viimeinen mohikaani
Majuri
Massarokotukset alkavat ensi viikolla Helsingin kouluissa mutta nopeimmat ovat varmaan ehtineet jo hakea rokotuksen muualta:
Kaikkia lapsia ei tarvitse rokottaa vain ne jotka aikoo pitää...
Lasten rokotukset alkavat Helsingin kouluissa ensi viikolla, mitä niistä pitäisi tietää? Asiantuntija vastaa 16 tärkeimpään kysymykseen
Voiko rokotuksesta ilmetä myöhemmin odottamattomia haittavaikutuksia? Miksi rokottamiseen tarvitaan molempien huoltajien suostumus? THL:n asiantuntijalääkäri vastaa HS:n lukijoiden kysymyksiin.
Katri Kallionpää HS
15:00
Lasten koronarokotukset ovat käynnistyneet, ja monissa perheessä pohditaan nyt, kannattaako 5—11-vuotiaan lapsen ottaa rokotus. Helsinki aloittaa 1.–5.-luokkalaisten oppilaiden koronarokotukset kouluissa ensi viikolla.
Voiko rokotuksesta ilmetä myöhemmin odottamattomia haittavaikutuksia? Entä miksi lapsen rokottamiseen tarvitaan molempien huoltajien suostumus, jos lapsi ei itse ole kypsä päättämään asiasta?
Muun muassa nämä asiat askarruttivat lukijoita, kun Helsingin Sanomat pyysi lukijoita esittämään kysymyksiä lasten rokotuksista. Kysymyksiä esitti yli 650 lukijaa.
Yleisimmin esitettyihin kysymyksiin vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.
1. Miten rokote auttaa minua? (Kysyjä on 11-vuotias tyttö).
Rokote antaa hyvän suojan koronatautia ja erityisesti vakavaa koronatautia vastaan.
2. Miksi lapset pitää rokottaa, jos korona on lapsilla yleensä lievä ja rokotus ehkäisee vain vakavaa tautia?
Lapsen kannattaa ottaa koronarokote sen vuoksi, että joskus lapsikin voi saada vakavan koronataudin. Lisäksi lapsen rokotuksella voidaan jonkin verran suojata esimerkiksi lapsen lähipiiriin kuuluvaa riskiryhmäläistä tai voimakkaasti immuunipuutteista henkilöä.
Vakava tauti on 5–11-vuotiailla lapsilla erittäin harvinainen ja siksi THL tarjoaa heille mahdollisuutta rokotukseen, eli suositus ei ole ihan yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneille.
Rokotusta suositellaan vahvasti kuitenkin niille 5–11-vuotiaille, joilla on jokin lääketieteellinen riskitekijä. Koronatauti voi pahentaa myös perussairautta.
3. Kannattaako rokotus ottaa, jos lapsi on perusterve, eikä lähipiirissä ole riskiryhmään kuuluvaa henkilöä?
Rokotuksesta on hyötyä lapselle, vaikka hän olisi perusterve. THL:n suositus ei kuitenkaan ole yhtä vahva 5–11-vuotiailla kuin 12 vuotta täyttäneillä ja aikuisilla, koska nuoremmilla vakavan taudin riski on pieni.
On myös muistettava, että 5–11-vuotiaiden rokotukset eivät ole pakollisia vaan kaikissa tilanteissa vapaaehtoisia. Kaikkia 5–11-vuotiaita tulee kohdella samalla tavalla yhteiskunnassa riippumatta siitä, ovatko he saaneet koronarokotuksen.
4. Mikä on lasten rokottamisesta koituva suurin hyöty – suojeleeko rokotus lasta itseään vai muita?
Rokote suojaa ensisijaisesti lasta itseään. Lisäksi rokotuksilla voidaan mahdollisesti antaa lisäsuojaa esimerkiksi hänen lähipiiriinsä kuuluville iäkkäille tai riskiryhmäläisille. Valitettavasti omikronviruksen kohdalla rokotteen suojateho infektiota vastaan on alentunut, eikä riitä estämään tartuntaketjuja ilman muita suojatoimia.
5–11-vuotiaille lapsille annetaan pienempiannoksista Biontech-Pfizerin mRNA-rokotetta. Sen suoja kahden annoksen jälkeen omikronia vastaan on heikompi kuin deltavarianttia vastaan. Suoja vakavaa omikronin aiheuttamaa tautia vastaan on kuitenkin parempi kuin suoja tartuntaa tai lievää tautia vastaan.
