Tuomas Nevanlinna: Poikkeustilan julistaminen on äärimmäistä vallankäyttöä, mutta ratkaiseva hetki koittaa kun se lakkautetaan
Hieman pitkä luettava, mutta mielenkiintoisia ajatuksia poikkeustilasta. Listasin tähän muutamia lainauksia, jotka itse koen merkityksellisiksi. Lihavoinnit omia painotuksiani.
* Poikkeustilan juridinen luonne ja sen oikeutus on puhuttanut filosofeja paljon antiikista lähtien. Eikä ihme, kyseessä on ristiriitainen ilmiö. Poikkeustila julistetaan katastrofin välttämiseksi, mutta se itsessään luo katastrofin. Se pannaan toimeen järjestyksen pelastamiseksi, mutta se hajottaa vanhan järjestyksen. Sen avulla yritetään pelastaa olemassaolevaan lakiin perustuva elämänmuoto, mutta siten, että laki pannaan pois päiviltä. Se on sallittua laittomuutta, vallan harjoittamaa rikollisuutta, lain rikkomista sen pönkittämiseksi.
Nämä paradoksit nousevat pintaan erityisesti silloin, kun poikkeustilan mahdollisuus on kirjattu lakiin – esimerkiksi valmiuslakina.
_________________
* Juridinen poikkeustila on olemukseltaan konservatiivinen ilmiö – sen ainoa oikeutus on vanhan järjestyksen palauttaminen.
________________
* Onko nyt eri puolilla maailmaa julistetuissa poikkeustiloissa kyse onnettomuustilanteen hyväksikäyttämisestä? Tehdäänkö tästä katastrofi, jotta vallankäyttäjät voisivat laajentaa valtaansa turvallisuusnäkökohtiin vedoten?
[--]
Kovan linjan populistipresidenteillä, kuten Trumpilla, Johnsonilla ja myös Vladimir Putinilla on ollut vaikeuksia päättää, mihin näistä leireistä tulisi asettua. Miksi? Koska he eivät ole varmoja siitä, mikä koronalinja toisi heille eniten suosiota, tuottaisi eniten rahaa tai haittaisi pahiten heidän vihollisiaan. Yleensä nämä kaverit vainuavat nämä jutut heti. Tämä kertoo osansa siitä, miten viruksen laukaisema tapahtumaketju löi kaikki ällikällä. Muutamaa epidemiologia lukuun ottamatta.
Entä mikä olisi vasemmiston erityisintressi poikkeustoimiin? Korona on toki ruokkinut vasemmisto-somen piirissä paljon pohdintaa siitä, miten maailma saattaa muuttua sen myötä syvällekäyvästikin. Mutta ovatko vasemmistohallitukset todella nyt nähneet oivan tilaisuuden saada näitä muutoksia poikkeusasetusten turvin aikaan?
Ei. Koronavirus tulee muuttamaan maailmaa, mutta se ei tapahdu minkään poliittisen toimijan tai hallituksen ohjauksessa.
________________
* Mitä edellä eriteltyä poikkeustilan muotoa nykyiset toimet edustavat? [--] Niitä ei julistettu siitä syystä, että vallankäyttöä voitaisiin tehostaa tai sujuvammin ajaa jotakin ideologista agendaa. Niitä ei sovelleta hajautetusti ja salaisesti erityisryhmiin. Ne eivät ole piilossa pidettyjä mikrovaltatekniikoita tai pöydän alta voimaan ujutettuja säädöksiä. Mikään ei vuosikausiin ole ollut julkisempaa, näkyvämpää ja enemmän maailman rikkumattoman huomion kohteena kuin näiden toimien käyttöönotto.
________________
* THL antaa mahdollisesti huonoja neuvoja. Syynä voi olla täkäläisten junttiviranomaisten yleisen taulapäisyyden lisäksi se, että sen toimintaresursseja ja henkilöstöä on edellisten hallituskausien aikana leikattu rajusti.
Kuitenkin nojautumalla THL:een hallitus välittää myös toisen asteen viestin: terveydenhuollon rakenteiden ja asiantuntijajärjestelmien on oltava sellaisia, että niihin voi luottaa. Vaikka sitten jälkikäteen kävisikin ilmi, että parhaan tiedon olisi saanut Liettuan viranomaisilta tai että Ilmestyskirja olikin oikeassa.
