteen, milloin murtaminen oli käytännöllistä. Kuitenkin niin onnistuttiin tekemään, että noita M4 enigmoja pystyttiin purkamaan. Tämä kuitenkin vaati jenkkien teollista apua - tuskin britieillä itsellään olisi laskentateho riittänyt. Jenkkien oli pakko tuottaa tarpeeksi noita omia 'Bombeja' kun britit luovittivat piirustukset heille.

Kieltämättä sakujen laivastossa oli parempi kuri radioviesteissä, niin että eritoten sukellusveneiden viesteistä oli vaikea löytää 'cribsejä'


Sain itse sellaisen kuvan, että US Navy Bombe:t ratkoivat juurikin sukellusveneiden koodia. Jenkit tästä syystä vuonna 1943 kokivat enemmän menestystä koska he pystyivät keskittämään voimansa hyvin tähän tiettyyn ongelmaan. Japanin koodit olivat jo hanskassa.

Näin pystyttiin tekemään, koska Amerikalla oli käytössään enemmän laskentatehoa, koska jenkkien bombe oli tehokkaampi laite, kuin englantilanen bombe. Myös laitteita pystyttiin operaoimaan enemmän jenkkien toimesta. Jenkit ja britit onnistuivat tekemään krypto yhteistyötä atlantin halki Washington DCn ja Bletchley parkin välillä.

olet mitä ilmeisimmin kuitenkin oikeassa, että M4 enigma oli vaikeampi murtaa. M4 enigma salauksen arviotiin olevan 50-100 hitaampi murtaa verrattuna aiempaan enigmaan. Elikkä englantilaiset arvioivat sitä vaikeustasoa perustuen omiin bombe laitteisiinsa.

Kyseessä ei siitä huolimatta ollut mikään astronominen loikka vaikeusasteessa.

ainakin tämän nettisivun mukaan perus-u boat viestin purkaminen vei usein 24h aikaa, joten ihan reaaliaikaista tietoa ei ollut tietenkään saatavilla.http://uboat.net/technical/enigma_breaking.htm

pieni myöhästyminen U-boot koodien murtamisessa ei ollut hyödytöntä, vaan se oli käypää valuuttaa sodassa.

Syynä oli tietenkin että sukellusveneen oli mahdotonta olla kahdesa paikassa samaan aikaan, joten pystyttiin paremmin välttelemään sukellusveneitä, vaikkakin oliis ollut vaikeaa etsiä, löytää ja tuhota sukellusvenettä.

Puolaisten pohjatyön lisäksi toinen iso apu enigman murtamisessa oli Luftwaffe. Luin muutama vuosi sitten, että Luftwaffen viestikuri oli heikko ja siellä salaukseen luotettiin liikaa. Eli materiaalia tuli paljon. Kun sitten Luftwaffen viestit saatiin murrettua, päästiin paremmin käsiksi myös muiden aselajien salauksiin.

 

[EK]

Suomalaisten kaukopartioiden käyttämä "Matolaatikko" salausta ei ole koskaan onnistuttu murtamaan. Mikä ei ole mikään ihme, sillä se on "miltei" one-time-pad.

Mutta mitä muita salauksia suomalaiset käyttivät? Matolaatikko oli käsittääkseni vain kaukopartioilla jne. Mitä kenttäarmeija käytti? Onko tietoa? Suomen kryptopuolen osaaminen oli hyvää luokkaa, suomalaisethan mursivat NL:n nelostason koodejakin, joten luulisi omien kryptojenkin olleen kovalla tasolla.

Eikös matolaatikko pitänyt luovuttaa Neuvostoliitolle sodan jälkeen? Eivät vissiin olleet hirvittävän ilahtuneita saamastaan mareriaalista.

Suomalaiset väittivät lukeneensa useammankin maan viestejä sekä sotilas- että diplomaattipuolella. Menetelmiä ei vissiin paljastettu, mutta viestejä annettiin saksalaisille sodan aikaan. Tunnetuin lienee PQ-17 -saattueesta vinkkaaminen saksalaisille. Jukka L. Mäkelähän kuvaa lennokkaasti, miten kesällä -44 puna(oliko peräti Jäämeren)laivaston titari joutuu toistamaan viestiään useita kertoja, loppua kohden hidastaen, kun maavoimien vastaanottaja ei saa viestiä ylös. Suomalaisen radiotiedustelun tyyppi kiinnostuu alueella oudosta lähettäjästä ja ryhtyy seuraamaan viestittelyä. Näin saatiin talteen hyökkäyskäsky 3.7. Ihantalaan ja päästiin ampumaan tykistöllä ja pommittamaan hyökkäykseen ryhmittyneitä joukkoja.

