Alokas kokee Karjalan prikaatin korona-arjen liian raskaaksi kahden viikon jälkeen, eikä hän ole ainut: "Vaihdan luultavasti sivariin"
Alokas kertoo, että hän jäi ilman ruokaa jonkinlaisen tietokatkoksen vuoksi. Myös vaatteet jäivät vaihtamatta. Koronavirus vaikuttaa kasarmielämään monin eri tavoin.
Koronatilanne vaikuttaa myös varusmiespalvelukseen monin eri tavoin. Kokonainen tupa voidaan asettaa altistuksen vuoksi karanteeniin. Kuvituskuva. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle
Jasmina Kauta
18.1. 16:00
https://twitter.com/intent/tweet/?u...22&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
Alati muuttuva koronatilanne tarjoaa sauman ikäville tietokatkoksille ja epäselvyyksille varuskunnissa.
Eräs Karjalan prikaatissa varusmiespalveluksessa aloittanut alokas otti Yleen yhteyttä prikaatin hämmentävistä koronatoimista. Epäkohdista kertominen on arka aihe alokkaalle, eikä hän siksi esiinny jutussa omalla nimellään.
1. Ilmatorjuntapatteriin saapunut alokas kertoo, että hän oli maanantaihin mennessä ollut altistumisen vuoksi karanteenissa viisi päivää. Noin viikon päästä saapumisestaa hän oli hakeutunut vastaanotolle kurkkukivun vuoksi. Alokas itse epäili huonoa sisäilmaa.
– Minut sijoitettiin ensin vanhaan esikuntaan, jonka sisäilmasta tuli lisää oireita. Nukuimme siellä toimiston lattialla telttapatjoilla, eivätkä patterit toimineet. Siellä altistuin myös koronalle.
Alokas kertoo, että Karjalan prikaatin tilanne tuntuu sekavalta. Altistumisen jälkeen hänet siirrettiin asumaan erillään muista tupalaisistaan.
– Siinä kävi varmaan joku tietokatkos, koska meille ei tuotu kahtena ensimmäisenä päivänä ruokaa.
Alokas kertoo, että hän otti kaverinsa kanssa yhteyttä kasarmin päivystykseen, josta luvattiin korjata tilanne.
Toisen yhteydenoton jälkeen ruokaa tuotiin pahoittelujen kera, kertoo alokas. Alokas jäi myös tiloista toiseen siirtymisen vuoksi välistä varusvaihtovuoroista. Haastattelun aikaan maanantaina alokkaalla oli yllään edelleen vaatteet, jotka hän sai käyttöönsä kaksi viikkoa sitten.
– Emme ole tehneet moneen päivään mitään. Meillä on vain puhelimet ja laturit. Vessaan ja suihkuun pääseminen on hankalaa, ja olen päässyt käymään vain kerran ulkona.
Jos varuskunnassa ei riitä tilat koronan vuoksi, yksi vaihtoehto yöpymiseen on puolijoukkueteltta. Arkistokuva. Kuva: Annu Passoja / Yle
Tiistaina alokas sai tiedon, että samassa tuvassa karanteenissa olevalla on koronatartunta. Päättymässä ollut karanteeni alkaa nyt uudelleen. Vaatteet on kuitenkin vaihdettu.
– En näe itse ainakaan tilanteelle mitään parempaa ratkaisua kuin kotikaranteeni, mutta se ei kuulemma onnistu. Se auttaisi jaksamaan. Vaihdan luultavasti sivariin, koska tämä touhu on niin naurettavaa.
Yle keräsi tammikuussa varusmiesten kokemuksia siitä, kuinka korona on vaikuttanut varuskuntien arkeen. Yksi vastaus Vekaranjärveltä kertoo samankaltaisista ongelmista ja suunnitelmista:
– Kaikilla on jatkuva epätietoisuus tulevaisuudesta, sillä informaatio esimerkiksi lomista, karanteenien pituuksista ja koronatestien ajoista on kiven alla. Tämä on kaukana siitä armeijasta jota kuvittelin, ja harkitsenkin vakavasti siviilipalvelukseen siirtymistä, alokas kirjoittaa.
Lue lisää: Parissa viikossa jo 2 196 varusmiestä on saanut koronan – alikersantti Pesonen majoitettiin liikuntahallin lattialle 150 muun sairastuneen kanssa
Varusmiesliitto on huolissaan jaksamisesta
Varusmiesliiton varapuheenjohtaja
Santeri Nousjoki on huolissaan varusmiesten jaksamisesta koronatoimien keskellä. Sekä varusmiehet että heidän vanhempansa ovat ottaneet Varusmiesliittoon yhteyttä varuskuntien koronaolojen vuoksi.
– Yksittäiset varusmiehet ovat kertoneet, että väsymys ja uupumus alkavat kasvaa pitkien kiinniolojen takia. Seitsemän tai kahdeksan viikon kiinniolotkaan eivät ole ihan poikkeuksellisia. Kyllä kuukaudessakin alkavat motivoituneetkin kaverit väsyä. Sitten tulee enemmän keskeytyksiä, Nousjoki sanoo.
Varusmiesten vanhemmat ovat huolissaan majoitusolosuhteista. Monessa paikassa on jouduttu siirtymään väistötiloihin. Jos sisätilat ovat täyttyneet koronapositiivisista ja eristyksissä olevista, ulkona odottaa puolijoukkueteltta tai konttimajoitus.