________________
* Autoritaaristen ja keskusvaltaisten valtioiden kansalaisille hallinnon koronatoimet sijoittuvat jatkumoon. Nettikontrolli, seurantasovellukset, väestönsiirrot ja sensuuri ovat vanhoja tuttavuuksia. “Totalitarismin” asukkaat eivät luota hallitukseen. He pelkäävät sitä eivätkä uskalla sitä arvostella. Vaikka jotkut ylistävät Kiinaa koronatoimien tehokkuudesta, pelko nimenomaan hidasti niihin ryhtymistä. Kukaan ei halua olla se, joka tuo hallinnolle huonot uutiset. Kansalaisten kokemukset ja ehdotukset leviävät kontrolloiduissa medioissa heikosti.
Meille valtion rajut toimet näyttäytyvät sinä, mitä ne ovatkin: poikkeuksina. Se, joka Suomessa kritisoi hallitusta, luottaa siihen. Pelon puute ja luottavaisuus kertovat juuri demokraattisesta kulttuurista ja mielenlaadusta.
________________
Mutta käytetäänkö luottamustamme lopulta vain hyväksi? Poikkeustoimet ovat aina poliittinen riski. Suurimmat riskit eivät kuitenkaan piile niissä kansalaisoikeuksien rajoittamisissa, joita tehdään nyt. Vaara on siinä, mitä tapahtuu, kun epidemian kriittinen vaihe on ohi ja poikkeustoimet lakkaavat.
* Tästä lähin uuden viruksen mahdollisuuteen voidaan vedota minkä tahansa valvonta- tai kontrollitoimen oikeuttajana. Tämä on koronaviruksen ongelmajäte. [--] Ja vaikka tätä kriisiä varten – tältä tosiaan näyttää – kenelläkään poliittisella toimijalla ei ollut pöytälaatikossaan salasuunnitelmaa otsikolla “Miten kaapata valta epidemiapoikkeustilan aikana”, ensi kertaan mennessä siitä saattaa olla jo tiivistelmä valmiina.
Hieman pitkä luettava, mutta mielenkiintoisia ajatuksia poikkeustilasta. Listasin tähän muutamia lainauksia, jotka itse koen merkityksellisiksi. Lihavoinnit omia painotuksiani.
* Poikkeustilan juridinen luonne ja sen oikeutus on puhuttanut filosofeja paljon antiikista lähtien. Eikä ihme, kyseessä on ristiriitainen ilmiö. Poikkeustila julistetaan katastrofin välttämiseksi, mutta se itsessään luo katastrofin. Se pannaan toimeen järjestyksen pelastamiseksi, mutta se hajottaa vanhan järjestyksen. Sen avulla yritetään pelastaa olemassaolevaan lakiin perustuva elämänmuoto, mutta siten, että laki pannaan pois päiviltä. Se on sallittua laittomuutta, vallan harjoittamaa rikollisuutta, lain rikkomista sen pönkittämiseksi.
Nämä paradoksit nousevat pintaan erityisesti silloin, kun poikkeustilan mahdollisuus on kirjattu lakiin – esimerkiksi valmiuslakina.
_________________
* Juridinen poikkeustila on olemukseltaan konservatiivinen ilmiö – sen ainoa oikeutus on vanhan järjestyksen palauttaminen.
________________
* Onko nyt eri puolilla maailmaa julistetuissa poikkeustiloissa kyse onnettomuustilanteen hyväksikäyttämisestä? Tehdäänkö tästä katastrofi, jotta vallankäyttäjät voisivat laajentaa valtaansa turvallisuusnäkökohtiin vedoten?
[--]
Kovan linjan populistipresidenteillä, kuten Trumpilla, Johnsonilla ja myös Vladimir Putinilla on ollut vaikeuksia päättää, mihin näistä leireistä tulisi asettua. Miksi? Koska he eivät ole varmoja siitä, mikä koronalinja toisi heille eniten suosiota, tuottaisi eniten rahaa tai haittaisi pahiten heidän vihollisiaan. Yleensä nämä kaverit vainuavat nämä jutut heti. Tämä kertoo osansa siitä, miten viruksen laukaisema tapahtumaketju löi kaikki ällikällä. Muutamaa epidemiologia lukuun ottamatta.