Talvisodan aikana radiotiedustelulla oli suuri rooli esim. Raatteen taisteluissa. Siilasvuo meinasi innoissaan paljastaa tämän ulkomaisille toimittajille ja Marttinen joutui sotkemaan esimiehensä selostusta. Esimerkki Kuhmosta kertoo, että 9.DE antoi määräyksen eräälle huoltopaikalle valmistautua X.X.1940 klo XX.XX alkavaan ilmahyökkäykseen. Radiotiedustelu oli murtanut ilmavoimien saaman hyökkäyskäskyn ja välittänyt sen 9.DE:lle, joka käskytti tiedon pohjalta joukkoja.

Sodan jälkeen tällä kaikella oli sitten seurauksena Stella Polaris ja Marttisen miehet ja ylipäänsä suomalaisten sotilas- ja tiedusteluhenkilöiden siirtyminen länteen - tuskin tyhjin käsin.

 

[Vonka]

Eikös se ollut PQ18? Huonosti sillekin kävi.

Tämä on ylimalkainen ja karkea, mutta:

Koodiekspertiksi opiskellut Hallamaa oli kadettikoulun jälkeen Saksassa professori Fieglin opissa. Sen jälkeen hän alkoi kehitellä omaa systeemiä 1930-luvulla. Monenlaisia konsteja oli. Muiden muassa tähystettiin venäläisten sotalaivojen liikkeitä, ja näin saatua tietoa verrattiin sitten siepattuihin radiosanomiin: näin saatiin tavallaan selkokielinen vastaavuus luonnossa, mikä auttoi lopun avaamista. Hän teki kirjankin, ja ovelana tiedustelijana se oli hämäysmielessä kirjoitettu Suomen radiotiedustelun todellista osaamistasoa aliarvioivaksi.

Suomen radiotiedustelun bongauksia:
- hyökkäyskäsky Suomeen (Rautuun)
- 44. D:n tulo kokonaisuudessaan Raatteen tielle
- mottien pudotuspaikkojen merkit, jolloin osa avusta ohjattiin omiin käsiin
- Lavajärvellä murtautumista yrittäneiden venäläisjoukkojen hyökkäyksen ajankohta ja -paikka (johti murtautuvien joukkojen tuhoon)

Hallamaa kehitti hyvän avaimen venäläiseen koodikieleen ja osti välirauhan aikana sillä sata amerikkalaista RCA-lähetintä.

- vuoden 1941 hyökkäysvaiheen aikana radiotiedustelu pystyi avaamaan 80 prosenttia Suomen rintamalla toimineiden venäläisten divisioonien ja armeijakuntien välisestä radioliikenteestä.
- saksalaisille tieto 1941 Tihvinän pohjoispuolelle saarretuista saksalaisista
- saattue PQ18:n paljastaminen
- Yhdysvaltain diplomaattikoodin murto 1941 ja kaikkein tärkeimmän Strip-koodin murto 1942
- Brasilian, Portugalin, Serbian, Vatikaanin ja Vichyn Ranskan salauskoodien murto

Sodan lopussa Hallmaalla oli henkilökuntaa jo tuhat. Joukossa oli reservistä napattuja matemaatikkoja ym.

Molotov vaati Ranskalta sekä Hallamaan että Paasosen luovuttamista vielä sodan jälkeen. Ranskasta Hallamaa siirtyi Espanjaan. Hänen ja hänen vaimonsa tuhkat tuotiin Suomeen kaksi vuotta sitten. Sysmään.

Tuossa on aika paljon tietoa:

http://www.pkymasehist.fi/radtied.html

 

[Vonka]

Myös Turkin (tärkeä asia, etenkin Jaltan konferenssin aikaan) sekä tietenkin Neuvostoliiton, USA:n, Brittien sekä Saksan viestiliikenne oli pääosin suomalaisten murrettavissa. Se helpotti selviytymistä suuresti.

Jatkosodan sytyttyä suomalaisten käsiin jäi Neuvostoliiton Petsamon konsulaatista 22.6.1941 koodikirjoja. Koodeihin kuului diplomaatikoodi (kod-26), NKVD:n Popeda-koodi (tiedustelupalvelu), GRU:n koodi (sotilastiedustelu) ja laivaston GRU:n koodi. Näiden koodien avulla suomalaiset pääsivät heti puna-armeijan sanomia selvittämään perusteellisesti.

Jatkosodan aikana oli erityisesti Suomen ja Japanin yhteistyö hyvin hedelmällistä. Tätä osaltaan auttoi molemmin puolinen avoimuus. Vastaavaan yhteistyön tasoon ei päästy koskaan saksalaisten kanssa, jotka salasivat ja pimittivät tietojansa. Suomalaiset ja japanilaiset jopa jakoivat avauskoodejansa, lopulta kun Neuvostoliitto vain vaihtoi keskenään Aasian ja Euroopan puoleisten alueidensa koodeja - suomalaiselle avautui koko puna-armeijan tiedusteluliikenne kokonaisuudessaan. Parhaimmilla (tai pahimmillaan) Suomen pääesikunta tiesi jopa Puna-armeijan sijoitukset paremmin kuin omien joukkojemme sijoitukset.