5. Mitkä ovat yleisimmät rokotuksesta koituvat haitat lapsille?
Lasten rokotteesta ennen myyntiluvan saamista tehty tutkimus kertoo, suurin osa rokotuksesta koituvista haittavaikutuksista oli lieviä ja ohimeneviä. Haittoja olivat esimerkiksi rokotuskohdan punoitus ja turvotus, kuume ja päänsärky sekä väsymys, lihassäryt ja vilunväristykset.
Vakavia haittoja, kuten sydänlihastulehdusta, sydänpussintulehdusta tai anafylaksiaa, ei 5—11-vuotiailla todettu. Mahdollisia harvinaisia haittavaikutuksia ei tutkimuksessa ollut mahdollista havaita, koska tutkittuja oli rajallinen määrä.
Yhdysvalloissa 5–11-vuotiaille on annettu jo useita miljoonia rokoteannoksia, eikä turvallisuusseurannassa ole ilmennyt erityisesti tätä ikäryhmää koskevia turvallisuushuolia. Sydänlihastulehduksia on 5–11-vuotiailla Yhdysvalloissa havaittu yhdellä miljoonasta rokotetusta 5–11-vuotiaasta.
6. Mitkä ovat yleisimmät koronataudista koituvat haitat lapsille?
Koronataudista voi seurata lapsille ja nuorille monenlaisia haittoja. Koronavirusinfektion jälkeen lapsilla ja nuorilla on kuvattu vakavaa yleistynyttä tulehdusreaktiota, jota kutsutaan nimellä multisystem inflammatory syndrome in children eli MIS-C.Koronainfektion jälkeen lapsilla on havaittu myös sydänlihastulehduksia.
Monissa maissa on julkaistu tietoja, joiden mukaan jotkut koronainfektion sairastaneet lapset ja nuoret ovat kärsineet long covidiin liitetyistä oireista, eli pitkittyneestä väsymyksestä, hengenahdistuksesta, sydämen tykyttelystä, keskittymisvaikeuksista, huimauksesta, lihasvoiman heikkoudesta, univaikeuksista, nivelkivuista, hajuaistin heikentymisestä, laihtumisesta ja kurkkukivusta.
7. Kuinka yleinen long covid on lapsilla? Ehkäiseekö rokote long covidia?
Tämänhetkisen tiedon mukaan näyttää siltä, että long covidia esiintyy lapsilla selvästi vähemmän kuin aikuisilla ja että lapset toipuvat taudista paremmin kuin aikuiset.
Toisaalta tiedot lasten long covidista ovat vielä puutteellisia ja eri maiden välisen tilanteen vertailu on vaikeaa. Lisäksi tutkimuksia, joissa koronaan sairastuneiden lasten lisäksi on ollut vertailuryhmä, on erittäin vähän.
Myös THL on pyrkinyt selvittämään asiaa. Toistaiseksi näyttää siltä, että Suomessa lasten terveyspalveluiden käyttö sairastetun koronavirusinfektion jälkeen ei ole lisääntynyt.
8. Miten nopeasti rokotteen antama suoja syntyy ja onko ensimmäisestä annoksesta ylipäätään hyötyä? Moni tuntuu ajattelevan, että rokotuksen ottaminen on jo liian myöhäistä.
Rokotuksen ottaminen ei ole liian myöhäistä. Elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu heti rokotuksen jälkeen. Suojatehon kehittyminen ensimmäisen annoksen jälkeen kestää mRNA-rokotteilla vajaat kaksi viikkoa. Toisen annoksen jälkeen suoja tehostuu nopeammin, noin viikossa.
9. Vaikka olen rokotusmyönteinen, huomaan, että takaraivossa kytee pelko, että käy kuten sikainfluenssarokotteen kanssa: Ilmaantuu jokin narkolepsian kaltainen vakava oire, joka ei näy kansainvälisissä tutkimuksissa, koska sille altistava geenipiirre on tyypillinen Suomessa. Onko pelkoni turha?
Mielestäni aihetta pelkoon ei ole. Ensimmäisten koronarokotteiden antamisesta on pian kulunut kaksi vuotta. Lisäksi rokotteita on tutkittu ja kehitetty jo useita vuosia ennen koronaviruspandemiaa, joten tietoa rokotteista on kertynyt jo ennen koronarokotteiden käyttöönottoa.