Entä mikä olisi vasemmiston erityisintressi poikkeustoimiin? Korona on toki ruokkinut vasemmisto-somen piirissä paljon pohdintaa siitä, miten maailma saattaa muuttua sen myötä syvällekäyvästikin. Mutta ovatko vasemmistohallitukset todella nyt nähneet oivan tilaisuuden saada näitä muutoksia poikkeusasetusten turvin aikaan?
Ei. Koronavirus tulee muuttamaan maailmaa, mutta se ei tapahdu minkään poliittisen toimijan tai hallituksen ohjauksessa.
________________
* Mitä edellä eriteltyä poikkeustilan muotoa nykyiset toimet edustavat? [--] Niitä ei julistettu siitä syystä, että vallankäyttöä voitaisiin tehostaa tai sujuvammin ajaa jotakin ideologista agendaa. Niitä ei sovelleta hajautetusti ja salaisesti erityisryhmiin. Ne eivät ole piilossa pidettyjä mikrovaltatekniikoita tai pöydän alta voimaan ujutettuja säädöksiä. Mikään ei vuosikausiin ole ollut julkisempaa, näkyvämpää ja enemmän maailman rikkumattoman huomion kohteena kuin näiden toimien käyttöönotto.
________________
* THL antaa mahdollisesti huonoja neuvoja. Syynä voi olla täkäläisten junttiviranomaisten yleisen taulapäisyyden lisäksi se, että sen toimintaresursseja ja henkilöstöä on edellisten hallituskausien aikana leikattu rajusti.
Kuitenkin nojautumalla THL:een hallitus välittää myös toisen asteen viestin: terveydenhuollon rakenteiden ja asiantuntijajärjestelmien on oltava sellaisia, että niihin voi luottaa. Vaikka sitten jälkikäteen kävisikin ilmi, että parhaan tiedon olisi saanut Liettuan viranomaisilta tai että Ilmestyskirja olikin oikeassa.
________________
* Autoritaaristen ja keskusvaltaisten valtioiden kansalaisille hallinnon koronatoimet sijoittuvat jatkumoon. Nettikontrolli, seurantasovellukset, väestönsiirrot ja sensuuri ovat vanhoja tuttavuuksia. “Totalitarismin” asukkaat eivät luota hallitukseen. He pelkäävät sitä eivätkä uskalla sitä arvostella. Vaikka jotkut ylistävät Kiinaa koronatoimien tehokkuudesta, pelko nimenomaan hidasti niihin ryhtymistä. Kukaan ei halua olla se, joka tuo hallinnolle huonot uutiset. Kansalaisten kokemukset ja ehdotukset leviävät kontrolloiduissa medioissa heikosti.
Meille valtion rajut toimet näyttäytyvät sinä, mitä ne ovatkin: poikkeuksina. Se, joka Suomessa kritisoi hallitusta, luottaa siihen. Pelon puute ja luottavaisuus kertovat juuri demokraattisesta kulttuurista ja mielenlaadusta.
________________
Mutta käytetäänkö luottamustamme lopulta vain hyväksi? Poikkeustoimet ovat aina poliittinen riski. Suurimmat riskit eivät kuitenkaan piile niissä kansalaisoikeuksien rajoittamisissa, joita tehdään nyt. Vaara on siinä, mitä tapahtuu, kun epidemian kriittinen vaihe on ohi ja poikkeustoimet lakkaavat.
* Tästä lähin uuden viruksen mahdollisuuteen voidaan vedota minkä tahansa valvonta- tai kontrollitoimen oikeuttajana. Tämä on koronaviruksen ongelmajäte. [--] Ja vaikka tätä kriisiä varten – tältä tosiaan näyttää – kenelläkään poliittisella toimijalla ei ollut pöytälaatikossaan salasuunnitelmaa otsikolla “Miten kaapata valta epidemiapoikkeustilan aikana”, ensi kertaan mennessä siitä saattaa olla jo tiivistelmä valmiina.