Suomalaisten kaukopartiotoiminta hyötyi myös suunnattomasti radiotiedustelun antamista tiedoista. Puna-armeijan etsintäpartioiden väijytykset, kulkusuunnat ja etsintäalueet ilmoitettin aina esikuntiin, jotka sitten Suomen radiotiedustelu sieppasi. Luonnollisesti tämä tieto välitettiin myös uhan alla olleille kaukopartiomiehillemme reaaliajassa. Vastaavaa toimintaa harrastettiin myös ilmavoimien kanssa, jonka lentäjät sai paljon tietoa venäläisten lentäjien suunnitelmista reaaliajassa.

Suomalaisten radiotiedustelu opetteli myös harhauttamaan vastustajiaan. Parhaimmillaan osa omista partioistamme saivat ruokahuoltonsa suoraan Neuvostoliiton ilmapudotuksin tehdyn huollon kautta. Ideaalitapauksissa tilanne muistutti vähän nykypäivänä puhelimitse tehtävää pizzan tilausta kotiinkantona kebab-kioskilta - tosin tässä tapauksessa eväs oli ilmaista ja se toimitettiin tilaajalle silkisten laskuvarjojen varassa.

Kaikki siis sujui tiedustelun kannalta paremmin kuin hyvin, mutta itse tiedustelutieto alkoi tulla yhä uhkaavammaksi. Suomalaiset saivat reaaliajassa tietoonsa saksalaisten Stalingradin tappion, Moskovan edustan tapahtumat, Kurskin tappion sekä luonnollisesti he olivat myös selvillä Karjalan kannakselle kerääntyvästä puna-armeijan joukkojen keskityksistä sekä avustivat Tali-Ihantalan taistelua kesällä 1944.

http://cms.lindholm-fi.net/pages/te...a-ja-tapahtumia/kotimaiset/reino-hallamaa.php

 

[Vonka]

Hallamaalla oli myös virolaisia jonkin verran, mikä näkyy elokuvassa Tali-Ihantala. Radiotiedustelu nappasi tiedot venäläisten läpimurtoon tähtäävästä hyökkäyksestä. Vihmalla oli siten vastatoimissa käytössään kaikkien liikenevien patteristojen tuli, ilmatuki sekä Laguksen panssarit ja myös saksalaisia rynnäkkötykkejä (303. Rynnäkkötykkiprikaati). Jääkäriprikaati oli sen sijaan jo aivan loppu. 14.6.1944 Jääkäriprikaatin rivivahvuus oli ollut 138 upseeria, 605 aliupseeria ja 2 674 miehistöön kuuluvaa mutta Kuuterselän ja Talin taisteluiden jälkeen prikaati oli osapuilleen komppanian vahvuinen (mm. JP3 ja JP5 molemmat 40 miestä, JP4 25 miestä).

Etulinjaan laitettiin von Essen miehineen. Sieltä ei tullut yli kukaan.

Elokuvasta tuo viestin siepppauskohta:

 

[Tetra]

Tuossa on aika paljon tietoa:

http://www.pkymasehist.fi/radtied.html

Mielenkiintoista. Tuolla mainitaan että Beurling tuli vapaaehtoisena talvisotaan radiotiedustelun avuksi. En tiennytkään tätä.

Hänen majesteettinsa agentit: Brittitiedustelu Suomessa 1918-41 kirjasta: "Suomeen saapui talvisodan aikana tiedustelutehtävissä eri ammattikuntien edustajia: poliitikkoja, lehtimiehiä ja liikemiehiä. Suurin osa asettui maan pääkaupunkiin, jossa tietoa oli saatavilla, tai sitten asiamiehet selvittivät tilannetta itsenäisesti. Suomeen saapui talvisodan aikana myös erikoismiehiä, joisa tunnetuimpiin kuuluvat radiotiedustelun spesialistit. Suomen radiotiedustelun päällikkö Reino Hallamaa oli pyytänyt sekä Ruotsista että Isosta-Britanniasta apua neuvostoliittolaisten koodien purkamiseen. Tammikuussa 1940 Suomeen saapui ruotsalainen Arne Beurling, ja viikkoa myöhemmin, Erkki Palen tietojen mukaan, "muuan punatukkainen eversti". Punatukkainen eversti oli brittien signaalitiedustelun Goverment Code and Cypher Schoolin (GC&CS) spesialisti, everstiluutnantti John Tiltman. Tiltmanin Suomen-vierailuun oli vaikuttanut myös Harry Carr, sillä Keith Jeffery esittää kirjassaan:

Tammikuussa 1940 Menzies oli pyytänyt Carria selvittämään josko Suomen viranomaisilla olisi Neuvostoliitolta saatua kryptologista materiaalia, jota britit voisivat saada. Carr vastasi välittömästi myöntävästi ja eversti John Tiltman (GC&CS) lähetettiin Suomeen. Suomessa Hallamaa lahjoitti Puna-armeijan luodinlävistämän koodikirjan [...]"