Tiedonkulun ongelmista ei ole tullut yhteydenottoja, mutta ongelma Nousjoen mukaan hyvinkin mahdollinen.
– Voin vaan kuvitella. Puolustusvoimilla ei ole helppoa, mutta se ei saa olla perusteena laiminlyönnille. Asepalveluksen perimmäinen tarkoitus on se, ettei ihmisiä turhaan rasiteta, vaan pääpaino on luotettavan ja motivoituneen reservin rakentamisessa kriisitilanteita varten.
Nousjoki toivoo, että Puolustusvoimat tarttuisi toimeen ja huolehtisi siitä, ettei palvelus ole liian raskas.
– Jos ei pystytä päästämään lomille tai kiinniolo venyy koronaeristyksen takia, voidaan vaikkapa antaa varusmiesten nukkua pidempään viikonloppuisin. Koulutus voisi olla viikonloppuisin entistä selvemmin hyvinvointia ja jaksamista edistävää.
Joku auttaa aina
Altistumiset ja sairastumiset johtavat siihen, että päätös varusmiesten uusista majoituspaikoista joudutaan tekemään nopeasti.
1. Ilmatorjuntapatteriston kapteeni
Jaakko Hynninen kertoo, että vapaalta saapuessaan hänen ensimmäisenä tehtävänään on selvittää koronatilanteen aiheuttamat viimeisimmät muutokset. Ero normaaliin on esimerkiksi siinä, että yksikössä on paljon pieniä ryhmiä, jotka on majoitettu erilleen toisistaan ja joilla on eri päiväohjelma.
– Lisäksi nämä järjestelyt muuttuvat koko ajan, kun koronatilanne kehittyy. Joltakulta voi silloin jäädä ruoka saamatta jossain välissä. Tämän takia varusmiesjohtajia koulutetaan olemaan erityisen tarkkana ruokahuollon järjestelyistä, jotta ruoka saadaan perille, vaikka ihmisiä on siirtynyt paikasta toiseen.
Maanantaina Hynninen ja Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti
Riku Mikkonen selvittivät tapahtumien kulkua ja sitä, onko kahden päivän ruokakatkos todella tapahtunut.
– Tätä selvitetään totta kai ihan senkin takia, että ruoan puuttuminen ei ole tarkoitus. Meille ensimmäisiä huolenaiheita näissä tilanteissa on se, että kaikilla on se, mitä he tarvitsevat, Hynninen sanoo.
Karjalan prikaatissa koulutetan muun muassa tykistörykmentin, ilmatorjunnan ja viestipataljoonan palvelukseen. Arkistokuva. Kuva: Petri Kivimäki/Yle
Esikuntapäällikkö Mikkonen kertoo, että kyseessä oli ilmeisesti tietokatkos.
– Ilmeisesti kyseessä olevat alokkaat eivät olleet kuulleet tai saaneet tietoa, että ruoka oli noudettavissa jakopaikasta ja heiltä oli siten jäänyt yksi jako eli päivällinen ja iltapala saamatta. Tämä kuitenkin oli ilmeisesti vain yksittäinen kerta, Mikkonen kertoo.
Kapteeni Hynninen muistuttaa, että apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Henkilökuntaa on aina paikalla. Puhelinnumerot löytää helposti virtuaalisesta oppimisympäristöstä yksikön etusivulta, johon jokaisella yksikön varusmiehellä on pääsy.
– Minulla on vapaallakin puhelin päällä ja taskussa siltä varalta, että jotakin tapahtuu.
Järjestelyä riittää
Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Riku Mikkonen kertoo, että koronatartuntojen ja -altistumisten määrä on aiheuttanut varuskunnassa päänvaivaa. Vajaan 3 000 hengen varuskunnassa on 316 koronatartunnan saanutta, joista 211 oleskelee varuskunnassa. Altistuneita on varuskunnassa 538.
Tällä hetkellä koronaan sairastuneet henkilöt lepäävät esimerkiksi kasarmin liikuntahallissa. Heille tuodaan eristykseen omat ruoat, ja he käyttävät omia pesu- ja wc-tilojaan.
– Käytäntö on nyt se, että he oleilevat eristyksenomaisissa olosuhteissa vähintään seitsemän vuorokautta ja lisäksi oireiden päättymisestä tulee olla yksi päivä. Sen jälkeen he pääsevät takaisin normaaliin palvelukseen, Mikkonen kertoo.
Altistuminen tapahtuu usein tupakunnittain, ja silloin koko tupa asetetaan karanteeninomaisiin olosuhteisiin omaan tupaansa. Seitsemän päivän jälkeen tupakunnalle tehdään koronatestit. Mikkonen kertoo, että joissakin tapauksissa yksittäisiä altistuneita sijoitetaan erilleen muista.
Tällä hetkellä tilat riittävät tarvittaviin eristys- ja karanteenitoimenpiteisiin. Osa varusmiehistä on nyt lomalla, ja heiltä vapautuneita tiloja käytetään tarpeen mukaan. Mikkonen kertoo, että pieni ryhmä oli pari yötä telttamajoituksessa tilanpuutteen vuoksi.
– Tämä on tällaista taiteilua koko ajan. Talviaikaan ollaan otettu se linja, että pyritään entistä paremmin pitämään sairaat ja altistuneet varusmiehet sisätiloissa terveydellisistä sekä mukavuus- ja hygieniasyistä. Toki terveille on normaalia olla myös telttamajoituksessa koulutuksen aikana.
Voit keskustella aiheesta 19.1. kello 23 asti.