Maailmalta on kertynyt kokemusta jo miljardeista annetuista rokoteannoksista, eikä turvallisuusseurannassa ole ilmennyt huolta pitkäaikaisista haittavaikutuksista.
Koronarokotteista ei ole käytön aikana ilmennyt vakavia haittoja, jotka olisivat ilmenneet kuukausia rokotuksen jälkeen. Kokemuksesta tiedetään, että valtaosa rokotteiden haittavaikutuksista tulee ilmi kuuden viikon kuluessa rokottamisesta.
Koronarokotteiden turvallisuutta seurataan jatkuvasti sekä Suomessa että kansainvälisesti.
10. Miksi rokotuksiin vaaditaan molempien vanhempien suostumus, toisin kuin esimerkiksi influenssarokotuksiin?
Vaatimus molempien huoltajien suostumuksesta perustuu lakiin. Jos arvioidaan, että alaikäinen ei ole itse kykenevä päättämään rokotuksestaan, tarvitaan rokottamiseen huoltajien suostumus.
Koska koronarokotukset aiheuttavat tunteita ja mielipiteitä laidasta laitaan, olemme halunneet korostaa tätä päätöksentekoasiaa.
Jos rokottaja arvioi, että alaikäinen on itse kykenevä päättämään rokotuksestaan, ei huoltajien suostumuksia tarvita, vaan lapsi tai nuori saa itsenäisesti tehdä päätöksen rokotuksesta. Useimpien 5–11-vuotiaiden kehitystaso ei kuitenkaan yleensä vielä riitä itsenäiseen päätöksentekoon.
11. Jos lapsi jo sairastanut koronan, milloin rokote kannattaa ottaa, vai kannattaako sitä ottaa lainkaan?
Koronan sairastaneelle lapselle suositellaan yhtä rokoteannosta noin 6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. Rokote tehostaa tällöin taudin aikaansaamaa suojaa samalla tavoin kuin toinen rokoteannos tehostaa ensimmäisen annoksen antamaa suojaa heillä, jotka eivät ole sairastaneet tautia.
12. Haittaako, jos lapsi sairastaa oireetonta koronaa rokotushetkellä?
Ei. Ei ole vaarallista, vaikka lapsi sairastaisi tietämättään oireetonta koronatautia rokotushetkellä.
13. Jotkut aikuiset ovat kokeneet koronarokotusten vaikuttaneen kuukautiskiertoon. Voiko rokotteista olla haittaa tyttöjen hormonitoiminnalle?
Kohdun limakalvot ovat osa kehon immuunijärjestelmää, ja sen vuoksi rokote tai infektio voi johtaa limakalvojen irtoamiseen.
Kuukautishäiriöt voivat liittyä rokotteen aikaansaamaan immuunivasteeseen, mutta siinä tapauksessa ne menevät tutkimusten mukaan ohi kuukaudessa tai kahdessa. Rokotteella ei ole havaittu vaikutuksia hormonitoimintaan tai hedelmällisyyteen.
14. Välttääkö rokotuksella karanteenit, mikäli päiväkodissa tai koulussa jollakin muulla lapsella todetaan tartunta?
Tähän emme pysty vastaamaan, sillä karanteeneista päättää paikallinen tartuntatautilääkäri. Kannattaa seurata valtakunnallista ja paikallista viestintää.
15. Lapseni täyttää pian 12 vuotta. Kannattaako hänen ottaa nyt pienempi annos vai odottaa 12-vuotiaiden isompaa annosta?
Lapsen rokotusta ei kannata viivästyttää. 11-vuotias saa pienemmästä annoksesta hyvän suoja koronatautia vastaan. Jos lapsi täyttää rokotusten välillä 12 vuotta, toisena annoksena annetaan 12 vuotta täyttäneille tarkoitettua valmistetta.
16. Jos lapsi on saanut muista rokotusohjelman mukaisista rokotteista voimakkaita reaktioita, voiko olettaa näin käyvän myös koronarokotteen kanssa?
Aiempien rokotusten seurauksena tulleiden reaktioiden perusteella ei voida ennakoida sitä, millaisia reaktioita muiden rokotusten jälkeen mahdollisesti seuraa.
Kaikkia lapsia ei tarvitse rokottaa vain ne jotka aikoo pitää...