 

[Charananges]

Äitini tiesi kertoa, kun oli Hallamaan tyttären kanssa "bestiksiä" lapsena, jotta näki Reino Hallamaan useaan otteeseen sotien jälkeen Sysmässä. Kysyin ja varmistin onko näin. Hän sanoi, että kyllä Reino siellä oli moneen kertaan. Hänen lapsuudenkotinsa oli vain noin puolenkilometrin päässä Hallamaiden talosta Sysmässä.

edit: Isäni sanoi kanssa, että näki Reino Hallamaan useaan kertaan, oli myös samassa Sysmän yhteiskoulussa, kuin Hallamaan pojat ja tytär. "Sellanen lyhyt ja pyylevä mies, muistaakseni se oli joskus 1962-1963"

 

[taktinen taistelumajava]

Luin muutama vuosi sitten, että Luftwaffen viestikuri oli heikko ja siellä salaukseen luotettiin liikaa. Eli materiaalia tuli paljon. Kun sitten Luftwaffen viestit saatiin murrettua, päästiin paremmin käsiksi myös muiden aselajien salauksiin.

No ei voida puhua heikosta viestikurista vaan heikosta osaamisesta. Luftwaffe oli nuori aselaji ikää oli vain muutama vuosi ja viestijoukkojen osaamistaso (ja tiedustelun myös) oli heikko. Luftwaffen viestimiehet tekivät paljon virheitä viestien lähetyksessä joka auttoi viestien selvittämistä.

Luftwaffen radiosähköttäjän koulutus oli pisin miehistökoulutus Saksan asevoimissa toisen maailmansodan aikan. Kuulemma eräät hallinnon vastustajat ja pasifistit hakeutuivat koulutukseen siinä toivossa, että sota loppuisi ennen kuin joutuisivat rintamalle (tai vaikka johonkin mukavaan bunkkeriin Saksassa).

Radiosähköttäjien arvostuksesta vuosisadan alkupuolella kertoo se, että suomenkin kauppalaivastossa radiosähköttäjät katsottiin päällystöksi.

Viestijoukkojen (ml. johtamisjärjestelmä toiminta ja sigint & comint) ovat nykysodankäynnissä keskeisessä roolissa. Aivan liian usein törmää vieläkin siihen, että riittäväksi viestikoulutukseksi katsotaan radion ja kenttäpuhelimen saattaminen käyttökuntoon. Ikävä kyllä monella upseerilla on myös heikot tiedot viestipuolen toiminnasta ja sen vaatimuksista.

 

[late347]

Joo luin enemmän tuosta englantilaisten bomben toiminnasta.

Viestejä oikeasti pystyttiin purkamaan hyvin tehokkaasti bombeilla. Ei ollut niinkään väliä oliko kriegsmarine vai mikä enigma. Turingin hyökkäystaktiiikka puri molempiin. Kyseessä oli probable-phrase attack. Bombet työstivät koneellisesti ratkaisut hyvästä viestimateriaalista.

Hyväksi viestimateriaaliksi riitti kaksi hyvää viestiä päivässä, jotka syötettiin bombeen. Toisin sanottuna kourallinen näitä riitti päivittätin. Niiden avulla, nuo kaksi viestiä ensiksi purettiin ja, koko päivän kaikki viestit pystyttiin murtamaan. (koska enigmassa oli päivittäiset asetusten vaihtamiset).



Saksalaiset katsos laskivat sen varaan, että joku jumittuisi ajattelussaan "brute-force" hyökkäykseen enigmaa vastaan...
Onneksi Turing ja welchman ynnä muut - englantilaiset eivät tehneet brute force hyökkäystä...

Brute force hyökkäyksessä enigmaa vastaan, silloin enigmassa olisi ollut enemmän komboja, kuin atomeja universumissa...
mutta kuten tiedetään, nyt ei tehtykään brute force hyökkäystä.

Cribseihin riitti teoriassa se että joka päivä saataisiin edes yksi virhe tietyssä radioverkossa. Yksikään verkon sisäinen viesti ei ollut sen turvallisempi kuin toinen viesti, niinkauan kuin löytyi muutama crib viesti yhden päivän aikana.

Kun tarpeeksi päivittäistä radioliikennettä oli olemassa ja yksikin moka tehtiin verkossa....(tai muutama )crib radioverkossa yhden päivän aikana riitti murtamaan sen kokonaisen päivän salausasetukset. (Enigman asennot). Josta johtuen koko päivän aikaiset enigman asetukset pystyttiin selvittämään.



