Näkökulma: Armeija ei rauhan aikana kuulu katukuvaan ihmisiä pysäyttämään - Uudenmaan sulku mittaa yhteiskunnan sivistyksen tason
Tänään klo 19:20
Koronakriisissä suomalainen yhteiskunta on vaarassa ajautua hybrikseen, jossa kansalaiset alkavat kääntyä toisiaan vastaan, kirjoittaa Lauri Nurmi.
Koronakriisissä suomalainen yhteiskunta on vaarassa ajautua hybrikseen, jossa kansalaiset alkavat kääntyä toisiaan vastaan ja jossa armeijaa huudetaan maanteille pysäyttämään väkivalloin joltakin maantieteelliseltä alueelta toiselle liikkuvia suomalaisia.
Liikkumisen rajoittaminen Uudeltamaalta muualle maahan on tarpeellista - kuten olen itsekin kirjoittanut - mutta
armeijan näkyvä tuominen maanteille jättäisi yhteiskuntaan vakavan jäljen.
Puolustusvoimien tehtävä on turvata Suomen alueellinen koskemattomuus.
Sotilasasuisten ihmisten tehtäviin ei rauhan aikana pidä sisällyttää sitä, että he kyttäävät, kuka matkustaa vanhempiensa, lastensa tai puolisonsa luokse kaupungista toiseen.
Suomen perustuslaissa on 131 pykälää.
Kansalaisten perusoikeudet on lueteltu heti perustuslain alussa, valtiojärjestyksen perusteiden jälkeen.
Liikkumisvapaus - kirjaimellisesti tällä nimellä - on perustuslain yhdeksäs pykälä eli perustuslain pyhintä osaa.
Pykälän alku kuuluu seuraavasti:
”Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.”
Perustuslaissa on erillinen pykälä perusoikeuksista poikkeusoloissa.
”Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.”
Koronavirus on vakava uhka suomalaisten terveydelle - mutta onko se koko kansakuntaa vakavasti uhkaava asia?
Perustuslain kuudennessa pykälässä säädetään myös kansalaisten yhdenvertaisuudesta.
”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”, perustuslaissa on kirjoitettu.
Jos uusmaalainen ihminen ei saa matkustaa lähiomaisensa luokse esimerkiksi Tampereelle, mutta tamperelainen saa matkustaa lähiomaisensa luokse esimerkiksi Turkuun, on kyse sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden loukkaamisesta että liikkumisvapauden rajoittamisesta.
Sotilaspoliisi vartioi. Arkistokuva. KARI MANKONEN
Julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa on jo havaittavissa jyrkkiä asenteita ja vihamielisyyttä uusmaalaisia kohtaan. Puhe koronaa levittävistä hesalaisista on yleistynyt nopeasti.
Kun hallitus päättää liikkumisen rajoittamisesta Uudeltamaalta, se voi toteuttaa asian kahdella eri tavalla: ihmisten vastuuseen luottaen tai valtion väkivaltakoneistoon tukeutuen.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa sallittaisiin lähisukulaisten eli vanhempien, lasten ja puolisoiden luokse matkustaminen ja suositeltaisiin karanteenin kaltaisissa oloissa uudella alueella olemista.
Poliisi valvoisi liikennettä Uudeltamaalta pois satunnaisvalvonnalla. Poliisi pystyy tarkistamaan nopeasti väestötietojärjestelmästä, asuuko uusmaalaisen lähiomainen maakunnassa, johon tämä on matkalla.
Liikenne Suomessa on jo valmiiksi hiljentynyt. Se hiljentyisi entisestään, kun liikkumisrajoitus säädettäisiin.
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa hallitus marssittaa armeijan katkaisemaan kaikki Uudeltamaalta muualle maahan johtavat maantiet ja luo byrokraattisen poikkeuslupamenettelyn tai kieltää yksiselitteisesti lähes kaiken matkustamisen rajan yli.
Tämän vaihtoehdon käyttäminen viiltäisi yhteiskuntaan haavan, jonka arpeutuminen kestäisi pitkään. Sotilasasuisilla pysäyttäjillä kuuluu olla sivistysvaltiossa aivan muita tehtäviä kuin sen kyttääminen, kuka matkustaa perheenjäsenensä luokse kotirauhan piirissä olevaan osakehuoneistoon tai kiinteistöön.
Jos korona on peruste marssittaa sotilaat katukuvaan perusoikeuksia tiukasti rajoittamaan, kynnys loukata Suomen perustuslain syvintä ydintä ja pyhintä tarkoitusta laskee monien silmissä huolestuttavan alas.
Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä. Heidän perusoikeuksiensa loukkaaminen viikkojen ajaksi armeijaan tukeutumalla on omiaan synnyttämään stigman, häpeäleiman.