Edelä mainittu sääaseman ja sotalaivojen viestintä ja sukellusveneiden sääraportit natsien meteorologiselle palvelulle tarjosivat hyviä ja eritoten säännöllisiä cribsejä. (näitä laitettiin bombeen)

http://www.ellsbury.com/bombe1.htm

 

[late347]

Sakut myös kehittelivät "Kurier" pikaviestintä järjestelmää. Onneksi sitä ei kuitenkaan otettu käyttöön ikinä ajoissa. Amiraali Dönitz oli koko sodan ajan ollut vainoharhainen liittoutuneiden huff-duff järjestelmien suhteen sekä tutkajärjestelmien suhteen. Huff-duff oli radiopaikannus järjestelmä, joka paikansi suunnan josta sukellusveneen signaali tuli.
http://users.telenet.be/d.rijmenants/en/kurzsignale.htm#kurier

Tutkat olivat uhka suklareille, koska uudet liittoutuneiden tutkat pystyivät erottamaan snorkkelin vedestä, sekä tietenkin itse sukellusveneen pinnan tuntumasta. Enemmän merivalvonta koneita tulikin aina partioimaan atlanttia. Plus tietenkin lisää keveitä lentotukialuksia, suojaamaan laivasaattueita (esim. bogue, casablanca luokan lentotukialukset)

Olisikin ollut tuotteliaampaa jos Dönitz olisi kaiken edellisen lisäksi ollut enemmän vainoharhainen sen suhteen, että kriegsmarinen enigma olisi murrettu!

Joka tapauksessa "Kurier" järjestelmä lähetti erittäin lyhyitä viestejä, jotka olisi ollut vaikeita paikantaa huff-duff laitteistolla (koska lähettämis aika oli lyhyt, viestien kesto alle yhden sekuntin.).

Alunperin homma suunniteltiin lyhyiden, mutta tärkeiden viestin morsettamiseen, elikkä esim. säähavaintoja lähetettiin tällä systeemillä. Kuitenkin, natsit olisivat (tietämättään) suojanneet enigman uudelleen, jos he olisivat ottaneet tuon Kurier järjestelmän käyttöön. Koska, nyt liittoutuneille ei olisi helppoja cribejä sukellusveneistä elikkä sääraportointi. Elikkä tuo sääraportointi takaportti sulkeutuisi.

Myöskin huff-duff oli ollut tärkeä U-boottien aktiivisessä metsästämisessä, löytämisessä, ja tuhoamisessa. Huff-duffin tehokkuus olisi heikentynyt huomattavasti. Kuitenkin, "Kurier" järjestelmää ei ikinä otettu laajamittaisesti käyttöön.


Aiempaa enigma viestintää pystyttiin käyttämäään enigman murtamiseen (elikkä, ei tuota kurier viestintää). Elikkä sukallusveneiden kontaktihavainnot liittoutuneiden laivasaattueista lähetettiin pikaviestintä koodauksella, mutta kuitenkin enigma-laitetta käyttämällä. 'Näitä kontaktihavaintoja lähetettiin sukellusveneverkossa, siksi, että saatiin wolfpack- taktiikka toimimaan useilla sukellusveneillä tietyn saattueen kimppuun jne...

Tässä jutussa tehtiin hieman samaan tyyliin kuin Vonka kuvaili suomalaisten aistihavainnoitsijoiden tekevän. Liittoutuneet saivat sukellusveneiden kontaktiraportoinneista cribejä, koska liittoutuneet vertasivat luonnossa olevien omien saattueiden paikkoja, näihin sukellsuveneiden kontaktiraportteihin. Varma tieto liittoutuneille oli sukellusveneiden viestin lähettämisaika. Liittoutuneet olivat lisäksi saaneet haltuunsa kontaktiraportointiin tarvittavat koodikirjat, kaappaamalla ne.

Tietty saattueilla oli tässä vaiheessa usein vahvat eskorttaus-laivat, elikkä korvetteja, hävittäjiä ja keveitä lentotukialuksia

lähteessä todetaankin seuraavanlaisesti

Unfortunately for the Germans, the use of Kurzsignale resulted into recognizable patterns in the Enigma messages. A convoy, nearing a U-boat, would probably evoke a contact message. An airplane, spotting a U-boat, would result in a airplane contact message. In Bletchley Park, tactical information was linked to positions, obtained by HFDF and reconnaissance reports, to find out what type of message was sent by that particular U-boat. In combination with the recovered Kurzsignalheft code book, Bletchley Park was able to predict the content of the enciphered messages, thus providing them again with crucial cribs to feed into their Bombes. Meanwhile, new Bombes were developed to deal with the four-rotor Enigma. By June 1943, the first four-rotor Bombes came into action, and by the end of 1943 another fifty four-rotor Bombes went operational at OP-20-G, the American Naval codebreakers. In the fall of 1943, Shark messages were generally broken within 24 hours.

http://www.codesandciphers.org.uk/virtualbp/navenigma/navenig10.htm

http://users.telenet.be/d.rijmenants/en/enigmauboats.htm

 

[late347]

Jenkit kokivat menestystä Japanin koodien purkamisessa.

Kuitenkaan täyttä varmuutta ei ollut, ennen Midwayn taistelua.

Oliko hyökkäys varmasti tulossa Midway saarelle?

Japanilaiset katsos käyttivät peitepistettä (esim. BB109), eikä jenkeillä ollut vastaavaa koodikirjaa.

Noh, jenkit sitten syöttivät vale-radiolähetyksiä eetteriin.

"Midway saarella on vesipula"

Myöhemmin sitten kaapattiin viesti, jossa japanilaiset välittivät tietoa omille joukoille: "pisteessä BB109 on vesipula."

 

[Slammer]

Ihan detaljina mainitsen, että Midwayn koodi oli AF.

 

[late347]

Enigman ongelma oli, että siinä luotettiin liikaa kirjainparien vaihtoon ns. plugipöydän kautta. Jos sitä ei olisi otettu, vaan sen sijaan esimerkiksi 3-roottorin sijaan käytetty 5-roottorista mallia (laivastolla oli 4-roottorinen malli ja sitä ei saatukaan murrettua), olisi homma ollut ns. pihvi. Lisäksi saksalaisten olisi pitänyt ehdottomasti tehdä sellainen jippo, että laittaa jokaisen viestin alkuun ja loppuun (siis selkokielisen) satunnaisia kirjaimia satunnainen määrä. Tämä sekoittaisi kivasti ennakoitavuutta ja liikenneanalyysiä. Jos vielä viestikohtainen avain olisi (sen salaamisen päiväkohtaisella avaimella lisäksi) piilotettu viestin joukkoon (päivän koodiavain määrittelisi, minne sinne), olisi murtaminen ollut aivan mahdotonta, koska viestikohtaista avainta ei olisi saatu selville, eikä siten päiväkohtaista avaintakaan. Nythän saksalaiset laittoivat viestikohtaisen avaimensa ja vielä KAHTEEN KERTAAN viestin alkuun, jossa se oli salattuna päiväkohtaisella avaimella. ISO, ISO, ISO MOKA.

Tosin olisi ollut lapsellisen helppoa laittaa Enigmaan jokin feedback-systeemi, jossa siis vaikkapa jokaisella näppäimenpainalluksella olisi lähtenyt toinenkin sähkösignaali kulkemaan roottoreiden läpi toisesta kohtaa (kohdasta X, riippumatta siitä, mitä kirjainta painetaan) ja se, mikä kirjain siitä "olisi tullut toisessa päässä Enigmaa", olisi vaikkapa siirtänyt yhtä roottoria (vaikkapa viimeistä 5:stä roottorista) tuon kirjaimen järjestysnumeron verran eteenpäin. Tämä olisi sekoittanut kryptoanalyysin aivan totaalisesti, koska selkokielisen viestin sisältö, järjestys, roottorien järjestys ja roottorien alkuasetelma olisi luonut tuosta yhdestä roottorista käytännössä näennäissatunnaisesti pyörivän "hullunmulkun". Koska "hullunmulkku" pyörähtää joka kerta 1-26 pykälää (eli voi olla mikä tahansa seuraavalla kerralla), se sekoittaa myös omat tulevat pyörähdyksensä entistä enemmän ja siis sekoittaa itse itseäänkin. Toki, jos haluttaisiin olla ehdottoman varmoja, että "hullunmulkku" ei paljasta vahingossakaan mitään niistä roottoreista ja viestin sisällön salauksesta (kun se kerran käyttää samoja roottoreita samoissa asetelmissa), pitäisi olla itse asiassa kaksi rivistöä roottoreita: Toinen salaa "normaalisti" kuten Enigma salasi ja sitten sillä salattu viesti menisi toisen rivistön läpi, joka olisi "hullunmulkkuna" eli feedback-systeeminä.