Mökeillä tehtävät kevättyöt ovat kymmenille tuhansille ihmisille tärkeä arkiseen elämään kuuluva asia. Onko korona peruste kieltää ihmistä matkustamasta omistamalleen kiinteistölle?
Kiellon ei ainakaan pitäisi olla kevein perustein voimassa useiden viikkojen ajan, puhumattakaan kuukausista.
Kevätasumiseen kelpaavia mökkejä omistavat enimmäkseen varakkaat ihmiset. Heistä tuhannet ovat jo siirtyneet vapaa-ajan asunnoilleen. Koronakriisi eriarvoistaa räikeällä tavalla kansalaisia, jos toiset ovat virukselta lähes suojassa samaan aikaan, kun pienempituloisten kansalaisten liikkumista estämään kutsutaan armeija.
Perusoikeuksien järeissä loukkauksissa pääministeri
Sanna Marinin (sd) hallituksen pitäisi luottaa paljon ihmisten harkintakykyyn ja vähän sotilaspukuisten miesten ja naisten virka-apuun.
Hybriksessä vaarana on, että osa sotilasasuisista ihmisistä alkaa suhtautua tehtäväänsä yli-innokkaasti ja kokee oman maan kansalaiset uhaksi, joka on pysäytettävä tiesululla.
Korkeakoulutettu ja asiakaspalveluhenkinen poliisi pysäyttäjänä on paljon inhimillisempi asia kuin sotilasasuinen kantaupseeri, varusmies tai satunnainen reserviläinen.
Koronaviruksen uhatessa ihmisten henkeä Suomi elää myös valtio-opillista ja perustuslaillista kiirastulta. Siihen on suhtauduttava myös erittäin kriittisesti, jos ja kun alkaa näyttää siltä, että suuri osa suomalaisista unohtaa muutamassa viikossa perusoikeuksien merkityksen.
Merkittävä osa suomalaisista elää avoliitossa.
Jos uusmaalaiselta kielletään kuukausiksi matkustaminen seurustelukumppanin luokse toiselle paikkakunnalle, kyse on perusoikeuden loukkauksesta, jolle koronavirusepidemia ei välttämättä ole riittävä peruste.
Ihmisten mielenterveydelliset ongelmat pahenevat poikkeusoloissa ja eristyksissä nopeasti. Perusoikeuksien rajoittamisen tavalla on vaikutusta siihen, miten pahaksi koronakriisin seuraukset äityvät.
Sekin sopii muistaa, että perusoikeuksien loukkaamisella hallitus ja viranomaiset paikkaavat osittain aiempia virheitään.
Koronakriisin jälkeen on edessä keskustelu siitä, miksi helmikuussa ja maaliskuun alussa epidemia-alueilta ja muualta ulkomailta palanneille suomalaisille ei suositeltu edes vapaaehtoista kotikaranteenia ja miksi lennot alueilta saivat jatkua vapaasti viikkojen ajan.
Tapahtunut virhe on suuri syy siihen, miksi Suomessa nyt joudutaan loukkaamaan ihmisten syvimpiä perusoikeuksia.
Jo helmikuussa hallitukselta niin ikään kysyttiin, riittääkö tehohoidon kapasiteetti Suomessa. Silloin sitä ei alettu nopeasti lisätä eri puolilla Suomea, vaan konkreettisista toimista kerrottiin vasta viikkoja myöhemmin.
Tätä taustaa vasten hallituksella on poikkeuksellisen suuri vastuu tavasta, jolla se toteuttaa liikkumisrajoituksen Uudeltamaalta pois.
Uudenmaan sulun toteuttamisen tapa mittaa suomalaisen yhteiskunnan sivistyksen syvyyden.
Hallituspuolueiden poliitikoista etenkin joiltakin keskustalaisilta on löytynyt halua Uudenmaan tiukkaan eristämiseen.
Keskustalla ei juuri ole äänestäjiä pääkaupunkiseudulla, ja myös keskustalaisten kannattaa kysyä itseltään, miten he itse suhtautuisivat asuinmaakuntiensa tiukkaan eristämiseen.
Oikeus elämään on ihmisen oikeuksista tärkein. Sen turvaamisen tavalla on demokratiassa paljon merkitystä.
Hallituksella on oltava suunnitelma siitä, miten poikkeustila puretaan.
Sitäkin on pohdittava, onko liikkumisrajoituksille perusteita, jos väkilukuun suhteutettu koronatapausmäärä on jossain päin Suomea yhtä korkea kuin Uudellamaalla.
Oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson on aiheellisesti muistuttanut, että huutokaupan käyminen perusoikeuksien loukkauksista on demokratiassa vaarallista peliä.
Koronakriisissä suomalainen yhteiskunta on vaarassa ajautua hybrikseen, jossa kansalaiset alkavat kääntyä toisiaan vastaan, kirjoittaa Lauri Nurmi.
www.iltalehti.fi