Hmmm... mikäli "hullunmulkku" käyttäisi samoja roottoreita JA signaali lähtisi esimerkiksi "vastapuolelta sitä kirjainta jota painetaan" (eikä siis aina kohdasta X) JA selkokieliseen viestiin laitettaisiin satunnainen määrä satunnaisia kirjaimia alkuun, ne sekoittaisivat "hullunmulkkua" aivan mielipuolisesti ja sitä kautta koko salakielistä viestiä lopulta, koska vaikuttaisivat koko salauksen lopputulokseen! Koska vihollinen ei voi tietää, miten monta kirjainta ja mitä kirjaimia on selkokielisen viestin alkuun laitettu, hänellä ei ole mitään mahdollisuutta tietää, millä tapaa "hullunmulkku" on lähtenyt pyörimään, miten se on salannut ja miten se niin ollen tulee jatkossa salaamaan. Eli feedback-systeemiin yhdistyisi oikea satunnaisuus siitä, mitä kirjaimia ja miten monta on satuttu kulloinkin laittamaan selkokielisen viestin alkuun. Koska nämä kirjaimet voidaan helposti kuitenkin poistaa selkokielisestä tekstistä kun se on purettu, ne eivät tee hommasta vaikeampaa. Mutta vihollisen, joka ei pysty purkamaan viestiä, ei voi poistaa niitä sieltä, eikä siten voi päästä käsiksi siihen, mitä ne ovat ja miten ne vaikuttavat koko viestin salaukseen. Pirullista, pirullista, ettenkö sanoisi!

Amerikkalaisten SIGABA oli helvetin kova salausvekotin. Ei taitaisi murtua vielä nykyäänkään varmuudella. Parempi kuin navajo. SIGABA:ssa viestikohtainen avain laitettiin sellaisenaan salatun viestin joukkoon päivän salausavaimen osoittamiin kohtiin.

• 1. Olen siinä samaa mieltä että tuo 4-roottori enigma oli aika vakava uhka liittoutuneille. Brittien ongelma oli alunperin ollut siinä, että 3-roottori bombella olisi kestänyt aika vitusti kauemmin purkaa noita 4-roottori enigmaa (saks. TRITON, eng. SHARK). Elikkä vanhentuneella 3-roottori bombella yhden TRITON viestin purkamiseen olisi normaalisti kestänyt n.450 tuntia. Tuossa ajassa, taktinen tieto on jo vanhentunutta. Brittien onneksi kuitenkin heidän onnistui purkaa TRITON suojaukset takaportteja käyttämällä, elikkä murtamalla saksalaisten kontaktiraportointi koodit, sekä sääraportointi koodit. Näiden tietojen avulla sekä amerikkalaisten rakentamilla 4 roottori- bombeilla pystyttiin paremmin purkamaan noita viestejä. 3-roottori bombella pystyttiin purkamaan tyyliin alkusodan 1940 vuoden kriegsmarine enigmaa, elikkä normaali enigmaa.

• 2. Siis tarkotat niin, että joka kerta kun mitä tahansa näppäintä painetaan, niin viimeinen roottori menee tietyn verran eteenpäin? ENIGMA suunniteltiin SEKÄ enkryptaamaan ETTÄ dekryptaamaan viestejä. Saksalaisen radio-operaattorin pitää pystyä dekryptaamaan tuo viesti omalla enigma koneellaan.

• 3. ENIGMAsta tiedettiin yleisesti että se vaihtaa jokaisen kirjaimen, toiseen kirjaimeen, muttei koskaan omaan itseensä. Kirjainten määrä oli sama, kun verrattiin paljasta tekstiä, enkryptattuun tekstiin. Liittoutuneet tietävät jokaisesta viestistä viestin lähetysajan, sekä kirjainten määrän. (joista jälkimmäinen tietenkin on sama paljaassa tekstissä sekä salatussa tekstissä)

 

[KorpiSISSI]

Tällä voi reenata salatun viestin purkua

 

[hessukessu]

kun mitä tahansa näppäintä painetaan, niin viimeinen roottori menee tietyn verran eteenpäin? ENIGMA suunniteltiin SEKÄ enkryptaamaan ETTÄ dekryptaamaan viestejä. Saksalaisen radio-operaattorin pitää pystyä dekryptaamaan tuo viesti omalla enigma koneellaan.

Aah, aivan juu, ei toimisi tuolla tapaa kuin tuossa sen kuvasin. Eli, muunnos edellisestä:
1) Roottoreita yhteensä 12 kpl, kaikki keskenään vaihdettavissa.
2) Alimmassa rivissä 6 roottoria, jotka pyörivät yhden kirjaimen joka kerta kun näppäimistöä painetaan (eli laitimmainen roottori 1 pykälän per kirjain ja seuraavat roottorit, kun viereinen on pyörähtänyt kerran ympäri). Nämä roottorit eivät salaa mitään, vaan niistä johdetaan virta läpi siten, että se lähtee aina kirjaimesta X (vaihdettavissa joka päivä) ja päätyy kiekkojen jälkeen "kirjaimeksi" Y (joka siis vaihtuu koko ajan, koska roottorit pyörivät).
3) Ylimmässä rivissä 6 roottoria, jotka pyörivät siten kuin Y osoittaa (eli laitimmainen roottori 1-26 pykälää per kirjain ja seuraavat roottorit, kun viereinen on pyörähtänyt kerran ympäri). Nämä roottorit salaavat viestin lähettämällä painetun kirjaimen mukaisesta raosta sähkövirran läpi roottoreihin, joka sitten korvautuu siinä "kirjaimeksi" Z (joka siis vaihtuu koko ajan, koska roottorit pyörivät).

Tällöin viestien salaus ja purku ovat kääntäiset toimenpiteet, eli senkun naputtaa vaan kirjaimet ja lopputulos on selkokielistä tai salakielistä tekstiä. Ennen salausta/purkua pitää vain olla roottorit oikeissa koloissaan (12*11*10*9*8*7*6*5*4*3*2*1 = 479001600 vaihtoehtoa) ja oikeilla kirjaimilla laitettuna (26*12 = 95428956661682176 vaihtoehtoa). Roottorien paikka ja lähtökirjain (X) voisi vaihtua joka päivä, mutta roottorien kirjain tietenkin pitäisi vaihtua jokaisessa viestissä. Sen voisi salata päiväavaimella ja sitten vielä kätkeä viestin joukkoon tiettyihin päiväavaimessa mainittuihin kohtiin. Tällöin koodinmurtajilla olisi "pikkuisen hankala homma", koska A) Eivät tiedä edes, missä päiväavain on, joten mahdotonta alkaa murtamaan B) Roottorit eivät pyöri enää lineaarisesti, vaan Enigmamaisen sekoilevasti.

 

[vlad]

Huomenna YLE 1 lähettä klo. 19:00 Historia-dokumentin: Natsikoodin ratkaisija.

"Millainen mies oli matemaatikko AlanTuring ja miten hän osaltaan vaikutti toisen maailmansodan loppumiseen? Miksi ja miten hänen työnsä vaikutti nykyiseen tietojenkäsittelyyn ja tietokoneiden kehitykseen?" (yle.fi).

Dokumentti tulee sitten aikanaan myös yle.areenaan katsottavaksi: http://areena.yle.fi/1-2400643

vlad.

 

[vehamala]

Ja nyt kun on aiheeseen päästy, niin ottakaapa selvää mitä tarkoittaa "Turing complete"

 

[late347]

Brittihistorioitsija Sir Harry Hinsley kertoi eräässä haastattelussa että heillä oli tietty arkaluontoinen ongelma ultra lähetteissä...

Miten hyödyntää tietoa, kauppalaivastossa, niin ettei sakut epäile mitään? Miten vältellä vihollista, niin ettei vihollinen tiedä välttelyn olevan "liian tehokasta"...?

http://www.cix.co.uk/~klockstone/hinsley.htm

Normaali hyökkäyksellinen sodankäynti pystyttiin maskeeraamaan tietyllä tapaa, juuri kuten hän itse kertoikin. Hinsleyn kertomusta mukaillen, niin hän viittasi että välimeren sodassa lähetettiin "varman tiedon turvin" omat lentotiedustelijat tietylle reitille tiettyyn aikaan. Omat sotajoukot eivät tietäneet että löytyy vihollisen laivoja (jotka kuitenkin tiedettiin ultran avulla). Sitten pommikoneet hälytettiin paikalle pommittamaan viholliset. Huonoa tuuria vain sakujen näkökulmasta...?

Britit kuitenkin tekivät niin että he syöttivät kaapatuille saksalaisille laivaston sotavangeille tietoja, ja antoivat niiden kirjoitella auliisti ja sensuroimatta takaisin natsi-Saksaan. Sotavangeille syötettiin tietoja brittien toimesta, että liittoutuneiden tutkateknologia oli yksinkertaisesti niin kehittynyttä että välillä sukellusveneitä löydettiin pitkiltäkin matkoilta jopa niiden sukeltaessa! Aktiivinen tutkaetsintä mereltä nousikin sakemannien päänvaivaksi taistelussa Atlantilla. Ei kuitenkaan brittien tutkat mitään kaiken näkeviä Sauronin silmiä olleet...

Jumalan kone ei ollutkaan niinkään etsivän tutkan "silmä"... vaan vihollisen postia ja vihollisen ajatuksia lukeva kone...

 

[Tetra]

Huomenna YLE 1 lähettä klo. 19:00 Historia-dokumentin: Natsikoodin ratkaisija.

"Millainen mies oli matemaatikko AlanTuring ja miten hän osaltaan vaikutti toisen maailmansodan loppumiseen? Miksi ja miten hänen työnsä vaikutti nykyiseen tietojenkäsittelyyn ja tietokoneiden kehitykseen?" (yle.fi).

Dokumentti tulee sitten aikanaan myös yle.areenaan katsottavaksi: http://areena.yle.fi/1-2400643

vlad.

Henkilökuvana ihan ok, toki näissä joutuu aina tekemään kompromisseja kun aikaa on rajallisesti. Vai että nasse ratkaisuna heinänuhaan